annanko palaa vai harkitsenko?

Otsikon mukaiset mietteet ovat pyörineet mielessäni pitkin kevättä. Ilmeisesti tämä kevät ja aurinko ovat saaneet mieleni avautumaan synkän talven jälkeen. Viime jouluna sain lahjaksi rankan avoeron, josta toipuminen on vähän vieläkin käynnissä. Nyt tosin tuntuu jo helpommalta.

Kevään myötä tunteeni ovat olleet liekeissä. Minun tekee jatkuvasti mieli lähteä ulos ihmisten ilmoille ja tiirailla lintuja ;) Mielessäni pyörii eräs neitokainen, mutta en oikein tiedä mitä tekisin hänen kanssaan. Siinä on nimittäin eräs ongelma, sillä tiedän jo etukäteen, että meidän tulevaisuuden kuvamme eivät täsmää. Hänellä on siis omat suunnitelmansa jotka eivät kuitenkaan kuulu minun tulevaisuuden suunnitelmiini. Kuitenkin jokin hänessä viehättää, enkä tahdo saada häntä mielestäni. Annako siis palaa ja katson mitä tapahtuu, vai pistänkö jäitä hattuun? ;)
12903
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Pistä menemään vaan ;))))))))

Äänestä

Anna palaa!

Äänestä

Lykkyä pyttyyn bongailuun

Äänestä

Älä pistä hattuun jäitä, vaan anna palaa. Ties, vaikka siitä tulisi pitempikin suhde. Aina kannattaa yrittää. Vanhana katuu sitä, mikä jäi tekemättä, ei sitä, minkä on tehnyt. Jos et saa häntä mielestäsi, se on merkki siitä, että kannattaa tutustua.

Äänestä

mikähän estää teidän tulevaisuuden? Voisitko antaa edes pientä vinkkiä kun satun olemaan samassa tilanteessa.

Äänestä
  • Mitä yhtään tunnen häntä ennalta, niin tulevaisuuden haaveemme ovat erilaiset. Esim. hän haluaa rakentaa oman talon, mutta minä en ainakaan toistaiseksi. Se varmasti tuntuu mitättömältä esteeltä, mutta näin se vaan on. Sellaisen projektin aikana ei varmasti ole aikaa minkäänlaisille suhteille tai sutinoille ;)

    Äänestä

  • free bird kirjoitti:

    Mitä yhtään tunnen häntä ennalta, niin tulevaisuuden haaveemme ovat erilaiset. Esim. hän haluaa rakentaa oman talon, mutta minä en ainakaan toistaiseksi. Se varmasti tuntuu mitättömältä esteeltä, mutta näin se vaan on. Sellaisen projektin aikana ei varmasti ole aikaa minkäänlaisille suhteille tai sutinoille ;)

    ja sun ikä oli?
    Ei toi mikään ongelma ole. Sä et tiedä ongelmista mitään!

    Äänestä

  • hei haloo! kirjoitti:

    ja sun ikä oli?
    Ei toi mikään ongelma ole. Sä et tiedä ongelmista mitään!

    Eikö? Entäpä silloin, jos/kun koittaa yhteenmuuttamisen aika? No joo..ehkäpä menen turhan pitkälle ajatuksissani. Ikää on semmoiset 28.

    Äänestä

Kyllä se on kylvöaika vielä päällänsä. Kunhan et mene naapurin peltoa kylvämään.

Äänestä

Ihastuminen ja rakkaus ei katso aikaa, paikkaa ja tilanteita. Jos se paljastuukin joksikin suuremmaksi, suunnitelmat muuttuu yleensä yhteiseksi omalla painollaan. Ja joskus lyhytkin rakkaus voi olla hyvä kokemus, vaikka pidemmälle ei päästäisi olosuhteista tai muusta riippuen.

Seuraisin itse intuitiota, mitä se kertoo kun unohdat järkisyyt? Jos on oikein kovasti ihastunut/rakastunut, voi jälkeen päin kaduttaa ettei edes yrittänyt. Pikkuihastuksilla ei välttämättä ole samanlaista vaikutusta.

Äänestä

Olen itse pikkasen ihastunut mieheen, joka erosi myöskin viime talvena. Suunnilleen joulun aikoihin.
Olemme ihan erilaiset ihmiset ja meillä on ihan omat tulevaisuuden suunnitelmat kummallakin, mutta... Hän saa minut nauramaan ja ilahdun kamalasti aina Hänet nähdessäni.
Hän on juuri päinvastainen kuin miesihanteeni, mutta kuitenkin jään katsomaan hänen kasvojaan, kun hän puhuu ja jokin sisälläni liikahtaa. Lämmin ailahdus käy lävitseni kun juttelemme ja minua ei oikeastaan kiinnosta järkiseikat.
On kuin oisin tuntenut hänet aina ja hän suunnilleen jatkaa lausettani puolestani, vaikka vain joitakin kertoja olemme olleet puheissa.

..Ja Pirkanmaalla olemme...

Kuinka joku ihminen voi olla niin tuttu noin pikaisen tutustumisen jälkeen..?

Äänestä

Palakoon kun kerran syttyy! : D

Äänestä

Kommentoi aloitusta


free bird kirjoitti:

Otsikon mukaiset mietteet ovat pyörineet mielessäni pitkin kevättä. Ilmeisesti tämä kevät ja aurinko ovat saaneet mieleni avautumaan synkän talven jälkeen. Viime jouluna sain lahjaksi rankan avoeron, josta toipuminen on vähän vieläkin käynnissä. Nyt tosin tuntuu jo helpommalta.

Kevään myötä tunteeni ovat olleet liekeissä. Minun tekee jatkuvasti mieli lähteä ulos ihmisten ilmoille ja tiirailla lintuja ;) Mielessäni pyörii eräs neitokainen, mutta en oikein tiedä mitä tekisin hänen kanssaan. Siinä on nimittäin eräs ongelma, sillä tiedän jo etukäteen, että meidän tulevaisuuden kuvamme eivät täsmää. Hänellä on siis omat suunnitelmansa jotka eivät kuitenkaan kuulu minun tulevaisuuden suunnitelmiini. Kuitenkin jokin hänessä viehättää, enkä tahdo saada häntä mielestäni. Annako siis palaa ja katson mitä tapahtuu, vai pistänkö jäitä hattuun? ;)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu