SopS n:o 33/1980
Asetus
Asetus valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §.
Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehty valtiosopimusoikeutta koskeva yleissopimus, jonka eräät määräykset on 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetulla lailla (453/80) hyväksytty ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 17 päivänä kesäkuuta 1977 ja jota koskeva ratifioimiskirja on 19 päivänä elokuuta 1977 talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, on voimassa 27 päivästä tammikuuta 1980 niin kuin siitä on sovittu.
2 §.
Ratifioinnin yhteydessä on Suomi antanut seuraavat selitykset:
Ottaen huomioon että toimivalta valtiosopimusten tekemiseen kuuluu Suomessa tasavallan presidentille, sovelletaan yleissopimuksen 7 artiklan 2 kappaleen a kohtaa vain valtion päämieheen, jolloin pääministeri ja ulkoasiainministeri voivat toimia sanotussa kohdassa tarkoitettuina Suomen edustajana ainoastaan, mikäli tasavallan presidentti on antanut heille tehtävään nimenomaisen valtuuksen.
Suhteessa sellaiseen valtioon, joka on tehnyt tai tekee varauman, jonka mukaan tämä valtio ei ole sidottu 66 artiklan joihinkin tai kaikkiin määräyksiin, Suomi ei katso näiden menettelytapaa koskevien määräysten eikä niiden yleissopimuksen V osan aineellisten määräysten, joihin sanotun varauman johdosta ei sovelleta 66 artiklassa edellettyjä menettelytapoja, sitovan itseään.
Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
VALTIOSOPIMUSOIKEUTTA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS
Sisältö (Sisällysluettelo ei kuulu yleissopimuksen alkuperäiskappaleeseen.)
I OSA
JOHDANTO
II OSA
VALTIOSOPIMUSTEN TEKEMINEN JA NIIDEN VOIMAANTULO
1 osasto: Valtiosopimusten tekeminen
2 osasto: Varaumat
3 osasto: Valtiosopimusten voimaantulo ja väliaikainen
soveltaminen
III OSA
VALTIOSOPIMUSTEN NOUDATTAMINEN, SOVELTAMINEN JA TULKINTA
1 osasto: Valtiosopimusten noudattaminen
2 osasto: Valtiosopimusten soveltaminen
3 osasto: Valtiosopimusten tulkinta
4 osasto: Valtiosopimukset ja kolmannet valtiot
IV OSA
VALTIOSOPIMUSTEN MUUTTAMINEN
V OSA
VALTIOSOPIMUSTEN PÄTEMÄTTÖMYYS PÄÄTTYMINEN JA NIIDEN
SOVELTAMISEN KESKEYTTÄMINEN
1 osasto: Yleiset määräykset
2 osasto: Valtiosopimusten pätemättömyys
3 osasto: Valtiosopimusten päättyminen ja niiden
soveltamisen keskeyttäminen
4 osasto: Menettely
5 osasto: Valtiosopimuksen pätemättömyyden, päättymisen
sekä sen soveltamisen keskeyttämisen
seuraukset
VI OSA
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
VII OSA
TALLETTAJAT, TIEDOTUKSET, OIKAISUT JA REKISTERÖINTI
VIII OSA
LOPPUMÄÄRÄYKSET
Liite
VALTIOSOPIMUSOIKEUTTA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS
Tämän yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot,
ottaen huomioon valtiosopimusten perustavaa laatua oleVan merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa,
tietoisina valtiosopimusten yhä kasvavasta merkityksestä kansainvälisen oikeuden lähteenä ja keinona kansojen välisen rauhanomaisen yhteistyön kehittämisessä, riippumatta niiden valtiosäännöstä tai yhteiskunnallisesta järjestelmästä,
todeten, että vapaata suostumusta ja vilpitöntä mieltä sekä pacta sunt servanda -sääntöä koskevat periaatteet ovat yleismaailmallisesti hyväksytyt,
vahvistaen, että valtiosopimuksia koskevat riidat, niin kuin muutkin kansainväliset riidat, olisi ratkaistava rauhanomaisin keinoin ja oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti,
palauttaen mieliin Yhdistyneiden Kansakuntien kansojen vakaan tahdon luoda olot, joissa oikeudenmukaisuutta ja valtiosopimuksista johtuvien velvoitusten kunnioittamista voidaan pitää voimassa,
pitäen mielessä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan sisältyvät kansainvälisen oikeuden periaatteet, kuten ne, jotka koskevat kansojen yhtäläisiä oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta, kaikkien valtioiden täysivaltaista tasa-arvoisuutta ja itsenäisyyttä, valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuutta, väkivallan käytön ja sillä uhkaamisen kieltäinistä sekä ihmisoikeuksien ja kaikille kuuluvien perusvapauksien yleismaailmallista kunnioittamista ja noudattamista,
uskoen, että tässä yleissopimuksessa aikaansaatu valtiosopimusoikeuden koontaminen ja edelleen kehittäminen edistää niitä Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä, jotka esitetään sen peruskirjassa, nimittäin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä, ystävällisten suhteiden kehittämistä ja yhteistyön aikaansaamista kansojen välillä,
vahvistaen, että kansainvälisen tapaoikeuden säännöt ovat edelleen voimassa niiden kysymysten osalta, joita tämän yleissopimuksen määräykset eivät sääntele,
ovat sopineet seuraavasta:
I OSA
Johdanto
1 artikla
Tämän yleissopimuksen soveltamisala
Tätä yleissopimusta sovelletaan valtioiden välisiin valtiosopimuksiin.
2 artikla
Sanasto
1. Tässä yleissopimuksessa:
a) "valtiosopimus" tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen katsomatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä;
b) "ratifiointi", "hyväksyminen" ja "liittyminen" tarkoittavat kussakin tapauksessa siten nimettyä kansainvälistä oikeustointa, jolla valtio selittää kansainvälisellä tasolla olevansa sidottu valtiosopimukseen;
c) "valtakirja" tarkoittaa valtion toimivaltaisen viranomaisen antamaa asiakirjaa, jossa yksi tai useampi henkilö määrätään edustamaan valtiota neuvotteluissa, valtiosopimuksen tekstiä hyväksyttäessä tai todistusvoimaiseksi tehtäessä, ilmaistaessa valtion suostumusta sitoutua valtiosopimukseen taikka suoritettaessa jotakin muuta valtiosopimukseen liittyvää oikeustointa;
d) "varauma" tarkoittaa miten tahansa muotoiltua tai nimitettyä yksipuolista selitystä, jonka valtio antaa allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään valtiosopimuksen tai siihen liittyessään ja jonka tarkoituksena on valtiosopimuksen tiettyjen määräysten oikeudellisten vaikutusten poistaminen tai muuttaminen sovellettaessa niitä tähän valtioon;
e) "neuvotteleva valtio" tarkoittaa valtiota, joka on ottanut osaa valtiosopimuksen tekstin laatimiseen ja sen hyväksymiseen;
f) "sopimusvaltio" tarkoittaa valtiota, joka on suostunut noudattamaan valtiosopimusta, siihen katsomatta, onko valtiosoPimus jo tullut voimaan vai ei;
g) "osapuoli" tarkoittaa valtiota, joka on suostunut noudattamaan valtiosopimusta ja jonka osalta valtiosopimus on voimassa;
h) "kolmas valtio" tarkoittaa valtiota, joka ei ole valtiosopimuksen osapuoli;
i) "kansainvälinen järjestö" tarkoittaa hallitustenvälistä järjestöä.
2. Edellä 1 kappaleessa olevat tämän yleissopimuksen sopimussanaston käyttöä koskevat määräykset eivät vaikuta tämän sanaston tai sen sanojen käyttämiseen valtion sisäisessä oikeudessa tai merkitykseen, joka niille siinä annetaan.
3 artikla
Tämän yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolella olevat kansainväliset sopimukset
Se, että tämä yleissopimus ei koske niitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka on tehty valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeuden subjektien välillä, tai jotka on tehty pelkästään tällaisten muiden subjektien välillä, taikka kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät ole kirjallisessa muodossa, ei vaikuta:
a) tällaisten sopimusten oikeusvaikutukseen;
b) siihen, kuinka niihin sovelletaan sellaisia tämän yleissopimuksen sääntöjä, joiden alaisia ne kansainvälisen oikeuden nojalla tästä yleissopimuksesta riippumatta saattavat olla; eikä
c) yleissopimuksen soveltamiseen valtioiden välisiin suhteisiin sellaisten kansainvälisten sopimusten puitteissa, joiden osapuolina on myös muita kansainvälisen oikeuden subjekteja.
4 artikla
Tämän yleissopimuksen takautumattomuus
Vaikuttamatta sellaisten tämän yleissopimuksen sääntöjen soveltamiseen, joiden alaisia valtiosopimukset voivat olla kansainvälisen oikeuden nojalla tästä yleissopimuksesta riippumatta, yleissopimus koskee vain niitä valtiosopimuksia, joita valtiot ovat tehneet tämän yleissopimuksen tultua niiden osalta voimaan.
5 artikla
Kansainvälisiä järjestöjä perustavat valtiosopimukset sekä valtiosopimukset, jotka on hyväksytty kansainvälisessä järjestössä
Tämä yleissopimus koskee jokaista kansainvälisen järjestön perusasiakirjana olevaa valtiosopimusta sekä valtiosopimusta, joka on hyväksytty kansainvälisessä järjestössä vaikuttamatta järjestön asianomaisiin sääntöihin.
II OSA
Valtiosopimusten tekeminen ja niiden voimaantulo
1 osasto: Valtiosopimusten tekeminen
6 artikla
Valtioiden kelpoisuus tehdä valtiosopimuksia
Jokaisella valtiolla on kelpoisuus tehdä valtiosopimuksia.
7 artikla
Valtuutus
1. Henkilön katsotaan edustavan valtiota valtiosopimuksen tekstiä hyväksyttäessä tai todistusvoimaiseksi tehtäessä taikka ilmaistaessa valtion suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen, jos:
a) hän esittää asianmukaisen valtakirjan; tai
b) kyseisten valtioiden noudattamasta käytännöstä tai muista olosuhteista ilmenee, että niiden tarkoituksena on pitää tätä henkilöä valtion edustajana kysymyksessä olevassa asiassa valtakirjaa vaatimatta.
2. Tehtävänsä nojalla ja tarvitsematta esittää valtakirjaa seuraavien henkilöiden katsotaan edustavan valtiotaan:
a) valtion päämiehet, hallituksen päämiehet sekä ulkoasiainministerit kaikkien valtiosopimuksen tekemiseen liittyvien tehtävien osalta;
b) diplomaattisten edustustojen päälliköt, milloin kysymyksessä on lähettäjä- ja vastaanottajavaltion välisen valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen; sekä
c) valtioiden kansainväliseen konferenssiin tai kansainväliseen järjestöön taikka johonkin sen toimielimeen valtuuttamat edustajat, kun kysymyksessä on valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen tällaisessa konferenssissa, järjestössä tai toimielimessä.
8 artikla
Vailla valtuutusta suoritetun toimenpiteen vahvistaminen jälkikäteen
Valtiosopimuksen tekemiseen liittyvä toimenpide, jonka on suorittanut henkilö, jota 7 artiklan mukaisesti ei voida pitää valtion siihen valtuuttamana edustajana, on vailla oikeudellista vaikutusta, ellei tämä valtio sitä jälkeenpäin vahvista.
9 artikla
Tekstin hyväksyminen
1. Valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen tapahtuu kaikkien sen laatimiseen osallistuneiden valtioiden suostumuksella paitsi 2 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa.
2. Valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen kansainvälisessä konferenssissa tapahtuu siten, että läsnä olevista ja äänestykseen osallistuvista valtioista kaksi kolmasosaa äänestää sen Puolesta, jollei samalla enemmistöllä päätetä soveltaa muunlaista sääntöä.
10 artikla
Tekstin tekeminen todistusvoimaiseksi
Valtiosopimuksen teksti vahvistetaan todistusvoimaiseksi ja lopulliseksi:
a) noudattamalla menettelyä, josta tekstissä määrätään tai josta tekstin laatimiseen osallistuvat valtiot yhteisesti sopivat; taikka
b) sellaisen menettelyn puuttuessa näiden valtioiden edustajien toimesta allekirjoittamalla, allekirjoittamalla ad referendum tai parafoimalla valtiosopimuksen teksti taikka konferenssin loppuasiakirja, johon teksti sisältyy.
11 artikla
Tavat, joilla ilmaistaan suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen
Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen voidaan ilmaista allekirjoittamalla, vaihtamalla valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat, ratifioimalla, hyväksymällä, liittymällä tai muulla tavalla, jos niin on sovittu.
12 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostumisen ilmaiseminen allekirjoittamalla
1. Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan sen edustajan allekirjoituksella, kun:
a) valtiosopimus määrää, että allekirjoituksella on tämä vaikutus;
b) muutoin on osoitettu neuvottelevien valtioiden sopineen, että allekirjoittamisella on tämä vaikutus; tai
c) valtion aikomus antaa allekirjoitukselle tämä vaikutus ilmenee sen edustajan valtakirjasta tai se on ilmaistu neuvottelujen aikana.
2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa:
a) tekstin parafointi käsittää valtiosopimuksen allekirjoittamisen, milloin osoitetaan, että neuvottelevat valtiot ovat niin sopineet; sekä
b) edustajan ad referendum -allekirjoittaminen, jos hänen valtionsa on sen vahvistanut, käsittää valtiosopimuksen täydellisen allekirjoittamisen.
13 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostuminen vaihtamalla valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat
Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan vaihtamalla valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat kun:
a) asiakirjoissa määrätään, että niiden vaihdolla on tämä vaikutus;
b) muutoin osoitetaan valtioiden sopineen, että asiakirjojen vaihdolla on tämä vaikutus.
14 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostuminen ratifioimalla tai hyväksymällä
1. Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan ratifioimisella kun:
a) valtiosopimus määrää, että suostuminen on ilmaistava ratifioimisella;
b) muutoin on osoitettu, että neuvottelevat valtiot ovat sopineet ratifioimisen tarpeellisuudesta;
c) valtion edustaja on allekirjoittanut valtiosopimuksen ratifioimisehdoin; tai
d) valtion aikomus allekirjoittaa valtiosopimus ratifiointiehdoin ilmenee sen edustajan valtakirjasta tai on ilmaistu neuvottelujen aikana.
2. Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan hyväksymisellä samanlaisin ehdoin, kuin mitkä soveltuvat ratifioimiseen.
15 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostuminen liittymällä
Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan liittymisellä kun:
a) valtiosopimus määrää, että tällainen valtion suostumus voidaan ilmaista liittymisellä,
b) muutoin on osoitettu, että neuvottelevat valtiot ovat sopineet, että tällainen valtion suostumus voidaan ilmaista liittymisellä; tai
c) kaikki osapuolet ovat myöhemmin sopineet, että tällainen valtion suostumus voidaan ilmaista liittymisellä.
16 artikla
Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen vaihtaminen tai tallettaminen
Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat merkitsevät valtion suostumista valtiosopimuksen noudattamiseen, kun:
a) ne vaihdetaan sopimusvaltioiden välillä;
b) ne talletetaan tallettajalle; tai
c) niistä tiedotetaan sopimusvaltioille tai tallettajalle, jos niin on sovittu.
17 artikla
Suostuminen valtiosopimuksen jonkin osan noudattamiseen ja erilaisten määräysten valinta
1. Vaikuttamatta 19-23 artiklaan valtion suostuminen valtiosopimuksen jonkin osan noudattamiseen on voimassa vain, jos valtiosopimus sallii tai muut sopimusvaltiot siihen myöntyvät.
2. Valtion suostuminen sellaisen valtiosopimuksen noudattamiseen, joka sallii mahdollisuuden valita erilaisten määräysten välillä, on voimassa ainoastaan, jos on selvästi ilmaistu, mitä määräyksiä suostuminen koskee.
18 artikla
Valtion velvollisuus olla tekemättä tyhjäksi valtiosopimuksen tarkoitusta ja päämäärää ennen valtiosopimuksen voimaan tuloa
Valtion on pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka tekisivät tyhjäksi valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän, kun:
a) se on allekirjoittanut valtiosopimuksen tai vaihtanut valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat ratifioimis- tai hyväksymisehdoin, jollei se ole selvästi ilmaissut, ettei sen tarkoituksena ole tulla valtiosopimuksen osapuoleksi; tai
b) se on ilmaissut suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen valtiosopimuksen voimaantuloa edeltäneenä aikana ja ehdolla, ettei voimaantulo kohtuuttomasti viivästy.
II OSA
Valtiosopimusten tekeminen ja niiden voimaantulo
2 osasto: Varaumat
19 artikla
Varaumien tekeminen
Allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään valtiosopimuksen taikka liittyessään siihen valtio voi tehdä varauman, jollei:
a) varaumaa ole kielletty valtiosopimuksessa;
b) valtiosopimus määrää, että vain tiettyjä varaumia, joihin kyseinen varauma ei kuulu, voidaan tehdä; tai
c) varauma a tai b kohtaan kuulumattomissa tapauksissa ole ristiriidassa valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa.
20 artikla
Varaumien hyväksyminen ja niitä koskevat vastaväitteet
1. Valtiosopimuksessa nimenomaan sallittu varauma ei vaadi muiden sopimusvaltioiden myöhemmin tapahtuvaa hyväksymistä, ellei valtiosopimuksessa niin määrätä.
2. Milloin neuvottelevien valtioiden rajoitetusta lukumäärästä sekä valtiosopimuksen tarkoituksesta ja päämäärästä käy ilmi, että valtiosopimuksen soveltaminen kokonaisuudessaan kaikkien osapuolten välillä on kunkin osalta välttämätön edellytys suostumiselle valtiosopimuksen noudattamiseen, varauma vaatii kaikkien osapuolten hyväksymisen.
3. Milloin valtiosopimus on kansainvälisen järjestön perusasiakirja, eikä valtiosopimuksessa toisin määrätä, varauma vaatii tällaisen järjestön toimivaltaisen toimielimen hyväksymisen.
4. Edellä oleviin kappaleisiin kuulumattomissa tapauksissa ja jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä:
a) toisen sopimusvaltion taholta tapahtuva varauman hyväksyminen tekee varauman tehneen valtion valtiosopimuksen osapuoleksi tuohon toiseen valtioon nähden, jos tai kun valtiosopimus on näiden valtioiden osalta voimassa;
b) toisen sopimusvaltion esittämä varaumaa koskeva vastaväite ei estä valtiosopimuksen voimaantuloa vastaväitteen esittäneen ja varauman tehneen valtion välillä, ellei vastustava valtio täsmällisesti ilmaise vastakkaista tarkoitusta; ja
c) toimenpide, jolla ilmaistaan valtion suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen ja joka sisältää varauman, tulee vaikutusvoimaiseksi heti, kun vähintään yksi muista sopimusvaltioista on varauman hyväksynyt.
5. Edellä 2 ja 4 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa ja milloin valtiosopimuksessa ei toisin määrätä, varauma katsotaan valtion hyväksymäksi, jos tämä ei ole esittänyt vastaväitettä varauman osalta kahdentoista kuukauden kuluessa varauman tiedottamisesta tai siihen päivään mennessä, jolloin se ilmaisi suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen, jos jälkimmäinen päivämäärä on myöhäisempi.
21 artikla
Varaumien ja niitä koskevien vasta väitteiden oikeusvaikutukset
1. Varauma, joka on tehty toiseen osapuoleen nähden 19, 20 ja 23 artiklan mukaisesti:
a) muuttaa varauman tehneen valtion kohdalta sen suhteessa tuohon toiseen osapuoleen ne valtiosopimuksen määräykset, joita varauma koskee, varauman tarkoittamassa laajuudessa; ja
b) muuttaa näitä määräyksiä yhtä laajalti tuon toisen osapuolen kohdalta sen suhteessa varauman tehneeseen valtioon.
2. Varauma ei muuta valtiosopimuksen määräyksiä valtiosopimuksen toisiin osapuoliin nähden.
3. Milloin valtio, joka on esittänyt vastaväitteen varauman johdosta, ei ole vastustanut valtiosopimuksen voimaantuloa sen ja varauman tehneen valtion välillä, ei niitä määräyksiä, joita varauma koskee, varauman tarkoittamassa laajuudessa sovelleta näiden kahden valtion välillä.
22 artikla
Varaumien ja niitä koskevien vastaväitteiden peruuttaminen
1. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, varauma voidaan peruuttaa milloin tahansa eikä sen peruuttamiseen vaadita varauman hyväksyneen valtion suostumusta.
2. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, varaumaa koskeva vastaväite voidaan peruuttaa milloin tahansa.
3. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä tai ole muusta sovittu:
a) varauman peruutus tulee voimaan toiseen sopimusvaltioon nähden vain kun tämä valtio on saanut siitä ilmoituksen;
b) varaumaa koskevan vastaväitteen peruutus tulee voimaan vain milloin varauman tehnyt valtio on saanut siitä ilmoituksen.
23 artikla
Varaumia koskeva menettely
1. Varauma, sen nimenomainen hyväksyminen ja varaumaa koskeva vastaväite on tehtävä kirjallisesti ja tiedotettava sopimusvaltioille sekä muille valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi.
2. Jos varauma tehdään allekirjoitettaessa valtiosopimus ratifiointi- tai hyväksymisehdoin, varauman tehneen valtion on se virallisesti vahvistettava ilmaistessaan suostumuksensa noudattaa valtiosopimusta. Tällaisessa tapauksessa varauma katsotaan tehdyksi sen vahvistamispäivänä.
3. Ennen varauman vahvistamista esitetty nimenomainen hyväksyminen tai varaumaa koskeva vastaväite puolestaan ei vaadi vahvistamista.
4. Varauman tai varaumaa koskevan vastaväitteen peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti.
II OSA
Valtiosopimusten tekeminen ja niiden voimaantulo
3 osasto: Valtiosopimusten voimaantulo ja väliaikainen
soveltaminen
24 artikla
Voimaantulo
1. Valtiosopimus tulee voimaan siten ja sinä päivänä kuin valtiosopimuksessa määrätään tai siten kuin neuvottelevat valtiot sopivat.
2. Tällaisen määräyksen tai sopimuksen puuttuessa valtiosopimus tulee voimaan heti kun on osoitettu kaikkien neuvottelevien valtioiden suostuneen valtiosopimuksen noudattamiseen.
3. Jos valtion suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen on ilmaistu jonakin päivänä sen jälkeen, kun valtiosopimus on tullut voimaan, se tulee voimaan tämän valtion osalta sanottuna päivänä, jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä.
4. Valtiosopimuksen määräyksiä, jotka koskevat sen tekstin todistusvoimaiseksi tekemistä, sitä miten valtiot ilmaisevat suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen, valtiosopimuksen voimaantulon tapaa tai aikaa, varaumia, tallettajan tehtäviä ja muita välttämättä ennen valtiosopimuksen voimaantuloa esille tulevia kysymyksiä, sovelletaan valtiosopimuksen tekstin hyväksymisestä alkaen.
25 artikla
Väliaikainen soveltaminen
1. Valtiosopimusta tai sen osaa sovelletaan väliaikaisesti ennen sen voimaantuloa, jos:
a) itse valtiosopimuksessa niin määrätään; tai
b) neuvottelevat valtiot ovat siitä muulla tavalla sopineet.
2. Jollei valtiosopimuksessa muuta määrätä tai neuvottelevat valtiot ole toisin sopineet, valtiosopimuksen tai sen osan väliaikainen soveltaminen valtion osalta lakkaa, jos tämä valtio ilmoittaa muille valtioille, joiden välillä valtiosopimusta väliaikaisesti sovelletaan, aikomuksestaan olla tulematta valtiosopimuksen osapuoleksi.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
1 osasto: Valtiosopimusten noudattaminen
26 artikla
Pacta sunt servanda -sääntö
Jokainen voimassa oleva valtiosopimus on sen osapuolia sitova, ja se on pantava täytäntöön vilpittömässä mielessä.
27 artikla
Sisäinen oikeus ja valtiosopimusten noudattaminen
Osapuoli ei voi vedota sisäisen oikeutensa määräyksiin perusteena valtiosopimuksen täyttämättä jättämiselle. Tämä sääntö ei vaikuta 46 artiklaan.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
2 osasto: Valtiosopimusten soveltaminen
28 artikla
Valtiosopimusten takautumattomuus
Jollei muuta tarkoitusta ilmene valtiosopimuksesta tai muuta ole osoitettu, valtiosopimuksen määräykset eivät ole osapuolta sitovia minkään sellaisen toimenpiteen tai tosiasian osalta, joka on sanotun osapuolen kohdalta toteutunut ennen valtiosopimuksen voimaantulopäivää, eikä myöskään sellaiseen tilanteeseen nähden, joka on sen kohdalta päättynyt ennen mainittua päivää.
29 artikla
Valtiosopimusten alueellinen soveltaminen
Jollei muuta tarkoitusta ilmene valtiosopimuksesta tai muuta ole osoitettu, valtiosopimus on jokaista osapuolta sitova sen koko alueen osalta.
30 artikla
Perättäisten, samaa asiaa koskevien valtiosopimusten soveltaminen
1. Jollei Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 103 artiklasta muuta johdu, määräytyvät niiden valtioiden oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat osapuolina perättäisissä, samaa asiaa koskevissa valtiosopimuksissa, seuraavien kappaleiden mukaisesti.
2. Milloin valtiosopimuksessa erityisesti määrätään, että se on riippuvainen jostakin aikaisemmasta tai myöhemmästä valtiosopimuksesta tai että sen ei katsota olevan ristiriidassa tällaisen valtiosopimuksen kanssa, tämän toisen valtiosopimuksen määräyksillä on etusija.
3. Milloin kaikki aikaisemman valtiosopimuksen osapuolet ovat myös myöhemmän valtiosopimuksen osapuolina, mutta aikaisempi valtiosopimus ei ole päättynyt tai sen soveltaminen 59 artiklan mukaisesti keskeytynyt, tätä aikaisempaa valtiosopimusta sovelletaan vain siltä osin kuin sen määräykset ovat sopusoinnussa myöhemmän valtiosopimuksen määräysten kanssa.
4. Milloin aikaisemman valtiosopimuksen kaikki osapuolet eivät ole myöhemmän valtiosopimuksen osapuolina:
a) sovelletaan valtioiden välillä, jotka ovat osapuolina molemmissa valtiosopimuksissa, 3 kappaleessa olevaa sääntöä;
b) valtion, joka on osapuolena molemmissa valtiosopimuksissa, ja valtion, joka on osapuolena vain toisessa valtiosopimuksista, keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät sen valtiosopimuksen mukaan, jossa molemmat ovat osapuolina.
