Löysin tyttöystävän

Näin käy kun masentunut, syrjäytynyt ja yksinäinen nuori löytää "normaalin" tyttöystävän:

Suhteen alussa on kivaa, tyttöystävä sietää ihastukseltaan "omituisuuttasi" ja masennustasi.
Pian suhde alkaa rakoilla. Puuttuvat kaverit, himassa möllöttäminen, masennuksen aikaansaama "jäisyys" ja vajavaiset sosiaaliset taidot alkavat häiritä seurustelukumppania.
Tulet jätetyksi...yksinäisyyttäsi jäät roikkumaan kaveriksi.
Katselet vierestä helvetin mustasukkaisena kun exäsi jatkaa elämäänsä, löytää muita miehiä...samalla kun oma merkityksesi hänelle asteittain hälvenee.
Kun exäsi sitten jollain tapaa katoaa elämästäsi, jäät kotiin möllöttämään entistä kurjempana, koska enää et voi edes elää illuusiossa "kun vihdoin löydän rakkauden, elämä paranee".
81133
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Mä tein niin, että annoin tytölle kenkää, kun hän jätti minut ja tarjosi ystävyyttä.

Tunteeni menivät täysin sekaisin, en edes ymmärtänyt mitä nyt on meneillään. Annoin jopa periksi itselleni (!) ja yritin saada häntä takaisin. Se on aivan vihoviimeinen asia mitä tein.

Lopulta olen siitä onnellinen, että annoin sille likalle huutia. Kaikista ei vaan ole kulkemaan rinnalla näinä vaikeina aikoina. Kyllä ne tytöt ymmärtää sitten joskus hieman vielä kasvaessaan. Pieni haikeushan siitä tietty jää, että jos vielä joskus.. Sen takia juurikin irtaudu siitä tytöstä keinoja kaihtamatta. Ei kontaktia enää koskaan.

Äänestä

On posiitivista jos on ylipäätään saanut tyttöystävän. Se antaa vahvan kuvan siitä että voit löytää uudestaankin, mutta jos ei ole koskaan löytänyt ketään niin sitä todennäköisemmäksi tulee ettei löydäkkään. Varsinkin miehillä tuo tulee myöhemmin todelliseksi ongelmaksi. Naisilla ei tilanne aiheuta samanlaista hankaluutta jos halua vain on saada kumppani.

Negatiivisia piirteitä on vaikeampaa sietää kuin posiitivisia. Jonkin verran pitää itsekin yrittää tehdä tilanteelleen jotakin jos vain voi. Ei sitä voi koko aikaa valittaa toiselle ihmiselle omassa olemassaolostaan, vaikka vaikealta tuntuisikin. Jotkut ihmiset ymmärtävät lisäksi paremmin kuin toiset.

Äänestä

Joo ei se kyllä oikein oo toisen niskaan omia murheitaan kaataa. Parmepi olla yksin.

Äänestä

Ei ole omaa empiiristä havaintoa, mutta juurikin näin uskoisin tapahtuvan. Useat väittävät, että kumppanin yksinäisyys ei haittaisi, mutta todellisuudessa se haittaa (ja monesti varmaan myös ihan syystä; masennuksesta ja muusta johtuen).

Toisin sanoen yksinäisen, joka haluaa saada toimivan parisuhteen, pitäisi ensin saada kavereita. Toisin sanoen pelkkä suhteeseen pääseminen ei edes riitä, vaikka se on jo yksinäiselle todellinen temppu.

Äänestä

Kun se (tähän mennessä?) ainut tyttöystävä pisti seurustelusuhteen poikki ja tarjosi kaverisuhdetta, sanoin hyvästit emmekä ole toisistamme tietääkseni kuulleet mitään sen jälkeen. En osaa kuvitellakaan kuinka pahalta tuntuisi jos olisi pitänyt kaveruutta esittää.

Äänestä

Erittäin hyvin ja totuudenmukaisesti muotoiltu aloitusviesti. Varsinkin tuo mustasukkaisuuslause pätee itseeni täydellisesti. Paskaa -_o

Äänestä

Siperia opettaa. Säästä itseäsi ja tee täysi pesäero ex tyttäystävääsi. Sinulla on olemassa kuitenkin rakastamisen kokemus. Toivon, että se auttaa ja motivoi sinua vastaisuudessakin tavoittelemaan toisenlaista elämää, ja tekemään hieman työtä päästäksesi pois yksinäisyydestä. Nyt ota irti kaikki mahdollisuudet edessäolevasta kesästä ja hakeudu muiden ikäistesi seuraan.

Äänestä

Viestisi kertoi hyvin siitä, miksei moniongelmaisen kannata keskittyä etsimään seurustelukumppania. Jokaisen täytyy ratkaista omat ongelmansa itse, eikä tyttöystävä tuo elämään mitään maagista muutosta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


.............. kirjoitti:

Näin käy kun masentunut, syrjäytynyt ja yksinäinen nuori löytää "normaalin" tyttöystävän:

Suhteen alussa on kivaa, tyttöystävä sietää ihastukseltaan "omituisuuttasi" ja masennustasi.
Pian suhde alkaa rakoilla. Puuttuvat kaverit, himassa möllöttäminen, masennuksen aikaansaama "jäisyys" ja vajavaiset sosiaaliset taidot alkavat häiritä seurustelukumppania.
Tulet jätetyksi...yksinäisyyttäsi jäät roikkumaan kaveriksi.
Katselet vierestä helvetin mustasukkaisena kun exäsi jatkaa elämäänsä, löytää muita miehiä...samalla kun oma merkityksesi hänelle asteittain hälvenee.
Kun exäsi sitten jollain tapaa katoaa elämästäsi, jäät kotiin möllöttämään entistä kurjempana, koska enää et voi edes elää illuusiossa "kun vihdoin löydän rakkauden, elämä paranee".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu