Diskreetti vai jatkuva avaruus

Tai sitten diskreetisti kvantittunut ja eksakti.

"Mutta mitäs jos avaruusaika olisi epäjatkuva eli digitaalinen? Mistä nämä diskreetit palikat muodostuisivat?"

Geometrisista lainalaisuuksista. Otetaan esimerkiksi soluautomaatit, ne ovat diskreetteja, deterministisia systeemejä, joilla on aikaevoluutio. Solujen reunoja tai kytköskohtia ei tarvitse ottaa huomioon, vain naapurit ja soluautomaattisäännöt. Solun halkaisijoiden välimatka voi olla lyhin, mutta sitä ei tarvitse laskea, koska vain soluilla itsellään on merkitystä.

on se kuitenkin kirjoitti:

"Mutta mitäs jos avaruusaika olisi epäjatkuva eli digitaalinen? Mistä nämä diskreetit palikat muodostuisivat?"

Geometrisista lainalaisuuksista. Otetaan esimerkiksi soluautomaatit, ne ovat diskreetteja, deterministisia systeemejä, joilla on aikaevoluutio. Solujen reunoja tai kytköskohtia ei tarvitse ottaa huomioon, vain naapurit ja soluautomaattisäännöt. Solun halkaisijoiden välimatka voi olla lyhin, mutta sitä ei tarvitse laskea, koska vain soluilla itsellään on merkitystä.

Lue lisää

Puhut peleistä, joilla ei ole fyysisen todellisuuden kanssa välttämättä yhtään mitään tekemistä.

itrduts kirjoitti:

Puhut peleistä, joilla ei ole fyysisen todellisuuden kanssa välttämättä yhtään mitään tekemistä.

Tai sitten on. Soluautomaatit ovat matematiikkaa, eivät vain pelejä.
Todistin vain skdfjh890 nimimerkin yksinkertaistuksen perusteettomaksi.

Voiko hiukkanen olla piste? Ei. Entä mitä pisteiden välillä olisi? Jos pisteet olisivat oikeita 0-ulotteisia pisteitä, niitä ei edes olisi olemassa. Miten nollaulotteisista pisteistä muodostuisi hiloja yms. rakennelmia? Ei mitenkään, koska edes ääretön määrä pisteitä ei vielä muodostaisi minkäänlaista ulottuvuutta. Piste on sama kuin ei-mitään ja äärettömyys samassa paketissa. Eli jatkuvuus.

Lue soluautomaateista sinäkin.

fnnn kirjoitti:

Lue soluautomaateista sinäkin.

Mitä tekemistä soluautomaateilla on fysiikan kanssa?

skdfjh890 kirjoitti:

Voiko hiukkanen olla piste? Ei. Entä mitä pisteiden välillä olisi? Jos pisteet olisivat oikeita 0-ulotteisia pisteitä, niitä ei edes olisi olemassa. Miten nollaulotteisista pisteistä muodostuisi hiloja yms. rakennelmia? Ei mitenkään, koska edes ääretön määrä pisteitä ei vielä muodostaisi minkäänlaista ulottuvuutta. Piste on sama kuin ei-mitään ja äärettömyys samassa paketissa. Eli jatkuvuus.

Lue lisää

Solut tai hilat eivät tarvitse äärettömyyttä taakseen, vain naapurit, eli säännöt moniko naapurisolu niihin vaikuttaa ja miten. Turha miettiä solun sisusta tai sen kärkiä, tahkoja tai särmiä. Solun tila ja sen naapurit, sekä näiden väliset vuorovaikutussäännöt ovat ainoat tarvittavat. Jatkuvuus on soluissa aivan turhaa. Aivan kuin taulukkolaskennassa sinun tarvitsisi miettiä taulukon viivoja, naurettavaa =)

uyguofyitf kirjoitti:

Mitä tekemistä soluautomaateilla on fysiikan kanssa?

Sillä on tekemistä fysiikan ja matematiikan kanssa. luepa hieman niin tiedät, eikä tarvitse kysellä tyhmiä.

fnnn kirjoitti:

Sillä on tekemistä fysiikan ja matematiikan kanssa. luepa hieman niin tiedät, eikä tarvitse kysellä tyhmiä.

Olen lukenut soluautiomaateista, mutta niiden kytkeminen fysiikan ilmiöihin on minulle vierasta. Voitko laittaa linkkiä fysiikan julkaisuu, jossa kerrotaan soluautomaattien sovellutusista fysiikan teorioissa.

Olen lukenut joskus kirjoitti:

Olen lukenut soluautiomaateista, mutta niiden kytkeminen fysiikan ilmiöihin on minulle vierasta. Voitko laittaa linkkiä fysiikan julkaisuu, jossa kerrotaan soluautomaattien sovellutusista fysiikan teorioissa.

Lue lisää

A New Kind of Science (Stephen Wolfram; Wolfram Media, Inc., 2002)

Se on painonsa ja reilun 1200 sivun arvoinen. Teos tuo tieteelliseen kirjallisuuteen sekä tuoreita näkemyksiä että omaperäisen tavan argumentoida.

Wolfram kirjoitti teostaan kymmenen vuotta. Eräs keskeisimmistä perusteluista mammuttimaiselle teokselle on se, että yksittäiset tieteelliset artikkelit eivät tuo esille kirjoittajan ajatusten koko laajuutta ja painoarvoa.

Wolfram esittelee lukuisia tutkimusalueita, joille hän toivoo ideoidensa antavan uusia lähestymistapoja ja näkökulmia. Wolfram kyseenalaistaa teoksessa mm. fysiikan ja biotieteiden perusoletuksia.

Matemaattisen analyysin välttämiseen Wolframilla on perustelut. Hänen mukaansa perinteinen matemaattinen mallintaminen johtaa malleihin, joissa on vaikeaa erottaa, mikä osa mallista tuottaa minkäkin osan havaittua käyttäytymistä. Wolframin oma tutkimus tähtää mahdollisimman yksinkertaisiin malleihin, joissa silti esiintyy mielenkiintoisia monimutkaisia ilmiöitä, esimerkiksi satunnaisuutta ja laskennallista kompleksisuutta.

Kirjan keskeinen teema on se, että äärimmäisen yksinkertaisilla ohjelmakoodeilla on mahdollista tuottaa hyvin monimutkaista käyttäytymistä. Tällaisia yksinkertaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi niin sanotut soluautomaatit. Vaikka soluautomaatit ovat periaatteiltaan yksinkertaisia, niiden käyttäytyminen voi olla niin monimutkaista, ettei matemaattisesta analyysista ole juuri apua käyttäytymisen kuvaamiseen. Ainoa tapa kuvata systeemiä on simuloida sen toteuttavaa ohjelmakoodia.

Melkeinpä yksinkertaisin mahdollisin soluautomaatti voi toimia universaalitietokoneena, siis simuloida mitä tahansa muuta tietokonetta. Tämä tosiasia antaa teokselle jämäkkyyttä, joka paikoitellen tosin katoaa puhtaan spekulaation sekaan.

Yksi Wolframin argumenteista perustuu satunnaisuuden esiintymiseen luonnossa. Monesti ajatellaan, että satunnaisuuden ilmeneminen vaatii joko hyvin monimutkaista systeemiä tai alkutilassa ilmenevää satunnaisuutta. Wolfram esittää, että satunnaisuus johtuu järjestelmän rakenteesta.

Elävän olennon alkionkehitys tai seepran karvapeitteen värijuovat eivät ole osoitus luonnon monimutkaisesta optimoinnista kohti täydellisyyttä. Kyse on yksinkertaisen järjestelmän automaattisesti tuottamasta kompleksisuudesta. Sama yksinkertaisuuden ajatus pätee Wolframin mukaan esimerkiksi pörssikurssien satunnaisvaihteluun tai virtausten turbulenssiin. Satunnaisuuden selittämiseen ei välttämättä tarvita monimutkaista ympäristöä tai kaoottista dynamiikkaa.

Wolfram esittää visioita myös fysiikan lopullisesta kaiken teoriasta. Fysiikan tutkimus lähtee liikkeelle väärästä päästä: monimutkaisuuden selittämisestä sääntöjen avulla. Paremminkin kannattaisi lähteä liikkeelle yksinkertaisista ohjelmakoodeista, joiden simulointi luo fysikaalisessa todellisuudessa havaitut ilmiöt.

Wolframin mukaan maailmankaikkeuden rakenteet ja peruslait selittävän 'ohjelmakoodin' ei tarvitse olla monimutkainen, vaikkakaan koodin sisältö ei todennäköisesti juuri muistuta tämänhetkistä käsitystä todellisuudestamme. Makroskaalan ilmiöt muodostuvat ohjelman laajan mittakaavan ominaisuuksista. Ainakin tämä ajatus on riittävän kunnianhimoinen tehdäkseen selväksi, että teoksen nimi ei ole mikään kevyt heitto.

Occam leikkaa turhan pois, eli OSP (One Stupid Person) on kylähullun hatustaan tempaisema "teoria" ilman teoriaa, jota ei siten voi tieteellisesti tutkia! Sitä voi kutsua myös yhden henkilön uskonnoksi/jumalaksi.

PS. Kerro, kuinka OSP:tä tutkitaan tieteellisesti???

Tällä kertaa ei ollutkaan kysymys siitä, laajeneeko avaruus vaan siitä, onko se diskreetti, erillisistä pisteistä koostuva (tai, niin kuin myös saatetaan sanoa, "rakeinen"). Eli onko olemassa jokin lyhin mahdollinen välimatka, jota pienemmistä etäisyyksistä ei ainakaan fysikaalisessa mielessä ole mielekästä puhua.
Sikäli olet kyllä oikeassa, että JOS avaruus todella on diskreetti ja pisteet muodostavat jonkinlaisen "hilan", sen taustalle voidaan ainakin matemaattisesti ajatella jonkinlainen jatkuva "tausta-avaruus", jonka osajoukon ne diskreetin avaruuden pisteet muodostavat, mutta jolla siinä tapauksessa ei kuitenkaan olisi suoranaista fysikaalista merkitystä. Occamin periaate viittaisikin siis siihen, että tuo "tausta-avaruus" on tarpeeton lisäoletus.

Jos avaruus ei ole yhtään mitään, mitä on tyhjiön kvanttifluktaatio?
Vaikka avaruus olisikin tyhjä, voi se silti laajentua ja laajentuukin.
Tieteellisestä ajattelusta sinä et ymmärrä yhtään mitään ja välillä tuntuu, että kaikenlainen ajattelu on sinulle ylivoimaista.

Turhina asioina Occam leikkaa tonttuhiukkasesi, räjähtävät atomisi, laajenevan maapallon, ja pääosan muistakin OSP:n väitteistä. Niitä ei ole koskaan havaittu, eikä mikään teoria tarvitse niitä. Fysiikkamme pelaa aivan ilman Savorisen jumalia ja tonttuja ja tiedepalstat tulevat aivan hyvin toimeen ilman tonttu Savorista.

Terve menoa huuhaa palstalle fysiikan vastaisia totuuksiasi julistamaan.

"Jos avaruus... voisi muuttua aluettain, pitäisi taustalla olla tausta-avaruus joka on ei yhtään mitään, niin että muuttuva avaruus muuttuisi siinä tausta-avaruudessa joka on ei yhtään mitään! Miksi olisi konkreettisesti havaittava asia jonka tiheys vaihtelee aluettain muka avaruudessa joka muuttuisi tausta-avaruudessa joka on ei yhtään mitään? Occam leikkaa turhan pois..."

Eikö se tausta-avaruus ole aivan turha oletus, varsinkin jos ja kun se ei edes ole yhtään mitään? Eikö näin ollen Occamin periaate leikkaakin juuri sen pois?

tausta-avaruus kirjoitti:

"Jos avaruus... voisi muuttua aluettain, pitäisi taustalla olla tausta-avaruus joka on ei yhtään mitään, niin että muuttuva avaruus muuttuisi siinä tausta-avaruudessa joka on ei yhtään mitään! Miksi olisi konkreettisesti havaittava asia jonka tiheys vaihtelee aluettain muka avaruudessa joka muuttuisi tausta-avaruudessa joka on ei yhtään mitään? Occam leikkaa turhan pois..."

Eikö se tausta-avaruus ole aivan turha oletus, varsinkin jos ja kun se ei edes ole yhtään mitään? Eikö näin ollen Occamin periaate leikkaakin juuri sen pois?

Lue lisää

Mikä sitten leikataan pois Occamin periaatteen nimessä, meidän käsitteellistämämme avaruus vai tausta-avaruus? Monien fyysikkojen mielestä meidän "avaruutemmehan" kumpuaa jollakin tavalla tausta-avaruudesta, ja meidän todellisuutemme on jokseenkin varmasti jonkinlainen illuusio. Tuostahan pitäisi päätellä, että nk. todellisuus poistuu Occamin periaatteella.

tausta-avaruus kirjoitti:

"Jos avaruus... voisi muuttua aluettain, pitäisi taustalla olla tausta-avaruus joka on ei yhtään mitään, niin että muuttuva avaruus muuttuisi siinä tausta-avaruudessa joka on ei yhtään mitään! Miksi olisi konkreettisesti havaittava asia jonka tiheys vaihtelee aluettain muka avaruudessa joka muuttuisi tausta-avaruudessa joka on ei yhtään mitään? Occam leikkaa turhan pois..."

Eikö se tausta-avaruus ole aivan turha oletus, varsinkin jos ja kun se ei edes ole yhtään mitään? Eikö näin ollen Occamin periaate leikkaakin juuri sen pois?

Lue lisää

Tarvitaanko soluautomaateissa tausta-avaruus, vai riittääkö pelkkä soluhila ja sen toimintasäännöt???

kysyn vaan kirjoitti:

Tarvitaanko soluautomaateissa tausta-avaruus, vai riittääkö pelkkä soluhila ja sen toimintasäännöt???

Soluautomaateilla voidaan kuvata diskreetti(epäjatkuva), kausaalin deterministinen aika-avaruus, jolla on aikaevoluutio ja jossa esiintyy kaaosefekti ilman mitään eksakteista säännöistä epämääräistä satunnaisuutta. Sieltä löytyy rajoitettu määrä perus- ja kokoomaobjekteja(=hiukkasia) sekä näiden välisiä eksakteja vuorovaikutuksia.
Kun kumoat soluautomaatit, voit kumota epäjatkuvan avaruuden, kausaalin determinismin, kausaalin kaaosefektin jne. joita täällä koitetaan kumota. Soluautomaatit ovat matematiikkaa ja fysiikkaa. Voit luoda fysikaalisen mallinnuksen ja eksaktin dynaamisen aika-avaruuden yksikäsitteisillä säännöillä soluautomaatilla. Mutta koitapa löytää tyhjä tausta-avaruus tai aika-avaruus sieltä taustalta, ei vaan tarvitaan aina informaatio = soluautomaattisäännöt jolla 100% deterministinen ja kausaalinen sekä diskreetti aika-avaruus syntyy ilman mitään satunnaisuutta, indeterminismiä. Kumoan siis täysin satunnaisuuden, indeterminismin, jatkuvuuden pakon fysiikassa ja matematiikassa ja tila-aika-avaruuksien kuvailuissa. Ne on teidän luuloja. Esittäkää toimiva vasta-argumentti joka kumoaa esittämäni faktan.

nojatuoliteoreetikko kirjoitti:

Soluautomaateilla voidaan kuvata diskreetti(epäjatkuva), kausaalin deterministinen aika-avaruus, jolla on aikaevoluutio ja jossa esiintyy kaaosefekti ilman mitään eksakteista säännöistä epämääräistä satunnaisuutta. Sieltä löytyy rajoitettu määrä perus- ja kokoomaobjekteja(=hiukkasia) sekä näiden välisiä eksakteja vuorovaikutuksia.
Kun kumoat soluautomaatit, voit kumota epäjatkuvan avaruuden, kausaalin determinismin, kausaalin kaaosefektin jne. joita täällä koitetaan kumota. Soluautomaatit ovat matematiikkaa ja fysiikkaa. Voit luoda fysikaalisen mallinnuksen ja eksaktin dynaamisen aika-avaruuden yksikäsitteisillä säännöillä soluautomaatilla. Mutta koitapa löytää tyhjä tausta-avaruus tai aika-avaruus sieltä taustalta, ei vaan tarvitaan aina informaatio = soluautomaattisäännöt jolla 100% deterministinen ja kausaalinen sekä diskreetti aika-avaruus syntyy ilman mitään satunnaisuutta, indeterminismiä. Kumoan siis täysin satunnaisuuden, indeterminismin, jatkuvuuden pakon fysiikassa ja matematiikassa ja tila-aika-avaruuksien kuvailuissa. Ne on teidän luuloja. Esittäkää toimiva vasta-argumentti joka kumoaa esittämäni faktan.

Lue lisää

Ja sitten vaan linkki fysiikan julkaisuun, jossa väitteesi indeterminismin kumoamisesta on todettu. Siinä samalla tulisi kumotuksi kvanttifysiikka, joka on luultavasti parhaiten varmennettu fysiikan teoria.

nojatuoliteoreetikko kirjoitti:

Soluautomaateilla voidaan kuvata diskreetti(epäjatkuva), kausaalin deterministinen aika-avaruus, jolla on aikaevoluutio ja jossa esiintyy kaaosefekti ilman mitään eksakteista säännöistä epämääräistä satunnaisuutta. Sieltä löytyy rajoitettu määrä perus- ja kokoomaobjekteja(=hiukkasia) sekä näiden välisiä eksakteja vuorovaikutuksia.
Kun kumoat soluautomaatit, voit kumota epäjatkuvan avaruuden, kausaalin determinismin, kausaalin kaaosefektin jne. joita täällä koitetaan kumota. Soluautomaatit ovat matematiikkaa ja fysiikkaa. Voit luoda fysikaalisen mallinnuksen ja eksaktin dynaamisen aika-avaruuden yksikäsitteisillä säännöillä soluautomaatilla. Mutta koitapa löytää tyhjä tausta-avaruus tai aika-avaruus sieltä taustalta, ei vaan tarvitaan aina informaatio = soluautomaattisäännöt jolla 100% deterministinen ja kausaalinen sekä diskreetti aika-avaruus syntyy ilman mitään satunnaisuutta, indeterminismiä. Kumoan siis täysin satunnaisuuden, indeterminismin, jatkuvuuden pakon fysiikassa ja matematiikassa ja tila-aika-avaruuksien kuvailuissa. Ne on teidän luuloja. Esittäkää toimiva vasta-argumentti joka kumoaa esittämäni faktan.

Lue lisää

Miksi yrität vaikuttaa muiden mielipiteeseen, jos ymmärrät ettei vapaata tahtoa ole olemassa? Et voi itse vaikuttaa yhtään mihinkään, koska kaikki on ennaltamäärättyä! Jos et saa muita ymmärtämään sitä, ei se ole heidä syynsä! Eihän heillä ole vapaata tahtoa tehdä ja ajatella eri tavalla kuin mitä on ennalta "määrätty"! Ps. Toisaalta, ethän sinä itsekään mahda itsellesi yhtään mitään! Teet ja ajattelet aina niin kuin on "ennalta määrätty"!

pygouyfoy7 kirjoitti:

Ja sitten vaan linkki fysiikan julkaisuun, jossa väitteesi indeterminismin kumoamisesta on todettu. Siinä samalla tulisi kumotuksi kvanttifysiikka, joka on luultavasti parhaiten varmennettu fysiikan teoria.

Lue lisää

Koita nyt edes lukea mitä kirjoitetaan, ennen kuin kirjoittelet puuta heinää. En ole sanonut että indeterminismi on kumottu, vaan kumonnut tässä ketjussa esitetut väitteet että diskreetti avaruus perustuu jatkuvaan avaruuteen. Myös aiemmin täällä Fysiikka-alueella on väitetty että kaaosefekti on seurausta indeterminismistä, jota sen ei täydy olla. Kaaosefektillä ei voi perustella indetermismiä maailman ominaisuutena, koska se löytyy myös deterministisistä järjestelmistä.
Esitin diskreetin, kausaalin, deterministisen, eksaktin, kaaosefektin tuottavan mallin jolla voi kuvata ja simuloida dynaamista aika-avaruutta ja aikaevoluutiota ilman jakuvuuden tai satunnaisuuden pakkoa. Voidaan siis simuloida aika-tila-avaruuksia ilman pienintäkään satunnaisuutta ja näissä simulaatioissa löytyvät perusosaset=hiukkaset, dynaamiset järjestelmät, kokoomahiukkaset, perusvuorovaikutukset, aikaevoluutio, kaaosefekti jne.

ennaltamäärät. Viest kirjoitti:

Miksi yrität vaikuttaa muiden mielipiteeseen, jos ymmärrät ettei vapaata tahtoa ole olemassa? Et voi itse vaikuttaa yhtään mihinkään, koska kaikki on ennaltamäärättyä! Jos et saa muita ymmärtämään sitä, ei se ole heidä syynsä! Eihän heillä ole vapaata tahtoa tehdä ja ajatella eri tavalla kuin mitä on ennalta "määrätty"! Ps. Toisaalta, ethän sinä itsekään mahda itsellesi yhtään mitään! Teet ja ajattelet aina niin kuin on "ennalta määrätty"!

Lue lisää

Miksi pitää märehtiä vapaasta tahdosta, eikö fyysikoita kiinnosta maailman toiminta ja lainalaisuudet sekä mallit niistä? Pitäisikö teoretisointi lopettaa jos vapaa tahto on uhattu ja tutkimme sitä maailman luonnonlakien määräämänä?

nojatuoliteoreetikko kirjoitti:

Koita nyt edes lukea mitä kirjoitetaan, ennen kuin kirjoittelet puuta heinää. En ole sanonut että indeterminismi on kumottu, vaan kumonnut tässä ketjussa esitetut väitteet että diskreetti avaruus perustuu jatkuvaan avaruuteen. Myös aiemmin täällä Fysiikka-alueella on väitetty että kaaosefekti on seurausta indeterminismistä, jota sen ei täydy olla. Kaaosefektillä ei voi perustella indetermismiä maailman ominaisuutena, koska se löytyy myös deterministisistä järjestelmistä.
Esitin diskreetin, kausaalin, deterministisen, eksaktin, kaaosefektin tuottavan mallin jolla voi kuvata ja simuloida dynaamista aika-avaruutta ja aikaevoluutiota ilman jakuvuuden tai satunnaisuuden pakkoa. Voidaan siis simuloida aika-tila-avaruuksia ilman pienintäkään satunnaisuutta ja näissä simulaatioissa löytyvät perusosaset=hiukkaset, dynaamiset järjestelmät, kokoomahiukkaset, perusvuorovaikutukset, aikaevoluutio, kaaosefekti jne.