5. Edellä oleva 4 kappale ei vaikuta 41 artiklaan eikä mihinkään 60 artiklassa tarkoitettuun kysymykseen valtiosopimuksen päättymisestä tai sen soveltamisen keskeyttämisestä taikka mihinkään vastuukysymykseen, joka voi syntyä valtiolle sellaisen valtiosopimuksen tekemisen tai soveltamisen johdosta, jonka määräykset ovat ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita valtiolla muun valtiosopimuksen nojalla on toista valtiota kohtaan.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
3 osasto: Valtiosopimusten tulkinta
31 artikla
Yleinen tulkintasääntö
1. Valtiosopimusta on tulkittava vilpittömässä mielessä ja antamalla valtiosopimuksessa käytetyille sanonnoille niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa.
2. Valtiosopimusta tulkittaessa yhteys käsittää paitsi tekstin, johon sisältyy valtiosopimuksen johdanto ja liitteet:
a) jokaisen sellaisen valtiosopimukseen liittyvän sopimuksen, joka on tehty kaikkien osapuolten välillä valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä;
b) jokaisen asiakirjan, jonka yksi tai useampi osapuoli on tehnyt valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä ja jonka muut osapuolet ovat hyväksyneet valtiosopimusta koskevana asiakirjana.
3. Yhteyden lisäksi tulee ottaa huomioon:
a) jokainen myöhempi osapuolten välillä tehty sopimus, joka koskee valtiosopimuksen tulkintaa tai sen määräysten soveltamista;
b) jokainen myöhempi valtiosopimusta sovellettaessa noudatettu käytäntö, joka osoittaa osapuolten välisen yhteisymmärryksen valtiosopimuksen tulkinnasta;
c) kaikki osapuolten välisissä suhteissa sovellettavissa olevan kansainvälisen oikeuden asiaanvaikuttavat säännöt.
4. Valtiosopimuksessa käytetylle sanonnalle on annettava erityinen merkitys, jos on osoitettavissa, että osapuolet ovat sitä tarkoittaneet.
32 artikla
Täydentäviä tulkintakeinoja
Täydentäviä tulkintakeinoja, erityisesti valtiosopimuksen valmistelutöitä ja valtiosopimusta tehtäessä vallinneita olosuhteita, voidaan käyttää apuna pyrittäessä vahvistamaan se merkitys, johon 31 artiklaa soveltamalla on päädytty tai määrittelemään merkitys, kun 31 artiklan mukainen tulkinta:
a) jättää merkityksen epäselväksi tai hämäräksi; tai
b) johtaa tulokseen, joka on selvästi mahdoton tai kohtuuton.
33 artikla
Kahdella tai useammalla kielellä todistusvoimaisen valtiosopimuksen tulkinta
1. Milloin valtiosopimus on todistusvoimainen kahdella tai useammalla kielellä, teksti on yhtä todistusvoimainen kullakin näistä kielistä, jollei valtiosopimus määrää tai osapuolet sovi siitä, että eroavuuden ilmetessä tiettyä tekstiä on noudatettava.
2. Valtiosopimuksen käännöstä sellaiselle kielelle, jolla sen teksti ei ole todistusvoimainen, Pidetään todistusvoimaisena vain, mikäli valtiosopimus niin määrää tai osapuolet niin sopivat.
3. Valtiosopimuksessa käytetyillä sanonnoilla edellytetään olevan sama merkitys jokaisessa todistusvoimaisessa tekstissä.
4. Lukuun ottamatta tapausta, jolloin tiettyä tekstiä on noudatettava 1 kappaleen mukaisesti, on, milloin todistusvoimaisten tekstien vertailu osoittaa merkityseron, jota 31 ja 32 artiklan soveltaminen ei poista, hyväksyttävä se merkitys, joka parhaiten on sopusoinnussa näiden tekstien kanssa, ottaen huomioon valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
4 osasto: Valtiosopimukset ja kolmannet valtiot
34 artikla
Kolmansia valtioita koskeva yleinen sääntö
Valtiosopimus ei luo velvoituksia eikä oikeuksia kolmannelle valtiolle sen suostumuksetta.
35 artikla
Kolmansille valtioille velvoituksia asettavat valtiosopimukset
Valtiosopimuksen määräyksestä johtuu kolmannelle valtiolle velvoitus, mikäli valtiosopimuksen osapuolten tarkoituksena on tällä määräyksellä perustaa sanottu velvoitus, ja kolmas valtio nimenomaan kirjallisesti hyväksyy sen.
36 artikla
Kolmansille valtioille oikeuksia luovat valtiosopimukset
1. Valtiosopimuksen määräyksestä syntyy kolmannelle valtiolle oikeus, mikäli osapuolten tarkoituksena on tällä määräyksellä myöntää tämä oikeus joko kolmannelle valtiolle tai valtioryhmälle, johon se kuuluu, taikka kaikille valtioille, ja kolmas valtio suostuu tähän. Sen suostumus oletetaan annetuksi, mikäli muuta ei ole ilmaistu, eikä valtiosopimus toisin määrää.
2. Kun valtio käyttää 1 kappaleen mukaista oikeutta, sen tulee noudattaa niitä käyttöä koskevia ehtoja, jotka valtiosopimuksessa on määrätty tai jotka on vahvistettu valtiosopimuksen mukaisesti.
37 artikla
Kolmansien valtioiden velvoitusten tai oikeuksien kumoaminen tai muuttaminen
1. Kun kolmannelle valtiolle on 35 artiklan mukaisesti syntynyt jokin velvoitus, se voidaan kumota tai sitä voidaan muuttaa vain valtiosopimuksen osapuolten sekä kolmannen valtion suostumuksella, jollei osoiteta, että ne olivat toisin sopineet.
2. Kun kolmannelle valtiolle on 36 artiklan mukaisesti syntynyt jokin oikeus, osapuolet eivät voi tätä oikeutta kumota tai muuttaa, jos on osoitettu, ettei oikeutta ole tarkoitettu kumottavaksi tai muutettavaksi kolmannen valtion suostumuksetta.
38 artikla
Valtiosopimuksen sääntöjen tuleminen kolmatta valtiota sitoviksi kansainvälisen tavan perusteella
Edellä 34-37 artiklassa olevat määräykset eivät estä valtiosopimuksessa ilmaistua sääntöä tulemasta kolmatta valtiota sitovaksi kansainvälisen oikeuden tunnustettuna tapasääntönä.
IV OSA
Valtiosopimusten muuttaminen
39 artikla
Valtiosopimusten muuttamista koskeva yleinen sääntö
Valtiosopimusta voidaan muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella. Tällaiseen sopimukseen sovelletaan II osassa ilmaistuja sääntöjä, jollei valtiosopimus toisin määrää.
40 artikla
Monen välisten valtiosopimusten muuttaminen
1. Jollei valtiosopimus toisin määrää, monenvälisten valtiosopimusten muuttaminen määräytyy seuraavien kappaleiden mukaisesti.
2. Jokainen ehdotus monenvälisen valtiosopimuksen muuttamiseksi kaikkien osapuolten välillä on tiedotettava kaikille sopimusvaltioille, joista kullakin on oikeus osallistua:
a) tällaisen ehdotuksen aiheuttamaa toimenpidettä koskevaan päätökseen;
b) valtiosopimuksen muuttamista tarkoittavaa sopimusta koskeviin neuvotteluihin ja päätöksiin.
3. Jokaisella valtiolla, jolla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoleksi, on myös oikeus tulla muutetun valtiosopimuksen osapuoleksi.
4. Muuttamista tarkoittava sopimus ei sido valtiosopimuksen osapuolena jo olevaa valtiota, joka ei tule muuttamista tarkoittavan sopimuksen osapuoleksi; tällaiseen valtioon sovelletaan 30 artiklan 4 kappaleen b kohtaa.
5. Valtio, joka tulee valtiosopimuksen osapuoleksi muuttamista tarkoittavan sopimuksen tultua voimaan, jollei valtio ilmaise muunlaista aikomusta, katsotaan:
a) muutetun valtiosopimuksen osapuoleksi; ja
b) muuttamattoman valtiosopimuksen osapuoleksi suhteessa valtiosopimuksen osapuoleen, jota muuttamista tarkoittava sopimus ei sido.
41 artikla
Sopimukset, joiden tarkoitus on muuttaa monenvälisiä valtiosopimuksia vain tiettyjen osapuolten välillä
1. Kaksi tai useampi monenvälisen valtiosopimuksen osapuolta voi tehdä sopimuksen valtiosopimuksen muuttamisesta vain niiden välillä, jos:
a) valtiosopimuksessa määrätään, että sellainen muutos on mahdollinen; tai
b) kyseistä muutosta ei ole kielletty valtiosopimuksessa eikä se:
(i) vaikuta muiden osapuolten valtiosopimuksen mukaisten oikeuksien käyttöön tai niiden velvoitusten täyttämiseen;
(ii) koske määräystä, josta poikkeaminen on ristiriidassa kokonaisuutena käsitetyn valtiosopimuksen päämäärän ja tarkoituksen tehokkaan toteuttamisen kanssa.
2. Jollei 1 kappaleen a kohdan tarkoittamassa tapauksessa valtiosopimuksessa muuta määrätä, kysymyksessä olevien osapuolten tulee tiedottaa muille osapuolille aikomuksestaan tehdä sopimus sekä siitä valtiosopimuksen muutoksesta jota sopimuksessa tarkoitetaan.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
1 osasto: Yleiset määräykset
42 artikla
Valtiosopimusten pätevyys ja voimassa pysyttäminen
1. Valtiosopimuksen pätevyyden tai valtion suostumuksen valtiosopimuksen noudattamiseen voi saattaa riidanalaiseksi ainoastaan soveltamalla tätä yleissopimusta.
2. Valtiosopimuksen päättyminen, sen irtisanominen tai osapuolen luopuminen siitä voi tapahtua ainoastaan soveltamalla valtiosopimuksen tai tämän yleissopimuksen määräyksiä. Samaa sääntöä noudatetaan valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämisessä.
43 artikla
Kansainvälisen oikeuden valtiosopimuksesta riippumatta asettamat velvollisuudet
Valtiosopimuksen pätemättömyys, päättyminen tai irtisanominen, osapuolen luopuminen siitä tai sen soveltamisen keskeyttäminen, joka johtuu tämän yleissopimuksen tai valtiosopimuksen määräysten noudattamisesta, ei vaikuta millään tavalla valtion velvollisuuteen täyttää kaikki ne valtiosopimukseen sisältyvät velvoitukset, jotka sille kansainvälisen oikeuden perusteella valtiosopimuksesta riippumatta kuuluvat.
44 artikla
Valtiosopimuksen määräysten erotettavuus
1. Valtiosopimuksessa määrättyä tai 56 artiklasta johtuvaa osapuolten oikeutta irtisanoutua tai luopua valtiosopimuksesta taikka keskeyttää sen soveltaminen voi soveltaa ainoastaan koko valtiosopimukseen, jollei valtiosopimuksessa muuta määrätä tai osapuolet toisin sovi.
2. Tämän yleissopimuksen tunnustamaan perusteeseen mitätöidä tai saattaa päättymään valtiosopimus taikka luopua siitä tai keskeyttää sen soveltaminen, voi vedota vain koko valtiosopimuksen osalta paitsi seuraavissa kappaleissa tai 60 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.
3. Mikäli peruste koskee yksinomaan tiettyjä määräyksiä, siihen voidaan vedota ainoastaan niiden osalta, jos:
a) mainitut määräykset ovat soveltamisensa osalta erotettavissa valtiosopimuksen muusta osasta;
b) valtiosopimuksesta ilmenee tai muuten osoitetaan, että näiden määräysten hyväksyminen ei ollut olennaisena perusteena yhden tai useamman muun osapuolen suostumukselle valtiosopimuksen noudattamiseen kokonaisuudessaan; ja että
c) valtiosopimuksen muun osan jatkuva toteuttaminen ei ole epäoikeudenmukaista.
4. Valtio, jolla on oikeus 49 ja 50 artiklan tarkoittamissa tapauksissa vedota petokseen tai lahjomiseen, saa tehdä niin joko koko valtiosopimuksen tai, jollei 3 kappaleesta muuta johdu, vain tiettyjen määräysten osalta.
5. Tapauksissa, joita tarkoitetaan 51, 52 ja 53 artiklassa, ei valtiosopimuksen määräysten erottaminen ole sallittu.
45 artikla
Oikeuden menettäminen vedota perusteeseen valtiosopimuksen mitätöimiseksi, saattamiseksi päättymään, siitä luopumiseksi tai sen soveltamisen keskeyttämiseksi
Valtio ei voi enää vedota valtiosopimuksen mitätöimistä, saattamista päättymään, siitä luopumista tai sen soveltamisen keskeyttämistä koskevaan perusteeseen 46-50 artiklan taikka 60 ja 62 artiklan nojalla, jos se tultuaan asiasta tietoiseksi:
a) on nimenomaan suostunut siihen, että valtiosopimus tapauksesta riippuen on pätevä, jää voimaan tai sen soveltaminen jatkuu; taikka
b) käyttäytymisensä perusteella katsotaan suostuneeksi siihen, että valtiosopimus tapauksesta riippuen on pätevä tai sen voimassaolo taikka soveltaminen jatkuu.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
2 osasto: Valtiosopimusten pätemättömyys
46 artikla
Sisäisen oikeuden määräykset, jotka koskevat toimivaltaa valtiosopimusten tekemiseen
1. Valtio ei voi mitätöidäkseen antamansa Suostumuksen vedota siihen, että sen suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen on ilmaistu loukkaamalla sen sisäisen oikeuden määräyksiä, jotka koskevat toimivaltaa valtiosopimusten tekemiseen, ellei loukkaus ole ilmeinen ja koske sen merkitykseltään perusluonteista sisäisen oikeuden säädöstä.
2. Loukkaus on ilmeinen, mikäli se on puolueettomasti katsoen selvä jokaiselle valtiolle, joka itse menettelisi asiassa tavanmukaisen käytännön mukaisesti ja vilpittömässä mielessä.
47 artikla
Erityiset rajoitukset, jotka koskevat valtuutusta ilmaista valtion suostumus
Jos edustajan valtuutus ilmaista valtion suostumus tietyn valtiosopimuksen noudattamiseen on jonkin erityisen rajoituksen alainen, ei hänen laiminlyöntiinsä noudattaa tällaista rajoitusta Voi vedota hänen ilmaisemansa suostumuksen mitätöimiseksi, ellei rajoitusta ole saatettu muiden neuvottelevien valtioiden tietoon, ennen kuin hän on ilmaissut sanotun suostumuksen.
48 artikla
Virhe
1. Valtio voi mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen vedota valtiosopimuksessa olevaan virheeseen, jos virhe koskee seikkaa tai tilannetta, jonka tämä valtio oletti olevan olemassa valtiosopimuksen tekohetkellä ja joka oli olennaisena perusteena valtion suostumukselle valtiosopimuksen noudattamiseen.
2. Edellä olevaa 1 kappaletta ei sovelleta, jos kyseinen valtio omalla käyttäytymisellään on myötävaikuttanut virheeseen, tai jos olosuhteet olivat sellaiset, että tämä valtio on voinut havaita virheen mahdolliseksi.
3. Pelkästään valtiosopimuksen sanamuotoa koskeva virhe ei vaikuta valtiosopimuksen pätevyyteen; tällöin sovelletaan 79 artiklaa.
49 artikla
Petos
Valtio, jonka toisen neuvottelevan valtion petollinen menettely on johtanut valtiosopimuksen tekemiseen, voi vedota petokseen mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen.
50 artikla
Valtion edustajan lahjominen
Jos valtion ilmaisema suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen on saatu siten, että toinen neuvotteleva valtio suoranaisesti tai välillisesti on lahjonut edellisen valtion edustajan, valtio voi vedota tällaiseen lahjomiseen mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen.
51 artikla
Valtion edustajan pakottaminen
Valtion valtiosopimuksen noudattamiseen suostumista koskeva ilmaisu, joka on saatu pakottamalla valtion edustajaa häneen kohdistetuilla teoilla tai uhkauksilla, on vailla kaikkea oikeudellista vaikutusta.
52 artikla
Valtion pakottaminen väkivallalla uhaten tai sitä käyttäen
Valtiosopimus on mitätön, jos sen tekeminen on saatu aikaan väkivallalla uhaten tai sitä käyttäen loukkaamalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan sisältyviä kansainvälisen oikeuden periaatteita.
53 artikla
Yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin (jus cogens) kanssa ristiriidassa olevat valtiosopimukset
Valtiosopimus on mitätön, jos se sen tekemisen aikana on ristiriidassa yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottomalla normilla kansainvälisen valtioyhteisön kokonaisuudessaan hyväksymää ja tunnustamaa normia, josta poikkeaminen ei ole sallittu ja jota voidaan muuttaa vain myöhemmällä samanluonteisella yleiSen kansainvälisen oikeuden normilla.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
3 osasto: Valtiosopimusten päättyminen ja niiden
soveltamisen keskeyttäminen
54 artikla
Sopimusmääräysten perusteella tai osapuolten suostumuksella tapahtuva valtiosopimuksen päättyminen tai siitä luopuminen
Valtiosopimuksen päättyminen ja osapuolen luopuminen siitä voi tapahtua:
a) valtiosopimuksen määräysten mukaisesti; tai
b) milloin tahansa kaikkien osapuolten suostumuksella sen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu muiden sopimusvaltioiden kanssa.
55 artikla
Monen välisen valtiosopimuksen osapuolten lukumäärän väheneminen valtiosopimuksen voimaantuloon tarvittavaa määrää pienemmäksi
Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, monenvälinen valtiosopimus ei pääty yksinomaan siitä syystä, että osapuolten lukumäärä vähenee valtiosopimuksen voimaantuloon tarvittavaa lukumäärää pienemmäksi.
56 artikla
Sellaisen valtiosopimuksen irtisanominen tai sellaisesta valtiosopimuksesta luopuminen, joka ei sisällä sen päättymistä, irtisanomista tai siitä luopumista koskevia määräyksiä
1. Valtiosopimuksesta, joka ei sisällä mitään sen päättymistä koskevia määräyksiä ja jossa ei määrätä irtisanomisesta tai luopumisesta, ei voi sanoutua irti eikä luopua, ellei:
a) osoiteta, että osapuolten tarkoituksena on ollut sallia irtisanomis- tai luopumismahdollisuus; taikka
b) oikeus irtisanomiseen tai luopumiseen johdu valtiosopimuksen luonteesta.
2. Osapuolten tulee vähintään kaksitoista kuukautta aikaisemmin tiedottaa aikomuksestaan sanoutua irti tai luopua valtiosopimuksesta 1 kappaleen määräysten mukaisesti.
57 artikla
Valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttäminen sen määräysten perusteella tai osapuolten suostumuksella
Valtiosopimuksen soveltaminen kaikkien osapuolten välillä tai tiettyyn osapuoleen nähden voidaan keskeyttää:
a) valtiosopimuksen määräysten mukaisesti; tai
b) milloin tahansa kaikkien osapuolten suostumuksella sen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu muiden sopimusvaltioiden kanssa.
58 artikla
Monen välisten valtiosopimusten soveltamisen keskeyttäminen vain joidenkin osapuolten välillä näiden tekemän sopimuksen nojalla
1. Monenvälisen valtiosopimuksen osapuolista voi kaksi tai useampi tehdä sopimuksen valtiosopimuksen määräysten soveltamisen tilapäisestä keskeyttämisestä vain niiden välillä, jos:
a) valtiosopimuksessa on määräys tällaisesta keskeyttämismahdollisuudesta; tai
b) valtiosopimus ei kiellä kyseessä olevaa keskeyttämistä eikä keskeyttäminen:
(i) vaikuta muiden osapuolten valtiosopimukseen perustuvien oikeuksien käyttämiseen tai velvoitusten täyttämiseen;
(ii) ole ristiriidassa valtiosopimuksen päämäärän ja tarkoituksen kanssa.
2. Jollei valtiosopimus 1 kappaleen a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa toisin määrää, kysymyksessä olevien osapuolten on tiedotettava muille osapuolille aikomuksestaan tehdä sopimus ja niistä valtiosopimuksen määräyksistä, joiden soveltaminen niillä on tarkoitus keskeyttää.
59 artikla
Valtiosopimuksen päättyminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen myöhemmän valtiosopimuksen tekemisen seurauksena
1. Valtiosopimus katsotaan päättyneeksi, jos sen kaikki osapuolet tekevät samaa asiaa koskevan myöhemmän valtiosopimuksen, ja:
a) myöhemmästä valtiosopimuksesta käy ilmi tai muuten on osoitettavissa, että osapuolten aikomus oli järjestää asia mainitulla valtiosopimuksella; tai
b) myöhemmän valtiosopimuksen määräykset ovat siinä määrin ristiriidassa aikaisemman valtiosopimuksen määräysten kanssa, ettei näitä kahta valtiosopimusta voi soveltaa samanaikaisesti.
2. Aikaisemman valtiosopimuksen soveltaminen katsotaan vain keskeytetyksi, jos myöhemmästä valtiosopimuksesta ilmenee tai muuten on osoitettavissa, että tämä oli osapuolten tarkoitus.
60 artikla
Valtiosopimuksen rikkomisesta johtuva valtiosopimuksen päättyminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen
1. Toisen osapuolen suorittama kahdenvälisen valtiosopimuksen olennainen rikkominen oikeuttaa toisen osapuolen vetoamaan tähän rikkomiseen perusteeksi valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai sen soveltamisen keskeyttämiselle joko kokonaisuudessaan tai osaksi.
2. Jonkin osapuolen suorittama monenvälisen valtiosopimuksen olennainen rikkominen oikeuttaa:
a) muut osapuolet yksimielisellä sopimuksella keskeyttämään valtiosopimuksen soveltamisen kokonaisuudessaan tai osaksi taikka saattamaan sen päättymään joko:
(i) niiden ja rikkoneen valtion välisissä suhteissa; tai
(ii) kaikkien osapuolten välillä;
b) osapuolen, jota rikkomus erityisesti koskee, vetoamaan siihen perusteena valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle kokonaisuudessaan tai osaksi sen ja rikkoneen valtion välillä;
c) jokaisen muun osapuolen kuin rikkoneen valtion vetoamaan rikkomukseen perusteeksi valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle kokonaisuudessaan tai osaksi omalta kohdaltaan, jos valtiosopimus on sen luonteinen, että jonkin osapuolen suorittama olennainen sopimusmääräysten rikkominen jyrkästi muuttaa jokaisen osapuolen asemaa valtiosopimukseen perustuvien velvoitusten jatkuvan täyttämisen osalta.
3. Valtiosopimuksen olennainen rikkominen tämän artiklan tarkoittamissa tapauksissa käsittää:
a) valtiosopimuksen sellaisen hylkäämisen, jota tämä yleissopimus ei salli; tai
b) sellaisen määräyksen rikkomisen, jonka noudattaminen on valtiosopimuksen päämäärän tai tarkoituksen toteuttamisen olennainen edellytys.
4. Edellä olevat kappaleet eivät vaikuta valtiosopimuksen mihinkään määräykseen, joka on sovellettavissa rikkomistapauksessa.
5. Edellä olevat 1-3 kappale eivät koske ihmisyksilön suojelua tarkoittavia, humanitaarista luonnetta oleviin valtiosopimuksiin sisältyviä määräyksiä, eivätkä erityisesti määräyksiä, jotka kieltävät kaikenlaiset näiden valtiosopimusten suojelemiin henkilöihin kohdistetut kostotoimenpiteet.
61 artikla
Valtiosopimuksen toteuttamisen myöhemmin ilmenevä mahdottomuus
1. Osapuoli voi vedota valtiosopimuksen toteuttamisen mahdottomuuteen perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai siitä luopumiselle, jos mahdottomuus johtuu valtiosopimuksen toteuttamiseksi välttämättömän kohteen pysyvästä katoamisesta tai tuhoutumisesta. Jos kysymyksessä on tilapäinen mahdottomuus, siihen voidaan vedota vain perusteena valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle.
2. Osapuoli ei voi vedota valtiosopimuksen toteuttamisen mahdottomuuteen perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään, siitä luopumiselle tai sen soveltamisen keskeyttämiselle, jos mahdottomuus johtuu siitä, että tämä osapuoli on rikkonut joko valtiosopimukseen perustuvan velvoituksen tai muun kansainvälisen velvoituksensa valtiosopimuksen muuta osapuolta kohtaan.
62 artikla
Olosuhteiden olennainen muutos
1. Olennaiseen muutokseen, joka on tapahtunut valtiosopimuksen tekemisaikana vallinneissa olosuhteissa ja jota osapuolet eivät ole ennakolta tienneet, ei voi vedota perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai siitä luopumiselle paitsi milloin:
a) tällaiset olosuhteet ovat muodostaneet olennaisen perusteen osapuolten suostumukselle valtiosopimuksen noudattamiseen; ja
b) muutoksesta seuraa valtiosopimukseen perustuvien vielä täyttämättömien velvoitusten jyrkkä muutos.
2. Olosuhteiden olennaiseen muutokseen ei voida vedota perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai luopumiselle siitä:
a) jos valtiosopimus määrää aluerajan; tai
b) jos olennainen muutos johtuu siihen vedonneen osapuolen rikkomuksesta, joka kohdistuu joko valtiosopimukseen perustuvaan velvoitukseen tai muuhun sen kansainväliseen velvoitukseen jotakin muuta valtiosopimuksen osapuolta kohtaan.
3. Milloin osapuoli edellä olevien kappaleiden mukaan voi vedota olosuhteiden olennaiseen muutokseen perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai siitä luopumiselle, se voi myös vedota muutokseen perusteena valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle.
63 artikla
Diplomaattisten tai konsulisuhteiden katkeaminen
Diplomaattisten tai konsulisuhteiden katkeaminen valtiosopimuksen osapuolten välillä ei vaikuta oikeussuhteisiin, jotka valtiosopimus on niiden välille luonut, paitsi jos diplomaattisten tai konsulisuhteiden olemassaolo on välttämätöntä valtiosopimuksen soveltamiselle.
64 artikla
Yleisen kansainvälisen oikeuden uuden ehdottoman normin (jus cogens) syntyminen
Yleisen kansainvälisen oikeuden uuden ehdottoman normin syntyessä jokainen olemassa oleva valtiosopimus, joka on ristiriidassa tämän normin kanssa, tulee mitättömäksi ja päättyy.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
4 osasto: Menettely
65 artikla
Menettely, jota on noudatettava, kun kysymyksessä on valtiosopimuksen pätemättömyys, sen saattaminen päättymään, siitä luopuminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen
1. Osapuolen, joka tämän yleissopimuksen määräysten perusteella vetoaa valtiosopimuksen noudattamista koskevassa suostumuksessaan olevaan puutteeseen tai perusteeseen saattaa valtiosopimuksen pätevyys riidanalaiseksi, saattaa se päättymään, luopua siitä tai keskeyttää sen soveltaminen, on tiedotettava muille osapuolille vaatimuksestaan. Tiedotuksesta tulee ilmetä ehdotettu toimenpide valtiosopimuksen suhteen ja sen perustelut.
2. Jos mikään sopimuspuoli ei ole esittänyt vastaväitettä määräajan kuluessa, joka, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa, on vähintään kolme kuukautta tiedotuksen vastaanottamisesta, tiedotuksen antanut osapuoli saa 67 artiklassa määrätyllä tavalla ryhtyä ehdottamaansa toimenpiteeseen.
3. Jos kuitenkin jokin muu osapuoli on esittänyt vastaväitteen, osapuolten tulee pyrkiä ratkaisuun Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 33 artiklassa esitettyjä menettelytapoja käyttäen.
4. Edellä olevien kappaleiden määräykset eivät vaikuta osapuolten oikeuksiin tai velvoituksiin, jotka johtuvat joistakin osapuolia sitovista, voimassa olevista riitojen selvittelyä koskevista määräyksistä.
5. Vaikuttamatta 45 artiklaan se seikka, että valtio ei ole aikaisemmin antanut 1 kappaleessa määrättyä tiedotusta, ei estä sitä antamasta tällaista tiedotusta vastauksena toiselle osapuolelle, joka vaatii valtiosopimuksen toteuttamista tai väittää sitä rikotun.
66 artikla
Menettely asian saattamiseksi tuomio istuin- tai välitysmenettelyyn tahi sovitteluun
Jollei 65 artiklan 3 kappaleen mukaisesti ratkaisuun ole päästy kahdentoista kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin vastaväite esitettiin, on noudatettava seuraavaa menettelyä:
a) mikä tahansa 53 tai 64 artiklan soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan osapuoli voi kirjallisella hakemuksella saattaa sen Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jolleivät osapuolet yhteisesti sovi riidan saattamisesta välitysmenettelyyn;
b) mikä tahansa tämän yleissopimuksen V osan muiden artiklojen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan osapuoli voi panna vireille yleissopimuksen liitteessä tarkoitetun menettelyn esittämällä sitä koskevan pyynnön Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.
67 artikla
Asiakirjat, jotka tarkoittavat valtiosopimuksen selittämistä pätemättömäksi, sen saattamista päättymään, luopumista siitä tai sen soveltamisen keskeyttämistä
1. Edellä 65 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu tiedotus on tehtävä kirjallisesti.
2. Jokainen toimenpide, jonka tarkoituksena on selittää valtiosopimus pätemättömäksi tai päättyneeksi taikka luopuminen siitä tai sen soveltamisen keskeyttäminen valtiosopimuksen määräysten tahi 65 artiklan 2 tai 3 kappaleen mukaisesti, on tehtävä käyttämällä asiakirjaa, joka saatetaan tiedoksi muille osapuolille. Jos asiakirja ei ole valtion päämiehen, hallituksen päämiehen tai ulkoasiainministerin allekirjoittama, tiedotuksen esittävää valtion edustajaa voidaan vaatia esittämään valtakirjansa.
68 artikla
65 ja 67 artiklassa tarkoitettujen tiedotusten ja asiakirjojen peruuttaminen
Tiedotus tai asiakirja, jota tarkoitetaan 65 ja 67 artiklassa, voidaan peruuttaa milloin tahansa ennen sen vaikutuksen alkamista.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
5 osasto: Valtiosopimuksen pätemättömyyden, päättymisen
sekä sen soveltamisen keskeyttämisen seuraukset
69 artikla
Valtiosopimuksen pätemättömyyden seuraukset
1. Valtiosopimus, jonka pätemättömyys perustuu tähän yleissopimukseen, on mitätön. Mitättömän valtiosopimuksen määräyksillä ei ole oikeusvaikutusta.
2. Jos kuitenkin tällaiseen valtiosopimukseen luottaen on suoritettu toimenpiteitä:
a) jokainen osapuoli voi vaatia jokaista muuta osapuolta saattamaan mahdollisuuksien mukaan niiden väliset suhteet siihen tilaan, joka olisi vallinnut, jollei toimenpiteitä olisi suoritettu;
b) vilpittömässä mielessä, ennen pätemättömyyteen vetoamista suoritetut toimenpiteet eivät ole oikeudenvastaisia pelkästään valtiosopimuksen pätemättömyyden vuoksi.
3. Tapauksissa, joita tarkoitetaan 49, 50, 51 tai 52 artiklassa, ei 2 kappaletta sovelleta sopimuspuoleen, jonka syyksi petos, lahjominen tai pakottaminen luetaan.
4. Milloin on kysymys yksityisen valtion monenvälisen valtiosopimuksen noudattamista tarkoittavan suostumuksen pätemättömyydestä, sovelletaan edellä mainittuja sääntöjä tämän valtion ja valtiosopimuksen muiden osapuolten välisissä suhteissa.
70 artikla
Valtiosopimuksen päättymisen seuraukset
1. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä tai osapuolet toisin sovi, valtiosopimuksen päättyminen sen määräysten perusteella tai tämän yleissopimuksen mukaisesti:
a) vapauttaa osapuolet kaikesta velvollisuudesta noudattaa edelleen valtiosopimusta;
b) ei vaikuta valtiosopimuksen täytäntöönpanon johdosta ennen sen päättymistä syntyneisiin osapuolia koskeviin oikeuksiin, velvoituksiin tai oikeustilanteisiin.
2. Jos valtio irtisanoutuu tai luopuu monenvälisestä valtiosopimuksesta, sovelletaan 1 kappaletta tämän valtion ja valtiosopimuksen jokaisen muun osapuolen välisissä suhteissa siitä päivästä lähtien, jolloin tällainen irtisanominen tai luopuminen tulee voimaan.
71 artikla
Yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa ristiriidassa olevan valtiosopimuksen pätemättömyyden seuraukset
1. Milloin valtiosopimus on mitätön 53 artiklan perusteella, osapuolten tulee:
a) poistaa mahdollisuuksien mukaan jokaisen sellaisen teon seuraukset, joka on suoritettu yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa ristiriidassa olevan määräyksen perusteella; ja
b) saattaa keskinäiset suhteensa sopusointuun yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa.
2. Milloin valtiosopimus tulee mitättömäksi ja päättyy 64 artiklan nojalla, valtiosopimuksen päättyminen:
a) vapauttaa osapuolet velvollisuuksista edelleen toteuttaa valtiosopimusta;
b) ei vaikuta mihinkään valtiosopimuksen täytäntöönpanon johdosta ennen sen päättymistä syntyneisiin osapuolia koskeviin oikeuksiin, velvoituksiin tai oikeustilanteisiin edellyttäen, että näitä oikeuksia, velvoituksia tai tilanteita voidaan sen jälkeen pitää voimassa vain sikäli, kuin voimassa pitäminen sinänsä ei ole ristiriidassa yleisen kansainvälisen oikeuden uuden ehdottoman normin kanssa.
72 artikla
Valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämisen seuraukset
1. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä tai osapuolet toisin sovi, valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttäminen sen määräysten perusteella tai tämän yleissopimuksen mukaisesti:
a) Vapauttaa osapuolet, joiden välillä valtiosopimuksen soveltaminen on keskeytetty, velvollisuudesta toteuttaa valtiosopimusta keskinäisissä suhteissaan keskeytyksen kestämisaikana;
b) ei muutoin vaikuta osapuolten välisiin valtiosopimuksen luomiin oikeussuhteisiin.
2. Keskeytyksen aikani osapuolten tulee pidättyä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on estää valtiosopimuksen jälleensoveltaminen.
VI OSA
Erinäisiä määräyksiä
73 artikla
Valtioseuraantoa, valtion vastuuta ja vihollisuuksien puhkeamista koskevat tapaukset
Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta mihinkään kysymykseen, joka valtiosopimuksen osalta saattaa syntyä valtioseuraannon tai valtion kansainvälisen vastuun taikka valtioiden välisten vihollisuuksien puhkeamisen johdosta.
74 artikla
Diplomaattiset ja konsulisuhteet sekä valtiosopimusten tekeminen
Diplomaattisten tai konsulisuhteiden katkeaminen tai puuttuminen kahden tai useamman valtion välillä ei estä näitä valtioita tekemästä valtiosopimuksia keskenään. Valtiosopimuksen tekeminen ei sinänsä vaikuta diplomaattisia tai konsulisuhteita koskevaan tilanteeseen.
75 artikla
Hyökkääjävaltiota koskeva tapaus
Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta velvoituksiin, jotka saattavat valtiosopimuksen osalta syntyä hyökkääjävaltiolle ryhdyttäessä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisiin toimenpiteisiin tämän valtion hyökkäyksen johdosta.
VII OSA
Tallettajat, tiedotukset, oikaisut ja rekisteröinti
76 artikla
Valtiosopimusten tallettajat
1. Neuvottelevat valtiot voivat nimetä joko itse valtiosopimuksessa tai muulla tavoin valtiosopimuksen tallettajan. Tallettaja voi olla yksi tai useampi valtio, kansainvälinen järjestö tai tällaisen järjestön ylin hallinnollinen virkamies.
2. Valtiosopimuksen tallettajan tehtävät ovat luonteeltaan kansainvälisiä, ja tallettaja on velvollinen täyttämään ne puolueettomasti. Erityisesti se seikka, ettei valtiosopimus ole tullut voimaan tiettyjen osapuolten välillä tai että valtion ja tallettajan välillä on ilmennyt erimielisyyttä viimeksi mainitun tehtävien suorittamisesta, ei saa vaikuttaa tallettajan sanottuun velvollisuuteen.
77 artikla
Tallettajien tehtävät
1. Tallettajan tehtäviin, jollei valtiosopimuksessa muuta määrätä tai jolleivät sopimusvaltiot ole toisin sopineet, kuuluu erityisesti:
a) pitää huostassaan valtiosopimuksen alkuperäinen teksti ja kaikki tallettajalle toimitetut valtakirjat;
b) laatia oikeiksi todistettuja jäljennöksiä alkuperäisestä tekstistä sekä laatia kaikki muut sopimustekstit niillä muilla kielillä, jotka valtiosopimuksen mukaan vaaditaan, ja toimittaa ne osapuolille sekä valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi;
c) vastaanottaa kaikki valtiosopimuksen allekirjoitukset ja vastaanottaa sekä pitää huostassaan siihen liittyvät kaikki asiakirjat, tiedotukset ja ilmoitukset;
d) tarkastaa, onko allekirjoitus tai jokin valtiosopimukseen liittyvä asiakirja, tiedotus tai ilmoitus oikeassa ja asianmukaisessa muodossa ja tarvittaessa saattaa asia kyseisen valtion tietoon;
e) tiedottaa osapuolille sekä valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi, valtiosopimukseen liittyvistä toimenpiteistä, tiedotuksista ja ilmoituksista;
f) tiedottaa valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi, milloin valtiosopimuksen voimaantuloon vaadittava määrä allekirjoituksia taikka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjoja on vastaanotettu tahi talletettu;
g) rekisteröidä valtiosopimus Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä; ja
h) suorittaa tehtäviä, jotka on yksilöity tämän yleissopimuksen muissa määräyksissä.
2. Milloin valtion ja tallettajan välillä ilmenee jokin jälkimmäisen tehtävien suorittamista koskeva erimielisyys, tallettajan tulee saattaa asia allekirjoittajavaltioiden ja sopimusvaltioiden tai vastaavasti asianomaisen kansainvälisen järjestön toimivaltaisen toimielimen tietoon.
78 artikla
Tiedotukset ja ilmoitukset
Jollei valtiosopimus tai tämä yleissopimus toisin määrää, tiedotus tai ilmoitus, joka valtion tulee tämän yleissopimuksen nojalla antaa:
a) on, jollei ole tallettajaa, toimitettava suoraan niille valtioille, joille se on tarkoitettu, tai tallettajalle, jos sellainen on;
b) katsotaan kyseise
Asetus
Asetus valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §.
Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehty valtiosopimusoikeutta koskeva yleissopimus, jonka eräät määräykset on 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetulla lailla (453/80) hyväksytty ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 17 päivänä kesäkuuta 1977 ja jota koskeva ratifioimiskirja on 19 päivänä elokuuta 1977 talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, on voimassa 27 päivästä tammikuuta 1980 niin kuin siitä on sovittu.
2 §.
Ratifioinnin yhteydessä on Suomi antanut seuraavat selitykset:
Ottaen huomioon että toimivalta valtiosopimusten tekemiseen kuuluu Suomessa tasavallan presidentille, sovelletaan yleissopimuksen 7 artiklan 2 kappaleen a kohtaa vain valtion päämieheen, jolloin pääministeri ja ulkoasiainministeri voivat toimia sanotussa kohdassa tarkoitettuina Suomen edustajana ainoastaan, mikäli tasavallan presidentti on antanut heille tehtävään nimenomaisen valtuuksen.
Suhteessa sellaiseen valtioon, joka on tehnyt tai tekee varauman, jonka mukaan tämä valtio ei ole sidottu 66 artiklan joihinkin tai kaikkiin määräyksiin, Suomi ei katso näiden menettelytapaa koskevien määräysten eikä niiden yleissopimuksen V osan aineellisten määräysten, joihin sanotun varauman johdosta ei sovelleta 66 artiklassa edellettyjä menettelytapoja, sitovan itseään.
Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
VALTIOSOPIMUSOIKEUTTA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS
Sisältö (Sisällysluettelo ei kuulu yleissopimuksen alkuperäiskappaleeseen.)
I OSA
JOHDANTO
II OSA
VALTIOSOPIMUSTEN TEKEMINEN JA NIIDEN VOIMAANTULO
1 osasto: Valtiosopimusten tekeminen
2 osasto: Varaumat
3 osasto: Valtiosopimusten voimaantulo ja väliaikainen
soveltaminen
III OSA
VALTIOSOPIMUSTEN NOUDATTAMINEN, SOVELTAMINEN JA TULKINTA
1 osasto: Valtiosopimusten noudattaminen
2 osasto: Valtiosopimusten soveltaminen
3 osasto: Valtiosopimusten tulkinta
4 osasto: Valtiosopimukset ja kolmannet valtiot
IV OSA
VALTIOSOPIMUSTEN MUUTTAMINEN
V OSA
VALTIOSOPIMUSTEN PÄTEMÄTTÖMYYS PÄÄTTYMINEN JA NIIDEN
SOVELTAMISEN KESKEYTTÄMINEN
1 osasto: Yleiset määräykset
2 osasto: Valtiosopimusten pätemättömyys
3 osasto: Valtiosopimusten päättyminen ja niiden
soveltamisen keskeyttäminen
4 osasto: Menettely
5 osasto: Valtiosopimuksen pätemättömyyden, päättymisen
sekä sen soveltamisen keskeyttämisen
seuraukset
VI OSA
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
VII OSA
TALLETTAJAT, TIEDOTUKSET, OIKAISUT JA REKISTERÖINTI
VIII OSA
LOPPUMÄÄRÄYKSET
Liite
VALTIOSOPIMUSOIKEUTTA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS
Tämän yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot,
ottaen huomioon valtiosopimusten perustavaa laatua oleVan merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa,
tietoisina valtiosopimusten yhä kasvavasta merkityksestä kansainvälisen oikeuden lähteenä ja keinona kansojen välisen rauhanomaisen yhteistyön kehittämisessä, riippumatta niiden valtiosäännöstä tai yhteiskunnallisesta järjestelmästä,
todeten, että vapaata suostumusta ja vilpitöntä mieltä sekä pacta sunt servanda -sääntöä koskevat periaatteet ovat yleismaailmallisesti hyväksytyt,
vahvistaen, että valtiosopimuksia koskevat riidat, niin kuin muutkin kansainväliset riidat, olisi ratkaistava rauhanomaisin keinoin ja oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti,
palauttaen mieliin Yhdistyneiden Kansakuntien kansojen vakaan tahdon luoda olot, joissa oikeudenmukaisuutta ja valtiosopimuksista johtuvien velvoitusten kunnioittamista voidaan pitää voimassa,
pitäen mielessä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan sisältyvät kansainvälisen oikeuden periaatteet, kuten ne, jotka koskevat kansojen yhtäläisiä oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta, kaikkien valtioiden täysivaltaista tasa-arvoisuutta ja itsenäisyyttä, valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuutta, väkivallan käytön ja sillä uhkaamisen kieltäinistä sekä ihmisoikeuksien ja kaikille kuuluvien perusvapauksien yleismaailmallista kunnioittamista ja noudattamista,
uskoen, että tässä yleissopimuksessa aikaansaatu valtiosopimusoikeuden koontaminen ja edelleen kehittäminen edistää niitä Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä, jotka esitetään sen peruskirjassa, nimittäin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä, ystävällisten suhteiden kehittämistä ja yhteistyön aikaansaamista kansojen välillä,
vahvistaen, että kansainvälisen tapaoikeuden säännöt ovat edelleen voimassa niiden kysymysten osalta, joita tämän yleissopimuksen määräykset eivät sääntele,
ovat sopineet seuraavasta:
I OSA
Johdanto
1 artikla
Tämän yleissopimuksen soveltamisala
Tätä yleissopimusta sovelletaan valtioiden välisiin valtiosopimuksiin.
2 artikla
Sanasto
1. Tässä yleissopimuksessa:
a) "valtiosopimus" tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen katsomatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä;
b) "ratifiointi", "hyväksyminen" ja "liittyminen" tarkoittavat kussakin tapauksessa siten nimettyä kansainvälistä oikeustointa, jolla valtio selittää kansainvälisellä tasolla olevansa sidottu valtiosopimukseen;
c) "valtakirja" tarkoittaa valtion toimivaltaisen viranomaisen antamaa asiakirjaa, jossa yksi tai useampi henkilö määrätään edustamaan valtiota neuvotteluissa, valtiosopimuksen tekstiä hyväksyttäessä tai todistusvoimaiseksi tehtäessä, ilmaistaessa valtion suostumusta sitoutua valtiosopimukseen taikka suoritettaessa jotakin muuta valtiosopimukseen liittyvää oikeustointa;
d) "varauma" tarkoittaa miten tahansa muotoiltua tai nimitettyä yksipuolista selitystä, jonka valtio antaa allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään valtiosopimuksen tai siihen liittyessään ja jonka tarkoituksena on valtiosopimuksen tiettyjen määräysten oikeudellisten vaikutusten poistaminen tai muuttaminen sovellettaessa niitä tähän valtioon;
e) "neuvotteleva valtio" tarkoittaa valtiota, joka on ottanut osaa valtiosopimuksen tekstin laatimiseen ja sen hyväksymiseen;
f) "sopimusvaltio" tarkoittaa valtiota, joka on suostunut noudattamaan valtiosopimusta, siihen katsomatta, onko valtiosoPimus jo tullut voimaan vai ei;
g) "osapuoli" tarkoittaa valtiota, joka on suostunut noudattamaan valtiosopimusta ja jonka osalta valtiosopimus on voimassa;
h) "kolmas valtio" tarkoittaa valtiota, joka ei ole valtiosopimuksen osapuoli;
i) "kansainvälinen järjestö" tarkoittaa hallitustenvälistä järjestöä.
2. Edellä 1 kappaleessa olevat tämän yleissopimuksen sopimussanaston käyttöä koskevat määräykset eivät vaikuta tämän sanaston tai sen sanojen käyttämiseen valtion sisäisessä oikeudessa tai merkitykseen, joka niille siinä annetaan.
3 artikla
Tämän yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolella olevat kansainväliset sopimukset
Se, että tämä yleissopimus ei koske niitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka on tehty valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeuden subjektien välillä, tai jotka on tehty pelkästään tällaisten muiden subjektien välillä, taikka kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät ole kirjallisessa muodossa, ei vaikuta:
a) tällaisten sopimusten oikeusvaikutukseen;
b) siihen, kuinka niihin sovelletaan sellaisia tämän yleissopimuksen sääntöjä, joiden alaisia ne kansainvälisen oikeuden nojalla tästä yleissopimuksesta riippumatta saattavat olla; eikä
c) yleissopimuksen soveltamiseen valtioiden välisiin suhteisiin sellaisten kansainvälisten sopimusten puitteissa, joiden osapuolina on myös muita kansainvälisen oikeuden subjekteja.
4 artikla
Tämän yleissopimuksen takautumattomuus
Vaikuttamatta sellaisten tämän yleissopimuksen sääntöjen soveltamiseen, joiden alaisia valtiosopimukset voivat olla kansainvälisen oikeuden nojalla tästä yleissopimuksesta riippumatta, yleissopimus koskee vain niitä valtiosopimuksia, joita valtiot ovat tehneet tämän yleissopimuksen tultua niiden osalta voimaan.
5 artikla
Kansainvälisiä järjestöjä perustavat valtiosopimukset sekä valtiosopimukset, jotka on hyväksytty kansainvälisessä järjestössä
Tämä yleissopimus koskee jokaista kansainvälisen järjestön perusasiakirjana olevaa valtiosopimusta sekä valtiosopimusta, joka on hyväksytty kansainvälisessä järjestössä vaikuttamatta järjestön asianomaisiin sääntöihin.
II OSA
Valtiosopimusten tekeminen ja niiden voimaantulo
1 osasto: Valtiosopimusten tekeminen
6 artikla
Valtioiden kelpoisuus tehdä valtiosopimuksia
Jokaisella valtiolla on kelpoisuus tehdä valtiosopimuksia.
7 artikla
Valtuutus
1. Henkilön katsotaan edustavan valtiota valtiosopimuksen tekstiä hyväksyttäessä tai todistusvoimaiseksi tehtäessä taikka ilmaistaessa valtion suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen, jos:
a) hän esittää asianmukaisen valtakirjan; tai
b) kyseisten valtioiden noudattamasta käytännöstä tai muista olosuhteista ilmenee, että niiden tarkoituksena on pitää tätä henkilöä valtion edustajana kysymyksessä olevassa asiassa valtakirjaa vaatimatta.
2. Tehtävänsä nojalla ja tarvitsematta esittää valtakirjaa seuraavien henkilöiden katsotaan edustavan valtiotaan:
a) valtion päämiehet, hallituksen päämiehet sekä ulkoasiainministerit kaikkien valtiosopimuksen tekemiseen liittyvien tehtävien osalta;
b) diplomaattisten edustustojen päälliköt, milloin kysymyksessä on lähettäjä- ja vastaanottajavaltion välisen valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen; sekä
c) valtioiden kansainväliseen konferenssiin tai kansainväliseen järjestöön taikka johonkin sen toimielimeen valtuuttamat edustajat, kun kysymyksessä on valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen tällaisessa konferenssissa, järjestössä tai toimielimessä.
8 artikla
Vailla valtuutusta suoritetun toimenpiteen vahvistaminen jälkikäteen
Valtiosopimuksen tekemiseen liittyvä toimenpide, jonka on suorittanut henkilö, jota 7 artiklan mukaisesti ei voida pitää valtion siihen valtuuttamana edustajana, on vailla oikeudellista vaikutusta, ellei tämä valtio sitä jälkeenpäin vahvista.
9 artikla
Tekstin hyväksyminen
1. Valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen tapahtuu kaikkien sen laatimiseen osallistuneiden valtioiden suostumuksella paitsi 2 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa.
2. Valtiosopimuksen tekstin hyväksyminen kansainvälisessä konferenssissa tapahtuu siten, että läsnä olevista ja äänestykseen osallistuvista valtioista kaksi kolmasosaa äänestää sen Puolesta, jollei samalla enemmistöllä päätetä soveltaa muunlaista sääntöä.
10 artikla
Tekstin tekeminen todistusvoimaiseksi
Valtiosopimuksen teksti vahvistetaan todistusvoimaiseksi ja lopulliseksi:
a) noudattamalla menettelyä, josta tekstissä määrätään tai josta tekstin laatimiseen osallistuvat valtiot yhteisesti sopivat; taikka
b) sellaisen menettelyn puuttuessa näiden valtioiden edustajien toimesta allekirjoittamalla, allekirjoittamalla ad referendum tai parafoimalla valtiosopimuksen teksti taikka konferenssin loppuasiakirja, johon teksti sisältyy.
11 artikla
Tavat, joilla ilmaistaan suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen
Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen voidaan ilmaista allekirjoittamalla, vaihtamalla valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat, ratifioimalla, hyväksymällä, liittymällä tai muulla tavalla, jos niin on sovittu.
12 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostumisen ilmaiseminen allekirjoittamalla
1. Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan sen edustajan allekirjoituksella, kun:
a) valtiosopimus määrää, että allekirjoituksella on tämä vaikutus;
b) muutoin on osoitettu neuvottelevien valtioiden sopineen, että allekirjoittamisella on tämä vaikutus; tai
c) valtion aikomus antaa allekirjoitukselle tämä vaikutus ilmenee sen edustajan valtakirjasta tai se on ilmaistu neuvottelujen aikana.
2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa:
a) tekstin parafointi käsittää valtiosopimuksen allekirjoittamisen, milloin osoitetaan, että neuvottelevat valtiot ovat niin sopineet; sekä
b) edustajan ad referendum -allekirjoittaminen, jos hänen valtionsa on sen vahvistanut, käsittää valtiosopimuksen täydellisen allekirjoittamisen.
13 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostuminen vaihtamalla valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat
Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan vaihtamalla valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat kun:
a) asiakirjoissa määrätään, että niiden vaihdolla on tämä vaikutus;
b) muutoin osoitetaan valtioiden sopineen, että asiakirjojen vaihdolla on tämä vaikutus.
14 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostuminen ratifioimalla tai hyväksymällä
1. Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan ratifioimisella kun:
a) valtiosopimus määrää, että suostuminen on ilmaistava ratifioimisella;
b) muutoin on osoitettu, että neuvottelevat valtiot ovat sopineet ratifioimisen tarpeellisuudesta;
c) valtion edustaja on allekirjoittanut valtiosopimuksen ratifioimisehdoin; tai
d) valtion aikomus allekirjoittaa valtiosopimus ratifiointiehdoin ilmenee sen edustajan valtakirjasta tai on ilmaistu neuvottelujen aikana.
2. Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan hyväksymisellä samanlaisin ehdoin, kuin mitkä soveltuvat ratifioimiseen.
15 artikla
Valtiosopimuksen noudattamiseen suostuminen liittymällä
Valtion suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen ilmaistaan liittymisellä kun:
a) valtiosopimus määrää, että tällainen valtion suostumus voidaan ilmaista liittymisellä,
b) muutoin on osoitettu, että neuvottelevat valtiot ovat sopineet, että tällainen valtion suostumus voidaan ilmaista liittymisellä; tai
c) kaikki osapuolet ovat myöhemmin sopineet, että tällainen valtion suostumus voidaan ilmaista liittymisellä.
16 artikla
Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen vaihtaminen tai tallettaminen
Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat merkitsevät valtion suostumista valtiosopimuksen noudattamiseen, kun:
a) ne vaihdetaan sopimusvaltioiden välillä;
b) ne talletetaan tallettajalle; tai
c) niistä tiedotetaan sopimusvaltioille tai tallettajalle, jos niin on sovittu.
17 artikla
Suostuminen valtiosopimuksen jonkin osan noudattamiseen ja erilaisten määräysten valinta
1. Vaikuttamatta 19-23 artiklaan valtion suostuminen valtiosopimuksen jonkin osan noudattamiseen on voimassa vain, jos valtiosopimus sallii tai muut sopimusvaltiot siihen myöntyvät.
2. Valtion suostuminen sellaisen valtiosopimuksen noudattamiseen, joka sallii mahdollisuuden valita erilaisten määräysten välillä, on voimassa ainoastaan, jos on selvästi ilmaistu, mitä määräyksiä suostuminen koskee.
18 artikla
Valtion velvollisuus olla tekemättä tyhjäksi valtiosopimuksen tarkoitusta ja päämäärää ennen valtiosopimuksen voimaan tuloa
Valtion on pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka tekisivät tyhjäksi valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän, kun:
a) se on allekirjoittanut valtiosopimuksen tai vaihtanut valtiosopimuksen muodostavat asiakirjat ratifioimis- tai hyväksymisehdoin, jollei se ole selvästi ilmaissut, ettei sen tarkoituksena ole tulla valtiosopimuksen osapuoleksi; tai
b) se on ilmaissut suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen valtiosopimuksen voimaantuloa edeltäneenä aikana ja ehdolla, ettei voimaantulo kohtuuttomasti viivästy.
II OSA
Valtiosopimusten tekeminen ja niiden voimaantulo
2 osasto: Varaumat
19 artikla
Varaumien tekeminen
Allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään valtiosopimuksen taikka liittyessään siihen valtio voi tehdä varauman, jollei:
a) varaumaa ole kielletty valtiosopimuksessa;
b) valtiosopimus määrää, että vain tiettyjä varaumia, joihin kyseinen varauma ei kuulu, voidaan tehdä; tai
c) varauma a tai b kohtaan kuulumattomissa tapauksissa ole ristiriidassa valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa.
20 artikla
Varaumien hyväksyminen ja niitä koskevat vastaväitteet
1. Valtiosopimuksessa nimenomaan sallittu varauma ei vaadi muiden sopimusvaltioiden myöhemmin tapahtuvaa hyväksymistä, ellei valtiosopimuksessa niin määrätä.
2. Milloin neuvottelevien valtioiden rajoitetusta lukumäärästä sekä valtiosopimuksen tarkoituksesta ja päämäärästä käy ilmi, että valtiosopimuksen soveltaminen kokonaisuudessaan kaikkien osapuolten välillä on kunkin osalta välttämätön edellytys suostumiselle valtiosopimuksen noudattamiseen, varauma vaatii kaikkien osapuolten hyväksymisen.
3. Milloin valtiosopimus on kansainvälisen järjestön perusasiakirja, eikä valtiosopimuksessa toisin määrätä, varauma vaatii tällaisen järjestön toimivaltaisen toimielimen hyväksymisen.
4. Edellä oleviin kappaleisiin kuulumattomissa tapauksissa ja jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä:
a) toisen sopimusvaltion taholta tapahtuva varauman hyväksyminen tekee varauman tehneen valtion valtiosopimuksen osapuoleksi tuohon toiseen valtioon nähden, jos tai kun valtiosopimus on näiden valtioiden osalta voimassa;
b) toisen sopimusvaltion esittämä varaumaa koskeva vastaväite ei estä valtiosopimuksen voimaantuloa vastaväitteen esittäneen ja varauman tehneen valtion välillä, ellei vastustava valtio täsmällisesti ilmaise vastakkaista tarkoitusta; ja
c) toimenpide, jolla ilmaistaan valtion suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen ja joka sisältää varauman, tulee vaikutusvoimaiseksi heti, kun vähintään yksi muista sopimusvaltioista on varauman hyväksynyt.
5. Edellä 2 ja 4 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa ja milloin valtiosopimuksessa ei toisin määrätä, varauma katsotaan valtion hyväksymäksi, jos tämä ei ole esittänyt vastaväitettä varauman osalta kahdentoista kuukauden kuluessa varauman tiedottamisesta tai siihen päivään mennessä, jolloin se ilmaisi suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen, jos jälkimmäinen päivämäärä on myöhäisempi.
21 artikla
Varaumien ja niitä koskevien vasta väitteiden oikeusvaikutukset
1. Varauma, joka on tehty toiseen osapuoleen nähden 19, 20 ja 23 artiklan mukaisesti:
a) muuttaa varauman tehneen valtion kohdalta sen suhteessa tuohon toiseen osapuoleen ne valtiosopimuksen määräykset, joita varauma koskee, varauman tarkoittamassa laajuudessa; ja
b) muuttaa näitä määräyksiä yhtä laajalti tuon toisen osapuolen kohdalta sen suhteessa varauman tehneeseen valtioon.
2. Varauma ei muuta valtiosopimuksen määräyksiä valtiosopimuksen toisiin osapuoliin nähden.
3. Milloin valtio, joka on esittänyt vastaväitteen varauman johdosta, ei ole vastustanut valtiosopimuksen voimaantuloa sen ja varauman tehneen valtion välillä, ei niitä määräyksiä, joita varauma koskee, varauman tarkoittamassa laajuudessa sovelleta näiden kahden valtion välillä.
22 artikla
Varaumien ja niitä koskevien vastaväitteiden peruuttaminen
1. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, varauma voidaan peruuttaa milloin tahansa eikä sen peruuttamiseen vaadita varauman hyväksyneen valtion suostumusta.
2. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, varaumaa koskeva vastaväite voidaan peruuttaa milloin tahansa.
3. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä tai ole muusta sovittu:
a) varauman peruutus tulee voimaan toiseen sopimusvaltioon nähden vain kun tämä valtio on saanut siitä ilmoituksen;
b) varaumaa koskevan vastaväitteen peruutus tulee voimaan vain milloin varauman tehnyt valtio on saanut siitä ilmoituksen.
23 artikla
Varaumia koskeva menettely
1. Varauma, sen nimenomainen hyväksyminen ja varaumaa koskeva vastaväite on tehtävä kirjallisesti ja tiedotettava sopimusvaltioille sekä muille valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi.
2. Jos varauma tehdään allekirjoitettaessa valtiosopimus ratifiointi- tai hyväksymisehdoin, varauman tehneen valtion on se virallisesti vahvistettava ilmaistessaan suostumuksensa noudattaa valtiosopimusta. Tällaisessa tapauksessa varauma katsotaan tehdyksi sen vahvistamispäivänä.
3. Ennen varauman vahvistamista esitetty nimenomainen hyväksyminen tai varaumaa koskeva vastaväite puolestaan ei vaadi vahvistamista.
4. Varauman tai varaumaa koskevan vastaväitteen peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti.
II OSA
Valtiosopimusten tekeminen ja niiden voimaantulo
3 osasto: Valtiosopimusten voimaantulo ja väliaikainen
soveltaminen
24 artikla
Voimaantulo
1. Valtiosopimus tulee voimaan siten ja sinä päivänä kuin valtiosopimuksessa määrätään tai siten kuin neuvottelevat valtiot sopivat.
2. Tällaisen määräyksen tai sopimuksen puuttuessa valtiosopimus tulee voimaan heti kun on osoitettu kaikkien neuvottelevien valtioiden suostuneen valtiosopimuksen noudattamiseen.
3. Jos valtion suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen on ilmaistu jonakin päivänä sen jälkeen, kun valtiosopimus on tullut voimaan, se tulee voimaan tämän valtion osalta sanottuna päivänä, jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä.
4. Valtiosopimuksen määräyksiä, jotka koskevat sen tekstin todistusvoimaiseksi tekemistä, sitä miten valtiot ilmaisevat suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen, valtiosopimuksen voimaantulon tapaa tai aikaa, varaumia, tallettajan tehtäviä ja muita välttämättä ennen valtiosopimuksen voimaantuloa esille tulevia kysymyksiä, sovelletaan valtiosopimuksen tekstin hyväksymisestä alkaen.
25 artikla
Väliaikainen soveltaminen
1. Valtiosopimusta tai sen osaa sovelletaan väliaikaisesti ennen sen voimaantuloa, jos:
a) itse valtiosopimuksessa niin määrätään; tai
b) neuvottelevat valtiot ovat siitä muulla tavalla sopineet.
2. Jollei valtiosopimuksessa muuta määrätä tai neuvottelevat valtiot ole toisin sopineet, valtiosopimuksen tai sen osan väliaikainen soveltaminen valtion osalta lakkaa, jos tämä valtio ilmoittaa muille valtioille, joiden välillä valtiosopimusta väliaikaisesti sovelletaan, aikomuksestaan olla tulematta valtiosopimuksen osapuoleksi.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
1 osasto: Valtiosopimusten noudattaminen
26 artikla
Pacta sunt servanda -sääntö
Jokainen voimassa oleva valtiosopimus on sen osapuolia sitova, ja se on pantava täytäntöön vilpittömässä mielessä.
27 artikla
Sisäinen oikeus ja valtiosopimusten noudattaminen
Osapuoli ei voi vedota sisäisen oikeutensa määräyksiin perusteena valtiosopimuksen täyttämättä jättämiselle. Tämä sääntö ei vaikuta 46 artiklaan.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
2 osasto: Valtiosopimusten soveltaminen
28 artikla
Valtiosopimusten takautumattomuus
Jollei muuta tarkoitusta ilmene valtiosopimuksesta tai muuta ole osoitettu, valtiosopimuksen määräykset eivät ole osapuolta sitovia minkään sellaisen toimenpiteen tai tosiasian osalta, joka on sanotun osapuolen kohdalta toteutunut ennen valtiosopimuksen voimaantulopäivää, eikä myöskään sellaiseen tilanteeseen nähden, joka on sen kohdalta päättynyt ennen mainittua päivää.
29 artikla
Valtiosopimusten alueellinen soveltaminen
Jollei muuta tarkoitusta ilmene valtiosopimuksesta tai muuta ole osoitettu, valtiosopimus on jokaista osapuolta sitova sen koko alueen osalta.
30 artikla
Perättäisten, samaa asiaa koskevien valtiosopimusten soveltaminen
1. Jollei Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 103 artiklasta muuta johdu, määräytyvät niiden valtioiden oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat osapuolina perättäisissä, samaa asiaa koskevissa valtiosopimuksissa, seuraavien kappaleiden mukaisesti.
2. Milloin valtiosopimuksessa erityisesti määrätään, että se on riippuvainen jostakin aikaisemmasta tai myöhemmästä valtiosopimuksesta tai että sen ei katsota olevan ristiriidassa tällaisen valtiosopimuksen kanssa, tämän toisen valtiosopimuksen määräyksillä on etusija.
3. Milloin kaikki aikaisemman valtiosopimuksen osapuolet ovat myös myöhemmän valtiosopimuksen osapuolina, mutta aikaisempi valtiosopimus ei ole päättynyt tai sen soveltaminen 59 artiklan mukaisesti keskeytynyt, tätä aikaisempaa valtiosopimusta sovelletaan vain siltä osin kuin sen määräykset ovat sopusoinnussa myöhemmän valtiosopimuksen määräysten kanssa.
4. Milloin aikaisemman valtiosopimuksen kaikki osapuolet eivät ole myöhemmän valtiosopimuksen osapuolina:
a) sovelletaan valtioiden välillä, jotka ovat osapuolina molemmissa valtiosopimuksissa, 3 kappaleessa olevaa sääntöä;
b) valtion, joka on osapuolena molemmissa valtiosopimuksissa, ja valtion, joka on osapuolena vain toisessa valtiosopimuksista, keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät sen valtiosopimuksen mukaan, jossa molemmat ovat osapuolina.
5. Edellä oleva 4 kappale ei vaikuta 41 artiklaan eikä mihinkään 60 artiklassa tarkoitettuun kysymykseen valtiosopimuksen päättymisestä tai sen soveltamisen keskeyttämisestä taikka mihinkään vastuukysymykseen, joka voi syntyä valtiolle sellaisen valtiosopimuksen tekemisen tai soveltamisen johdosta, jonka määräykset ovat ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita valtiolla muun valtiosopimuksen nojalla on toista valtiota kohtaan.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
3 osasto: Valtiosopimusten tulkinta
31 artikla
Yleinen tulkintasääntö
1. Valtiosopimusta on tulkittava vilpittömässä mielessä ja antamalla valtiosopimuksessa käytetyille sanonnoille niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa.
2. Valtiosopimusta tulkittaessa yhteys käsittää paitsi tekstin, johon sisältyy valtiosopimuksen johdanto ja liitteet:
a) jokaisen sellaisen valtiosopimukseen liittyvän sopimuksen, joka on tehty kaikkien osapuolten välillä valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä;
b) jokaisen asiakirjan, jonka yksi tai useampi osapuoli on tehnyt valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä ja jonka muut osapuolet ovat hyväksyneet valtiosopimusta koskevana asiakirjana.
3. Yhteyden lisäksi tulee ottaa huomioon:
a) jokainen myöhempi osapuolten välillä tehty sopimus, joka koskee valtiosopimuksen tulkintaa tai sen määräysten soveltamista;
b) jokainen myöhempi valtiosopimusta sovellettaessa noudatettu käytäntö, joka osoittaa osapuolten välisen yhteisymmärryksen valtiosopimuksen tulkinnasta;
c) kaikki osapuolten välisissä suhteissa sovellettavissa olevan kansainvälisen oikeuden asiaanvaikuttavat säännöt.
4. Valtiosopimuksessa käytetylle sanonnalle on annettava erityinen merkitys, jos on osoitettavissa, että osapuolet ovat sitä tarkoittaneet.
32 artikla
Täydentäviä tulkintakeinoja
Täydentäviä tulkintakeinoja, erityisesti valtiosopimuksen valmistelutöitä ja valtiosopimusta tehtäessä vallinneita olosuhteita, voidaan käyttää apuna pyrittäessä vahvistamaan se merkitys, johon 31 artiklaa soveltamalla on päädytty tai määrittelemään merkitys, kun 31 artiklan mukainen tulkinta:
a) jättää merkityksen epäselväksi tai hämäräksi; tai
b) johtaa tulokseen, joka on selvästi mahdoton tai kohtuuton.
33 artikla
Kahdella tai useammalla kielellä todistusvoimaisen valtiosopimuksen tulkinta
1. Milloin valtiosopimus on todistusvoimainen kahdella tai useammalla kielellä, teksti on yhtä todistusvoimainen kullakin näistä kielistä, jollei valtiosopimus määrää tai osapuolet sovi siitä, että eroavuuden ilmetessä tiettyä tekstiä on noudatettava.
2. Valtiosopimuksen käännöstä sellaiselle kielelle, jolla sen teksti ei ole todistusvoimainen, Pidetään todistusvoimaisena vain, mikäli valtiosopimus niin määrää tai osapuolet niin sopivat.
3. Valtiosopimuksessa käytetyillä sanonnoilla edellytetään olevan sama merkitys jokaisessa todistusvoimaisessa tekstissä.
4. Lukuun ottamatta tapausta, jolloin tiettyä tekstiä on noudatettava 1 kappaleen mukaisesti, on, milloin todistusvoimaisten tekstien vertailu osoittaa merkityseron, jota 31 ja 32 artiklan soveltaminen ei poista, hyväksyttävä se merkitys, joka parhaiten on sopusoinnussa näiden tekstien kanssa, ottaen huomioon valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän.
III OSA
Valtiosopimusten noudattaminen, soveltaminen ja tulkinta
4 osasto: Valtiosopimukset ja kolmannet valtiot
34 artikla
Kolmansia valtioita koskeva yleinen sääntö
Valtiosopimus ei luo velvoituksia eikä oikeuksia kolmannelle valtiolle sen suostumuksetta.
35 artikla
Kolmansille valtioille velvoituksia asettavat valtiosopimukset
Valtiosopimuksen määräyksestä johtuu kolmannelle valtiolle velvoitus, mikäli valtiosopimuksen osapuolten tarkoituksena on tällä määräyksellä perustaa sanottu velvoitus, ja kolmas valtio nimenomaan kirjallisesti hyväksyy sen.
36 artikla
Kolmansille valtioille oikeuksia luovat valtiosopimukset
1. Valtiosopimuksen määräyksestä syntyy kolmannelle valtiolle oikeus, mikäli osapuolten tarkoituksena on tällä määräyksellä myöntää tämä oikeus joko kolmannelle valtiolle tai valtioryhmälle, johon se kuuluu, taikka kaikille valtioille, ja kolmas valtio suostuu tähän. Sen suostumus oletetaan annetuksi, mikäli muuta ei ole ilmaistu, eikä valtiosopimus toisin määrää.
2. Kun valtio käyttää 1 kappaleen mukaista oikeutta, sen tulee noudattaa niitä käyttöä koskevia ehtoja, jotka valtiosopimuksessa on määrätty tai jotka on vahvistettu valtiosopimuksen mukaisesti.
37 artikla
Kolmansien valtioiden velvoitusten tai oikeuksien kumoaminen tai muuttaminen
1. Kun kolmannelle valtiolle on 35 artiklan mukaisesti syntynyt jokin velvoitus, se voidaan kumota tai sitä voidaan muuttaa vain valtiosopimuksen osapuolten sekä kolmannen valtion suostumuksella, jollei osoiteta, että ne olivat toisin sopineet.
2. Kun kolmannelle valtiolle on 36 artiklan mukaisesti syntynyt jokin oikeus, osapuolet eivät voi tätä oikeutta kumota tai muuttaa, jos on osoitettu, ettei oikeutta ole tarkoitettu kumottavaksi tai muutettavaksi kolmannen valtion suostumuksetta.
38 artikla
Valtiosopimuksen sääntöjen tuleminen kolmatta valtiota sitoviksi kansainvälisen tavan perusteella
Edellä 34-37 artiklassa olevat määräykset eivät estä valtiosopimuksessa ilmaistua sääntöä tulemasta kolmatta valtiota sitovaksi kansainvälisen oikeuden tunnustettuna tapasääntönä.
IV OSA
Valtiosopimusten muuttaminen
39 artikla
Valtiosopimusten muuttamista koskeva yleinen sääntö
Valtiosopimusta voidaan muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella. Tällaiseen sopimukseen sovelletaan II osassa ilmaistuja sääntöjä, jollei valtiosopimus toisin määrää.
40 artikla
Monen välisten valtiosopimusten muuttaminen
1. Jollei valtiosopimus toisin määrää, monenvälisten valtiosopimusten muuttaminen määräytyy seuraavien kappaleiden mukaisesti.
2. Jokainen ehdotus monenvälisen valtiosopimuksen muuttamiseksi kaikkien osapuolten välillä on tiedotettava kaikille sopimusvaltioille, joista kullakin on oikeus osallistua:
a) tällaisen ehdotuksen aiheuttamaa toimenpidettä koskevaan päätökseen;
b) valtiosopimuksen muuttamista tarkoittavaa sopimusta koskeviin neuvotteluihin ja päätöksiin.
3. Jokaisella valtiolla, jolla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoleksi, on myös oikeus tulla muutetun valtiosopimuksen osapuoleksi.
4. Muuttamista tarkoittava sopimus ei sido valtiosopimuksen osapuolena jo olevaa valtiota, joka ei tule muuttamista tarkoittavan sopimuksen osapuoleksi; tällaiseen valtioon sovelletaan 30 artiklan 4 kappaleen b kohtaa.
5. Valtio, joka tulee valtiosopimuksen osapuoleksi muuttamista tarkoittavan sopimuksen tultua voimaan, jollei valtio ilmaise muunlaista aikomusta, katsotaan:
a) muutetun valtiosopimuksen osapuoleksi; ja
b) muuttamattoman valtiosopimuksen osapuoleksi suhteessa valtiosopimuksen osapuoleen, jota muuttamista tarkoittava sopimus ei sido.
41 artikla
Sopimukset, joiden tarkoitus on muuttaa monenvälisiä valtiosopimuksia vain tiettyjen osapuolten välillä
1. Kaksi tai useampi monenvälisen valtiosopimuksen osapuolta voi tehdä sopimuksen valtiosopimuksen muuttamisesta vain niiden välillä, jos:
a) valtiosopimuksessa määrätään, että sellainen muutos on mahdollinen; tai
b) kyseistä muutosta ei ole kielletty valtiosopimuksessa eikä se:
(i) vaikuta muiden osapuolten valtiosopimuksen mukaisten oikeuksien käyttöön tai niiden velvoitusten täyttämiseen;
(ii) koske määräystä, josta poikkeaminen on ristiriidassa kokonaisuutena käsitetyn valtiosopimuksen päämäärän ja tarkoituksen tehokkaan toteuttamisen kanssa.
2. Jollei 1 kappaleen a kohdan tarkoittamassa tapauksessa valtiosopimuksessa muuta määrätä, kysymyksessä olevien osapuolten tulee tiedottaa muille osapuolille aikomuksestaan tehdä sopimus sekä siitä valtiosopimuksen muutoksesta jota sopimuksessa tarkoitetaan.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
1 osasto: Yleiset määräykset
42 artikla
Valtiosopimusten pätevyys ja voimassa pysyttäminen
1. Valtiosopimuksen pätevyyden tai valtion suostumuksen valtiosopimuksen noudattamiseen voi saattaa riidanalaiseksi ainoastaan soveltamalla tätä yleissopimusta.
2. Valtiosopimuksen päättyminen, sen irtisanominen tai osapuolen luopuminen siitä voi tapahtua ainoastaan soveltamalla valtiosopimuksen tai tämän yleissopimuksen määräyksiä. Samaa sääntöä noudatetaan valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämisessä.
43 artikla
Kansainvälisen oikeuden valtiosopimuksesta riippumatta asettamat velvollisuudet
Valtiosopimuksen pätemättömyys, päättyminen tai irtisanominen, osapuolen luopuminen siitä tai sen soveltamisen keskeyttäminen, joka johtuu tämän yleissopimuksen tai valtiosopimuksen määräysten noudattamisesta, ei vaikuta millään tavalla valtion velvollisuuteen täyttää kaikki ne valtiosopimukseen sisältyvät velvoitukset, jotka sille kansainvälisen oikeuden perusteella valtiosopimuksesta riippumatta kuuluvat.
44 artikla
Valtiosopimuksen määräysten erotettavuus
1. Valtiosopimuksessa määrättyä tai 56 artiklasta johtuvaa osapuolten oikeutta irtisanoutua tai luopua valtiosopimuksesta taikka keskeyttää sen soveltaminen voi soveltaa ainoastaan koko valtiosopimukseen, jollei valtiosopimuksessa muuta määrätä tai osapuolet toisin sovi.
2. Tämän yleissopimuksen tunnustamaan perusteeseen mitätöidä tai saattaa päättymään valtiosopimus taikka luopua siitä tai keskeyttää sen soveltaminen, voi vedota vain koko valtiosopimuksen osalta paitsi seuraavissa kappaleissa tai 60 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.
3. Mikäli peruste koskee yksinomaan tiettyjä määräyksiä, siihen voidaan vedota ainoastaan niiden osalta, jos:
a) mainitut määräykset ovat soveltamisensa osalta erotettavissa valtiosopimuksen muusta osasta;
b) valtiosopimuksesta ilmenee tai muuten osoitetaan, että näiden määräysten hyväksyminen ei ollut olennaisena perusteena yhden tai useamman muun osapuolen suostumukselle valtiosopimuksen noudattamiseen kokonaisuudessaan; ja että
c) valtiosopimuksen muun osan jatkuva toteuttaminen ei ole epäoikeudenmukaista.
4. Valtio, jolla on oikeus 49 ja 50 artiklan tarkoittamissa tapauksissa vedota petokseen tai lahjomiseen, saa tehdä niin joko koko valtiosopimuksen tai, jollei 3 kappaleesta muuta johdu, vain tiettyjen määräysten osalta.
5. Tapauksissa, joita tarkoitetaan 51, 52 ja 53 artiklassa, ei valtiosopimuksen määräysten erottaminen ole sallittu.
45 artikla
Oikeuden menettäminen vedota perusteeseen valtiosopimuksen mitätöimiseksi, saattamiseksi päättymään, siitä luopumiseksi tai sen soveltamisen keskeyttämiseksi
Valtio ei voi enää vedota valtiosopimuksen mitätöimistä, saattamista päättymään, siitä luopumista tai sen soveltamisen keskeyttämistä koskevaan perusteeseen 46-50 artiklan taikka 60 ja 62 artiklan nojalla, jos se tultuaan asiasta tietoiseksi:
a) on nimenomaan suostunut siihen, että valtiosopimus tapauksesta riippuen on pätevä, jää voimaan tai sen soveltaminen jatkuu; taikka
b) käyttäytymisensä perusteella katsotaan suostuneeksi siihen, että valtiosopimus tapauksesta riippuen on pätevä tai sen voimassaolo taikka soveltaminen jatkuu.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
2 osasto: Valtiosopimusten pätemättömyys
46 artikla
Sisäisen oikeuden määräykset, jotka koskevat toimivaltaa valtiosopimusten tekemiseen
1. Valtio ei voi mitätöidäkseen antamansa Suostumuksen vedota siihen, että sen suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen on ilmaistu loukkaamalla sen sisäisen oikeuden määräyksiä, jotka koskevat toimivaltaa valtiosopimusten tekemiseen, ellei loukkaus ole ilmeinen ja koske sen merkitykseltään perusluonteista sisäisen oikeuden säädöstä.
