Tuosta Halla-kirjoittelusta tuli mieleen.
Vaikeinta kai lienee Halla-Ahon kirjoittelu rotujen eroista älykkyyden suhteen.
Valitettavasti ero on tieteellinen tosiasia.
Tulkinta älykkyyden eroista on sitten eri asia. Mittaako älykkyys vaikkapa ihmisoikeuksia: eli saako tyhmenpää rotua alistaa ja tuhota?
Itse älyykkyyden tutkimus ei anna tälläiseen mitään perustetta. Humanistit 1800-luvulla ja 1900 luvun alussa kuitenkin tulkitsi rodun myös oikeutetun sorron perusteeksi.
Esimerkiksi juuri itsenäistyvässä Suomessa haluttin "älykkyydeltään" ylivertaista ruotsalaista rotua suojella tyhmemmiltä "lyhytkalloisilta" suomalais-mongooleilta. Kieli ja vähemmistöoikeuksia koskeva lainsäädäntömme on siis hyvin rasistista alkuperää: tosin nykyinen suvaitsevaisuus kieltää asian esittämisen.
Älykkyydellä ja sitä mittaavalla älykkyysosamäärällä mitataan ongelmien ratkaisukykyä ja havaintokykyä. Yksilön älykkyysosamäärä on tulosta geeneistä ja ympäristön vaikutuksista. Tiettävästi Hollannissa on tehty useiden sukupolvien älykkyysosamäärä tutkimus joka osoittaa, että ravitsemus nostaa seuraavan sukupolven älykkyysosamäärää jopa 10 pisteellä.
Osittain siis rotujen väliset erot voidaan selittää siis ravitsemuksen kautta.
Toisaalta myös negatiivinen kumulatiivisuus lienee mahdollista: eli jos jokin ryhmä tai kulttuuri ei kykene kehittämään yhteisöään heikon älyn vuoksi, ei myöskään ravinto-olot kehity.
Mutta onko siis älykkyys eroja myös puolueiden kannatuksen suhteen. Suvaitsevaisuus-fanatismi ilmeisesti estää moisen tutkimuksen tekemisen, joten asia jää hypoteesin asteelle.
Jos älykkyys luo menestystä myös sukupolvesta toiseen, niin onko mahdollista että hyväosaisuus selittyisi juuri älykkyydellä.
Toisaalta jos huomaa, että oma älykkyys ei mahdollista menestystä omilla ansioilla, niin eikö siitä syntyisi hyväksyntä käyttää muita kenoja menestyä kuin omat kyvykkyys?
Hyvän koulutuksen saaneet vanhemmat kannustavat lapsiaan kouluttautumaan ja siten lisäävät menestyksen mahdollisuutta: ja oma varakkuus mahdollistaa myös parhaan ruuan ja hyvän kasvuympäristön.
Ja perhe jossa vanhemmat keskittyvät pahoinpitelemään toisiaan ja heittävät tilaisuuden tullen lapse pihalle, ei taida luoda kehitys edellytyksiä uudelle sukupolvelle.
Politiikassa esimerkiksi perhekäsitys jakaa vasemmisto ja porvaripuolueet.
Olisko hyvällä perheellä, menestyksellä ja älykkyydellä siis selkeä yhteys.
Ja ehkä juuri siksi vasemmistolaisten kanssa on lähes mahdotonta edes keskustella eri rotujen tai ryhmien älykkyyden eroista ilman hysteeristä raisti tai fasiti leimaamista.
Jopa kesksutelu voi siis olla älykkyydestä kiinni.
NINEL
Vaikeinta kai lienee Halla-Ahon kirjoittelu rotujen eroista älykkyyden suhteen.
Valitettavasti ero on tieteellinen tosiasia.
Tulkinta älykkyyden eroista on sitten eri asia. Mittaako älykkyys vaikkapa ihmisoikeuksia: eli saako tyhmenpää rotua alistaa ja tuhota?
Itse älyykkyyden tutkimus ei anna tälläiseen mitään perustetta. Humanistit 1800-luvulla ja 1900 luvun alussa kuitenkin tulkitsi rodun myös oikeutetun sorron perusteeksi.
Esimerkiksi juuri itsenäistyvässä Suomessa haluttin "älykkyydeltään" ylivertaista ruotsalaista rotua suojella tyhmemmiltä "lyhytkalloisilta" suomalais-mongooleilta. Kieli ja vähemmistöoikeuksia koskeva lainsäädäntömme on siis hyvin rasistista alkuperää: tosin nykyinen suvaitsevaisuus kieltää asian esittämisen.
Älykkyydellä ja sitä mittaavalla älykkyysosamäärällä mitataan ongelmien ratkaisukykyä ja havaintokykyä. Yksilön älykkyysosamäärä on tulosta geeneistä ja ympäristön vaikutuksista. Tiettävästi Hollannissa on tehty useiden sukupolvien älykkyysosamäärä tutkimus joka osoittaa, että ravitsemus nostaa seuraavan sukupolven älykkyysosamäärää jopa 10 pisteellä.
Osittain siis rotujen väliset erot voidaan selittää siis ravitsemuksen kautta.
Toisaalta myös negatiivinen kumulatiivisuus lienee mahdollista: eli jos jokin ryhmä tai kulttuuri ei kykene kehittämään yhteisöään heikon älyn vuoksi, ei myöskään ravinto-olot kehity.
Mutta onko siis älykkyys eroja myös puolueiden kannatuksen suhteen. Suvaitsevaisuus-fanatismi ilmeisesti estää moisen tutkimuksen tekemisen, joten asia jää hypoteesin asteelle.
Jos älykkyys luo menestystä myös sukupolvesta toiseen, niin onko mahdollista että hyväosaisuus selittyisi juuri älykkyydellä.
Toisaalta jos huomaa, että oma älykkyys ei mahdollista menestystä omilla ansioilla, niin eikö siitä syntyisi hyväksyntä käyttää muita kenoja menestyä kuin omat kyvykkyys?
Hyvän koulutuksen saaneet vanhemmat kannustavat lapsiaan kouluttautumaan ja siten lisäävät menestyksen mahdollisuutta: ja oma varakkuus mahdollistaa myös parhaan ruuan ja hyvän kasvuympäristön.
Ja perhe jossa vanhemmat keskittyvät pahoinpitelemään toisiaan ja heittävät tilaisuuden tullen lapse pihalle, ei taida luoda kehitys edellytyksiä uudelle sukupolvelle.
Politiikassa esimerkiksi perhekäsitys jakaa vasemmisto ja porvaripuolueet.
Olisko hyvällä perheellä, menestyksellä ja älykkyydellä siis selkeä yhteys.
Ja ehkä juuri siksi vasemmistolaisten kanssa on lähes mahdotonta edes keskustella eri rotujen tai ryhmien älykkyyden eroista ilman hysteeristä raisti tai fasiti leimaamista.
Jopa kesksutelu voi siis olla älykkyydestä kiinni.
NINEL
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.