palhonko tarvitaan vähintään tehoa, että 75 kg massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ?
Vanha perusfysiikan kyssäri
57
439
Vastaukset
- tuo oli se ansa
Tässä on just se, että 1 hv ei ihan riitä, se on keskimäärin potentiaalienergian vaatima teho, mutta kun pitäisi vielä saada aikaan liikettäkin.
- 4353245342634
100N
5 - Jukk4
n. 750 wattia
- Arvasitko ?
Ei taida pitää paikkaansa.
- Mites tää menikään
Liian vaikeeko, vai ?
- satunnainen kävijä
Mites tää menikään kirjoitti:
Liian vaikeeko, vai ?
Täsmällisen vastauksen formulointi näyttää olevan aika vaikeata. Jos joku tietää paremmin, niin opastakoon. Tässä kuitenkin selvitystä siitä mitä itse kysymyksen luonteesta pähkäilin.
Oletan että tässä tuo "vähintään" tarkoittaa myös hetkellistä tehoa, joten intuitiivisesti on melko selvää, että olettamalla tehon olevan sama vähimmäisteho, saadaan se kappale metrin korkeuteen nopeiten.
Vaaditaan siis vakioteho, eli systeemin energian muutosnopeus on vakio.
Systeemin energia E(h,v) = mgh 1/2 *mv²
dE/dt = C = ∂E/∂h*dh/dt ∂E/∂v*dv/dt
josta saadaan
mgv mvdv/dt = C
tässä nyt jo näkyy ennen ratkaisemistakin hankaluus ratkaisun hakemisessa:
alkunopeutta ei voida olettaa nollaksi, ja nopeuden muutosta alussa ei voi olettaa äärettömäksi. Alkunopeus ja alkukiihtyvyys pitää määrätä, josta tuo C sitten ratkeaakin sijoituksella. Mutta koko ratkaisu siis riippuu hihasta vedetyistä alkuarvoista, eikä ratkaisulla taida olla tässä siten paljoa mieltä.
Mutta jos joku keksii järkevämmän ratkaisutavan, niin kertokoon. satunnainen kävijä kirjoitti:
Täsmällisen vastauksen formulointi näyttää olevan aika vaikeata. Jos joku tietää paremmin, niin opastakoon. Tässä kuitenkin selvitystä siitä mitä itse kysymyksen luonteesta pähkäilin.
Oletan että tässä tuo "vähintään" tarkoittaa myös hetkellistä tehoa, joten intuitiivisesti on melko selvää, että olettamalla tehon olevan sama vähimmäisteho, saadaan se kappale metrin korkeuteen nopeiten.
Vaaditaan siis vakioteho, eli systeemin energian muutosnopeus on vakio.
Systeemin energia E(h,v) = mgh 1/2 *mv²
dE/dt = C = ∂E/∂h*dh/dt ∂E/∂v*dv/dt
josta saadaan
mgv mvdv/dt = C
tässä nyt jo näkyy ennen ratkaisemistakin hankaluus ratkaisun hakemisessa:
alkunopeutta ei voida olettaa nollaksi, ja nopeuden muutosta alussa ei voi olettaa äärettömäksi. Alkunopeus ja alkukiihtyvyys pitää määrätä, josta tuo C sitten ratkeaakin sijoituksella. Mutta koko ratkaisu siis riippuu hihasta vedetyistä alkuarvoista, eikä ratkaisulla taida olla tässä siten paljoa mieltä.
Mutta jos joku keksii järkevämmän ratkaisutavan, niin kertokoon.Siinähän se oli pähkinänkuoressa.
http://www.wolframalpha.com/input/?i=P=m*s'(t) *(G s''(t))
Aikanaan 60-luvulla opiskeluaikoina painiskeltiin saman ongelman kanssa, (silloin ei ollut vielä laskimia, tarkin väline oli tikku).
Myöhemmin tällä palstalla (joskus 199*) oli joku laskeskellut yksinkertaisella askelohjelmalla ja päässyt arvioon vähän vajaa 780 W, mutta kuten totesit nollanopeudesta ei voi aloittaa.
- satunnainen lukija
No ni, tämä aihe jo ehti unohtua minulta, mutta tänään tuo kysymys alkoi kummittelemaan. Päätin sitten tehdä itsekin yksinkertaisen askelohjelman MatLabiin iteroimaan tuota differentiaaliyhtälöä. (vaikka joku ilmeisesti on sen jo joskus tänne palstalle tehnyt)
Tulos oli hieman vajaa 778 W.- utelias kyselijä
satunnainen lukija kirjoitti 28.5.2011 14:29 : " Päätin sitten tehdä itsekin yksinkertaisen askelohjelman MatLabiin iteroimaan tuota differentiaaliyhtälöä. (vaikka joku ilmeisesti on sen jo joskus tänne palstalle tehnyt)
Tulos oli hieman vajaa 778 W. "
Voisitko laittaa nopeudet ja kiihtyvyydet 0.1 sekunnin välein tuosta tuloksesta, niin voisi sovittaa käyrän tuohon ja nähdä miltä tuo näyttää käyränä.
Paljonko loppunopeus oli, ja minkä arvon täsmälleen ottaen annoit putoamiskiihtyvyydelle ? - satunnaninen lukija
utelias kyselijä kirjoitti:
satunnainen lukija kirjoitti 28.5.2011 14:29 : " Päätin sitten tehdä itsekin yksinkertaisen askelohjelman MatLabiin iteroimaan tuota differentiaaliyhtälöä. (vaikka joku ilmeisesti on sen jo joskus tänne palstalle tehnyt)
Tulos oli hieman vajaa 778 W. "
Voisitko laittaa nopeudet ja kiihtyvyydet 0.1 sekunnin välein tuosta tuloksesta, niin voisi sovittaa käyrän tuohon ja nähdä miltä tuo näyttää käyränä.
Paljonko loppunopeus oli, ja minkä arvon täsmälleen ottaen annoit putoamiskiihtyvyydelle ?Voin laittaa nuo, kunhan joudan. Ehkä tänään illalla. Tuonne alas laittamastani koodinpätkästä ne on helposti otettavissa ulos. Putoamiskiihtyvyyden arvona käytin arvoa 9,81 m/s².
- satunnainen lukuja
utelias kyselijä kirjoitti:
satunnainen lukija kirjoitti 28.5.2011 14:29 : " Päätin sitten tehdä itsekin yksinkertaisen askelohjelman MatLabiin iteroimaan tuota differentiaaliyhtälöä. (vaikka joku ilmeisesti on sen jo joskus tänne palstalle tehnyt)
Tulos oli hieman vajaa 778 W. "
Voisitko laittaa nopeudet ja kiihtyvyydet 0.1 sekunnin välein tuosta tuloksesta, niin voisi sovittaa käyrän tuohon ja nähdä miltä tuo näyttää käyränä.
Paljonko loppunopeus oli, ja minkä arvon täsmälleen ottaen annoit putoamiskiihtyvyydelle ?Ehdinkin tehdä sen nyt. Piirsin kuvaajat saman tien. Tässä linkit kuvaajiin:
http://i4.aijaa.com/b/00028/8180163.png
http://i7.aijaa.com/b/00413/8180164.png
- 12354235435435435
tuo 100N on aika lähellä kun vastaa kilon massaa joka putoaa, eli noin 1000W, minkä heitin noin arviolta.
- Niin kuinka ?
Mitä tarkoitat ?
- perusfyysikko
Ihan peruskaavoilla tuo menee. Työ jaettuna ajalla. Työ on potentiaalienergian muutos mgh 75x9,81x1 Nm=735,75 Nm= 735,75Ws
Joten teho on työ jaettuna ajalla elikkä 735,75/1 W= 735,75W siis vähintään.- Huoh..
Olisit edes lukenut ketjun vastaukset ensin ! !
- perusfyysikko
niin ja miksi saivarrella alkunopeudella kun loppunopeus on kuitenkin nolla, mikäli puhutaan pienimmästä mahdollisesta energiasta? Kappaleen on siis pysähdyttävä metriin, elikkä alku ja loppu kumoavat toisensa? Siis onko yleensäkään syytä käyttää muita kuin peruskaavoja?
- perusfyysikko
Huoh.. kirjoitti:
Olisit edes lukenut ketjun vastaukset ensin ! !
huoh huoh huoh...
- Huoh..
perusfyysikko kirjoitti:
niin ja miksi saivarrella alkunopeudella kun loppunopeus on kuitenkin nolla, mikäli puhutaan pienimmästä mahdollisesta energiasta? Kappaleen on siis pysähdyttävä metriin, elikkä alku ja loppu kumoavat toisensa? Siis onko yleensäkään syytä käyttää muita kuin peruskaavoja?
Saivarteletko tahallasi, vai etkö ymmärrä ?
Kyse ei ole keskimääräisestä tehosta, vaan pienimmästä tarvittavasta, siis myös hetkellisestä.
Aloita miettiminen tältä tasolta, ja tutki jo valmiita ratkaisuja. - perusfyysikko
Huoh.. kirjoitti:
Saivarteletko tahallasi, vai etkö ymmärrä ?
Kyse ei ole keskimääräisestä tehosta, vaan pienimmästä tarvittavasta, siis myös hetkellisestä.
Aloita miettiminen tältä tasolta, ja tutki jo valmiita ratkaisuja.Oletkos joku peruskoululainen vai? Aloita ihan perusfyysikasta, perusteet on hallittava ennenkuin pystyy ajattelemaan todellista tilannetta.
Siinä vastauksessa on juuri se pienin mahdollinen tarvittava teho, esitä pienempi. - Huoh..
perusfyysikko kirjoitti:
Oletkos joku peruskoululainen vai? Aloita ihan perusfyysikasta, perusteet on hallittava ennenkuin pystyy ajattelemaan todellista tilannetta.
Siinä vastauksessa on juuri se pienin mahdollinen tarvittava teho, esitä pienempi."Oletkos joku peruskoululainen vai? Aloita ihan perusfyysikasta, perusteet on hallittava ennenkuin pystyy ajattelemaan todellista tilannetta."
? ? ? ?
Tämä nyt on vähän visaisempi kuin pelkkä peruskaavatehtävä
Yritän vielä selittää kansanomaisesti.
Jos kappale on siirrettävä paikaltaan 1m etäisyydelle yhdessä sekunnissa, niin sen nopeus on väistämättä oltava jollain hetkellä suurempi kuin 1 m/s, koska millään teholla ei saada ääretöntä kiihtyvyyttä.
Kun kiihtyvyys on rajallinen, niin sitä on oltava hetkellisesti myös kun nopeus on yli 1 m/s.
Tämä on jo aivan perusgrafiikallakin todennettavissa.
Jos nopeus on yli 1 m/s ja samanaikainen voima = m(G a), niin hetkellisen tehon kaavan P=F*v , ON OLTAVA suurempi kuin keskimääräinen.
Toisin sanoen, jos kappale on levossa myös noston jälkeen, niin hidastuvuuden aikana kappaleen luovuttamaa liike-energiaa ei saada takaisin, joten laskemasi teho ei riitä.
Toivottavasti aukesi, parempaan selitykseen en kykene. - perusfyysikko
Huoh.. kirjoitti:
"Oletkos joku peruskoululainen vai? Aloita ihan perusfyysikasta, perusteet on hallittava ennenkuin pystyy ajattelemaan todellista tilannetta."
? ? ? ?
Tämä nyt on vähän visaisempi kuin pelkkä peruskaavatehtävä
Yritän vielä selittää kansanomaisesti.
Jos kappale on siirrettävä paikaltaan 1m etäisyydelle yhdessä sekunnissa, niin sen nopeus on väistämättä oltava jollain hetkellä suurempi kuin 1 m/s, koska millään teholla ei saada ääretöntä kiihtyvyyttä.
Kun kiihtyvyys on rajallinen, niin sitä on oltava hetkellisesti myös kun nopeus on yli 1 m/s.
Tämä on jo aivan perusgrafiikallakin todennettavissa.
Jos nopeus on yli 1 m/s ja samanaikainen voima = m(G a), niin hetkellisen tehon kaavan P=F*v , ON OLTAVA suurempi kuin keskimääräinen.
Toisin sanoen, jos kappale on levossa myös noston jälkeen, niin hidastuvuuden aikana kappaleen luovuttamaa liike-energiaa ei saada takaisin, joten laskemasi teho ei riitä.
Toivottavasti aukesi, parempaan selitykseen en kykene.Ihan hyvä sepustus tuo oli noin aloittelijalle, huomautuksena ettei laskemani teho ole keskimääräinen, silloinhan se olisi suurempi kuin pienin mahdollinen.
Itseasiassa hetkellisen tehon pienin mahdollinen arvo saavutetaan mitä todennäköisimmin vakiokiihtyvyydellä koko metrin matkalla, niin että aikaa kuluu se sekunti. Jos haetaan loppunopeutta nolla, hetkellinen tehontarve alkumatkalla kasvaa.
Yritin selittää kansanomaisesti, ehkä nyt alat päästä jyvälle asiasta? - Sivusta sivaltaja
perusfyysikko kirjoitti:
Ihan hyvä sepustus tuo oli noin aloittelijalle, huomautuksena ettei laskemani teho ole keskimääräinen, silloinhan se olisi suurempi kuin pienin mahdollinen.
Itseasiassa hetkellisen tehon pienin mahdollinen arvo saavutetaan mitä todennäköisimmin vakiokiihtyvyydellä koko metrin matkalla, niin että aikaa kuluu se sekunti. Jos haetaan loppunopeutta nolla, hetkellinen tehontarve alkumatkalla kasvaa.
Yritin selittää kansanomaisesti, ehkä nyt alat päästä jyvälle asiasta?"huomautuksena ettei laskemani teho ole keskimääräinen, silloinhan se olisi suurempi kuin pienin mahdollinen."
Laskemasi teho on kokonaistyö jaettuna kokonaisajalla, eli juuri keskimääräinen teho, joka muuten ei koskaan voi olla suurempi kuin pienin tarvittava. !
-
"Itseasiassa hetkellisen tehon pienin mahdollinen arvo saavutetaan mitä todennäköisimmin vakiokiihtyvyydellä koko metrin matkalla"
Itseasiassa olet täysin metsässä.
Hetkellisen tehon pienin arvo ei ole missään määrätyssä tilassa, sen arvo on 0 , mutta tehtävän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Tehtävässä kysyttiin pienintä tarvittavaa-, ei mahdollista tehoa, ja hatusta vetämäsi vakiokiihtyvyys on yhtä syvältä.
Aika luonnollista horinaa tyhjäpäiseltä trollilta.
Mene kouluun. - perusfyysikko
Sivusta sivaltaja kirjoitti:
"huomautuksena ettei laskemani teho ole keskimääräinen, silloinhan se olisi suurempi kuin pienin mahdollinen."
Laskemasi teho on kokonaistyö jaettuna kokonaisajalla, eli juuri keskimääräinen teho, joka muuten ei koskaan voi olla suurempi kuin pienin tarvittava. !
-
"Itseasiassa hetkellisen tehon pienin mahdollinen arvo saavutetaan mitä todennäköisimmin vakiokiihtyvyydellä koko metrin matkalla"
Itseasiassa olet täysin metsässä.
Hetkellisen tehon pienin arvo ei ole missään määrätyssä tilassa, sen arvo on 0 , mutta tehtävän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Tehtävässä kysyttiin pienintä tarvittavaa-, ei mahdollista tehoa, ja hatusta vetämäsi vakiokiihtyvyys on yhtä syvältä.
Aika luonnollista horinaa tyhjäpäiseltä trollilta.
Mene kouluun.jopas on vähä-älyinen sivusta sottaaja, voi herranjestas sentään!! Ei pienin mahdollinen voi laa suurempi kuin keskimääräinen, olet kyllä pihalla kuin breznev, äläkä vedä omia termejäsi esille kun et niistä näytä mitään ymmärtävän. Vinkkinä, mahdollinen ei ole sama kuin tarvittava, kaikenlaisiin sitä törmääkin. ettei olisi apukoulukin jäänyt kesken.
Tehtävän kanssa sinulla ei näytä olevan mitään tekemistä , pösilö. hetkellisellä minimillä tarkoitetaan tässä pienintä mahdollista tehoa, siis tässä tapauksessa, eikä yleensä!!! voi voi kun järki jätättää teikäläisellä, ettei olisi sukuviak kun ei sukasi luista? Taisi vanhempasi olla invalideja, sieltä latvapäästä?
Tavallista kusipään lätinää mihin näilläpalstoilla törmää! no, ei voi mitään, kukaan ei voi vanhempiaan valita. kannettiinko pienenä jenkkikassissa poikaa?
Mene hoitoon! - satunnainen kävijä
perusfyysikko kirjoitti:
jopas on vähä-älyinen sivusta sottaaja, voi herranjestas sentään!! Ei pienin mahdollinen voi laa suurempi kuin keskimääräinen, olet kyllä pihalla kuin breznev, äläkä vedä omia termejäsi esille kun et niistä näytä mitään ymmärtävän. Vinkkinä, mahdollinen ei ole sama kuin tarvittava, kaikenlaisiin sitä törmääkin. ettei olisi apukoulukin jäänyt kesken.
Tehtävän kanssa sinulla ei näytä olevan mitään tekemistä , pösilö. hetkellisellä minimillä tarkoitetaan tässä pienintä mahdollista tehoa, siis tässä tapauksessa, eikä yleensä!!! voi voi kun järki jätättää teikäläisellä, ettei olisi sukuviak kun ei sukasi luista? Taisi vanhempasi olla invalideja, sieltä latvapäästä?
Tavallista kusipään lätinää mihin näilläpalstoilla törmää! no, ei voi mitään, kukaan ei voi vanhempiaan valita. kannettiinko pienenä jenkkikassissa poikaa?
Mene hoitoon!Ehkä "perusfyysikko" nyt vaan trollaa, mutta lue ihan ajatuksella ne edelliset vastaukset. Jutun juoni on siinä, että se kappale pitää saada sen sekunnin aikana sinne ylös, joten kappale liikkuu melko vauhdikkaasti jossain vaiheessa. Tehoa siis väistämättä menee myös nopeuden kasvattamiseen.
Kirjoitin tuota tilannetta kuvaavan differentiaaliyhtälön tuonne aiemmin. Oletko siinä jostain eri mieltä? - satunnainen kävijä
satunnainen kävijä kirjoitti:
Ehkä "perusfyysikko" nyt vaan trollaa, mutta lue ihan ajatuksella ne edelliset vastaukset. Jutun juoni on siinä, että se kappale pitää saada sen sekunnin aikana sinne ylös, joten kappale liikkuu melko vauhdikkaasti jossain vaiheessa. Tehoa siis väistämättä menee myös nopeuden kasvattamiseen.
Kirjoitin tuota tilannetta kuvaavan differentiaaliyhtälön tuonne aiemmin. Oletko siinä jostain eri mieltä?Ai niin. Oletat näköjään jostain syystä, että loppunopeus on nolla. Se tarkoittaisi sitä että kappaletta pitäisi kiihdyttää alussa vieläkin rivakammin, eikä silloin enää haettaisi minimitehoa.
- perusfyysikko
satunnainen kävijä kirjoitti:
Ehkä "perusfyysikko" nyt vaan trollaa, mutta lue ihan ajatuksella ne edelliset vastaukset. Jutun juoni on siinä, että se kappale pitää saada sen sekunnin aikana sinne ylös, joten kappale liikkuu melko vauhdikkaasti jossain vaiheessa. Tehoa siis väistämättä menee myös nopeuden kasvattamiseen.
Kirjoitin tuota tilannetta kuvaavan differentiaaliyhtälön tuonne aiemmin. Oletko siinä jostain eri mieltä?katos, otit asiaan kantaa. no, ensinnäkin, mitä avaaja kysyy, kysyy perusfysiikan mukaista laskelmaa, siihen eivät olettamuksesi kuulu kuten tiedät, toki asiaa saa syvemminkin pohtia.
Differentiaaliyhtälöistäsi en ole eri mieltä .Yhtälöillä ei ole mitään arvoa ellei niillä saa eksaktia tulosta, taisit itsekin siitä mainita. Olisit kasannut lisää niitä yhtälöitä ja hakenut differentiaalilaskennalla sen optimaalisen kiihdytyksen tietyllä matkalla millä tehon minimi toteutuu (mikäli nyt olet se "satunnainen kävijä"). Riittävät lähtötiedothan siellä ovat, 1m, 1s, 75kg
"Jutun juoni on siinä, että se kappale pitää saada sen sekunnin aikana sinne ylös, joten kappale liikkuu melko vauhdikkaasti jossain vaiheessa. Tehoa siis väistämättä menee myös nopeuden kasvattamiseen."
Toki tuon tiedän, siksi heitinkin oletuksena "melkoisella todennäköisyydellä"....vakiokiihtyvyyden, jolloin voima pidetään vakiona vaikkakin nopeus kasvaa koko ajan metrin matkalla, siis tarvittava teho myös. Ajattelin kuitenkin että tehon maksimi jää mahdollisesti pienemmäksi kuin esim voimakkaalla alkukiihdytyksellä... pohdintaa, pohdintaa vain. - ++++????++++
satunnainen kävijä kirjoitti:
Ai niin. Oletat näköjään jostain syystä, että loppunopeus on nolla. Se tarkoittaisi sitä että kappaletta pitäisi kiihdyttää alussa vieläkin rivakammin, eikä silloin enää haettaisi minimitehoa.
itseasiassa saman totesin myöhemmin itsekin, tässä "Jos haetaan loppunopeutta nolla, hetkellinen tehontarve alkumatkalla kasvaa."
Jos haetaan loppunopeutta nolla, sillä saavutetaan pienempi kokonaisenergian tarve (jolla taas ei oikeastaan ole tekemistä vaadittavan minimitehon kansa)
juttu lähti rönsyilemään tavallaan turhaan, annoin vain samalla mitalla takaisin piruuttani "huoh, huoh" vastaukselle. - satunnainen kävijä
perusfyysikko kirjoitti:
katos, otit asiaan kantaa. no, ensinnäkin, mitä avaaja kysyy, kysyy perusfysiikan mukaista laskelmaa, siihen eivät olettamuksesi kuulu kuten tiedät, toki asiaa saa syvemminkin pohtia.
Differentiaaliyhtälöistäsi en ole eri mieltä .Yhtälöillä ei ole mitään arvoa ellei niillä saa eksaktia tulosta, taisit itsekin siitä mainita. Olisit kasannut lisää niitä yhtälöitä ja hakenut differentiaalilaskennalla sen optimaalisen kiihdytyksen tietyllä matkalla millä tehon minimi toteutuu (mikäli nyt olet se "satunnainen kävijä"). Riittävät lähtötiedothan siellä ovat, 1m, 1s, 75kg
"Jutun juoni on siinä, että se kappale pitää saada sen sekunnin aikana sinne ylös, joten kappale liikkuu melko vauhdikkaasti jossain vaiheessa. Tehoa siis väistämättä menee myös nopeuden kasvattamiseen."
Toki tuon tiedän, siksi heitinkin oletuksena "melkoisella todennäköisyydellä"....vakiokiihtyvyyden, jolloin voima pidetään vakiona vaikkakin nopeus kasvaa koko ajan metrin matkalla, siis tarvittava teho myös. Ajattelin kuitenkin että tehon maksimi jää mahdollisesti pienemmäksi kuin esim voimakkaalla alkukiihdytyksellä... pohdintaa, pohdintaa vain."Differentiaaliyhtälöistäsi en ole eri mieltä .Yhtälöillä ei ole mitään arvoa ellei niillä saa eksaktia tulosta, taisit itsekin siitä mainita. "
On tietysti perin harmillista, että joskus hyvin yksinkertaisen tilanteen differentiaaliyhtälö on hankala ratkottava. Mutta ei se yhtälö ole välttämättä arvoton, jos se on ratkottavissa vaikkapa numeerisesti. Usein kiinnostavampaa olisi se ratkaisun muoto, mutta kun tässä haluttiin lukuarvoa, niin se ratkeaa numeerisestikin. (käytännössä antamalla jokin mitättömän pieni alkunopeus.
Tuolla aiemmin linkattiin yhtälön ratkaisukin, mikä vahvistaa oikeastaan sen, kuinka työläs se ratkominen käsin olisi voinut olla. (symbolisen laskennan ohjelmat säästävät vaivaa joskus)
Eilen huvikseni ratkoin sen numeerisesti, kun oli hetken aikaa tylsää, vaikka joku oli sen jo aiemminkin tehnyt.
"Toki tuon tiedän, siksi heitinkin oletuksena "melkoisella todennäköisyydellä"....vakiokiihtyvyyden, jolloin voima pidetään vakiona vaikkakin nopeus kasvaa koko ajan metrin matkalla, siis tarvittava teho myös"
Kuten itsekin totesit, niin vakiokiihtyvyys ei anna ihan sitä minimiratkaisua. Siksi pitäytyisin edelleen siinä vakiotehon olettavassa yhtälössä. - Voi hyvä lapsi
perusfyysikko kirjoitti:
katos, otit asiaan kantaa. no, ensinnäkin, mitä avaaja kysyy, kysyy perusfysiikan mukaista laskelmaa, siihen eivät olettamuksesi kuulu kuten tiedät, toki asiaa saa syvemminkin pohtia.
Differentiaaliyhtälöistäsi en ole eri mieltä .Yhtälöillä ei ole mitään arvoa ellei niillä saa eksaktia tulosta, taisit itsekin siitä mainita. Olisit kasannut lisää niitä yhtälöitä ja hakenut differentiaalilaskennalla sen optimaalisen kiihdytyksen tietyllä matkalla millä tehon minimi toteutuu (mikäli nyt olet se "satunnainen kävijä"). Riittävät lähtötiedothan siellä ovat, 1m, 1s, 75kg
"Jutun juoni on siinä, että se kappale pitää saada sen sekunnin aikana sinne ylös, joten kappale liikkuu melko vauhdikkaasti jossain vaiheessa. Tehoa siis väistämättä menee myös nopeuden kasvattamiseen."
Toki tuon tiedän, siksi heitinkin oletuksena "melkoisella todennäköisyydellä"....vakiokiihtyvyyden, jolloin voima pidetään vakiona vaikkakin nopeus kasvaa koko ajan metrin matkalla, siis tarvittava teho myös. Ajattelin kuitenkin että tehon maksimi jää mahdollisesti pienemmäksi kuin esim voimakkaalla alkukiihdytyksellä... pohdintaa, pohdintaa vain.Lue nyt oikein ajatuksella aloittajan teksti, sen sijaan että yrität onnettomilla selityksilläsi luikerrella ulos.
Sitten kun myöhemmin opit lisää matematiikkaa, toteat itsekin että em kaavojen tapaisia yhtälöitä voidaan ratkaista hyvinkin tarkasti, vaikka raja-arvolla (t=o) funktio on epämääräinen tai ääretön.
Mm. askellusta muuttamalla on helppo extrapolida tulos.
Mieti hieman outoa tilannetta jossa useampikin muu osallistuja on onnistunut ratkaisemaan ongelman suunnilleen samoin tuloksin, pidätkö kovin todennäköisenä, että muut ovat väärässä, tai voitko edes osoittaa miksi ?
Niin , tapaus on kohdallasi todettu, selitykset tai henkilölohtaisuudet ovat myöhäisiä. - Perusfyysikko, se
Voi hyvä lapsi kirjoitti:
Lue nyt oikein ajatuksella aloittajan teksti, sen sijaan että yrität onnettomilla selityksilläsi luikerrella ulos.
Sitten kun myöhemmin opit lisää matematiikkaa, toteat itsekin että em kaavojen tapaisia yhtälöitä voidaan ratkaista hyvinkin tarkasti, vaikka raja-arvolla (t=o) funktio on epämääräinen tai ääretön.
Mm. askellusta muuttamalla on helppo extrapolida tulos.
Mieti hieman outoa tilannetta jossa useampikin muu osallistuja on onnistunut ratkaisemaan ongelman suunnilleen samoin tuloksin, pidätkö kovin todennäköisenä, että muut ovat väärässä, tai voitko edes osoittaa miksi ?
Niin , tapaus on kohdallasi todettu, selitykset tai henkilölohtaisuudet ovat myöhäisiä....aito ja alkuperäinen.
Tämä on siis ensimmäinen viestini tähän ketjuun, vaikkei sitä kaikki tietenkään usko. Olen näköjään saanut kaiman jolla lähti mopo käsistä kun huomasi hätiköineensä.
Kysymys oli mielenkiintoinen, kiitos siitä. - ?????????????????
Voi hyvä lapsi kirjoitti:
Lue nyt oikein ajatuksella aloittajan teksti, sen sijaan että yrität onnettomilla selityksilläsi luikerrella ulos.
Sitten kun myöhemmin opit lisää matematiikkaa, toteat itsekin että em kaavojen tapaisia yhtälöitä voidaan ratkaista hyvinkin tarkasti, vaikka raja-arvolla (t=o) funktio on epämääräinen tai ääretön.
Mm. askellusta muuttamalla on helppo extrapolida tulos.
Mieti hieman outoa tilannetta jossa useampikin muu osallistuja on onnistunut ratkaisemaan ongelman suunnilleen samoin tuloksin, pidätkö kovin todennäköisenä, että muut ovat väärässä, tai voitko edes osoittaa miksi ?
Niin , tapaus on kohdallasi todettu, selitykset tai henkilölohtaisuudet ovat myöhäisiä.Hmmmm.... okei, muutetaan kysymystä: paljonko tarvitaan noin suunnilleen vähintään tehoa, että 75 kg massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ?
Nyt vastaukset kelpaavat! - Huoh..
????????????????? kirjoitti:
Hmmmm.... okei, muutetaan kysymystä: paljonko tarvitaan noin suunnilleen vähintään tehoa, että 75 kg massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ?
Nyt vastaukset kelpaavat!? koittako joku post dummy kienurrella?
Tarkkaa arvoa jos kaipaat, niin voit unohtaa kaikki muutkin painovoimaa vaativat laskut.
Tuo esitetty yhtälö on laskettavissa huomattavasti tarkemmin, kuin kukaan pystyy kertomaan hetkellisen vetovoiman kiihtyvyyden.
Kaiketi saat tuostakin revittyä jotain yhtä viisasta. - ????????????????????
Huoh.. kirjoitti:
? koittako joku post dummy kienurrella?
Tarkkaa arvoa jos kaipaat, niin voit unohtaa kaikki muutkin painovoimaa vaativat laskut.
Tuo esitetty yhtälö on laskettavissa huomattavasti tarkemmin, kuin kukaan pystyy kertomaan hetkellisen vetovoiman kiihtyvyyden.
Kaiketi saat tuostakin revittyä jotain yhtä viisasta.post dummy? heh kukahan sitä on, kysymyksen uudelleen muotoilu oli ihan sinua varten räätälöity, jopa sinun vastauksesi kelpaa (tosin en ole nähnyt ainuttukaan).
Jotenkin minusta tuntuu että sinua ottaa päähän kun et osaa sitä laskea? Olet yrittänyt monta iltaa saada siihen järjellistä vastausta mutta kun ei onnistu niin ei.
Tunnusta pois, et osaa ja sillä hyvä. Lue "satunnaisen kävijän" viimeisimmät vastaukset, saatat viisastua.
"Tuo esitetty yhtälö on laskettavissa huomattavasti tarkemmin, kuin kukaan pystyy kertomaan hetkellisen vetovoiman kiihtyvyyden."