2. Loukkaus on ilmeinen, mikäli se on puolueettomasti katsoen selvä jokaiselle valtiolle, joka itse menettelisi asiassa tavanmukaisen käytännön mukaisesti ja vilpittömässä mielessä.
47 artikla
Erityiset rajoitukset, jotka koskevat valtuutusta ilmaista valtion suostumus
Jos edustajan valtuutus ilmaista valtion suostumus tietyn valtiosopimuksen noudattamiseen on jonkin erityisen rajoituksen alainen, ei hänen laiminlyöntiinsä noudattaa tällaista rajoitusta Voi vedota hänen ilmaisemansa suostumuksen mitätöimiseksi, ellei rajoitusta ole saatettu muiden neuvottelevien valtioiden tietoon, ennen kuin hän on ilmaissut sanotun suostumuksen.
48 artikla
Virhe
1. Valtio voi mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen vedota valtiosopimuksessa olevaan virheeseen, jos virhe koskee seikkaa tai tilannetta, jonka tämä valtio oletti olevan olemassa valtiosopimuksen tekohetkellä ja joka oli olennaisena perusteena valtion suostumukselle valtiosopimuksen noudattamiseen.
2. Edellä olevaa 1 kappaletta ei sovelleta, jos kyseinen valtio omalla käyttäytymisellään on myötävaikuttanut virheeseen, tai jos olosuhteet olivat sellaiset, että tämä valtio on voinut havaita virheen mahdolliseksi.
3. Pelkästään valtiosopimuksen sanamuotoa koskeva virhe ei vaikuta valtiosopimuksen pätevyyteen; tällöin sovelletaan 79 artiklaa.
49 artikla
Petos
Valtio, jonka toisen neuvottelevan valtion petollinen menettely on johtanut valtiosopimuksen tekemiseen, voi vedota petokseen mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen.
50 artikla
Valtion edustajan lahjominen
Jos valtion ilmaisema suostumus valtiosopimuksen noudattamiseen on saatu siten, että toinen neuvotteleva valtio suoranaisesti tai välillisesti on lahjonut edellisen valtion edustajan, valtio voi vedota tällaiseen lahjomiseen mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen.
51 artikla
Valtion edustajan pakottaminen
Valtion valtiosopimuksen noudattamiseen suostumista koskeva ilmaisu, joka on saatu pakottamalla valtion edustajaa häneen kohdistetuilla teoilla tai uhkauksilla, on vailla kaikkea oikeudellista vaikutusta.
52 artikla
Valtion pakottaminen väkivallalla uhaten tai sitä käyttäen
Valtiosopimus on mitätön, jos sen tekeminen on saatu aikaan väkivallalla uhaten tai sitä käyttäen loukkaamalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan sisältyviä kansainvälisen oikeuden periaatteita.
53 artikla
Yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin (jus cogens) kanssa ristiriidassa olevat valtiosopimukset
Valtiosopimus on mitätön, jos se sen tekemisen aikana on ristiriidassa yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottomalla normilla kansainvälisen valtioyhteisön kokonaisuudessaan hyväksymää ja tunnustamaa normia, josta poikkeaminen ei ole sallittu ja jota voidaan muuttaa vain myöhemmällä samanluonteisella yleiSen kansainvälisen oikeuden normilla.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
3 osasto: Valtiosopimusten päättyminen ja niiden
soveltamisen keskeyttäminen
54 artikla
Sopimusmääräysten perusteella tai osapuolten suostumuksella tapahtuva valtiosopimuksen päättyminen tai siitä luopuminen
Valtiosopimuksen päättyminen ja osapuolen luopuminen siitä voi tapahtua:
a) valtiosopimuksen määräysten mukaisesti; tai
b) milloin tahansa kaikkien osapuolten suostumuksella sen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu muiden sopimusvaltioiden kanssa.
55 artikla
Monen välisen valtiosopimuksen osapuolten lukumäärän väheneminen valtiosopimuksen voimaantuloon tarvittavaa määrää pienemmäksi
Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä, monenvälinen valtiosopimus ei pääty yksinomaan siitä syystä, että osapuolten lukumäärä vähenee valtiosopimuksen voimaantuloon tarvittavaa lukumäärää pienemmäksi.
56 artikla
Sellaisen valtiosopimuksen irtisanominen tai sellaisesta valtiosopimuksesta luopuminen, joka ei sisällä sen päättymistä, irtisanomista tai siitä luopumista koskevia määräyksiä
1. Valtiosopimuksesta, joka ei sisällä mitään sen päättymistä koskevia määräyksiä ja jossa ei määrätä irtisanomisesta tai luopumisesta, ei voi sanoutua irti eikä luopua, ellei:
a) osoiteta, että osapuolten tarkoituksena on ollut sallia irtisanomis- tai luopumismahdollisuus; taikka
b) oikeus irtisanomiseen tai luopumiseen johdu valtiosopimuksen luonteesta.
2. Osapuolten tulee vähintään kaksitoista kuukautta aikaisemmin tiedottaa aikomuksestaan sanoutua irti tai luopua valtiosopimuksesta 1 kappaleen määräysten mukaisesti.
57 artikla
Valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttäminen sen määräysten perusteella tai osapuolten suostumuksella
Valtiosopimuksen soveltaminen kaikkien osapuolten välillä tai tiettyyn osapuoleen nähden voidaan keskeyttää:
a) valtiosopimuksen määräysten mukaisesti; tai
b) milloin tahansa kaikkien osapuolten suostumuksella sen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu muiden sopimusvaltioiden kanssa.
58 artikla
Monen välisten valtiosopimusten soveltamisen keskeyttäminen vain joidenkin osapuolten välillä näiden tekemän sopimuksen nojalla
1. Monenvälisen valtiosopimuksen osapuolista voi kaksi tai useampi tehdä sopimuksen valtiosopimuksen määräysten soveltamisen tilapäisestä keskeyttämisestä vain niiden välillä, jos:
a) valtiosopimuksessa on määräys tällaisesta keskeyttämismahdollisuudesta; tai
b) valtiosopimus ei kiellä kyseessä olevaa keskeyttämistä eikä keskeyttäminen:
(i) vaikuta muiden osapuolten valtiosopimukseen perustuvien oikeuksien käyttämiseen tai velvoitusten täyttämiseen;
(ii) ole ristiriidassa valtiosopimuksen päämäärän ja tarkoituksen kanssa.
2. Jollei valtiosopimus 1 kappaleen a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa toisin määrää, kysymyksessä olevien osapuolten on tiedotettava muille osapuolille aikomuksestaan tehdä sopimus ja niistä valtiosopimuksen määräyksistä, joiden soveltaminen niillä on tarkoitus keskeyttää.
59 artikla
Valtiosopimuksen päättyminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen myöhemmän valtiosopimuksen tekemisen seurauksena
1. Valtiosopimus katsotaan päättyneeksi, jos sen kaikki osapuolet tekevät samaa asiaa koskevan myöhemmän valtiosopimuksen, ja:
a) myöhemmästä valtiosopimuksesta käy ilmi tai muuten on osoitettavissa, että osapuolten aikomus oli järjestää asia mainitulla valtiosopimuksella; tai
b) myöhemmän valtiosopimuksen määräykset ovat siinä määrin ristiriidassa aikaisemman valtiosopimuksen määräysten kanssa, ettei näitä kahta valtiosopimusta voi soveltaa samanaikaisesti.
2. Aikaisemman valtiosopimuksen soveltaminen katsotaan vain keskeytetyksi, jos myöhemmästä valtiosopimuksesta ilmenee tai muuten on osoitettavissa, että tämä oli osapuolten tarkoitus.
60 artikla
Valtiosopimuksen rikkomisesta johtuva valtiosopimuksen päättyminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen
1. Toisen osapuolen suorittama kahdenvälisen valtiosopimuksen olennainen rikkominen oikeuttaa toisen osapuolen vetoamaan tähän rikkomiseen perusteeksi valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai sen soveltamisen keskeyttämiselle joko kokonaisuudessaan tai osaksi.
2. Jonkin osapuolen suorittama monenvälisen valtiosopimuksen olennainen rikkominen oikeuttaa:
a) muut osapuolet yksimielisellä sopimuksella keskeyttämään valtiosopimuksen soveltamisen kokonaisuudessaan tai osaksi taikka saattamaan sen päättymään joko:
(i) niiden ja rikkoneen valtion välisissä suhteissa; tai
(ii) kaikkien osapuolten välillä;
b) osapuolen, jota rikkomus erityisesti koskee, vetoamaan siihen perusteena valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle kokonaisuudessaan tai osaksi sen ja rikkoneen valtion välillä;
c) jokaisen muun osapuolen kuin rikkoneen valtion vetoamaan rikkomukseen perusteeksi valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle kokonaisuudessaan tai osaksi omalta kohdaltaan, jos valtiosopimus on sen luonteinen, että jonkin osapuolen suorittama olennainen sopimusmääräysten rikkominen jyrkästi muuttaa jokaisen osapuolen asemaa valtiosopimukseen perustuvien velvoitusten jatkuvan täyttämisen osalta.
3. Valtiosopimuksen olennainen rikkominen tämän artiklan tarkoittamissa tapauksissa käsittää:
a) valtiosopimuksen sellaisen hylkäämisen, jota tämä yleissopimus ei salli; tai
b) sellaisen määräyksen rikkomisen, jonka noudattaminen on valtiosopimuksen päämäärän tai tarkoituksen toteuttamisen olennainen edellytys.
4. Edellä olevat kappaleet eivät vaikuta valtiosopimuksen mihinkään määräykseen, joka on sovellettavissa rikkomistapauksessa.
5. Edellä olevat 1-3 kappale eivät koske ihmisyksilön suojelua tarkoittavia, humanitaarista luonnetta oleviin valtiosopimuksiin sisältyviä määräyksiä, eivätkä erityisesti määräyksiä, jotka kieltävät kaikenlaiset näiden valtiosopimusten suojelemiin henkilöihin kohdistetut kostotoimenpiteet.
61 artikla
Valtiosopimuksen toteuttamisen myöhemmin ilmenevä mahdottomuus
1. Osapuoli voi vedota valtiosopimuksen toteuttamisen mahdottomuuteen perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai siitä luopumiselle, jos mahdottomuus johtuu valtiosopimuksen toteuttamiseksi välttämättömän kohteen pysyvästä katoamisesta tai tuhoutumisesta. Jos kysymyksessä on tilapäinen mahdottomuus, siihen voidaan vedota vain perusteena valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle.
2. Osapuoli ei voi vedota valtiosopimuksen toteuttamisen mahdottomuuteen perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään, siitä luopumiselle tai sen soveltamisen keskeyttämiselle, jos mahdottomuus johtuu siitä, että tämä osapuoli on rikkonut joko valtiosopimukseen perustuvan velvoituksen tai muun kansainvälisen velvoituksensa valtiosopimuksen muuta osapuolta kohtaan.
62 artikla
Olosuhteiden olennainen muutos
1. Olennaiseen muutokseen, joka on tapahtunut valtiosopimuksen tekemisaikana vallinneissa olosuhteissa ja jota osapuolet eivät ole ennakolta tienneet, ei voi vedota perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai siitä luopumiselle paitsi milloin:
a) tällaiset olosuhteet ovat muodostaneet olennaisen perusteen osapuolten suostumukselle valtiosopimuksen noudattamiseen; ja
b) muutoksesta seuraa valtiosopimukseen perustuvien vielä täyttämättömien velvoitusten jyrkkä muutos.
2. Olosuhteiden olennaiseen muutokseen ei voida vedota perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai luopumiselle siitä:
a) jos valtiosopimus määrää aluerajan; tai
b) jos olennainen muutos johtuu siihen vedonneen osapuolen rikkomuksesta, joka kohdistuu joko valtiosopimukseen perustuvaan velvoitukseen tai muuhun sen kansainväliseen velvoitukseen jotakin muuta valtiosopimuksen osapuolta kohtaan.
3. Milloin osapuoli edellä olevien kappaleiden mukaan voi vedota olosuhteiden olennaiseen muutokseen perusteena valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai siitä luopumiselle, se voi myös vedota muutokseen perusteena valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämiselle.
63 artikla
Diplomaattisten tai konsulisuhteiden katkeaminen
Diplomaattisten tai konsulisuhteiden katkeaminen valtiosopimuksen osapuolten välillä ei vaikuta oikeussuhteisiin, jotka valtiosopimus on niiden välille luonut, paitsi jos diplomaattisten tai konsulisuhteiden olemassaolo on välttämätöntä valtiosopimuksen soveltamiselle.
64 artikla
Yleisen kansainvälisen oikeuden uuden ehdottoman normin (jus cogens) syntyminen
Yleisen kansainvälisen oikeuden uuden ehdottoman normin syntyessä jokainen olemassa oleva valtiosopimus, joka on ristiriidassa tämän normin kanssa, tulee mitättömäksi ja päättyy.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
4 osasto: Menettely
65 artikla
Menettely, jota on noudatettava, kun kysymyksessä on valtiosopimuksen pätemättömyys, sen saattaminen päättymään, siitä luopuminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen
1. Osapuolen, joka tämän yleissopimuksen määräysten perusteella vetoaa valtiosopimuksen noudattamista koskevassa suostumuksessaan olevaan puutteeseen tai perusteeseen saattaa valtiosopimuksen pätevyys riidanalaiseksi, saattaa se päättymään, luopua siitä tai keskeyttää sen soveltaminen, on tiedotettava muille osapuolille vaatimuksestaan. Tiedotuksesta tulee ilmetä ehdotettu toimenpide valtiosopimuksen suhteen ja sen perustelut.
2. Jos mikään sopimuspuoli ei ole esittänyt vastaväitettä määräajan kuluessa, joka, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa, on vähintään kolme kuukautta tiedotuksen vastaanottamisesta, tiedotuksen antanut osapuoli saa 67 artiklassa määrätyllä tavalla ryhtyä ehdottamaansa toimenpiteeseen.
3. Jos kuitenkin jokin muu osapuoli on esittänyt vastaväitteen, osapuolten tulee pyrkiä ratkaisuun Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 33 artiklassa esitettyjä menettelytapoja käyttäen.
4. Edellä olevien kappaleiden määräykset eivät vaikuta osapuolten oikeuksiin tai velvoituksiin, jotka johtuvat joistakin osapuolia sitovista, voimassa olevista riitojen selvittelyä koskevista määräyksistä.
5. Vaikuttamatta 45 artiklaan se seikka, että valtio ei ole aikaisemmin antanut 1 kappaleessa määrättyä tiedotusta, ei estä sitä antamasta tällaista tiedotusta vastauksena toiselle osapuolelle, joka vaatii valtiosopimuksen toteuttamista tai väittää sitä rikotun.
66 artikla
Menettely asian saattamiseksi tuomio istuin- tai välitysmenettelyyn tahi sovitteluun
Jollei 65 artiklan 3 kappaleen mukaisesti ratkaisuun ole päästy kahdentoista kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin vastaväite esitettiin, on noudatettava seuraavaa menettelyä:
a) mikä tahansa 53 tai 64 artiklan soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan osapuoli voi kirjallisella hakemuksella saattaa sen Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jolleivät osapuolet yhteisesti sovi riidan saattamisesta välitysmenettelyyn;
b) mikä tahansa tämän yleissopimuksen V osan muiden artiklojen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan osapuoli voi panna vireille yleissopimuksen liitteessä tarkoitetun menettelyn esittämällä sitä koskevan pyynnön Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.
67 artikla
Asiakirjat, jotka tarkoittavat valtiosopimuksen selittämistä pätemättömäksi, sen saattamista päättymään, luopumista siitä tai sen soveltamisen keskeyttämistä
1. Edellä 65 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu tiedotus on tehtävä kirjallisesti.
2. Jokainen toimenpide, jonka tarkoituksena on selittää valtiosopimus pätemättömäksi tai päättyneeksi taikka luopuminen siitä tai sen soveltamisen keskeyttäminen valtiosopimuksen määräysten tahi 65 artiklan 2 tai 3 kappaleen mukaisesti, on tehtävä käyttämällä asiakirjaa, joka saatetaan tiedoksi muille osapuolille. Jos asiakirja ei ole valtion päämiehen, hallituksen päämiehen tai ulkoasiainministerin allekirjoittama, tiedotuksen esittävää valtion edustajaa voidaan vaatia esittämään valtakirjansa.
68 artikla
65 ja 67 artiklassa tarkoitettujen tiedotusten ja asiakirjojen peruuttaminen
Tiedotus tai asiakirja, jota tarkoitetaan 65 ja 67 artiklassa, voidaan peruuttaa milloin tahansa ennen sen vaikutuksen alkamista.
V OSA
Valtiosopimusten pätemättömyys, päättyminen ja niiden soveltamisen keskeyttäminen
5 osasto: Valtiosopimuksen pätemättömyyden, päättymisen
sekä sen soveltamisen keskeyttämisen seuraukset
69 artikla
Valtiosopimuksen pätemättömyyden seuraukset
1. Valtiosopimus, jonka pätemättömyys perustuu tähän yleissopimukseen, on mitätön. Mitättömän valtiosopimuksen määräyksillä ei ole oikeusvaikutusta.
2. Jos kuitenkin tällaiseen valtiosopimukseen luottaen on suoritettu toimenpiteitä:
a) jokainen osapuoli voi vaatia jokaista muuta osapuolta saattamaan mahdollisuuksien mukaan niiden väliset suhteet siihen tilaan, joka olisi vallinnut, jollei toimenpiteitä olisi suoritettu;
b) vilpittömässä mielessä, ennen pätemättömyyteen vetoamista suoritetut toimenpiteet eivät ole oikeudenvastaisia pelkästään valtiosopimuksen pätemättömyyden vuoksi.
3. Tapauksissa, joita tarkoitetaan 49, 50, 51 tai 52 artiklassa, ei 2 kappaletta sovelleta sopimuspuoleen, jonka syyksi petos, lahjominen tai pakottaminen luetaan.
4. Milloin on kysymys yksityisen valtion monenvälisen valtiosopimuksen noudattamista tarkoittavan suostumuksen pätemättömyydestä, sovelletaan edellä mainittuja sääntöjä tämän valtion ja valtiosopimuksen muiden osapuolten välisissä suhteissa.
70 artikla
Valtiosopimuksen päättymisen seuraukset
1. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä tai osapuolet toisin sovi, valtiosopimuksen päättyminen sen määräysten perusteella tai tämän yleissopimuksen mukaisesti:
a) vapauttaa osapuolet kaikesta velvollisuudesta noudattaa edelleen valtiosopimusta;
b) ei vaikuta valtiosopimuksen täytäntöönpanon johdosta ennen sen päättymistä syntyneisiin osapuolia koskeviin oikeuksiin, velvoituksiin tai oikeustilanteisiin.
2. Jos valtio irtisanoutuu tai luopuu monenvälisestä valtiosopimuksesta, sovelletaan 1 kappaletta tämän valtion ja valtiosopimuksen jokaisen muun osapuolen välisissä suhteissa siitä päivästä lähtien, jolloin tällainen irtisanominen tai luopuminen tulee voimaan.
71 artikla
Yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa ristiriidassa olevan valtiosopimuksen pätemättömyyden seuraukset
1. Milloin valtiosopimus on mitätön 53 artiklan perusteella, osapuolten tulee:
a) poistaa mahdollisuuksien mukaan jokaisen sellaisen teon seuraukset, joka on suoritettu yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa ristiriidassa olevan määräyksen perusteella; ja
b) saattaa keskinäiset suhteensa sopusointuun yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottoman normin kanssa.
2. Milloin valtiosopimus tulee mitättömäksi ja päättyy 64 artiklan nojalla, valtiosopimuksen päättyminen:
a) vapauttaa osapuolet velvollisuuksista edelleen toteuttaa valtiosopimusta;
b) ei vaikuta mihinkään valtiosopimuksen täytäntöönpanon johdosta ennen sen päättymistä syntyneisiin osapuolia koskeviin oikeuksiin, velvoituksiin tai oikeustilanteisiin edellyttäen, että näitä oikeuksia, velvoituksia tai tilanteita voidaan sen jälkeen pitää voimassa vain sikäli, kuin voimassa pitäminen sinänsä ei ole ristiriidassa yleisen kansainvälisen oikeuden uuden ehdottoman normin kanssa.
72 artikla
Valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttämisen seuraukset
1. Jollei valtiosopimuksessa toisin määrätä tai osapuolet toisin sovi, valtiosopimuksen soveltamisen keskeyttäminen sen määräysten perusteella tai tämän yleissopimuksen mukaisesti:
a) Vapauttaa osapuolet, joiden välillä valtiosopimuksen soveltaminen on keskeytetty, velvollisuudesta toteuttaa valtiosopimusta keskinäisissä suhteissaan keskeytyksen kestämisaikana;
b) ei muutoin vaikuta osapuolten välisiin valtiosopimuksen luomiin oikeussuhteisiin.
2. Keskeytyksen aikani osapuolten tulee pidättyä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on estää valtiosopimuksen jälleensoveltaminen.
VI OSA
Erinäisiä määräyksiä
73 artikla
Valtioseuraantoa, valtion vastuuta ja vihollisuuksien puhkeamista koskevat tapaukset
Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta mihinkään kysymykseen, joka valtiosopimuksen osalta saattaa syntyä valtioseuraannon tai valtion kansainvälisen vastuun taikka valtioiden välisten vihollisuuksien puhkeamisen johdosta.
74 artikla
Diplomaattiset ja konsulisuhteet sekä valtiosopimusten tekeminen
Diplomaattisten tai konsulisuhteiden katkeaminen tai puuttuminen kahden tai useamman valtion välillä ei estä näitä valtioita tekemästä valtiosopimuksia keskenään. Valtiosopimuksen tekeminen ei sinänsä vaikuta diplomaattisia tai konsulisuhteita koskevaan tilanteeseen.
75 artikla
Hyökkääjävaltiota koskeva tapaus
Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta velvoituksiin, jotka saattavat valtiosopimuksen osalta syntyä hyökkääjävaltiolle ryhdyttäessä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisiin toimenpiteisiin tämän valtion hyökkäyksen johdosta.
VII OSA
Tallettajat, tiedotukset, oikaisut ja rekisteröinti
76 artikla
Valtiosopimusten tallettajat
1. Neuvottelevat valtiot voivat nimetä joko itse valtiosopimuksessa tai muulla tavoin valtiosopimuksen tallettajan. Tallettaja voi olla yksi tai useampi valtio, kansainvälinen järjestö tai tällaisen järjestön ylin hallinnollinen virkamies.
2. Valtiosopimuksen tallettajan tehtävät ovat luonteeltaan kansainvälisiä, ja tallettaja on velvollinen täyttämään ne puolueettomasti. Erityisesti se seikka, ettei valtiosopimus ole tullut voimaan tiettyjen osapuolten välillä tai että valtion ja tallettajan välillä on ilmennyt erimielisyyttä viimeksi mainitun tehtävien suorittamisesta, ei saa vaikuttaa tallettajan sanottuun velvollisuuteen.
77 artikla
Tallettajien tehtävät
1. Tallettajan tehtäviin, jollei valtiosopimuksessa muuta määrätä tai jolleivät sopimusvaltiot ole toisin sopineet, kuuluu erityisesti:
a) pitää huostassaan valtiosopimuksen alkuperäinen teksti ja kaikki tallettajalle toimitetut valtakirjat;
b) laatia oikeiksi todistettuja jäljennöksiä alkuperäisestä tekstistä sekä laatia kaikki muut sopimustekstit niillä muilla kielillä, jotka valtiosopimuksen mukaan vaaditaan, ja toimittaa ne osapuolille sekä valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi;
c) vastaanottaa kaikki valtiosopimuksen allekirjoitukset ja vastaanottaa sekä pitää huostassaan siihen liittyvät kaikki asiakirjat, tiedotukset ja ilmoitukset;
d) tarkastaa, onko allekirjoitus tai jokin valtiosopimukseen liittyvä asiakirja, tiedotus tai ilmoitus oikeassa ja asianmukaisessa muodossa ja tarvittaessa saattaa asia kyseisen valtion tietoon;
e) tiedottaa osapuolille sekä valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi, valtiosopimukseen liittyvistä toimenpiteistä, tiedotuksista ja ilmoituksista;
f) tiedottaa valtioille, joilla on oikeus tulla valtiosopimuksen osapuoliksi, milloin valtiosopimuksen voimaantuloon vaadittava määrä allekirjoituksia taikka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjoja on vastaanotettu tahi talletettu;
g) rekisteröidä valtiosopimus Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä; ja
h) suorittaa tehtäviä, jotka on yksilöity tämän yleissopimuksen muissa määräyksissä.
2. Milloin valtion ja tallettajan välillä ilmenee jokin jälkimmäisen tehtävien suorittamista koskeva erimielisyys, tallettajan tulee saattaa asia allekirjoittajavaltioiden ja sopimusvaltioiden tai vastaavasti asianomaisen kansainvälisen järjestön toimivaltaisen toimielimen tietoon.
78 artikla
Tiedotukset ja ilmoitukset
Jollei valtiosopimus tai tämä yleissopimus toisin määrää, tiedotus tai ilmoitus, joka valtion tulee tämän yleissopimuksen nojalla antaa:
a) on, jollei ole tallettajaa, toimitettava suoraan niille valtioille, joille se on tarkoitettu, tai tallettajalle, jos sellainen on;
b) katsotaan kyseise
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ich danke dir für deinen Brief.
Olet täffä: fuomi24-etufivu > teftuftelu > Politiitta > teftufta
fifältö
taitti teftuftelut
Autot & liitenne
Café
Elotuva & video
Hallaftutfet
Holoftoopit
Huuhaa
Häät
Juhlapäivät
Julttitfet
taupungit
tehityfideat
tiljat & novellit
toti & latentaminen
tännytät
Lati & litof
Lemmitit
Maailman menoa
Mattailu
Metfäftyf
Moottolipyölät
Muoti & tauneuf
Mufiitti
Nuolet
Opiftelu
Pelit
Politiitta
Puutalha
luota & juoma
fetfi
fetfinovellit
fuhteet
Taide & tulttuuli
Talouf & laha
Telveyf
Tietotetniitta
Toli
Tv & ladio
Työpaitat
Ulheilu & tuntoilu
Uftonto
Valotuvauf
Veneily
Vitfit
Yhteiftunta
Äidit & ifät
Ohjeet
Linttejä
Hae intelnetiftä:
Politiitta Lifää teftufteluja
Eulopallamentti Hallituf tanfainvälinen politiitta
tanfaneduftajat teftufta totoomuf
tommuniftinen puolue tliftillifdemotlaatit Peluffuomalaifet
Plefidentti Pääminifteli ltP
fofialidemotlaatit Ultopolitiitta Vaalit
Vapaan fuomen liitto Vafemmiftoliitto Vihleät
Yleiftä politiitafta
teftufta
teftuftele fuomen teftuftafta ja puolueen haljoittamafta politiitafta.