Lue lisää

Se linkki tutkimusartikkeliin puuttuu vieläkin.

olutfiyoto7 kirjoitti:

Se linkki tutkimusartikkeliin puuttuu vieläkin.

Jos ei jummarra, niin ei jummarra. Ei sun ymmärrykseen linkit auta, usko pois.

jummartaa kirjoitti:

Jos ei jummarra, niin ei jummarra. Ei sun ymmärrykseen linkit auta, usko pois.

Eihän se ymmärrä että soluautomaatit sisältävät nuo kaikki mainitut ominaisuudet.

gcfhffhfhf kirjoitti:

Eihän se ymmärrä että soluautomaatit sisältävät nuo kaikki mainitut ominaisuudet.

..joo ei osaa itse päätellä soluautomaattien ominaisuuksia ja lainalaisuuksia, vaikka netti on täynnä googlaamalla löytyviä artikkeleita asiasta. Pitää olla tutkimusartikkeli tueksi jotta voi uskoa. Älliä puuttuu.

olutfiyoto7 kirjoitti:

Se linkki tutkimusartikkeliin puuttuu vieläkin.

"Se linkki tutkimusartikkeliin puuttuu vieläkin."

Mikä jäi vielä epäselväksi kirjoituksessa?

Soluautomaateilla:

1. Voidaan simuloida aika-tila-avaruuksia ilman pienintäkään satunnaisuutta
2. Soluautomaateista löytyvät perusosaset=hiukkaset
3. Löytyvät dynaamiset järjestelmät
4. Löytyvät kokoomahiukkaset
5. Löytyvät perusvuorovaikutukset jotka ohjaavat automaattia (toimintasäännöt/lainalaisuudet),
6. Löytyy aikaevoluutio
7. Löytyy kaaosefekti
9. On täysin kausaali
10. On täysin deterministinen
11. On täysin mekanistinen
12. On täysin diskreetti

Jos edes hieman lukee soluautomaateista, nämä väitteet voi IHAN ITSE todeta faktoiksi, ei tarvita tutkimusartikkeleita tueksi.

nojatuoliteoreetikko kirjoitti:

Miksi pitää märehtiä vapaasta tahdosta, eikö fyysikoita kiinnosta maailman toiminta ja lainalaisuudet sekä mallit niistä? Pitäisikö teoretisointi lopettaa jos vapaa tahto on uhattu ja tutkimme sitä maailman luonnonlakien määräämänä?

Lue lisää

Jos joku on "ennalta määrätty" märehtimään näitä asioita, niin silloinhan hän märehtii näitä asioita, eikä voi vaikuttaa asiaan itse millään tavalla! Jos joku "ennalta määrätysti" niin tyhmä ettei ymmärrä sitä, niin eihän se ole hänen syynsä! Hänethän on "ennalta määrätty" olemaan niin tyhmä ettei ymmärrä sitä! Minut oli "ennalta määrätty" kirjoittamaan tämä viesti, jos vapaata tahtoa ei ole olemassa! On mielenkiintoista seurata onko sinut "ennalta määrätty" ymmärtämään ettet voi vaikuttaa siihen miten asiat etenevät, jos kaikki on "ennalta määrätty"!

nojatuoliteoreetikko kirjoitti:

"Se linkki tutkimusartikkeliin puuttuu vieläkin."

Mikä jäi vielä epäselväksi kirjoituksessa?

Soluautomaateilla:

1. Voidaan simuloida aika-tila-avaruuksia ilman pienintäkään satunnaisuutta
2. Soluautomaateista löytyvät perusosaset=hiukkaset
3. Löytyvät dynaamiset järjestelmät
4. Löytyvät kokoomahiukkaset
5. Löytyvät perusvuorovaikutukset jotka ohjaavat automaattia (toimintasäännöt/lainalaisuudet),
6. Löytyy aikaevoluutio
7. Löytyy kaaosefekti
9. On täysin kausaali
10. On täysin deterministinen
11. On täysin mekanistinen
12. On täysin diskreetti

Jos edes hieman lukee soluautomaateista, nämä väitteet voi IHAN ITSE todeta faktoiksi, ei tarvita tutkimusartikkeleita tueksi.

Lue lisää

Ei sitten taida löytyä ainuttakaan artikkelia, jossa soluautomaatit olisi kytketty johonkin fysiikan teoriaan. Siinä taisikin olla sitten kaikki.

Totta mooses soluautomaatin matematiikka on determinististä ja kausaalista. Se vaan ei kerro mitään luonnon itsensä determinismistä.

p7t78 kirjoitti:

Ei sitten taida löytyä ainuttakaan artikkelia, jossa soluautomaatit olisi kytketty johonkin fysiikan teoriaan. Siinä taisikin olla sitten kaikki.

Totta mooses soluautomaatin matematiikka on determinististä ja kausaalista. Se vaan ei kerro mitään luonnon itsensä determinismistä.

Lue lisää

skdfjh890
"Voiko hiukkanen olla piste? Ei. Entä mitä pisteiden välillä olisi? Jos pisteet olisivat oikeita 0-ulotteisia pisteitä, niitä ei edes olisi olemassa. Miten nollaulotteisista pisteistä muodostuisi hiloja yms. rakennelmia? Ei mitenkään, koska edes ääretön määrä pisteitä ei vielä muodostaisi minkäänlaista ulottuvuutta. Piste on sama kuin ei-mitään ja äärettömyys samassa paketissa. Eli jatkuvuus."

Väärä päättely pohjana. Soluautomaatit eivät tarvitse tällaista pähkäilyä taakseen.
Lukekaa nyt vaikka aluksi Stephen Wolframin A New Kind of Science.

ennalt määrät. Viest kirjoitti:

Jos joku on "ennalta määrätty" märehtimään näitä asioita, niin silloinhan hän märehtii näitä asioita, eikä voi vaikuttaa asiaan itse millään tavalla! Jos joku "ennalta määrätysti" niin tyhmä ettei ymmärrä sitä, niin eihän se ole hänen syynsä! Hänethän on "ennalta määrätty" olemaan niin tyhmä ettei ymmärrä sitä! Minut oli "ennalta määrätty" kirjoittamaan tämä viesti, jos vapaata tahtoa ei ole olemassa! On mielenkiintoista seurata onko sinut "ennalta määrätty" ymmärtämään ettet voi vaikuttaa siihen miten asiat etenevät, jos kaikki on "ennalta määrätty"!

Lue lisää

Eikös ennalta määrättynä nimenomaan kaikki vaikuta siihen mitä tapahtuu, minun determinoidut tekoni ja muut ymmärrykseni hedelmät yhtä lailla ketjussa????

xfhbfhfxh kirjoitti:

skdfjh890
"Voiko hiukkanen olla piste? Ei. Entä mitä pisteiden välillä olisi? Jos pisteet olisivat oikeita 0-ulotteisia pisteitä, niitä ei edes olisi olemassa. Miten nollaulotteisista pisteistä muodostuisi hiloja yms. rakennelmia? Ei mitenkään, koska edes ääretön määrä pisteitä ei vielä muodostaisi minkäänlaista ulottuvuutta. Piste on sama kuin ei-mitään ja äärettömyys samassa paketissa. Eli jatkuvuus."

Väärä päättely pohjana. Soluautomaatit eivät tarvitse tällaista pähkäilyä taakseen.
Lukekaa nyt vaikka aluksi Stephen Wolframin A New Kind of Science.

Lue lisää

Hiukkasia pidetään pistemäisinä tai vaihtoehtoisesti säijeteoriassa yksiulotteisina säikeinä.

Prof Jukka Maalampi "Maailmanviiva. Albert Einstein ja moderni fysiikka":
"Kvanttikenttäteorioissa...perushiukkaset kvarkit ja leptonit ajatellaan pistemäisiksi olioiksi. Niillä ei ole ulottuvuutta mihinkään suuntaa....
Säijeteorian mukaan hiukaset ovat pistemäisiä neliulotteisessa aika-paikka-avaruudessa mutta jos pääsisimme vilkaisemaan ylimääräisiin ulottuvuuksiin....niillä on mittaa yhteen suuntaan... Itse asiassa kaikki eri kvarkit ja leptonit ja jopa voimien kvantit, kuten fotonit ja liimahiukkaset (gluonit) ovat aäikwiden erilaisia värähtelytiloja."

kygdckytdky kirjoitti:

Hiukkasia pidetään pistemäisinä tai vaihtoehtoisesti säijeteoriassa yksiulotteisina säikeinä.

Prof Jukka Maalampi "Maailmanviiva. Albert Einstein ja moderni fysiikka":
"Kvanttikenttäteorioissa...perushiukkaset kvarkit ja leptonit ajatellaan pistemäisiksi olioiksi. Niillä ei ole ulottuvuutta mihinkään suuntaa....
Säijeteorian mukaan hiukaset ovat pistemäisiä neliulotteisessa aika-paikka-avaruudessa mutta jos pääsisimme vilkaisemaan ylimääräisiin ulottuvuuksiin....niillä on mittaa yhteen suuntaan... Itse asiassa kaikki eri kvarkit ja leptonit ja jopa voimien kvantit, kuten fotonit ja liimahiukkaset (gluonit) ovat aäikwiden erilaisia värähtelytiloja."

Lue lisää

populaarikirjoistahan se tieto tulee;))

fhffh kirjoitti:

populaarikirjoistahan se tieto tulee;))

Ja fysiikan professori varmaan kirjoittaa populaarikirjoihinsa puutaheinää. Niinkö?

No mennään sitten oppikirjaan. Maalampi , Perko "Lyhyt modernin fysiikan johdatus"

"Leptoneilla ja kvarkeilla ei oleteta olevan sisäistä rakennetta, vaan ne ajatellaan pistemäisiksi. Tämä on perusteltu oletus, sillä tiedossa ei ole mitään ilmiötä, joka osoittaisi, että näillä hiukkasilla on muoto tai koko.....leptonien ja kvarkkien säde on pienempi kuin 10 ^ -18 m (1:1000 Fermi).
On tietenkin mahdollista, että tulevaisuudessa ...mittaukset ... pystyvät erottamaan lyhyempiä etäisyyksiä kuin 10 ^ -18 m, paljastavat kvarkkien ja leptonien sisältä vielä niitäkin alkeellisempia aineen muotoja. Toistaiseksi tämän mahdollisuuden pohtiminen on tarpeetonta ja voi perustua pelkkiin arvailuihin."

Kelpasiko tämä?

Kelpaako nyt? kirjoitti:

Ja fysiikan professori varmaan kirjoittaa populaarikirjoihinsa puutaheinää. Niinkö?

No mennään sitten oppikirjaan. Maalampi , Perko "Lyhyt modernin fysiikan johdatus"

"Leptoneilla ja kvarkeilla ei oleteta olevan sisäistä rakennetta, vaan ne ajatellaan pistemäisiksi. Tämä on perusteltu oletus, sillä tiedossa ei ole mitään ilmiötä, joka osoittaisi, että näillä hiukkasilla on muoto tai koko.....leptonien ja kvarkkien säde on pienempi kuin 10 ^ -18 m (1:1000 Fermi).
On tietenkin mahdollista, että tulevaisuudessa ...mittaukset ... pystyvät erottamaan lyhyempiä etäisyyksiä kuin 10 ^ -18 m, paljastavat kvarkkien ja leptonien sisältä vielä niitäkin alkeellisempia aineen muotoja. Toistaiseksi tämän mahdollisuuden pohtiminen on tarpeetonta ja voi perustua pelkkiin arvailuihin."

Kelpasiko tämä?

Lue lisää

"Toistaiseksi tämän mahdollisuuden pohtiminen on tarpeetonta ja voi perustua pelkkiin arvailuihin."

Jaahas, siis alle 10^-18 metrin rakenteiden teoreettinen tutkimus on tarpeetonta. Juu, tällä tapaahan se tutkimus jämähtäisi totaalisesti paikalleen. Onneksi kaikki eivät jaa tätä näkemystä. Vaikka kokeellisesti alueelle ei päästäisikään, teoreettinen tutkimus ei jää siihen.


"leptonien ja kvarkkien säde on pienempi kuin 10 ^ -18 m (1:1000 Fermi)"

Aivan ;)

Silmukkakvanttigravitaatiossa perusmittakaavan aika-avaruutta voidaan ajatella kvantittuneeksi: on olemassa pienin aika ja pienin pituus. Kuulostaa jo hieman soluautomaattimaiselta, eikö?

nojatuoliteoreetikko kirjoitti:

"Se linkki tutkimusartikkeliin puuttuu vieläkin."

Mikä jäi vielä epäselväksi kirjoituksessa?

Soluautomaateilla:

1. Voidaan simuloida aika-tila-avaruuksia ilman pienintäkään satunnaisuutta
2. Soluautomaateista löytyvät perusosaset=hiukkaset
3. Löytyvät dynaamiset järjestelmät
4. Löytyvät kokoomahiukkaset
5. Löytyvät perusvuorovaikutukset jotka ohjaavat automaattia (toimintasäännöt/lainalaisuudet),
6. Löytyy aikaevoluutio
7. Löytyy kaaosefekti
9. On täysin kausaali
10. On täysin deterministinen
11. On täysin mekanistinen
12. On täysin diskreetti

Jos edes hieman lukee soluautomaateista, nämä väitteet voi IHAN ITSE todeta faktoiksi, ei tarvita tutkimusartikkeleita tueksi.

Lue lisää

Spinverkot taitaa olla raflaavampi ja fysiikassa hypempi nimi soluautomaatin kaltaiselle systeemille.

gffhfh kirjoitti:

"Toistaiseksi tämän mahdollisuuden pohtiminen on tarpeetonta ja voi perustua pelkkiin arvailuihin."

Jaahas, siis alle 10^-18 metrin rakenteiden teoreettinen tutkimus on tarpeetonta. Juu, tällä tapaahan se tutkimus jämähtäisi totaalisesti paikalleen. Onneksi kaikki eivät jaa tätä näkemystä. Vaikka kokeellisesti alueelle ei päästäisikään, teoreettinen tutkimus ei jää siihen.


"leptonien ja kvarkkien säde on pienempi kuin 10 ^ -18 m (1:1000 Fermi)"

Aivan ;)

Silmukkakvanttigravitaatiossa perusmittakaavan aika-avaruutta voidaan ajatella kvantittuneeksi: on olemassa pienin aika ja pienin pituus. Kuulostaa jo hieman soluautomaattimaiselta, eikö?

Lue lisää

Kukaan ei väittänyt, että tutkimus olisi tarpeetonta. Tuon mittakaavan tutkiminen on ainakin vielä nykyään mahdotonta. Jos mikään teoriakaan ei vaadi pistemäisestä poikkeavaa hiukkasta, on asialla spekuloiminen pseudotiedettä.

Perusmittakaavan aika-avaruus on kvantittunut. Plancin ajan jäkeen kvanttifysiikan aika ei ole enää eksakti. Plancin pituus on "järkevä" pituus kvanttifysiikan mukaan, mutta se on kaukana havaintokykymme ulkopuolella.

Soluautomaattien sijaan säijeteoria taitaa olla se todellinen tie eteenpäin.

Et ole vieläkään kyennyt yhdistämään soluautomaattejasi tieteelliseen julkaisuun. Miksi?

gcfhffhfhf kirjoitti:

Eihän se ymmärrä että soluautomaatit sisältävät nuo kaikki mainitut ominaisuudet.

Wiki:
"Tarkoin tieteellisesti kuvattuna soluautomaatti on laskettavuusteoriassa, matematiikassa ja teoreettisessa biologiassa tutkittu diskreetti malli. Se on ääretön ja säännöllinen soluista koostuva verkko, jossa jokainen solu on missä tahansa äärellisestä määrästä mahdollisia tiloja. Verkko voi olla n-ulotteinen, kun n on äärellinen kokonaisluku. Soluautomaatin aika kuluu diskreeteissä (ei-jatkuvissa) askelissa, ja solun tila aikana t määräytyy jonkin äärellisen solujoukon (sen ”naapurisolujen”) edellisen aika-askeleen (t-1) tilan funktiona. Solun naapurit pysyvät samoina koko ajan. Jokaisen solun tila muuttuu synkronisesti ja saman muutossäännön mukaan. Joka kerran kun verkon kaikki solut (muutossäännön mukaisesti) muuttuvat syntyy uusi sukupolvi."

Ei vieläkään yhteyttä fysiikan tutkimukseen.

lugvutfyt kirjoitti:

Wiki:
"Tarkoin tieteellisesti kuvattuna soluautomaatti on laskettavuusteoriassa, matematiikassa ja teoreettisessa biologiassa tutkittu diskreetti malli. Se on ääretön ja säännöllinen soluista koostuva verkko, jossa jokainen solu on missä tahansa äärellisestä määrästä mahdollisia tiloja. Verkko voi olla n-ulotteinen, kun n on äärellinen kokonaisluku. Soluautomaatin aika kuluu diskreeteissä (ei-jatkuvissa) askelissa, ja solun tila aikana t määräytyy jonkin äärellisen solujoukon (sen ”naapurisolujen”) edellisen aika-askeleen (t-1) tilan funktiona. Solun naapurit pysyvät samoina koko ajan. Jokaisen solun tila muuttuu synkronisesti ja saman muutossäännön mukaan. Joka kerran kun verkon kaikki solut (muutossäännön mukaisesti) muuttuvat syntyy uusi sukupolvi."