Niimpä!!!!!! HEHHEH (en löytänyt tosiaankaan sitä vastausta viestistäsi) - työstä
"Työ on potentiaalienergian muutos"
Tuo meni väärin, potentiaalienergian muutos on vain osa tehdystä työstä, loppuosa menee liike-energian muutokseen, mikä ei suinkaan ole nolla tilanteessa jossa haetaan tarvittavan tehon minimiä.
"Joten teho on 735,75W siis vähintään. "
Pitää paikkansa että tarvittava teho on yli tuon, mutta sitä ei kysytty,
muutenhan - 176 W olisi kelvannut, onhan tarvittava teho sitäkin suurempi.
736 W ei riitä 75 kg:n massan nostoon 1 metrin korkeudelle 1:ssä sekunnissa paikaltaan lähtien.
- satunnainen kävijä
Jos joku haluaa sitä ratkaisua haarukoida itse, niin laitan nyt tähän sen pienen koodinpätkän, jolla se onnistuu likimääräisesti. Menetelmä ei ole hienostunut, mutta sitäkin helpompi kirjoittaa. Tuo on helppo muuntaa haluamalleen ohjelmointikielelle, ja parametreja säädellä:
function [P,s,t]=teho(P)
v=1e-4;
m=75;
g=9.81;
dt=1e-8;
dP=0.1;
s=0;
t=0;
while s < 1,
s=0;
while t < 1,
a=P/(m*v)-g;
v=v a*dt;
s=s v*dt a*dt*dt/2;
t=t dt;
end
P=P dP
s
t=0;
v=1e-5;
end- satunnainen kävijä
Sisennykset tietysti hävisivät. Ja tarkemmin katsottuna tuo P=P dP pitäisi olla silmukan alussa, jotta se lopullinen teho on se haluttu. Ei sillä isompaa merkitystä ole tässä.
Mun ymmärrykseni mukaan se lasketaan näin:
W=Ep=mgh, m=75kg, g=9.81 m/s^2, h= m, t=s
-----W
P= t
-----75kg*9.81m/s^2*m
P= s
P=735,75 w
Vastaus 740 w- fyysikko2
"paljonko tarvitaan vähintään tehoa, että 75 kg massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ? "
Kysyjältä on jäänyt mainitsematta alkunopeus pystysuorassa suunnassa.
Jos sen saa olettaa vapaasti niin vastaus on nolla Wattia alkunopeudella 4.905 m/s. Kun 75 kg:n massaan vaikuttaa ainoastaan maan painovoima.
v:= 4.905 m/s - 9.81 m/s^2 * t
h:= 4.905 m/s * t - 4.905 m/s^2 * t^2
h (1s) = 4.905 m - 4.905 m = 0 m
Jos alkunopeus oletetaan nollaksi, niin täytyy miettiä vielä lisää. Lienee kuitenkin kohtuu lähellä ketjussa aiemmin annettuja ratkaisuja jollain pienellä alkunopeudella, mikäli alkukiihtyvyytttä ei ole rajoitettu vaan se on ääretön äärettömällä voimalla jo nolla teholla.
Hyvä kysymys joka tapauksessa !- fyysikko2
"alkunopeudella 4.905 m/s"
Perhanan näppäilyvirhe, piti tietenkin olla 5.905 m/s
v:= 5.905 m/s - 9.81 m/s^2 * t
h:= 5.905 m/s * t - 4.905 m/s^2 * t^2
h (1s) = 5.905 m - 4.905 m = 1 m
- E.d.K.
Olen hieman yllättynyt kysymykseni herättämistä kommenteista.
Jotkut epäasialliset oletukset alku- tai loppunopeuksista sekä muut väärinymmärrykset voinee ohittaa, ja laskussakaan tarkkuuden arviostelu on toissijaista, se kun riippuu lähinnä kuinka monta tulosta eri alkuarvoilla lasketaan ekstrapolintia vo =0 varten.
Kysymykselläni hain lähinnä keskustelua, todistelua tai pohdiskelua perusongelmaan: millä tavalla nosto on suoritettava, jotta hetkellinen teho pysyisi matalinpana ?
No viesteissä näköjään vain "satunnainen kävijä" on maininnut pitävänsä vakiotehotilannetta optimina, kukaan muu ei ole esittänyt minkäänlaista teoriaa tai laskuesimerkkiä, muille vaihtoehdoille !
Pitänee kai vetää johtopäätös, että kaikki (?) ovat asiasta yhtä mieltä, ja otaksuneet sen "tietenkin" ainoaksi oikeaksi tavaksi.
"Mites tää menikään"- ihmettelen vaan
" millä tavalla nosto on suoritettava, jotta hetkellinen teho pysyisi matalinpana ? "
Tuohon kysymykseen et voi saada oikeaa vastausta, ellei joko täältä löydy ajatusten lukijaa tai sitten sinun on annettava lisä tietoa siitä,mitkä oletukset alku- tai loppunopeuksista ovat epäasiallisia ja ennen kaikkea mitkä ovat asiallisia oletuksia.
Mikäli alkunopeus on nolla ja loppunopeudelle ei aseteta yärajaa on aivan selvää että tehon tulee olla vakio hetkeä t=0 lukuunottamatta, missään kohtaa isompi tai pienempi hetkellinen teho ei silloin voi pienentää suurinta käytettyä hetkellistä tehoa.
Mikäli myös loppunopeus asetetaan nollaksi voi todeta ettei tehtävään löydy lainkaan ratkaisuja vakio teholla, vaan tehon on nimenomaan pakko vahdella ja oltava myös negatiivinen.
Lukijana ei mitenkään voi tietää mitä oletuksia pitäisi käyttää, kun et asiaa kerro. - Jaa ! !
ihmettelen vaan kirjoitti:
" millä tavalla nosto on suoritettava, jotta hetkellinen teho pysyisi matalinpana ? "
Tuohon kysymykseen et voi saada oikeaa vastausta, ellei joko täältä löydy ajatusten lukijaa tai sitten sinun on annettava lisä tietoa siitä,mitkä oletukset alku- tai loppunopeuksista ovat epäasiallisia ja ennen kaikkea mitkä ovat asiallisia oletuksia.
Mikäli alkunopeus on nolla ja loppunopeudelle ei aseteta yärajaa on aivan selvää että tehon tulee olla vakio hetkeä t=0 lukuunottamatta, missään kohtaa isompi tai pienempi hetkellinen teho ei silloin voi pienentää suurinta käytettyä hetkellistä tehoa.