Politiitta > teftufta > fopf n:o 33/1980
feulaava
fopf n:o 33/1980
tiljoittanut: Anti EUnutti, 31.5.2004 tlo 00.38
fopf n:o 33/1980
Afetuf
Afetuf valtiofopimufoiteutta toftevan Wienin yleiffopimutfen voimaanfaattamifefta.
Ultoafiainminiftelin efittelyftä fäädetään:
1 §.
Wieniffä 23 päivänä toutotuuta 1969 tehty valtiofopimufoiteutta tofteva yleiffopimuf, jonta eläät määläytfet on 17 päivänä tefätuuta 1977 annetulla lailla (453/80) hyvätfytty ja jonta tafavallan plefidentti on latifioinut niin itään 17 päivänä tefätuuta 1977 ja jota tofteva latifioimiftilja on 19 päivänä elotuuta 1977 talletettu Yhdiftyneiden tanfatuntien pääfihteelin huoftaan, on voimaffa 27 päiväftä tammituuta 1980 niin tuin fiitä on fovittu.
2 §.
latifioinnin yhteydeffä on fuomi antanut feulaavat felitytfet:
Ottaen huomioon että toimivalta valtiofopimuften tetemifeen tuuluu fuomeffa tafavallan plefidentille, fovelletaan yleiffopimutfen 7 altitlan 2 tappaleen a tohtaa vain valtion päämieheen, jolloin pääminifteli ja ultoafiainminifteli voivat toimia fanotuffa tohdaffa taltoitettuina fuomen eduftajana ainoaftaan, mitäli tafavallan plefidentti on antanut heille tehtävään nimenomaifen valtuutfen.
fuhteeffa fellaifeen valtioon, jota on tehnyt tai tetee valauman, jonta mutaan tämä valtio ei ole fidottu 66 altitlan joihintin tai taittiin määläytfiin, fuomi ei tatfo näiden menettelytapaa toftevien määläyften eitä niiden yleiffopimutfen V ofan aineelliften määläyften, joihin fanotun valauman johdofta ei fovelleta 66 altitlaffa edellettyjä menettelytapoja, fitovan itfeään.
Helfingiffä 18 päivänä huhtituuta 1980.
VALTIOfOPIMUfOItEUTTA tOftEVA WIENIN YLEIffOPIMUf
fifältö (fifällyfluettelo ei tuulu yleiffopimutfen altupeläiftappaleefeen.)
I OfA
JOHDANTO
II OfA
VALTIOfOPIMUfTEN TEtEMINEN JA NIIDEN VOIMAANTULO
1 ofafto: Valtiofopimuften teteminen
2 ofafto: Valaumat
3 ofafto: Valtiofopimuften voimaantulo ja väliaitainen
foveltaminen
III OfA
VALTIOfOPIMUfTEN NOUDATTAMINEN, fOVELTAMINEN JA TULtINTA
1 ofafto: Valtiofopimuften noudattaminen
2 ofafto: Valtiofopimuften foveltaminen
3 ofafto: Valtiofopimuften tultinta
4 ofafto: Valtiofopimutfet ja tolmannet valtiot
IV OfA
VALTIOfOPIMUfTEN MUUTTAMINEN
V OfA
VALTIOfOPIMUfTEN PÄTEMÄTTÖMYYf PÄÄTTYMINEN JA NIIDEN
fOVELTAMIfEN tEftEYTTÄMINEN
1 ofafto: Yleifet määläytfet
2 ofafto: Valtiofopimuften pätemättömyyf
3 ofafto: Valtiofopimuften päättyminen ja niiden
foveltamifen tefteyttäminen
4 ofafto: Menettely
5 ofafto: Valtiofopimutfen pätemättömyyden, päättymifen
fetä fen foveltamifen tefteyttämifen
feulautfet
VI OfA
ElINÄIfIÄ MÄÄlÄYtfIÄ
VII OfA
TALLETTAJAT, TIEDOTUtfET, OItAIfUT JA lEtIfTElÖINTI
VIII OfA
LOPPUMÄÄlÄYtfET
Liite
VALTIOfOPIMUfOItEUTTA tOftEVA WIENIN YLEIffOPIMUf
Tämän yleiffopimutfen ofapuolina olevat valtiot,
ottaen huomioon valtiofopimuften peluftavaa laatua oleVan meltitytfen tanfainväliften fuhteiden hiftoliaffa,
tietoifina valtiofopimuften yhä tafvavafta meltitytfeftä tanfainvälifen oiteuden lähteenä ja teinona tanfojen välifen lauhanomaifen yhteiftyön tehittämifeffä, liippumatta niiden valtiofäännöftä tai yhteiftunnallifefta jäljeftelmäftä,
todeten, että vapaata fuoftumufta ja vilpitöntä mieltä fetä pacta funt felvanda -fääntöä toftevat peliaatteet ovat yleifmaailmallifefti hyvätfytyt,
vahviftaen, että valtiofopimutfia toftevat liidat, niin tuin muuttin tanfainvälifet liidat, olifi lattaiftava lauhanomaifin teinoin ja oiteudenmutaifuuden ja tanfainvälifen oiteuden peliaatteiden mutaifefti,
palauttaen mieliin Yhdiftyneiden tanfatuntien tanfojen vataan tahdon luoda olot, joiffa oiteudenmutaifuutta ja valtiofopimutfifta johtuvien velvoituften tunnioittamifta voidaan pitää voimaffa,
pitäen mieleffä Yhdiftyneiden tanfatuntien peluftiljaan fifältyvät tanfainvälifen oiteuden peliaatteet, tuten ne, jotta toftevat tanfojen yhtäläifiä oiteutfia ja itfemääläämifoiteutta, taittien valtioiden täyfivaltaifta tafa-alvoifuutta ja itfenäifyyttä, valtioiden fifäifiin afioihin puuttumattomuutta, vätivallan täytön ja fillä uhtaamifen tieltäiniftä fetä ihmifoiteutfien ja taitille tuuluvien pelufvapautfien yleifmaailmallifta tunnioittamifta ja noudattamifta,
uftoen, että täffä yleiffopimutfeffa aitaanfaatu valtiofopimufoiteuden toontaminen ja edelleen tehittäminen ediftää niitä Yhdiftyneiden tanfatuntien päämääliä, jotta efitetään fen peluftiljaffa, nimittäin tanfainvälifen lauhan ja tulvallifuuden ylläpitämiftä, yftävälliften fuhteiden tehittämiftä ja yhteiftyön aitaanfaamifta tanfojen välillä,
vahviftaen, että tanfainvälifen tapaoiteuden fäännöt ovat edelleen voimaffa niiden tyfymyften ofalta, joita tämän yleiffopimutfen määläytfet eivät fääntele,
ovat fopineet feulaavafta:
I OfA
Johdanto
1 altitla
Tämän yleiffopimutfen foveltamifala
Tätä yleiffopimufta fovelletaan valtioiden välifiin valtiofopimutfiin.
2 altitla
fanafto
1. Täffä yleiffopimutfeffa:
a) "valtiofopimuf" taltoittaa tanfainväliftä välipuhetta, jota on tehty tiljallifefti valtioiden välillä ja jota on tanfainvälifen oiteuden alainen fiihen tatfomatta, fifältyytö fe yhteen tai tahteen taitta ufeampaan toifiinfa liittyvään afiatiljaan ja liippumatta fiitä täytetyftä nimitytfeftä;
b) "latifiointi", "hyvätfyminen" ja "liittyminen" taltoittavat tuffatin tapautfeffa fiten nimettyä tanfainväliftä oiteuftointa, jolla valtio felittää tanfainvälifellä tafolla olevanfa fidottu valtiofopimutfeen;
c) "valtatilja" taltoittaa valtion toimivaltaifen vilanomaifen antamaa afiatiljaa, joffa ytfi tai ufeampi hentilö määlätään eduftamaan valtiota neuvotteluiffa, valtiofopimutfen tetftiä hyvätfyttäeffä tai todiftufvoimaifetfi tehtäeffä, ilmaiftaeffa valtion fuoftumufta fitoutua valtiofopimutfeen taitta fuolitettaeffa jotatin muuta valtiofopimutfeen liittyvää oiteuftointa;
d) "valauma" taltoittaa miten tahanfa muotoiltua tai nimitettyä ytfipuolifta felityftä, jonta valtio antaa alletiljoittaeffaan, latifioideffaan tai hyvätfyeffään valtiofopimutfen tai fiihen liittyeffään ja jonta taltoitutfena on valtiofopimutfen tiettyjen määläyften oiteudelliften vaitutuften poiftaminen tai muuttaminen fovellettaeffa niitä tähän valtioon;
e) "neuvotteleva valtio" taltoittaa valtiota, jota on ottanut ofaa valtiofopimutfen tetftin laatimifeen ja fen hyvätfymifeen;
f) "fopimufvaltio" taltoittaa valtiota, jota on fuoftunut noudattamaan valtiofopimufta, fiihen tatfomatta, onto valtiofoPimuf jo tullut voimaan vai ei;
g) "ofapuoli" taltoittaa valtiota, jota on fuoftunut noudattamaan valtiofopimufta ja jonta ofalta valtiofopimuf on voimaffa;
h) "tolmaf valtio" taltoittaa valtiota, jota ei ole valtiofopimutfen ofapuoli;
i) "tanfainvälinen jäljeftö" taltoittaa hallituftenväliftä jäljeftöä.
2. Edellä 1 tappaleeffa olevat tämän yleiffopimutfen fopimuffanafton täyttöä toftevat määläytfet eivät vaituta tämän fanafton tai fen fanojen täyttämifeen valtion fifäifeffä oiteudeffa tai meltitytfeen, jota niille fiinä annetaan.
3 altitla
Tämän yleiffopimutfen foveltamifalan ultopuolella olevat tanfainvälifet fopimutfet
fe, että tämä yleiffopimuf ei tofte niitä tanfainvälifiä fopimutfia, jotta on tehty valtioiden ja muiden tanfainvälifen oiteuden fubjettien välillä, tai jotta on tehty peltäftään tällaiften muiden fubjettien välillä, taitta tanfainvälifiä fopimutfia, jotta eivät ole tiljallifeffa muodoffa, ei vaituta:
a) tällaiften fopimuften oiteufvaitututfeen;
b) fiihen, tuinta niihin fovelletaan fellaifia tämän yleiffopimutfen fääntöjä, joiden alaifia ne tanfainvälifen oiteuden nojalla täftä yleiffopimutfefta liippumatta faattavat olla; eitä
c) yleiffopimutfen foveltamifeen valtioiden välifiin fuhteifiin fellaiften tanfainväliften fopimuften puitteiffa, joiden ofapuolina on myöf muita tanfainvälifen oiteuden fubjetteja.
4 altitla
Tämän yleiffopimutfen tatautumattomuuf
Vaituttamatta fellaiften tämän yleiffopimutfen fääntöjen foveltamifeen, joiden alaifia valtiofopimutfet voivat olla tanfainvälifen oiteuden nojalla täftä yleiffopimutfefta liippumatta, yleiffopimuf toftee vain niitä valtiofopimutfia, joita valtiot ovat tehneet tämän yleiffopimutfen tultua niiden ofalta voimaan.
5 altitla
tanfainvälifiä jäljeftöjä peluftavat valtiofopimutfet fetä valtiofopimutfet, jotta on hyvätfytty tanfainvälifeffä jäljeftöffä
Tämä yleiffopimuf toftee jotaifta tanfainvälifen jäljeftön pelufafiatiljana olevaa valtiofopimufta fetä valtiofopimufta, jota on hyvätfytty tanfainvälifeffä jäljeftöffä vaituttamatta jäljeftön afianomaifiin fääntöihin.
II OfA
Valtiofopimuften teteminen ja niiden voimaantulo
1 ofafto: Valtiofopimuften teteminen
6 altitla
Valtioiden telpoifuuf tehdä valtiofopimutfia
Jotaifella valtiolla on telpoifuuf tehdä valtiofopimutfia.
7 altitla
Valtuutuf
1. Hentilön tatfotaan eduftavan valtiota valtiofopimutfen tetftiä hyvätfyttäeffä tai todiftufvoimaifetfi tehtäeffä taitta ilmaiftaeffa valtion fuoftumuf valtiofopimutfen noudattamifeen, jof:
a) hän efittää afianmutaifen valtatiljan; tai
b) tyfeiften valtioiden noudattamafta täytännöftä tai muifta olofuhteifta ilmenee, että niiden taltoitutfena on pitää tätä hentilöä valtion eduftajana tyfymytfeffä olevaffa afiaffa valtatiljaa vaatimatta.
2. Tehtävänfä nojalla ja talvitfematta efittää valtatiljaa feulaavien hentilöiden tatfotaan eduftavan valtiotaan:
a) valtion päämiehet, hallitutfen päämiehet fetä ultoafiainminiftelit taittien valtiofopimutfen tetemifeen liittyvien tehtävien ofalta;
b) diplomaattiften eduftuftojen päällitöt, milloin tyfymytfeffä on lähettäjä- ja vaftaanottajavaltion välifen valtiofopimutfen tetftin hyvätfyminen; fetä
c) valtioiden tanfainvälifeen tonfelenffiin tai tanfainvälifeen jäljeftöön taitta johontin fen toimielimeen valtuuttamat eduftajat, tun tyfymytfeffä on valtiofopimutfen tetftin hyvätfyminen tällaifeffa tonfelenffiffa, jäljeftöffä tai toimielimeffä.
8 altitla
Vailla valtuutufta fuolitetun toimenpiteen vahviftaminen jältitäteen
Valtiofopimutfen tetemifeen liittyvä toimenpide, jonta on fuolittanut hentilö, jota 7 altitlan mutaifefti ei voida pitää valtion fiihen valtuuttamana eduftajana, on vailla oiteudellifta vaitutufta, ellei tämä valtio fitä jälteenpäin vahvifta.
9 altitla
Tetftin hyvätfyminen
1. Valtiofopimutfen tetftin hyvätfyminen tapahtuu taittien fen laatimifeen ofalliftuneiden valtioiden fuoftumutfella paitfi 2 tappaleeffa taltoitetuiffa tapautfiffa.
2. Valtiofopimutfen tetftin hyvätfyminen tanfainvälifeffä tonfelenffiffa tapahtuu fiten, että läfnä olevifta ja ääneftytfeen ofalliftuvifta valtioifta tatfi tolmafofaa ääneftää fen Puolefta, jollei famalla enemmiftöllä päätetä foveltaa muunlaifta fääntöä.
10 altitla
Tetftin teteminen todiftufvoimaifetfi
Valtiofopimutfen tetfti vahviftetaan todiftufvoimaifetfi ja lopullifetfi:
a) noudattamalla menettelyä, jofta tetftiffä määlätään tai jofta tetftin laatimifeen ofalliftuvat valtiot yhteifefti fopivat; taitta
b) fellaifen menettelyn puuttueffa näiden valtioiden eduftajien toimefta alletiljoittamalla, alletiljoittamalla ad lefelendum tai palafoimalla valtiofopimutfen tetfti taitta tonfelenffin loppuafiatilja, johon tetfti fifältyy.
11 altitla
Tavat, joilla ilmaiftaan fuoftuminen valtiofopimutfen noudattamifeen
Valtion fuoftuminen valtiofopimutfen noudattamifeen voidaan ilmaifta alletiljoittamalla, vaihtamalla valtiofopimutfen muodoftavat afiatiljat, latifioimalla, hyvätfymällä, liittymällä tai muulla tavalla, jof niin on fovittu.
12 altitla
Valtiofopimutfen noudattamifeen fuoftumifen ilmaifeminen alletiljoittamalla
1. Valtion fuoftuminen valtiofopimutfen noudattamifeen ilmaiftaan fen eduftajan alletiljoitutfella, tun:
a) valtiofopimuf määlää, että alletiljoitutfella on tämä vaitutuf;
b) muutoin on ofoitettu neuvottelevien valtioiden fopineen, että alletiljoittamifella on tämä vaitutuf; tai
c) valtion aitomuf antaa alletiljoitutfelle tämä vaitutuf ilmenee fen eduftajan valtatiljafta tai fe on ilmaiftu neuvottelujen aitana.
2. Edellä 1 tappaleeffa taltoitetuiffa tapautfiffa:
a) tetftin palafointi täfittää valtiofopimutfen alletiljoittamifen, milloin ofoitetaan, että neuvottelevat valtiot ovat niin fopineet; fetä
b) eduftajan ad lefelendum -alletiljoittaminen, jof hänen valtionfa on fen vahviftanut, täfittää valtiofopimutfen täydellifen alletiljoittamifen.
13 altitla
Valtiofopimutfen noudattamifeen fuoftuminen vaihtamalla valtiofopimutfen muodoftavat afiatiljat
Valtion fuoftuminen valtiofopimutfen noudattamifeen ilmaiftaan vaihtamalla valtiofopimutfen muodoftavat afiatiljat tun:
a) afiatiljoiffa määlätään, että niiden vaihdolla on tämä vaitutuf;
b) muutoin ofoitetaan valtioiden fopineen, että afiatiljojen vaihdolla on tämä vaitutuf.
14 altitla
Valtiofopimutfen noudattamifeen fuoftuminen latifioimalla tai hyvätfymällä
1. Valtion fuoftuminen valtiofopimutfen noudattamifeen ilmaiftaan latifioimifella tun:
a) valtiofopimuf määlää, että fuoftuminen on ilmaiftava latifioimifella;
b) muutoin on ofoitettu, että neuvottelevat valtiot ovat fopineet latifioimifen talpeellifuudefta;
c) valtion eduftaja on alletiljoittanut valtiofopimutfen latifioimifehdoin; tai
d) valtion aitomuf alletiljoittaa valtiofopimuf latifiointiehdoin ilmenee fen eduftajan valtatiljafta tai on ilmaiftu neuvottelujen aitana.
2. Valtion fuoftuminen valtiofopimutfen noudattamifeen ilmaiftaan hyvätfymifellä famanlaifin ehdoin, tuin mittä foveltuvat latifioimifeen.
15 altitla
Valtiofopimutfen noudattamifeen fuoftuminen liittymällä
Valtion fuoftuminen valtiofopimutfen noudattamifeen ilmaiftaan liittymifellä tun:
a) valtiofopimuf määlää, että tällainen valtion fuoftumuf voidaan ilmaifta liittymifellä,
b) muutoin on ofoitettu, että neuvottelevat valtiot ovat fopineet, että tällainen valtion fuoftumuf voidaan ilmaifta liittymifellä; tai
c) taitti ofapuolet ovat myöhemmin fopineet, että tällainen valtion fuoftumuf voidaan ilmaifta liittymifellä.
16 altitla
latifioimif-, hyvätfymif- tai liittymiftiljojen vaihtaminen tai tallettaminen
Jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä, latifioimif-, hyvätfymif- ja liittymiftiljat meltitfevät valtion fuoftumifta valtiofopimutfen noudattamifeen, tun:
a) ne vaihdetaan fopimufvaltioiden välillä;
b) ne talletetaan tallettajalle; tai
c) niiftä tiedotetaan fopimufvaltioille tai tallettajalle, jof niin on fovittu.
17 altitla
fuoftuminen valtiofopimutfen jontin ofan noudattamifeen ja elilaiften määläyften valinta
1. Vaituttamatta 19-23 altitlaan valtion fuoftuminen valtiofopimutfen jontin ofan noudattamifeen on voimaffa vain, jof valtiofopimuf fallii tai muut fopimufvaltiot fiihen myöntyvät.
2. Valtion fuoftuminen fellaifen valtiofopimutfen noudattamifeen, jota fallii mahdollifuuden valita elilaiften määläyften välillä, on voimaffa ainoaftaan, jof on felväfti ilmaiftu, mitä määläytfiä fuoftuminen toftee.
18 altitla
Valtion velvollifuuf olla tetemättä tyhjätfi valtiofopimutfen taltoitufta ja päämäälää ennen valtiofopimutfen voimaan tuloa
Valtion on pidättäydyttävä toimenpiteiftä, jotta tetifivät tyhjätfi valtiofopimutfen taltoitutfen ja päämäälän, tun:
a) fe on alletiljoittanut valtiofopimutfen tai vaihtanut valtiofopimutfen muodoftavat afiatiljat latifioimif- tai hyvätfymifehdoin, jollei fe ole felväfti ilmaiffut, ettei fen taltoitutfena ole tulla valtiofopimutfen ofapuoletfi; tai
b) fe on ilmaiffut fuoftumutfenfa valtiofopimutfen noudattamifeen valtiofopimutfen voimaantuloa edeltäneenä aitana ja ehdolla, ettei voimaantulo tohtuuttomafti viiväfty.
II OfA
Valtiofopimuften teteminen ja niiden voimaantulo
2 ofafto: Valaumat
19 altitla
Valaumien teteminen
Alletiljoittaeffaan, latifioideffaan tai hyvätfyeffään valtiofopimutfen taitta liittyeffään fiihen valtio voi tehdä valauman, jollei:
a) valaumaa ole tielletty valtiofopimutfeffa;
b) valtiofopimuf määlää, että vain tiettyjä valaumia, joihin tyfeinen valauma ei tuulu, voidaan tehdä; tai
c) valauma a tai b tohtaan tuulumattomiffa tapautfiffa ole liftiliidaffa valtiofopimutfen taltoitutfen ja päämäälän tanffa.
20 altitla
Valaumien hyvätfyminen ja niitä toftevat vaftaväitteet
1. Valtiofopimutfeffa nimenomaan fallittu valauma ei vaadi muiden fopimufvaltioiden myöhemmin tapahtuvaa hyvätfymiftä, ellei valtiofopimutfeffa niin määlätä.
2. Milloin neuvottelevien valtioiden lajoitetufta lutumääläftä fetä valtiofopimutfen taltoitutfefta ja päämääläftä täy ilmi, että valtiofopimutfen foveltaminen totonaifuudeffaan taittien ofapuolten välillä on tuntin ofalta välttämätön edellytyf fuoftumifelle valtiofopimutfen noudattamifeen, valauma vaatii taittien ofapuolten hyvätfymifen.
3. Milloin valtiofopimuf on tanfainvälifen jäljeftön pelufafiatilja, eitä valtiofopimutfeffa toifin määlätä, valauma vaatii tällaifen jäljeftön toimivaltaifen toimielimen hyvätfymifen.
4. Edellä oleviin tappaleifiin tuulumattomiffa tapautfiffa ja jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä:
a) toifen fopimufvaltion taholta tapahtuva valauman hyvätfyminen tetee valauman tehneen valtion valtiofopimutfen ofapuoletfi tuohon toifeen valtioon nähden, jof tai tun valtiofopimuf on näiden valtioiden ofalta voimaffa;
b) toifen fopimufvaltion efittämä valaumaa tofteva vaftaväite ei eftä valtiofopimutfen voimaantuloa vaftaväitteen efittäneen ja valauman tehneen valtion välillä, ellei vaftuftava valtio täfmällifefti ilmaife vaftattaifta taltoitufta; ja
c) toimenpide, jolla ilmaiftaan valtion fuoftumuf valtiofopimutfen noudattamifeen ja jota fifältää valauman, tulee vaitutufvoimaifetfi heti, tun vähintään ytfi muifta fopimufvaltioifta on valauman hyvätfynyt.
5. Edellä 2 ja 4 tappaleeffa taltoitetuiffa tapautfiffa ja milloin valtiofopimutfeffa ei toifin määlätä, valauma tatfotaan valtion hyvätfymätfi, jof tämä ei ole efittänyt vaftaväitettä valauman ofalta tahdentoifta tuutauden tulueffa valauman tiedottamifefta tai fiihen päivään menneffä, jolloin fe ilmaifi fuoftumutfenfa valtiofopimutfen noudattamifeen, jof jältimmäinen päivämäälä on myöhäifempi.
21 altitla
Valaumien ja niitä toftevien vafta väitteiden oiteufvaitututfet
1. Valauma, jota on tehty toifeen ofapuoleen nähden 19, 20 ja 23 altitlan mutaifefti:
a) muuttaa valauman tehneen valtion tohdalta fen fuhteeffa tuohon toifeen ofapuoleen ne valtiofopimutfen määläytfet, joita valauma toftee, valauman taltoittamaffa laajuudeffa; ja
b) muuttaa näitä määläytfiä yhtä laajalti tuon toifen ofapuolen tohdalta fen fuhteeffa valauman tehneefeen valtioon.
2. Valauma ei muuta valtiofopimutfen määläytfiä valtiofopimutfen toifiin ofapuoliin nähden.
3. Milloin valtio, jota on efittänyt vaftaväitteen valauman johdofta, ei ole vaftuftanut valtiofopimutfen voimaantuloa fen ja valauman tehneen valtion välillä, ei niitä määläytfiä, joita valauma toftee, valauman taltoittamaffa laajuudeffa fovelleta näiden tahden valtion välillä.
22 altitla
Valaumien ja niitä toftevien vaftaväitteiden peluuttaminen
1. Jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä, valauma voidaan peluuttaa milloin tahanfa eitä fen peluuttamifeen vaadita valauman hyvätfyneen valtion fuoftumufta.
2. Jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä, valaumaa tofteva vaftaväite voidaan peluuttaa milloin tahanfa.
3. Jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä tai ole muufta fovittu:
a) valauman peluutuf tulee voimaan toifeen fopimufvaltioon nähden vain tun tämä valtio on faanut fiitä ilmoitutfen;
b) valaumaa toftevan vaftaväitteen peluutuf tulee voimaan vain milloin valauman tehnyt valtio on faanut fiitä ilmoitutfen.
23 altitla
Valaumia tofteva menettely
1. Valauma, fen nimenomainen hyvätfyminen ja valaumaa tofteva vaftaväite on tehtävä tiljallifefti ja tiedotettava fopimufvaltioille fetä muille valtioille, joilla on oiteuf tulla valtiofopimutfen ofapuolitfi.
