Jos lämminvesivaraaja sijaitsee ulkona, sen pistorasia täytyy olla vikavirtasuojattu. Varaajahan todennäköisesti tulee laukomaan vikavirtasuojaa, joten onko muuta ratkaisua kuin kylmästi jättää vikavirtasuojaus pois tai yrittää saada varaaja mahtumaan sisälle?
Varaaja ja vikavirtasuoja
miten toimii?
3911302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ei kai lämminvesivaraajaan tarvii laittaa vikisä,jos pistorasia on vain sen käytössä.
Ulkopistorasiat täytyy aina vikavirtasuojata, vaikka olisivatkin vain tiettyä laitetta varten ja sellaisessa paikassa johon ei voi helposti kytkeä kädessä pidettävää laitetta.
Kuivissa sisätiloissa tällaisessa tapauksessa ei tarvitse vikavirtasuojata (esim. jääkaapin tai astianpesukoneen pistorasia).
itseasiassa sisäänkin asennettavan uuden pistorasian pitäis useimmissa tapauksissa olla vikavirtasuojattu, eli sen suhteen asennuspaikka ei kummemmin vaikuta.
molemmissa tapauksissa tosta selviää vaihtamalla alkuperäisen ajatuksen pistorasia pistoke ratkaisun pelkkään jakorasiaan taikka varman päälle pelatessa turvakytkimeen.
ite en miettis minuuttia pidempään noiden asennuspaikka-vaihtoehtojen välillä, vaan järjestäisin sille varaajalle paikan sisätiloista vaikka väkisin. onhan ne tietysti eristetty valmistajan toimesta äärimmäisen hienosti ("parhaissa" ainaki 2 senttiä uretaania), mutta 50 asteen pois ottaminen ympäristön lämpötilasta ei ainakaan sähkölaskua maksaessa jää huomaamatta. ja eihän toi ole temppu eikä mikään saada tommonen mööpeli jäätymään pahimpien pakkasten aikaan, kun sähkönjakelussakin saattaa olla pientä häikkää.
Varaaja on mökillä ja vain kesäkäytössä. Tyhjennetään talveksi ja viedään kokonaan pois. Sen takia kiinteä asennus huono vaihtoehto. Sisälle ei oikein mahtuisi mitenkään. Paras paikka olisi juuri ulkoseinässä talon takana paikassa, josta putket menevät sisään.
Miksi lämminvesivaraaja todennäköisesti laukoisi VVSK:ta?
Onko sinulla valmiiksi todennäköisesti viallinen varaaja?
Jos lämminvesivaraaja sijaitsee esimerkiksi saunassa lauteiden alla silloinkin
pitää käyttää vvks:ää. Eli kyllä toimiva varaaja pelaa ulkonakin.
Ei tarvitse olla mikään viallinen. Isotehoisissa vastuksissa on tyypillisesti suuri vuotovirta aivan täysin ehjänäkin. Tämän takia ei kiukaille, liesille ja varaajille vikavirtasuojia asennellakaan.
Jos varaaja sijaitsee saunassa, sen sähköliitäntä on tällöin oltava kiinteä asennus (ei pistotulpallinen), koska saunatilaan ei saa asentaa pistorasiaa. Ja tällaista kiinteää asennusta ei tarvitse vikavirtasuojata. (Pl. lattialämmitys).
http://www.sahkoala.fi/koti/kysymys-vastaus/kysy-vastaa/pistorasiat/fi_FI/pistorasiat-sauna/
Mutta saunaan ei saa asentaa ilman vikavirtasuojaa muuta laitetta kuin kiukaan. Se varaaja lauteiden alla sääntöjen mukaan tarvitsee vikavirtasuojan, mistä sitten seuraa ongelmia jo vastusten normaalin vuotovirran vuoksi.
Ja miksi vitussa tulet asian kanssa viisastelemaan 1,5 vuotta vanhaan keskusteluun?
Aina faktat saa esittää, oli sitten enemmänkin aikaa kulunut tai ei
Onneksi sinäkin tulit esittämään erittäin tärkeää faktaasi vaikka aikaa oli vielä enemmän kulunut.
kyke turvakytkimellä , ei tarvii vikista, turvakytkimen saat 10 E ja vikis kuitenkin maksaa n. 40-70 e
Hinnat riippuvat ostopaikasta ja laadusta.
siis ilman pistorasiaa kiinteesti.
Meinaatko kuljettaa lämminvesivaraajaa talveksi aina pois? Vai onko kyse säästötoimenpiteestä, eli sama varaajaa käytetään kotona ja otetaan mökille mukaan?
Noh, joudut kuitenkin putket irroittaa ja kiinnittämään, joten ei se sähköjen irrotus puolikiinteästä/kiinteästä asennuksesta ole kovin paha rasti.
irroitus onnistuu hyvin kun siinä on se turvakytkin niin et saa edes sähköistä näpillesi
Kyllä, kotona on 30-litrainen varaaja 200m2 omakotitalon varaajana 4-henkisen perheen käytössä ja varaaja otetaan tosiaan aina mukaan mökille viikonlopuksi. Tulee suuret säästöt ensinnäkin kun ei tarvitse ostaa isompaa varajaa kotiin eikä varaajaa ollenkaan mökille! Aivan oikein ymmärretty siis! Onnittelut vilkkaasta järjenjuoksustasi!
Vanha keskustelu, mutta itse painiskelen saman asian kanssa. Varaaja tosiaan laukoo vikavirtasuojaa turhaan. Tällä hetkellä on pistotulppa-asennus. Jos vaihtaisi turvakytkimeen, tulisi irrotus vaikeammaksi. Onko olemassa jotain "pikaliitintä", joka ei ole tavallinen pistorasia, mutta jonka saa maallikko irrottaa ja kytkeä? Putket ovat jo pikaliittimillä.
Pitääkö sitä varaajaa olla jatkuvasti irrottelemassa sähköverkosta, ihmettelen ma.
Ei jatkuvasti, mutta talveksi. Siitähän tässä oli kyse.
Laita väliin suojaerotusmuuntaja, niin et tarvitse mitään vikavirtasuojaa, ja saat sijoittaa varaajan ihan mihin haluat. Tietysti jos vaimo antaa luvan.
Laita seinään 32 A pistorasia ja varaajaan keskus, jossa on 16 A sulakkeet, niin et tarvitse vikavirtasuojaa.
Eikös se ollut juuri niin että 32 A pistorasia sisällä ei tarvinnut vikavirtasuojaa, mutta ulkona vikavirtasuoja tarvittiin.
Sisällä enintään 20A ja ulkona enintään 32A pistorasiat pitää vikavirtasuojata joten eipä onnistu sen kiertäminen nimimerkin "kjhgfd.mnb" ohjeilla.
Laita 63 A pistorasia.
No löytyihän se ratkaisu tähäkin asiaan.
Siinähän se! Tilaan vain ensin 3x25A liittymän päivityksen 3x63A liittymäksi! Helppoa ja ennen kaikkea halpaa, verrattuna vikavirtasuojan asennukseen! Kiitokset hyvästä vinkistä!
63 A pistorasiaan voi sähköt kytkeä 1,5 mm2 kaapelilla. Tai mitä nyt mieleen tulee. Jos paremmalta tuntuu, niin kasvatetaan kaapelin koko jakorasiassa 16 mm2. Tuo on aivan sallittua. Sulakkeet sitten kaapelin kuormitettavuuden mukaan.
Tai voihan 1,5 mm2 kaapelia jatkaa vaikkapa 1000 mm2 kiskolla. Kunhan ei sitten pienennä johtoa myöhemmin.
Onko 63A-pistorasia 63A-pistorasia, jos sille tulee syöttö 10A sulakkeen takaa? Siinä vasta kysymys. Suko-pistorasiatkin ovat kaikki "16A-pistorasioita", koska niiden nimellisjännite on 16A. Jos sellaiselle tulee syöttö 10A sulakkeen takaa, ei pistorasiaakaan silloin kutsuta 16A-pistorasiaksi.
Eli eihän se 63A-pistorasia ole 63A-pistorasia, jos sille tulee syöttö pienempien kuin 63A-sulakkeiden takaa, joten eipä onnistu tuokaan kikkailu. Ei standardi tarkoita 20A ja 32A pistorasioilla niiden nimellisvirtaa, eli mille maksimivirralle pistorasiat ovat suunniteltu, vaan sitä virtaa mikä niistä saadaan ulos, eli käytännössä minkä kokoisten sulakkeiden taakse ne on kytketty. Jos 32A -nimellisvirtainen pistorasia kytketään sisällä 16A sulakkeiden taakse, niin kyllä se on vikavirtasuojattava, koska standardi sanoo, että enintään 20A pistorasiat ovat sisällä vikavirtasuojattava, ja kyseessä on silloin 16A pistorasia.
Kuinkahan tuo standardin sanamuoto oikein on, ei ole tässä nyt käytettävissä standardia, mutta jos jollain on voisi tarkistaa. Pitääkö teksti mieltää, -ampeerin nimellisvirtainen pistorasia, vaiko -ampeerin varokkeella suojattu pistorasia.
"koska niiden nimellisjännite on 16A."
Piti olla "koska niiden nimellisvirta on 16A."
Standardin sanamuoto on "mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita"
ja "suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai
siirrettävää laitetta. " Eli kyllähän se silloin meinaa sulakkeen kokoa, eikä pistorasian nimellismaksimivirtaa.
Kytkee tuon puolikiinteästi, eikä laita pistorasiaa ( tarvittaessa virtakytkin), niin ei tarvita vikistäkään tai laittaa pistorasian kotelon sisään jossa kansi on esim. ruuveilla kiinni,
Kun puhutaan pistorasian "mitoitusvirrasta", kyllä minä tulkitsisin sen tarkoittavan sitä mille virralle pistorasian rakenne on mitoitettu, eli pistorasian nimellisvirtaa.
Jos pistorasiaan on leimattu 63 A, niin se on 63 A pistorasia. Tuskinpa se muuttuu 40 A pistorasiaksi, jos sulake on 40 A.
Yhtä hyvin muuttuisi 63 A sulake 40 A sulakkeeksi, jos ennen 63 A sulaketta on 40 A sulake.
Jeps, käsittämätöntä logiikkaa "sanamuodolta" tulkita juuri päinvastoin tämä asia -no sitähän ei tiedä mitä standardin laatija on oikeasti tarkoittanut sanoa ja miten jossakin standardien selittelyteoksessa asiaa mahdollisesti tulkitaan.
"Suko-pistorasiatkin ovat kaikki "16A-pistorasioita", koska niiden nimellisjännite on 16A"
Ei.
Maadoitetun pistorasian tyypillinen nimellisVIRTA on 16A.
nimellisjännite sensijaan on yleensä 230V.
Jännitteen olemassaolo aiheuttaa sähkökentän.
Virran kulkeminen aiheuttaa magneettikentän.
Olipa kirjoittaja itsekin virheensä huomannut mutta onneksi sinä päätit vielä neljän kuukauden jälkeen tulla opettamaan lisää http://keskustelu.suomi24.fi/t/9870234/varaaja-ja-vikavirtasuoja#comment-84121282
Kiinteät suojausluokan yksi lämpölaitteen vuotovirta max 0,75mA / kilovattia kohti.
Suojausluokan kaksi lämpölaite vuovirta absoluuttinen-rajaarvo 5mA.
Eli kunnossa olevan varaajan syötössä oleva vikavirta ei laukea.