Mikäli myös loppunopeus asetetaan nollaksi voi todeta ettei tehtävään löydy lainkaan ratkaisuja vakio teholla, vaan tehon on nimenomaan pakko vahdella ja oltava myös negatiivinen.
Lukijana ei mitenkään voi tietää mitä oletuksia pitäisi käyttää, kun et asiaa kerro."massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ?
Tuossa näyttäisi olevan rajattu kaikki tarpeellinen.
Suomenkielessä paikallaan oleminen on kai liikkumaton, ja uskon kysyjä olisi osannut antaa lähtönopeuden, mikälisitä olisi.
Ei kai ole mitään syytä olettaa, että esitetyt laskut eivät olisi oikeita tai vakioteho-oletus olisi virheellinen. !
Vääriä ovat keskimääräisen tehon ja nolla loppunopeuden olettajat.
Näin ainakin itse tämän käsitin, ja samoin näyttää muillakin ajatus kulkeneen.
Jos asia on ratkaisematon mielestäsi, niin kertoisitko ystävällisesti, mitä lisätietoja jäit vaille. - Huoh..
Jaa ! ! kirjoitti:
"massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ?
Tuossa näyttäisi olevan rajattu kaikki tarpeellinen.
Suomenkielessä paikallaan oleminen on kai liikkumaton, ja uskon kysyjä olisi osannut antaa lähtönopeuden, mikälisitä olisi.
Ei kai ole mitään syytä olettaa, että esitetyt laskut eivät olisi oikeita tai vakioteho-oletus olisi virheellinen. !
Vääriä ovat keskimääräisen tehon ja nolla loppunopeuden olettajat.
Näin ainakin itse tämän käsitin, ja samoin näyttää muillakin ajatus kulkeneen.
Jos asia on ratkaisematon mielestäsi, niin kertoisitko ystävällisesti, mitä lisätietoja jäit vaille.Turhaan yrität selittää, toisille eivät yksinkertaisimmatkaan asiat aukea, vaikka matkan varrella on koitettu auttaa useita kertoja.
Mitä oikein pitäisi sanoa tyypille, joka vaatii että vaikka kiihtyvyys ja aika tunnetaan, niin matkaa ei voi laskea ellei loppunopeutta ole annettu ? - ihmettelen vaan
Jaa ! ! kirjoitti:
"massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ?
Tuossa näyttäisi olevan rajattu kaikki tarpeellinen.
Suomenkielessä paikallaan oleminen on kai liikkumaton, ja uskon kysyjä olisi osannut antaa lähtönopeuden, mikälisitä olisi.
Ei kai ole mitään syytä olettaa, että esitetyt laskut eivät olisi oikeita tai vakioteho-oletus olisi virheellinen. !
Vääriä ovat keskimääräisen tehon ja nolla loppunopeuden olettajat.
Näin ainakin itse tämän käsitin, ja samoin näyttää muillakin ajatus kulkeneen.
Jos asia on ratkaisematon mielestäsi, niin kertoisitko ystävällisesti, mitä lisätietoja jäit vaille."Ei kai ole mitään syytä olettaa, että esitetyt laskut eivät olisi oikeita tai vakioteho-oletus olisi virheellinen. ! "
No ei olisi ollutkaan, jollei tänne olisi kirjoitettu tätä :
"Jotkut epäasialliset oletukset alku- tai loppunopeuksista sekä muut väärinymmärrykset voinee ohittaa,"
Kyllähän tuossa nimenomaan vihjattiin, että joku noista sinunkin tekemistä oletuksista olisivat olleet virheellisiä, muttei kerrottu että mitkä ?
Toisaalta tiedetään tuon vakio teho nolla lähtönopeudesta johtavan äärettömään lähtökiihtyvyyteen äärettömällä voimalla, mikä on fysiikan vastainen oletus reaalimaailmassa, jotyen siihen saatettiin viitata.
"Jos asia on ratkaisematon mielestäsi, niin kertoisitko ystävällisesti, mitä lisätietoja jäit vaille."
Ainoastaan sitä tietoa, että mikäli tuo ääretön voima alussa on niitä tarkoitettuja väärinymmärryksiä/virheoletuksia, niin miten sitä tilannetta sitten pitäisi matemaattisesti käsitellä, kun annetun tehtävän lähtötiedot eivät tähän riitä.
"Vääriä ovat keskimääräisen tehon olettajat"
Täh ?
Eikö vakio teho koko ajan ole sama asia kuin että olettaa keskimääräisen tehon koko ajaksi ?
Miten voit samaan aikaan puolustaa toista ja vastustaa toista kun ne ovat yksi ja sama asia ?
Lisäksi niissä vakioteho laskuissa oletettiin nollasta poikkeava pieni lähtönopeus, jotta yhtälöt matemaattiseti saadaan määritellyksi ilman äärettömyyksiä, jotka sotkevat käytetyn matematiikan. - huhhuhhuh
Huoh.. kirjoitti:
Turhaan yrität selittää, toisille eivät yksinkertaisimmatkaan asiat aukea, vaikka matkan varrella on koitettu auttaa useita kertoja.
Mitä oikein pitäisi sanoa tyypille, joka vaatii että vaikka kiihtyvyys ja aika tunnetaan, niin matkaa ei voi laskea ellei loppunopeutta ole annettu ?ei tässä ollut kiihtyvyyttä annettu, joten turhaan selität.
- Ei ongelma
ihmettelen vaan kirjoitti:
"Ei kai ole mitään syytä olettaa, että esitetyt laskut eivät olisi oikeita tai vakioteho-oletus olisi virheellinen. ! "
No ei olisi ollutkaan, jollei tänne olisi kirjoitettu tätä :
"Jotkut epäasialliset oletukset alku- tai loppunopeuksista sekä muut väärinymmärrykset voinee ohittaa,"
Kyllähän tuossa nimenomaan vihjattiin, että joku noista sinunkin tekemistä oletuksista olisivat olleet virheellisiä, muttei kerrottu että mitkä ?
Toisaalta tiedetään tuon vakio teho nolla lähtönopeudesta johtavan äärettömään lähtökiihtyvyyteen äärettömällä voimalla, mikä on fysiikan vastainen oletus reaalimaailmassa, jotyen siihen saatettiin viitata.
"Jos asia on ratkaisematon mielestäsi, niin kertoisitko ystävällisesti, mitä lisätietoja jäit vaille."
Ainoastaan sitä tietoa, että mikäli tuo ääretön voima alussa on niitä tarkoitettuja väärinymmärryksiä/virheoletuksia, niin miten sitä tilannetta sitten pitäisi matemaattisesti käsitellä, kun annetun tehtävän lähtötiedot eivät tähän riitä.
"Vääriä ovat keskimääräisen tehon olettajat"
Täh ?
Eikö vakio teho koko ajan ole sama asia kuin että olettaa keskimääräisen tehon koko ajaksi ?
Miten voit samaan aikaan puolustaa toista ja vastustaa toista kun ne ovat yksi ja sama asia ?
Lisäksi niissä vakioteho laskuissa oletettiin nollasta poikkeava pieni lähtönopeus, jotta yhtälöt matemaattiseti saadaan määritellyksi ilman äärettömyyksiä, jotka sotkevat käytetyn matematiikan."Toisaalta tiedetään tuon vakio teho nolla lähtönopeudesta johtavan äärettömään lähtökiihtyvyyteen äärettömällä voimalla, mikä on fysiikan vastainen oletus reaalimaailmassa, jotyen siihen saatettiin viitata."
Vaikka laskennassa ei voida käyttää ajanhetkeä 0 iterointiterminä ei se suinkaan tarkoita että lasku olisi mielivaltainen tai ratkaisematon. - Antaisit jo olla
Ei ongelma kirjoitti:
"Toisaalta tiedetään tuon vakio teho nolla lähtönopeudesta johtavan äärettömään lähtökiihtyvyyteen äärettömällä voimalla, mikä on fysiikan vastainen oletus reaalimaailmassa, jotyen siihen saatettiin viitata."
Vaikka laskennassa ei voida käyttää ajanhetkeä 0 iterointiterminä ei se suinkaan tarkoita että lasku olisi mielivaltainen tai ratkaisematon.Ei trollia kannata ruokkia.
- Arttu IV
Antaisit jo olla kirjoitti:
Ei trollia kannata ruokkia.
Luin ja ymmärsin tämän dilemman suurimmaksi osaksi ja yritin laskeakin vähän. Mutta miksi ei voi laskea vakiokiihtyvyydellä vaan vakioteholla. (alkuhetken kiihtyvyyspiikkiä lukuunottamatta) Jos alkunopeus on lähellä nollaa ja lopussa noin 2 m/s niin aikaahan on mennyt 1s ja tehontarve tasainen.
Äh... Käytän koiran lenkillä, otan oluen ja mietin tämän uudestaan. - ongelma ?
Ei ongelma kirjoitti:
"Toisaalta tiedetään tuon vakio teho nolla lähtönopeudesta johtavan äärettömään lähtökiihtyvyyteen äärettömällä voimalla, mikä on fysiikan vastainen oletus reaalimaailmassa, jotyen siihen saatettiin viitata."
Vaikka laskennassa ei voida käyttää ajanhetkeä 0 iterointiterminä ei se suinkaan tarkoita että lasku olisi mielivaltainen tai ratkaisematon."Vaikka laskennassa ei voida käyttää ajanhetkeä 0 iterointiterminä ei se suinkaan tarkoita että lasku olisi mielivaltainen tai ratkaisematon"
Onko joku sitten noin väittänyt ?
Käsittääkseni joku kylläkin vihjasi, ettei lasku vastaa fysikaalista todellisuutta jossa kiihtyvyys on alussa joitakin millisekunteja maksimivoiman rajoittama eikä vakiotehon rajoittama, kuten laskussa realiteettien vastaisesti oletettiin.
- juha82222
jos 75 kiloinen ihminen hyppää ilmaan niin hyppy ilmaan tietylle korkeudelle kestää tietenkin kauemmin kuin pudota alas vai onko näin?.
joudut tekemään ylimääräisen työn kun oman massasi saat ylös
ja kun oma massasi putoaa alas niin se tulee nopeammalla vauhdilla alas tietääkseni. mitä raskaampi sitä nopeammin tulee alas, näin uskon.
olenko hakoteillä??
toisaalta jos teho, ponnistusteho on korkeaa luokkaa niin hmm...
kyllä mä silti yhdyn eka väitteeseeni,alaspoäin tullaan kovemmalla vauhdilla.- Arttu IV
Ei ainakaan heti tule mieleen luonnonvoimaa mikä vaikuttaisi toiseen suuntaan enemmän kuin toiseen. Ja eikös Pisan tornista kaikenkokoiset kivet pudonnut yhtä nopeasti aikanaan. Ilmanvastuksessa voi tietenkin olla eroa. Ihminen saattaa olla virtaviivaisempi pää edellä kuin perse edellä.
Tämä ei siis ole fakta vaan amisjätkän arvio.
- Fysiikkaaaaaaaaa1111
m=75kg
s=1m
t=1s
F(G)=mg=75kg*9.81m/s^2=735.75N
Työ W=Fs=735.75N*1m=735.75J
Teho P=W/t=735.75J/1s=735.75W
Vastaus on siis pyöristettynä 730W (wattia)- Fysiikkaaaaaaaaa1111
Siis anteeksi 740W (wattia) :)
- Sulla on virhe
F(G)=mg=75kg*9.81m/s^2=735.75N
puuttuu dynaaminen osa, pitää olla:
F(t) = m(G a) - Jotain kaunista
En malta sivuuttaa tätä kysymystä, se kun osoittaa koko fysiikan perusolemuksen.
Niin yksinkertaiselta tuntuva heitto osoittautuu todelliseksi ongelmaksi, jonka matemaattinen ratkaisu edellyttää paljon enemmän kuin tehtäväasettelusta voisi kuvitella.
Pitäisin tätä jopa perusopetusesimerkkinä niille, jotka luulevat fysiikan olevan vain kaavojen opettelua ja ulkoa muistamista. - kikka kolmonen
"palhonko tarvitaan vähintään tehoa, että 75 kg massa saadaan paikaltaan 1 metrin korkeuteen 1 sekunnissa ? "
Alkupaikkaa, alkunopeutta eikä siirtämisen suuntaa ei ole määritelly joten valitaan mielivaltaisesti.
Esim. Pudottamalla 75 kg massa noin 5 metrin korkeudelta 4 metriä alemmas, aikaa kuluu sekunti. Jos pudotetaan alempaa putoamista täytyy hidastaa, jotta saavutetaan haluttu 1 sekunnin aika, mutta hidastaminen voidaan tehdä siten, että generoidaan samalla tehoa potentiaalienergiasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .593255Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472931Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242749Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3541837- 711104
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101091Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.1961010- 45849
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26840Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että103835