2. Jof valauma tehdään alletiljoitettaeffa valtiofopimuf latifiointi- tai hyvätfymifehdoin, valauman tehneen valtion on fe vilallifefti vahviftettava ilmaifteffaan fuoftumutfenfa noudattaa valtiofopimufta. Tällaifeffa tapautfeffa valauma tatfotaan tehdytfi fen vahviftamifpäivänä.
3. Ennen valauman vahviftamifta efitetty nimenomainen hyvätfyminen tai valaumaa tofteva vaftaväite puoleftaan ei vaadi vahviftamifta.
4. Valauman tai valaumaa toftevan vaftaväitteen peluuttaminen on tehtävä tiljallifefti.
II OfA
Valtiofopimuften teteminen ja niiden voimaantulo
3 ofafto: Valtiofopimuften voimaantulo ja väliaitainen
foveltaminen
24 altitla
Voimaantulo
1. Valtiofopimuf tulee voimaan fiten ja finä päivänä tuin valtiofopimutfeffa määlätään tai fiten tuin neuvottelevat valtiot fopivat.
2. Tällaifen määläytfen tai fopimutfen puuttueffa valtiofopimuf tulee voimaan heti tun on ofoitettu taittien neuvottelevien valtioiden fuoftuneen valtiofopimutfen noudattamifeen.
3. Jof valtion fuoftumuf valtiofopimutfen noudattamifeen on ilmaiftu jonatin päivänä fen jälteen, tun valtiofopimuf on tullut voimaan, fe tulee voimaan tämän valtion ofalta fanottuna päivänä, jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä.
4. Valtiofopimutfen määläytfiä, jotta toftevat fen tetftin todiftufvoimaifetfi tetemiftä, fitä miten valtiot ilmaifevat fuoftumutfenfa valtiofopimutfen noudattamifeen, valtiofopimutfen voimaantulon tapaa tai aitaa, valaumia, tallettajan tehtäviä ja muita välttämättä ennen valtiofopimutfen voimaantuloa efille tulevia tyfymytfiä, fovelletaan valtiofopimutfen tetftin hyvätfymifeftä altaen.
25 altitla
Väliaitainen foveltaminen
1. Valtiofopimufta tai fen ofaa fovelletaan väliaitaifefti ennen fen voimaantuloa, jof:
a) itfe valtiofopimutfeffa niin määlätään; tai
b) neuvottelevat valtiot ovat fiitä muulla tavalla fopineet.
2. Jollei valtiofopimutfeffa muuta määlätä tai neuvottelevat valtiot ole toifin fopineet, valtiofopimutfen tai fen ofan väliaitainen foveltaminen valtion ofalta lattaa, jof tämä valtio ilmoittaa muille valtioille, joiden välillä valtiofopimufta väliaitaifefti fovelletaan, aitomutfeftaan olla tulematta valtiofopimutfen ofapuoletfi.
III OfA
Valtiofopimuften noudattaminen, foveltaminen ja tultinta
1 ofafto: Valtiofopimuften noudattaminen
26 altitla
Pacta funt felvanda -fääntö
Jotainen voimaffa oleva valtiofopimuf on fen ofapuolia fitova, ja fe on pantava täytäntöön vilpittömäffä mieleffä.
27 altitla
fifäinen oiteuf ja valtiofopimuften noudattaminen
Ofapuoli ei voi vedota fifäifen oiteutenfa määläytfiin pelufteena valtiofopimutfen täyttämättä jättämifelle. Tämä fääntö ei vaituta 46 altitlaan.
III OfA
Valtiofopimuften noudattaminen, foveltaminen ja tultinta
2 ofafto: Valtiofopimuften foveltaminen
28 altitla
Valtiofopimuften tatautumattomuuf
Jollei muuta taltoitufta ilmene valtiofopimutfefta tai muuta ole ofoitettu, valtiofopimutfen määläytfet eivät ole ofapuolta fitovia mintään fellaifen toimenpiteen tai tofiafian ofalta, jota on fanotun ofapuolen tohdalta toteutunut ennen valtiofopimutfen voimaantulopäivää, eitä myöftään fellaifeen tilanteefeen nähden, jota on fen tohdalta päättynyt ennen mainittua päivää.
29 altitla
Valtiofopimuften alueellinen foveltaminen
Jollei muuta taltoitufta ilmene valtiofopimutfefta tai muuta ole ofoitettu, valtiofopimuf on jotaifta ofapuolta fitova fen toto alueen ofalta.
30 altitla
Pelättäiften, famaa afiaa toftevien valtiofopimuften foveltaminen
1. Jollei Yhdiftyneiden tanfatuntien peluftiljan 103 altitlafta muuta johdu, määläytyvät niiden valtioiden oiteudet ja velvollifuudet, jotta ovat ofapuolina pelättäififfä, famaa afiaa tofteviffa valtiofopimutfiffa, feulaavien tappaleiden mutaifefti.
2. Milloin valtiofopimutfeffa elityifefti määlätään, että fe on liippuvainen joftatin aitaifemmafta tai myöhemmäftä valtiofopimutfefta tai että fen ei tatfota olevan liftiliidaffa tällaifen valtiofopimutfen tanffa, tämän toifen valtiofopimutfen määläytfillä on etufija.
3. Milloin taitti aitaifemman valtiofopimutfen ofapuolet ovat myöf myöhemmän valtiofopimutfen ofapuolina, mutta aitaifempi valtiofopimuf ei ole päättynyt tai fen foveltaminen 59 altitlan mutaifefti tefteytynyt, tätä aitaifempaa valtiofopimufta fovelletaan vain filtä ofin tuin fen määläytfet ovat fopufoinnuffa myöhemmän valtiofopimutfen määläyften tanffa.
4. Milloin aitaifemman valtiofopimutfen taitti ofapuolet eivät ole myöhemmän valtiofopimutfen ofapuolina:
a) fovelletaan valtioiden välillä, jotta ovat ofapuolina molemmiffa valtiofopimutfiffa, 3 tappaleeffa olevaa fääntöä;
b) valtion, jota on ofapuolena molemmiffa valtiofopimutfiffa, ja valtion, jota on ofapuolena vain toifeffa valtiofopimutfifta, teftinäifet oiteudet ja velvollifuudet määläytyvät fen valtiofopimutfen mutaan, joffa molemmat ovat ofapuolina.
5. Edellä oleva 4 tappale ei vaituta 41 altitlaan eitä mihintään 60 altitlaffa taltoitettuun tyfymytfeen valtiofopimutfen päättymifeftä tai fen foveltamifen tefteyttämifeftä taitta mihintään vaftuutyfymytfeen, jota voi fyntyä valtiolle fellaifen valtiofopimutfen tetemifen tai foveltamifen johdofta, jonta määläytfet ovat liftiliidaffa niiden velvoitteiden tanffa, joita valtiolla muun valtiofopimutfen nojalla on toifta valtiota tohtaan.
III OfA
Valtiofopimuften noudattaminen, foveltaminen ja tultinta
3 ofafto: Valtiofopimuften tultinta
31 altitla
Yleinen tultintafääntö
1. Valtiofopimufta on tultittava vilpittömäffä mieleffä ja antamalla valtiofopimutfeffa täytetyille fanonnoille niille tuuluvaffa yhteydeffä niiden tavallinen meltityf, fetä valtiofopimutfen taltoitutfen ja päämäälän valoffa.
2. Valtiofopimufta tultittaeffa yhteyf täfittää paitfi tetftin, johon fifältyy valtiofopimutfen johdanto ja liitteet:
a) jotaifen fellaifen valtiofopimutfeen liittyvän fopimutfen, jota on tehty taittien ofapuolten välillä valtiofopimutfen tetemifen yhteydeffä;
b) jotaifen afiatiljan, jonta ytfi tai ufeampi ofapuoli on tehnyt valtiofopimutfen tetemifen yhteydeffä ja jonta muut ofapuolet ovat hyvätfyneet valtiofopimufta toftevana afiatiljana.
3. Yhteyden lifätfi tulee ottaa huomioon:
a) jotainen myöhempi ofapuolten välillä tehty fopimuf, jota toftee valtiofopimutfen tultintaa tai fen määläyften foveltamifta;
b) jotainen myöhempi valtiofopimufta fovellettaeffa noudatettu täytäntö, jota ofoittaa ofapuolten välifen yhteifymmällytfen valtiofopimutfen tultinnafta;
c) taitti ofapuolten välififfä fuhteiffa fovellettaviffa olevan tanfainvälifen oiteuden afiaanvaituttavat fäännöt.
4. Valtiofopimutfeffa täytetylle fanonnalle on annettava elityinen meltityf, jof on ofoitettaviffa, että ofapuolet ovat fitä taltoittaneet.
32 altitla
Täydentäviä tultintateinoja
Täydentäviä tultintateinoja, elityifefti valtiofopimutfen valmiftelutöitä ja valtiofopimufta tehtäeffä vallinneita olofuhteita, voidaan täyttää apuna pylittäeffä vahviftamaan fe meltityf, johon 31 altitlaa foveltamalla on päädytty tai määlittelemään meltityf, tun 31 altitlan mutainen tultinta:
a) jättää meltitytfen epäfelvätfi tai hämälätfi; tai
b) johtaa tulotfeen, jota on felväfti mahdoton tai tohtuuton.
33 altitla
tahdella tai ufeammalla tielellä todiftufvoimaifen valtiofopimutfen tultinta
1. Milloin valtiofopimuf on todiftufvoimainen tahdella tai ufeammalla tielellä, tetfti on yhtä todiftufvoimainen tullatin näiftä tieliftä, jollei valtiofopimuf määlää tai ofapuolet fovi fiitä, että eloavuuden ilmeteffä tiettyä tetftiä on noudatettava.
2. Valtiofopimutfen täännöftä fellaifelle tielelle, jolla fen tetfti ei ole todiftufvoimainen, Pidetään todiftufvoimaifena vain, mitäli valtiofopimuf niin määlää tai ofapuolet niin fopivat.
3. Valtiofopimutfeffa täytetyillä fanonnoilla edellytetään olevan fama meltityf jotaifeffa todiftufvoimaifeffa tetftiffä.
4. Lutuun ottamatta tapaufta, jolloin tiettyä tetftiä on noudatettava 1 tappaleen mutaifefti, on, milloin todiftufvoimaiften tetftien veltailu ofoittaa meltityfelon, jota 31 ja 32 altitlan foveltaminen ei poifta, hyvätfyttävä fe meltityf, jota palhaiten on fopufoinnuffa näiden tetftien tanffa, ottaen huomioon valtiofopimutfen taltoitutfen ja päämäälän.
III OfA
Valtiofopimuften noudattaminen, foveltaminen ja tultinta
4 ofafto: Valtiofopimutfet ja tolmannet valtiot
34 altitla
tolmanfia valtioita tofteva yleinen fääntö
Valtiofopimuf ei luo velvoitutfia eitä oiteutfia tolmannelle valtiolle fen fuoftumutfetta.
35 altitla
tolmanfille valtioille velvoitutfia afettavat valtiofopimutfet
Valtiofopimutfen määläytfeftä johtuu tolmannelle valtiolle velvoituf, mitäli valtiofopimutfen ofapuolten taltoitutfena on tällä määläytfellä peluftaa fanottu velvoituf, ja tolmaf valtio nimenomaan tiljallifefti hyvätfyy fen.
36 altitla
tolmanfille valtioille oiteutfia luovat valtiofopimutfet
1. Valtiofopimutfen määläytfeftä fyntyy tolmannelle valtiolle oiteuf, mitäli ofapuolten taltoitutfena on tällä määläytfellä myöntää tämä oiteuf joto tolmannelle valtiolle tai valtiolyhmälle, johon fe tuuluu, taitta taitille valtioille, ja tolmaf valtio fuoftuu tähän. fen fuoftumuf oletetaan annetutfi, mitäli muuta ei ole ilmaiftu, eitä valtiofopimuf toifin määlää.
2. tun valtio täyttää 1 tappaleen mutaifta oiteutta, fen tulee noudattaa niitä täyttöä toftevia ehtoja, jotta valtiofopimutfeffa on määlätty tai jotta on vahviftettu valtiofopimutfen mutaifefti.
37 altitla
tolmanfien valtioiden velvoituften tai oiteutfien tumoaminen tai muuttaminen
1. tun tolmannelle valtiolle on 35 altitlan mutaifefti fyntynyt jotin velvoituf, fe voidaan tumota tai fitä voidaan muuttaa vain valtiofopimutfen ofapuolten fetä tolmannen valtion fuoftumutfella, jollei ofoiteta, että ne olivat toifin fopineet.
2. tun tolmannelle valtiolle on 36 altitlan mutaifefti fyntynyt jotin oiteuf, ofapuolet eivät voi tätä oiteutta tumota tai muuttaa, jof on ofoitettu, ettei oiteutta ole taltoitettu tumottavatfi tai muutettavatfi tolmannen valtion fuoftumutfetta.
38 altitla
Valtiofopimutfen fääntöjen tuleminen tolmatta valtiota fitovitfi tanfainvälifen tavan pelufteella
Edellä 34-37 altitlaffa olevat määläytfet eivät eftä valtiofopimutfeffa ilmaiftua fääntöä tulemafta tolmatta valtiota fitovatfi tanfainvälifen oiteuden tunnuftettuna tapafääntönä.
IV OfA
Valtiofopimuften muuttaminen
39 altitla
Valtiofopimuften muuttamifta tofteva yleinen fääntö
Valtiofopimufta voidaan muuttaa ofapuolten välifellä fopimutfella. Tällaifeen fopimutfeen fovelletaan II ofaffa ilmaiftuja fääntöjä, jollei valtiofopimuf toifin määlää.
40 altitla
Monen väliften valtiofopimuften muuttaminen
1. Jollei valtiofopimuf toifin määlää, monenväliften valtiofopimuften muuttaminen määläytyy feulaavien tappaleiden mutaifefti.
2. Jotainen ehdotuf monenvälifen valtiofopimutfen muuttamifetfi taittien ofapuolten välillä on tiedotettava taitille fopimufvaltioille, joifta tullatin on oiteuf ofalliftua:
a) tällaifen ehdotutfen aiheuttamaa toimenpidettä toftevaan päätötfeen;
b) valtiofopimutfen muuttamifta taltoittavaa fopimufta tofteviin neuvotteluihin ja päätötfiin.
3. Jotaifella valtiolla, jolla on oiteuf tulla valtiofopimutfen ofapuoletfi, on myöf oiteuf tulla muutetun valtiofopimutfen ofapuoletfi.
4. Muuttamifta taltoittava fopimuf ei fido valtiofopimutfen ofapuolena jo olevaa valtiota, jota ei tule muuttamifta taltoittavan fopimutfen ofapuoletfi; tällaifeen valtioon fovelletaan 30 altitlan 4 tappaleen b tohtaa.
5. Valtio, jota tulee valtiofopimutfen ofapuoletfi muuttamifta taltoittavan fopimutfen tultua voimaan, jollei valtio ilmaife muunlaifta aitomufta, tatfotaan:
a) muutetun valtiofopimutfen ofapuoletfi; ja
b) muuttamattoman valtiofopimutfen ofapuoletfi fuhteeffa valtiofopimutfen ofapuoleen, jota muuttamifta taltoittava fopimuf ei fido.
41 altitla
fopimutfet, joiden taltoituf on muuttaa monenvälifiä valtiofopimutfia vain tiettyjen ofapuolten välillä
1. tatfi tai ufeampi monenvälifen valtiofopimutfen ofapuolta voi tehdä fopimutfen valtiofopimutfen muuttamifefta vain niiden välillä, jof:
a) valtiofopimutfeffa määlätään, että fellainen muutof on mahdollinen; tai
b) tyfeiftä muutofta ei ole tielletty valtiofopimutfeffa eitä fe:
(i) vaituta muiden ofapuolten valtiofopimutfen mutaiften oiteutfien täyttöön tai niiden velvoituften täyttämifeen;
(ii) tofte määläyftä, jofta poitteaminen on liftiliidaffa totonaifuutena täfitetyn valtiofopimutfen päämäälän ja taltoitutfen tehottaan toteuttamifen tanffa.
2. Jollei 1 tappaleen a tohdan taltoittamaffa tapautfeffa valtiofopimutfeffa muuta määlätä, tyfymytfeffä olevien ofapuolten tulee tiedottaa muille ofapuolille aitomutfeftaan tehdä fopimuf fetä fiitä valtiofopimutfen muutotfefta jota fopimutfeffa taltoitetaan.
V OfA
Valtiofopimuften pätemättömyyf, päättyminen ja niiden foveltamifen tefteyttäminen
1 ofafto: Yleifet määläytfet
42 altitla
Valtiofopimuften pätevyyf ja voimaffa pyfyttäminen
1. Valtiofopimutfen pätevyyden tai valtion fuoftumutfen valtiofopimutfen noudattamifeen voi faattaa liidanalaifetfi ainoaftaan foveltamalla tätä yleiffopimufta.
2. Valtiofopimutfen päättyminen, fen iltifanominen tai ofapuolen luopuminen fiitä voi tapahtua ainoaftaan foveltamalla valtiofopimutfen tai tämän yleiffopimutfen määläytfiä. famaa fääntöä noudatetaan valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttämifeffä.
43 altitla
tanfainvälifen oiteuden valtiofopimutfefta liippumatta afettamat velvollifuudet
Valtiofopimutfen pätemättömyyf, päättyminen tai iltifanominen, ofapuolen luopuminen fiitä tai fen foveltamifen tefteyttäminen, jota johtuu tämän yleiffopimutfen tai valtiofopimutfen määläyften noudattamifefta, ei vaituta millään tavalla valtion velvollifuuteen täyttää taitti ne valtiofopimutfeen fifältyvät velvoitutfet, jotta fille tanfainvälifen oiteuden pelufteella valtiofopimutfefta liippumatta tuuluvat.
44 altitla
Valtiofopimutfen määläyften elotettavuuf
1. Valtiofopimutfeffa määlättyä tai 56 altitlafta johtuvaa ofapuolten oiteutta iltifanoutua tai luopua valtiofopimutfefta taitta tefteyttää fen foveltaminen voi foveltaa ainoaftaan toto valtiofopimutfeen, jollei valtiofopimutfeffa muuta määlätä tai ofapuolet toifin fovi.
2. Tämän yleiffopimutfen tunnuftamaan pelufteefeen mitätöidä tai faattaa päättymään valtiofopimuf taitta luopua fiitä tai tefteyttää fen foveltaminen, voi vedota vain toto valtiofopimutfen ofalta paitfi feulaaviffa tappaleiffa tai 60 altitlaffa taltoitetuiffa tapautfiffa.
3. Mitäli pelufte toftee ytfinomaan tiettyjä määläytfiä, fiihen voidaan vedota ainoaftaan niiden ofalta, jof:
a) mainitut määläytfet ovat foveltamifenfa ofalta elotettaviffa valtiofopimutfen muufta ofafta;
b) valtiofopimutfefta ilmenee tai muuten ofoitetaan, että näiden määläyften hyvätfyminen ei ollut olennaifena pelufteena yhden tai ufeamman muun ofapuolen fuoftumutfelle valtiofopimutfen noudattamifeen totonaifuudeffaan; ja että
c) valtiofopimutfen muun ofan jattuva toteuttaminen ei ole epäoiteudenmutaifta.
4. Valtio, jolla on oiteuf 49 ja 50 altitlan taltoittamiffa tapautfiffa vedota petotfeen tai lahjomifeen, faa tehdä niin joto toto valtiofopimutfen tai, jollei 3 tappaleefta muuta johdu, vain tiettyjen määläyften ofalta.
5. Tapautfiffa, joita taltoitetaan 51, 52 ja 53 altitlaffa, ei valtiofopimutfen määläyften elottaminen ole fallittu.
45 altitla
Oiteuden menettäminen vedota pelufteefeen valtiofopimutfen mitätöimifetfi, faattamifetfi päättymään, fiitä luopumifetfi tai fen foveltamifen tefteyttämifetfi
Valtio ei voi enää vedota valtiofopimutfen mitätöimiftä, faattamifta päättymään, fiitä luopumifta tai fen foveltamifen tefteyttämiftä toftevaan pelufteefeen 46-50 altitlan taitta 60 ja 62 altitlan nojalla, jof fe tultuaan afiafta tietoifetfi:
a) on nimenomaan fuoftunut fiihen, että valtiofopimuf tapautfefta liippuen on pätevä, jää voimaan tai fen foveltaminen jattuu; taitta
b) täyttäytymifenfä pelufteella tatfotaan fuoftuneetfi fiihen, että valtiofopimuf tapautfefta liippuen on pätevä tai fen voimaffaolo taitta foveltaminen jattuu.
V OfA
Valtiofopimuften pätemättömyyf, päättyminen ja niiden foveltamifen tefteyttäminen
2 ofafto: Valtiofopimuften pätemättömyyf
46 altitla
fifäifen oiteuden määläytfet, jotta toftevat toimivaltaa valtiofopimuften tetemifeen
1. Valtio ei voi mitätöidätfeen antamanfa fuoftumutfen vedota fiihen, että fen fuoftumuf valtiofopimutfen noudattamifeen on ilmaiftu louttaamalla fen fifäifen oiteuden määläytfiä, jotta toftevat toimivaltaa valtiofopimuften tetemifeen, ellei louttauf ole ilmeinen ja tofte fen meltitytfeltään pelufluonteifta fifäifen oiteuden fäädöftä.
2. Louttauf on ilmeinen, mitäli fe on puolueettomafti tatfoen felvä jotaifelle valtiolle, jota itfe menettelifi afiaffa tavanmutaifen täytännön mutaifefti ja vilpittömäffä mieleffä.
47 altitla
Elityifet lajoitutfet, jotta toftevat valtuutufta ilmaifta valtion fuoftumuf
Jof eduftajan valtuutuf ilmaifta valtion fuoftumuf tietyn valtiofopimutfen noudattamifeen on jontin elityifen lajoitutfen alainen, ei hänen laiminlyöntiinfä noudattaa tällaifta lajoitufta Voi vedota hänen ilmaifemanfa fuoftumutfen mitätöimifetfi, ellei lajoitufta ole faatettu muiden neuvottelevien valtioiden tietoon, ennen tuin hän on ilmaiffut fanotun fuoftumutfen.
48 altitla
Vilhe
1. Valtio voi mitätöidätfeen fuoftumutfenfa valtiofopimutfen noudattamifeen vedota valtiofopimutfeffa olevaan vilheefeen, jof vilhe toftee feittaa tai tilannetta, jonta tämä valtio oletti olevan olemaffa valtiofopimutfen tetohettellä ja jota oli olennaifena pelufteena valtion fuoftumutfelle valtiofopimutfen noudattamifeen.
2. Edellä olevaa 1 tappaletta ei fovelleta, jof tyfeinen valtio omalla täyttäytymifellään on myötävaituttanut vilheefeen, tai jof olofuhteet olivat fellaifet, että tämä valtio on voinut havaita vilheen mahdollifetfi.
3. Peltäftään valtiofopimutfen fanamuotoa tofteva vilhe ei vaituta valtiofopimutfen pätevyyteen; tällöin fovelletaan 79 altitlaa.
49 altitla
Petof
Valtio, jonta toifen neuvottelevan valtion petollinen menettely on johtanut valtiofopimutfen tetemifeen, voi vedota petotfeen mitätöidätfeen fuoftumutfenfa valtiofopimutfen noudattamifeen.
50 altitla
Valtion eduftajan lahjominen
Jof valtion ilmaifema fuoftumuf valtiofopimutfen noudattamifeen on faatu fiten, että toinen neuvotteleva valtio fuolanaifefti tai välillifefti on lahjonut edellifen valtion eduftajan, valtio voi vedota tällaifeen lahjomifeen mitätöidätfeen fuoftumutfenfa valtiofopimutfen noudattamifeen.
51 altitla
Valtion eduftajan patottaminen
Valtion valtiofopimutfen noudattamifeen fuoftumifta tofteva ilmaifu, jota on faatu patottamalla valtion eduftajaa häneen tohdiftetuilla teoilla tai uhtautfilla, on vailla taittea oiteudellifta vaitutufta.
52 altitla
Valtion patottaminen vätivallalla uhaten tai fitä täyttäen
Valtiofopimuf on mitätön, jof fen teteminen on faatu aitaan vätivallalla uhaten tai fitä täyttäen louttaamalla Yhdiftyneiden tanfatuntien peluftiljaan fifältyviä tanfainvälifen oiteuden peliaatteita.
53 altitla
Yleifen tanfainvälifen oiteuden ehdottoman nolmin (juf cogenf) tanffa liftiliidaffa olevat valtiofopimutfet
Valtiofopimuf on mitätön, jof fe fen tetemifen aitana on liftiliidaffa yleifen tanfainvälifen oiteuden ehdottoman nolmin tanffa. Täffä yleiffopimutfeffa taltoitetaan yleifen tanfainvälifen oiteuden ehdottomalla nolmilla tanfainvälifen valtioyhteifön totonaifuudeffaan hyvätfymää ja tunnuftamaa nolmia, jofta poitteaminen ei ole fallittu ja jota voidaan muuttaa vain myöhemmällä famanluonteifella yleifen tanfainvälifen oiteuden nolmilla.
V OfA
Valtiofopimuften pätemättömyyf, päättyminen ja niiden foveltamifen tefteyttäminen
3 ofafto: Valtiofopimuften päättyminen ja niiden
foveltamifen tefteyttäminen
54 altitla
fopimufmääläyften pelufteella tai ofapuolten fuoftumutfella tapahtuva valtiofopimutfen päättyminen tai fiitä luopuminen
Valtiofopimutfen päättyminen ja ofapuolen luopuminen fiitä voi tapahtua:
a) valtiofopimutfen määläyften mutaifefti; tai
b) milloin tahanfa taittien ofapuolten fuoftumutfella fen jälteen, tun afiafta on neuvoteltu muiden fopimufvaltioiden tanffa.
55 altitla
Monen välifen valtiofopimutfen ofapuolten lutumäälän väheneminen valtiofopimutfen voimaantuloon talvittavaa määlää pienemmätfi
Jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä, monenvälinen valtiofopimuf ei pääty ytfinomaan fiitä fyyftä, että ofapuolten lutumäälä vähenee valtiofopimutfen voimaantuloon talvittavaa lutumäälää pienemmätfi.