Ei vieläkään yhteyttä fysiikan tutkimukseen.

Lue lisää

https://www.jyu.fi/fysiikka/opiskelu/tyoosasto/abs2.html

Löytyisikö täältä.

Google: soluautomaatit fysiikka


"Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kehitetty niin sanottuja soluautomaattimalleja mitä erilaisimpien ilmioiden tutkimiseen. Niiden perusajatuksena on muodostaa tutkittavaa ilmiötä kuvaava mahdollisimman yksinkertainen malli, joka kuitenkin kuvaa ilmiön oikein."

"Soluautomaateilla voidaan simuloida niin virtausilmiöitä, metsäpaloja, eliöiden käyttäytymistä, kvanttimekaanisia ilmiöitä kuin liikenneruuhkien syntymistäkin. Soluautomaattimallien käyttö tulee tulevaisuudessa voimakkaasti lisääntymään, koska niiden ohjelmoiminen on helppoa, niillä pystytään tutkimaan monia ilmiöitä, joiden ratkaiseminen perinteisin keinoin on hyvin vaikeaa ja koska niihin perustuvat algoritmit ovat helposti rinnakkaistuvia. (Rinnakkaiskoneiden yleistymisen pullonkaulana on ollut juuri ohjelmoinnin monimutkaisuus.)"

luyfytdytdi6sr kirjoitti:

Kukaan ei väittänyt, että tutkimus olisi tarpeetonta. Tuon mittakaavan tutkiminen on ainakin vielä nykyään mahdotonta. Jos mikään teoriakaan ei vaadi pistemäisestä poikkeavaa hiukkasta, on asialla spekuloiminen pseudotiedettä.

Perusmittakaavan aika-avaruus on kvantittunut. Plancin ajan jäkeen kvanttifysiikan aika ei ole enää eksakti. Plancin pituus on "järkevä" pituus kvanttifysiikan mukaan, mutta se on kaukana havaintokykymme ulkopuolella.

Soluautomaattien sijaan säijeteoria taitaa olla se todellinen tie eteenpäin.

Et ole vieläkään kyennyt yhdistämään soluautomaattejasi tieteelliseen julkaisuun. Miksi?

Lue lisää

Esim. Lee Smolinin teoreettinen tutkimus on siis pseudotiedettä?

luyfytdytdi6sr kirjoitti:

Kukaan ei väittänyt, että tutkimus olisi tarpeetonta. Tuon mittakaavan tutkiminen on ainakin vielä nykyään mahdotonta. Jos mikään teoriakaan ei vaadi pistemäisestä poikkeavaa hiukkasta, on asialla spekuloiminen pseudotiedettä.

Perusmittakaavan aika-avaruus on kvantittunut. Plancin ajan jäkeen kvanttifysiikan aika ei ole enää eksakti. Plancin pituus on "järkevä" pituus kvanttifysiikan mukaan, mutta se on kaukana havaintokykymme ulkopuolella.

Soluautomaattien sijaan säijeteoria taitaa olla se todellinen tie eteenpäin.

Et ole vieläkään kyennyt yhdistämään soluautomaattejasi tieteelliseen julkaisuun. Miksi?

Lue lisää

"Perusmittakaavan aika-avaruus on kvantittunut. Plancin ajan jäkeen kvanttifysiikan aika ei ole enää eksakti."

Aivan, kuten soluautomaatin solujen mittakaavan jälkeen. Tällaisia aikoja ja avaruustilavuuksia ei yksinkertaisesti enää ole.

Ota nyt vaikka matriisi vastineeksi, matriisin taulukon mitoilla ei ole mitään väliä, vain niiden sisällöllä. Samaan tapaan kuin soluautomaatin solun mitoilla ei ole merkitystä, vain sillä onko solu elävä/kuollut ja kuinka monta naapuria sillä on ja niiden tilat.
Voit tehdä soluautotomaatista tai matriisista esityksen jolla on haluttu mittakaava, mutta se on vain esitys. Soluautomaatissa ei tarvita soluja pienempiä rakenteita, vaan kaikki mitataan solujen monikertoina ja solujen välisinä suhteina.

"Ja jos sillä ei ole mittaa, se tarkoittaa, että se on pistemäinen eli jatkuva."

Solun ja sen naapurit määräävät diskreetin rakenteen. Itse solun koolla tai mittakaavalla ei ole mitään merkitystä.

" Jos solulla on mitta, sillä on myös jatkuva rakenne. Ja jos sillä ei ole mittaa, se tarkoittaa, että se on pistemäinen eli jatkuva."

Mutta jos käsite "mitta" pohjautuu solujen naapurussuhteisiin niin silloin solu itsessään ei voi sisältää mitan käsitettä. Mitasta voi puhua vain kun tarkastellaan eri soluja.

Mutta... kirjoitti:

" Jos solulla on mitta, sillä on myös jatkuva rakenne. Ja jos sillä ei ole mittaa, se tarkoittaa, että se on pistemäinen eli jatkuva."

Mutta jos käsite "mitta" pohjautuu solujen naapurussuhteisiin niin silloin solu itsessään ei voi sisältää mitan käsitettä. Mitasta voi puhua vain kun tarkastellaan eri soluja.

Lue lisää

Aivan, soluja ei niiden fysikaalisia mittoja. Lasketaan naapurisuhteiden mukaan 1, 2, 3..solua tai taulukon alkiota. Ei tarvita mittaa 1,5 tai 1,2 solua. Tällaiset ovat aivan turhia soluautomaatissa tai matriisissa. Myöskään mitään lävistäjiä sun muuta ei tarvita.