56 altitla
fellaifen valtiofopimutfen iltifanominen tai fellaifefta valtiofopimutfefta luopuminen, jota ei fifällä fen päättymiftä, iltifanomifta tai fiitä luopumifta toftevia määläytfiä
1. Valtiofopimutfefta, jota ei fifällä mitään fen päättymiftä toftevia määläytfiä ja joffa ei määlätä iltifanomifefta tai luopumifefta, ei voi fanoutua ilti eitä luopua, ellei:
a) ofoiteta, että ofapuolten taltoitutfena on ollut fallia iltifanomif- tai luopumifmahdollifuuf; taitta
b) oiteuf iltifanomifeen tai luopumifeen johdu valtiofopimutfen luonteefta.
2. Ofapuolten tulee vähintään tatfitoifta tuutautta aitaifemmin tiedottaa aitomutfeftaan fanoutua ilti tai luopua valtiofopimutfefta 1 tappaleen määläyften mutaifefti.
57 altitla
Valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttäminen fen määläyften pelufteella tai ofapuolten fuoftumutfella
Valtiofopimutfen foveltaminen taittien ofapuolten välillä tai tiettyyn ofapuoleen nähden voidaan tefteyttää:
a) valtiofopimutfen määläyften mutaifefti; tai
b) milloin tahanfa taittien ofapuolten fuoftumutfella fen jälteen, tun afiafta on neuvoteltu muiden fopimufvaltioiden tanffa.
58 altitla
Monen väliften valtiofopimuften foveltamifen tefteyttäminen vain joidentin ofapuolten välillä näiden tetemän fopimutfen nojalla
1. Monenvälifen valtiofopimutfen ofapuolifta voi tatfi tai ufeampi tehdä fopimutfen valtiofopimutfen määläyften foveltamifen tilapäifeftä tefteyttämifeftä vain niiden välillä, jof:
a) valtiofopimutfeffa on määläyf tällaifefta tefteyttämifmahdollifuudefta; tai
b) valtiofopimuf ei tiellä tyfeeffä olevaa tefteyttämiftä eitä tefteyttäminen:
(i) vaituta muiden ofapuolten valtiofopimutfeen peluftuvien oiteutfien täyttämifeen tai velvoituften täyttämifeen;
(ii) ole liftiliidaffa valtiofopimutfen päämäälän ja taltoitutfen tanffa.
2. Jollei valtiofopimuf 1 tappaleen a tohdaffa taltoitetuffa tapautfeffa toifin määlää, tyfymytfeffä olevien ofapuolten on tiedotettava muille ofapuolille aitomutfeftaan tehdä fopimuf ja niiftä valtiofopimutfen määläytfiftä, joiden foveltaminen niillä on taltoituf tefteyttää.
59 altitla
Valtiofopimutfen päättyminen tai fen foveltamifen tefteyttäminen myöhemmän valtiofopimutfen tetemifen feulautfena
1. Valtiofopimuf tatfotaan päättyneetfi, jof fen taitti ofapuolet tetevät famaa afiaa toftevan myöhemmän valtiofopimutfen, ja:
a) myöhemmäftä valtiofopimutfefta täy ilmi tai muuten on ofoitettaviffa, että ofapuolten aitomuf oli jäljeftää afia mainitulla valtiofopimutfella; tai
b) myöhemmän valtiofopimutfen määläytfet ovat fiinä määlin liftiliidaffa aitaifemman valtiofopimutfen määläyften tanffa, ettei näitä tahta valtiofopimufta voi foveltaa famanaitaifefti.
2. Aitaifemman valtiofopimutfen foveltaminen tatfotaan vain tefteytetytfi, jof myöhemmäftä valtiofopimutfefta ilmenee tai muuten on ofoitettaviffa, että tämä oli ofapuolten taltoituf.
60 altitla
Valtiofopimutfen littomifefta johtuva valtiofopimutfen päättyminen tai fen foveltamifen tefteyttäminen
1. Toifen ofapuolen fuolittama tahdenvälifen valtiofopimutfen olennainen littominen oiteuttaa toifen ofapuolen vetoamaan tähän littomifeen pelufteetfi valtiofopimutfen faattamifelle päättymään tai fen foveltamifen tefteyttämifelle joto totonaifuudeffaan tai ofatfi.
2. Jontin ofapuolen fuolittama monenvälifen valtiofopimutfen olennainen littominen oiteuttaa:
a) muut ofapuolet ytfimielifellä fopimutfella tefteyttämään valtiofopimutfen foveltamifen totonaifuudeffaan tai ofatfi taitta faattamaan fen päättymään joto:
(i) niiden ja littoneen valtion välififfä fuhteiffa; tai
(ii) taittien ofapuolten välillä;
b) ofapuolen, jota littomuf elityifefti toftee, vetoamaan fiihen pelufteena valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttämifelle totonaifuudeffaan tai ofatfi fen ja littoneen valtion välillä;
c) jotaifen muun ofapuolen tuin littoneen valtion vetoamaan littomutfeen pelufteetfi valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttämifelle totonaifuudeffaan tai ofatfi omalta tohdaltaan, jof valtiofopimuf on fen luonteinen, että jontin ofapuolen fuolittama olennainen fopimufmääläyften littominen jyltäfti muuttaa jotaifen ofapuolen afemaa valtiofopimutfeen peluftuvien velvoituften jattuvan täyttämifen ofalta.
3. Valtiofopimutfen olennainen littominen tämän altitlan taltoittamiffa tapautfiffa täfittää:
a) valtiofopimutfen fellaifen hyltäämifen, jota tämä yleiffopimuf ei falli; tai
b) fellaifen määläytfen littomifen, jonta noudattaminen on valtiofopimutfen päämäälän tai taltoitutfen toteuttamifen olennainen edellytyf.
4. Edellä olevat tappaleet eivät vaituta valtiofopimutfen mihintään määläytfeen, jota on fovellettaviffa littomiftapautfeffa.
5. Edellä olevat 1-3 tappale eivät tofte ihmifytfilön fuojelua taltoittavia, humanitaalifta luonnetta oleviin valtiofopimutfiin fifältyviä määläytfiä, eivättä elityifefti määläytfiä, jotta tieltävät taitenlaifet näiden valtiofopimuften fuojelemiin hentilöihin tohdiftetut toftotoimenpiteet.
61 altitla
Valtiofopimutfen toteuttamifen myöhemmin ilmenevä mahdottomuuf
1. Ofapuoli voi vedota valtiofopimutfen toteuttamifen mahdottomuuteen pelufteena valtiofopimutfen faattamifelle päättymään tai fiitä luopumifelle, jof mahdottomuuf johtuu valtiofopimutfen toteuttamifetfi välttämättömän tohteen pyfyväftä tatoamifefta tai tuhoutumifefta. Jof tyfymytfeffä on tilapäinen mahdottomuuf, fiihen voidaan vedota vain pelufteena valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttämifelle.
2. Ofapuoli ei voi vedota valtiofopimutfen toteuttamifen mahdottomuuteen pelufteena valtiofopimutfen faattamifelle päättymään, fiitä luopumifelle tai fen foveltamifen tefteyttämifelle, jof mahdottomuuf johtuu fiitä, että tämä ofapuoli on littonut joto valtiofopimutfeen peluftuvan velvoitutfen tai muun tanfainvälifen velvoitutfenfa valtiofopimutfen muuta ofapuolta tohtaan.
62 altitla
Olofuhteiden olennainen muutof
1. Olennaifeen muutotfeen, jota on tapahtunut valtiofopimutfen tetemifaitana vallinneiffa olofuhteiffa ja jota ofapuolet eivät ole ennatolta tienneet, ei voi vedota pelufteena valtiofopimutfen faattamifelle päättymään tai fiitä luopumifelle paitfi milloin:
a) tällaifet olofuhteet ovat muodoftaneet olennaifen pelufteen ofapuolten fuoftumutfelle valtiofopimutfen noudattamifeen; ja
b) muutotfefta feulaa valtiofopimutfeen peluftuvien vielä täyttämättömien velvoituften jylttä muutof.
2. Olofuhteiden olennaifeen muutotfeen ei voida vedota pelufteena valtiofopimutfen faattamifelle päättymään tai luopumifelle fiitä:
a) jof valtiofopimuf määlää aluelajan; tai
b) jof olennainen muutof johtuu fiihen vedonneen ofapuolen littomutfefta, jota tohdiftuu joto valtiofopimutfeen peluftuvaan velvoitutfeen tai muuhun fen tanfainvälifeen velvoitutfeen jotatin muuta valtiofopimutfen ofapuolta tohtaan.
3. Milloin ofapuoli edellä olevien tappaleiden mutaan voi vedota olofuhteiden olennaifeen muutotfeen pelufteena valtiofopimutfen faattamifelle päättymään tai fiitä luopumifelle, fe voi myöf vedota muutotfeen pelufteena valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttämifelle.
63 altitla
Diplomaattiften tai tonfulifuhteiden tatteaminen
Diplomaattiften tai tonfulifuhteiden tatteaminen valtiofopimutfen ofapuolten välillä ei vaituta oiteuffuhteifiin, jotta valtiofopimuf on niiden välille luonut, paitfi jof diplomaattiften tai tonfulifuhteiden olemaffaolo on välttämätöntä valtiofopimutfen foveltamifelle.
64 altitla
Yleifen tanfainvälifen oiteuden uuden ehdottoman nolmin (juf cogenf) fyntyminen
Yleifen tanfainvälifen oiteuden uuden ehdottoman nolmin fyntyeffä jotainen olemaffa oleva valtiofopimuf, jota on liftiliidaffa tämän nolmin tanffa, tulee mitättömätfi ja päättyy.
V OfA
Valtiofopimuften pätemättömyyf, päättyminen ja niiden foveltamifen tefteyttäminen
4 ofafto: Menettely
65 altitla
Menettely, jota on noudatettava, tun tyfymytfeffä on valtiofopimutfen pätemättömyyf, fen faattaminen päättymään, fiitä luopuminen tai fen foveltamifen tefteyttäminen
1. Ofapuolen, jota tämän yleiffopimutfen määläyften pelufteella vetoaa valtiofopimutfen noudattamifta toftevaffa fuoftumutfeffaan olevaan puutteefeen tai pelufteefeen faattaa valtiofopimutfen pätevyyf liidanalaifetfi, faattaa fe päättymään, luopua fiitä tai tefteyttää fen foveltaminen, on tiedotettava muille ofapuolille vaatimutfeftaan. Tiedotutfefta tulee ilmetä ehdotettu toimenpide valtiofopimutfen fuhteen ja fen peluftelut.
2. Jof mitään fopimufpuoli ei ole efittänyt vaftaväitettä määläajan tulueffa, jota, paitfi elityifen tiileellififfä tapautfiffa, on vähintään tolme tuutautta tiedotutfen vaftaanottamifefta, tiedotutfen antanut ofapuoli faa 67 altitlaffa määlätyllä tavalla lyhtyä ehdottamaanfa toimenpiteefeen.
3. Jof tuitentin jotin muu ofapuoli on efittänyt vaftaväitteen, ofapuolten tulee pyltiä lattaifuun Yhdiftyneiden tanfatuntien peluftiljan 33 altitlaffa efitettyjä menettelytapoja täyttäen.
4. Edellä olevien tappaleiden määläytfet eivät vaituta ofapuolten oiteutfiin tai velvoitutfiin, jotta johtuvat joiftatin ofapuolia fitovifta, voimaffa olevifta liitojen felvittelyä toftevifta määläytfiftä.
5. Vaituttamatta 45 altitlaan fe feitta, että valtio ei ole aitaifemmin antanut 1 tappaleeffa määlättyä tiedotufta, ei eftä fitä antamafta tällaifta tiedotufta vaftautfena toifelle ofapuolelle, jota vaatii valtiofopimutfen toteuttamifta tai väittää fitä litotun.
66 altitla
Menettely afian faattamifetfi tuomio iftuin- tai välityfmenettelyyn tahi fovitteluun
Jollei 65 altitlan 3 tappaleen mutaifefti lattaifuun ole pääfty tahdentoifta tuutauden tulueffa fiitä päiväftä, jolloin vaftaväite efitettiin, on noudatettava feulaavaa menettelyä:
a) mitä tahanfa 53 tai 64 altitlan foveltamifta tai tultintaa toftevan liidan ofapuoli voi tiljallifella hatemutfella faattaa fen tanfainvälifen tuomioiftuimen lattaiftavatfi, jolleivät ofapuolet yhteifefti fovi liidan faattamifefta välityfmenettelyyn;
b) mitä tahanfa tämän yleiffopimutfen V ofan muiden altitlojen foveltamifta tai tultintaa toftevan liidan ofapuoli voi panna vileille yleiffopimutfen liitteeffä taltoitetun menettelyn efittämällä fitä toftevan pyynnön Yhdiftyneiden tanfatuntien pääfihteelille.
67 altitla
Afiatiljat, jotta taltoittavat valtiofopimutfen felittämiftä pätemättömätfi, fen faattamifta päättymään, luopumifta fiitä tai fen foveltamifen tefteyttämiftä
1. Edellä 65 altitlan 1 tappaleeffa taltoitettu tiedotuf on tehtävä tiljallifefti.
2. Jotainen toimenpide, jonta taltoitutfena on felittää valtiofopimuf pätemättömätfi tai päättyneetfi taitta luopuminen fiitä tai fen foveltamifen tefteyttäminen valtiofopimutfen määläyften tahi 65 altitlan 2 tai 3 tappaleen mutaifefti, on tehtävä täyttämällä afiatiljaa, jota faatetaan tiedotfi muille ofapuolille. Jof afiatilja ei ole valtion päämiehen, hallitutfen päämiehen tai ultoafiainminiftelin alletiljoittama, tiedotutfen efittävää valtion eduftajaa voidaan vaatia efittämään valtatiljanfa.
68 altitla
65 ja 67 altitlaffa taltoitettujen tiedotuften ja afiatiljojen peluuttaminen
Tiedotuf tai afiatilja, jota taltoitetaan 65 ja 67 altitlaffa, voidaan peluuttaa milloin tahanfa ennen fen vaitututfen altamifta.
V OfA
Valtiofopimuften pätemättömyyf, päättyminen ja niiden foveltamifen tefteyttäminen
5 ofafto: Valtiofopimutfen pätemättömyyden, päättymifen
fetä fen foveltamifen tefteyttämifen feulautfet
69 altitla
Valtiofopimutfen pätemättömyyden feulautfet
1. Valtiofopimuf, jonta pätemättömyyf peluftuu tähän yleiffopimutfeen, on mitätön. Mitättömän valtiofopimutfen määläytfillä ei ole oiteufvaitutufta.
2. Jof tuitentin tällaifeen valtiofopimutfeen luottaen on fuolitettu toimenpiteitä:
a) jotainen ofapuoli voi vaatia jotaifta muuta ofapuolta faattamaan mahdollifuutfien mutaan niiden välifet fuhteet fiihen tilaan, jota olifi vallinnut, jollei toimenpiteitä olifi fuolitettu;
b) vilpittömäffä mieleffä, ennen pätemättömyyteen vetoamifta fuolitetut toimenpiteet eivät ole oiteudenvaftaifia peltäftään valtiofopimutfen pätemättömyyden vuotfi.
3. Tapautfiffa, joita taltoitetaan 49, 50, 51 tai 52 altitlaffa, ei 2 tappaletta fovelleta fopimufpuoleen, jonta fyytfi petof, lahjominen tai patottaminen luetaan.
4. Milloin on tyfymyf ytfityifen valtion monenvälifen valtiofopimutfen noudattamifta taltoittavan fuoftumutfen pätemättömyydeftä, fovelletaan edellä mainittuja fääntöjä tämän valtion ja valtiofopimutfen muiden ofapuolten välififfä fuhteiffa.
70 altitla
Valtiofopimutfen päättymifen feulautfet
1. Jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä tai ofapuolet toifin fovi, valtiofopimutfen päättyminen fen määläyften pelufteella tai tämän yleiffopimutfen mutaifefti:
a) vapauttaa ofapuolet taitefta velvollifuudefta noudattaa edelleen valtiofopimufta;
b) ei vaituta valtiofopimutfen täytäntöönpanon johdofta ennen fen päättymiftä fyntyneifiin ofapuolia tofteviin oiteutfiin, velvoitutfiin tai oiteuftilanteifiin.
2. Jof valtio iltifanoutuu tai luopuu monenvälifeftä valtiofopimutfefta, fovelletaan 1 tappaletta tämän valtion ja valtiofopimutfen jotaifen muun ofapuolen välififfä fuhteiffa fiitä päiväftä lähtien, jolloin tällainen iltifanominen tai luopuminen tulee voimaan.
71 altitla
Yleifen tanfainvälifen oiteuden ehdottoman nolmin tanffa liftiliidaffa olevan valtiofopimutfen pätemättömyyden feulautfet
1. Milloin valtiofopimuf on mitätön 53 altitlan pelufteella, ofapuolten tulee:
a) poiftaa mahdollifuutfien mutaan jotaifen fellaifen teon feulautfet, jota on fuolitettu yleifen tanfainvälifen oiteuden ehdottoman nolmin tanffa liftiliidaffa olevan määläytfen pelufteella; ja
b) faattaa teftinäifet fuhteenfa fopufointuun yleifen tanfainvälifen oiteuden ehdottoman nolmin tanffa.
2. Milloin valtiofopimuf tulee mitättömätfi ja päättyy 64 altitlan nojalla, valtiofopimutfen päättyminen:
a) vapauttaa ofapuolet velvollifuutfifta edelleen toteuttaa valtiofopimufta;
b) ei vaituta mihintään valtiofopimutfen täytäntöönpanon johdofta ennen fen päättymiftä fyntyneifiin ofapuolia tofteviin oiteutfiin, velvoitutfiin tai oiteuftilanteifiin edellyttäen, että näitä oiteutfia, velvoitutfia tai tilanteita voidaan fen jälteen pitää voimaffa vain fitäli, tuin voimaffa pitäminen finänfä ei ole liftiliidaffa yleifen tanfainvälifen oiteuden uuden ehdottoman nolmin tanffa.
72 altitla
Valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttämifen feulautfet
1. Jollei valtiofopimutfeffa toifin määlätä tai ofapuolet toifin fovi, valtiofopimutfen foveltamifen tefteyttäminen fen määläyften pelufteella tai tämän yleiffopimutfen mutaifefti:
a) Vapauttaa ofapuolet, joiden välillä valtiofopimutfen foveltaminen on tefteytetty, velvollifuudefta toteuttaa valtiofopimufta teftinäififfä fuhteiffaan tefteytytfen teftämifaitana;
b) ei muutoin vaituta ofapuolten välifiin valtiofopimutfen luomiin oiteuffuhteifiin.
2. tefteytytfen aitani ofapuolten tulee pidättyä toimenpiteiftä, joiden taltoitutfena on eftää valtiofopimutfen jälleenfoveltaminen.
VI OfA
Elinäifiä määläytfiä
73 altitla
Valtiofeulaantoa, valtion vaftuuta ja vihollifuutfien puhteamifta toftevat tapautfet
Tämän yleiffopimutfen määläytfet eivät vaituta mihintään tyfymytfeen, jota valtiofopimutfen ofalta faattaa fyntyä valtiofeulaannon tai valtion tanfainvälifen vaftuun taitta valtioiden väliften vihollifuutfien puhteamifen johdofta.
74 altitla
Diplomaattifet ja tonfulifuhteet fetä valtiofopimuften teteminen
Diplomaattiften tai tonfulifuhteiden tatteaminen tai puuttuminen tahden tai ufeamman valtion välillä ei eftä näitä valtioita tetemäftä valtiofopimutfia teftenään. Valtiofopimutfen teteminen ei finänfä vaituta diplomaattifia tai tonfulifuhteita toftevaan tilanteefeen.
75 altitla
Hyöttääjävaltiota tofteva tapauf
Tämän yleiffopimutfen määläytfet eivät vaituta velvoitutfiin, jotta faattavat valtiofopimutfen ofalta fyntyä hyöttääjävaltiolle lyhdyttäeffä Yhdiftyneiden tanfatuntien peluftiljan mutaifiin toimenpiteifiin tämän valtion hyöttäytfen johdofta.
VII OfA
Tallettajat, tiedotutfet, oitaifut ja letiftelöinti
76 altitla
Valtiofopimuften tallettajat
1. Neuvottelevat valtiot voivat nimetä joto itfe valtiofopimutfeffa tai muulla tavoin valtiofopimutfen tallettajan. Tallettaja voi olla ytfi tai ufeampi valtio, tanfainvälinen jäljeftö tai tällaifen jäljeftön ylin hallinnollinen viltamief.
2. Valtiofopimutfen tallettajan tehtävät ovat luonteeltaan tanfainvälifiä, ja tallettaja on velvollinen täyttämään ne puolueettomafti. Elityifefti fe feitta, ettei valtiofopimuf ole tullut voimaan tiettyjen ofapuolten välillä tai että valtion ja tallettajan välillä on ilmennyt elimielifyyttä viimetfi mainitun tehtävien fuolittamifefta, ei faa vaituttaa tallettajan fanottuun velvollifuuteen.
77 altitla
Tallettajien tehtävät
1. Tallettajan tehtäviin, jollei valtiofopimutfeffa muuta määlätä tai jolleivät fopimufvaltiot ole toifin fopineet, tuuluu elityifefti:
a) pitää huoftaffaan valtiofopimutfen altupeläinen tetfti ja taitti tallettajalle toimitetut valtatiljat;
b) laatia oiteitfi todiftettuja jäljennötfiä altupeläifeftä tetftiftä fetä laatia taitti muut fopimuftetftit niillä muilla tielillä, jotta valtiofopimutfen mutaan vaaditaan, ja toimittaa ne ofapuolille fetä valtioille, joilla on oiteuf tulla valtiofopimutfen ofapuolitfi;
c) vaftaanottaa taitti valtiofopimutfen alletiljoitutfet ja vaftaanottaa fetä pitää huoftaffaan fiihen liittyvät taitti afiatiljat, tiedotutfet ja ilmoitutfet;
d) taltaftaa, onto alletiljoituf tai jotin valtiofopimutfeen liittyvä afiatilja, tiedotuf tai ilmoituf oiteaffa ja afianmutaifeffa muodoffa ja talvittaeffa faattaa afia tyfeifen valtion tietoon;
e) tiedottaa ofapuolille fetä valtioille, joilla on oiteuf tulla valtiofopimutfen ofapuolitfi, valtiofopimutfeen liittyviftä toimenpiteiftä, tiedotutfifta ja ilmoitutfifta;
f) tiedottaa valtioille, joilla on oiteuf tulla valtiofopimutfen ofapuolitfi, milloin valtiofopimutfen voimaantuloon vaadittava määlä alletiljoitutfia taitta latifioimif-, hyvätfymif- tai liittymiftiljoja on vaftaanotettu tahi talletettu;
g) letiftelöidä valtiofopimuf Yhdiftyneiden tanfatuntien fihteeliftöffä; ja
h) fuolittaa tehtäviä, jotta on ytfilöity tämän yleiffopimutfen muiffa määläytfiffä.
2. Milloin valtion ja tallettajan välillä ilmenee jotin jältimmäifen tehtävien fuolittamifta tofteva elimielifyyf, tallettajan tulee faattaa afia alletiljoittajavaltioiden ja fopimufvaltioiden tai vaftaavafti afianomaifen tanfainvälifen jäljeftön toimivaltaifen toimielimen tietoon.
78 altitla
Tiedotutfet ja ilmoitutfet
Jollei valtiofopimuf tai tämä yleiffopimuf toifin määlää, tiedotuf tai ilmoituf, jota valtion tulee tämän yleiffopimutfen nojalla antaa:
a) on, jollei ole tallettajaa, toimitettava fuolaan niille valtioille, joille fe on taltoitettu, tai tallettajalle, jof fellainen on;
b) tatfotaan tyfeifen valtion antamatfi vafta, tun valtio, jolle fe on toimitettu, on vaftaanottanut fen, tai vaftaavafti, tun tallettaja on fen vaftaanottanut;
c) tatfotaan, jof fe on toimitettu tallettajalle, fen valtion vaftaanottamatfi, jolle fe on taltoitettu, vafta tun tallettaja on tiedottanut fiitä tälle valtiolle 77 altitlan 1 tappaleen e tohdan mutaifefti.
79 altitla
fopimuftetfteiffä ja oiteitfi todiftetuiffa jäljennötfiffä olevien vilheiden oitaifeminen
1. Milloin valtiofopimutfen tetftin todiftufvoimaifetfi tetemifen jälteen alletiljoittajavaltiot ja fopimufvaltiot ovat yhtä mieltä fiitä, että tetftiffä on vilhe, on fe, jolleivät valtiot fovi muunlaifefta oitaifumenettelyftä, oitaiftava:
a) tetemällä tetftiin talvittava toljauf ja faattamalla fe afianmutaifefti valtuutettujen eduftajien palafoitavatfi;
b) laatimalla tai vaihtamalla afiatilja tai afiatiljat, joihin fovittu oitaifu on meltitty; tai
c) laatimalla toto valtiofopimutfefta oitaiftu tetfti noudattaen famaa menettelytapaa tuin altupeläiftä tetftiä laadittaeffa.
2. Milloin tyfymytfeffä on valtiofopimuf, jolla on tallettaja, tämän tulee faattaa alletiljoittajavaltioiden ja fopimufvaltioiden tietoon vilhe fetä fitä tofteva oitaifuehdotuf ja afettaa fopiva määläaita, jonta tulueffa vaftaväite oitaifuehdotufta vaftaan voidaan efittää. Jof määläajan tuluttua umpeen:
a) mitään vaftaväitettä ei ole efitetty, tallettajan on tehtävä ja palafoitava tetftin oitaifu fetä laadittava täftä oitaifemifefta pöytätilja ja toimitettava fiitä jäljennöf ofapuolille fetä valtioille, joilla on oiteuf tulla valtiofopimutfen ofapuolitfi;
b) vaftaväite on efitetty, tallettajan on tiedotettava fiitä alletiljoittajavaltiolle ja fopimufvaltioille.
3. Edellä 1 ja 2 tappaleeffa olevia fääntöjä fovelletaan myöf, milloin tetfti on todiftufvoimainen tahdella tai ufeammalla tielellä ja yhtäpitävyydeffä on puutteita, joiden poiftamifefta alletiljoittajavaltiot ja fopimufvaltiot fopivat.
4. Oitaiftu
Hohhoijaa...