Kirjallinen kysymys yliopistojen aloituspaikoista18.5.2011 12:06 Jussi Niinistö 14 kommenttia .Ensimmäinen valtiopäivätoimi on nyt tehty. Jätin tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi koskien ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää yliopistoissa. Asiaa selvittäessäni kävi ilmi, että tarkkaa tilastotietoa aiheesta on vähän, mutta huhupuheita sitäkin enemmän. Toivottavasti asianomainen ministeri laittaa virkamieskoneistonsa selvittämään asiaa perusteellisesti. Vastausta odotellessa ohessa itse kysymys.
–
KIRJALLINEN KYSYMYS
Ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrä yliopistoissa
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, sekä kuusi kaksikielistä yliopistoa, joissa on kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille opiskelijoille. Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon ruotsinkieliseen opetukseen on varattu paikkoja, on osoittautunut hankalaksi saada, sillä yliopistot ilmoittavat omat aloituspaikkamääränsä vaihtelevin käytännöin. Eri laskelmien mukaan ruotsinkieliseen opetukseen on vuonna 2011 varattu 6–8 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista.
Ruotsinkielisten 20–22-vuotiaiden osuus koko maan samanikäisistä on kuitenkin vain 5,2 prosenttia. Vaikuttaa siis siltä, että ruotsinkielisille on varattu opiskelupaikkoja yliopistoissa yli väestöosuuden. Lisäksi ruotsinkielisiin pääsykokeisiin osallistuneet ovat joissakin yliopistoissa päässeet esimerkiksi lääketieteelliselle ja oikeustieteelliselle alalle opiskelemaan huomattavasti alhaisemmilla pääsykoepisteillä kuin suomenkielisiin pääsykokeisiin osallistuneet.
Näin ollen näyttää siltä, että ruotsinkielisten on suhteessa helpompi päästä opiskelemaan yliopistoon kuin suomenkielisten. Tämä näkyy myös tilastoissa: vuosina 2000–2006 yliopistoihin on hyväksytty noin 50 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista, kun taas suomenkielisistä hakijoista opiskelupaikan on saanut noin 35 prosenttia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen yliopistojen aloituspaikkoihin mahdollisesti liittyvästä, ehkä huomattavastakin epäsuhdasta suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden kesken ja mitä se aikoo tehdä asialle?
Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2011
Jussi Niinistö /ps
.
–
KIRJALLINEN KYSYMYS
Ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrä yliopistoissa
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, sekä kuusi kaksikielistä yliopistoa, joissa on kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille opiskelijoille. Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon ruotsinkieliseen opetukseen on varattu paikkoja, on osoittautunut hankalaksi saada, sillä yliopistot ilmoittavat omat aloituspaikkamääränsä vaihtelevin käytännöin. Eri laskelmien mukaan ruotsinkieliseen opetukseen on vuonna 2011 varattu 6–8 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista.
Ruotsinkielisten 20–22-vuotiaiden osuus koko maan samanikäisistä on kuitenkin vain 5,2 prosenttia. Vaikuttaa siis siltä, että ruotsinkielisille on varattu opiskelupaikkoja yliopistoissa yli väestöosuuden. Lisäksi ruotsinkielisiin pääsykokeisiin osallistuneet ovat joissakin yliopistoissa päässeet esimerkiksi lääketieteelliselle ja oikeustieteelliselle alalle opiskelemaan huomattavasti alhaisemmilla pääsykoepisteillä kuin suomenkielisiin pääsykokeisiin osallistuneet.
Näin ollen näyttää siltä, että ruotsinkielisten on suhteessa helpompi päästä opiskelemaan yliopistoon kuin suomenkielisten. Tämä näkyy myös tilastoissa: vuosina 2000–2006 yliopistoihin on hyväksytty noin 50 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista, kun taas suomenkielisistä hakijoista opiskelupaikan on saanut noin 35 prosenttia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen yliopistojen aloituspaikkoihin mahdollisesti liittyvästä, ehkä huomattavastakin epäsuhdasta suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden kesken ja mitä se aikoo tehdä asialle?
Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2011
Jussi Niinistö /ps
.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ekös ruotsinkielisten tulisi enenevissä määrin siirtyä
palvelemaan omia ruotsinkielisiä tovereitaan.
Töihin vaan valtion pienipalkkaisille kassatehtäviin
niin ruotsalaiset saisivat haluamaansa palvelua ruotsiksi.
Turhaan sitä on yliopistoihin mennä.
Pois pakkoruotsi.
Ongelma ei ole pelkästään se, että ruotsinkielisiä ei saada matalasti koulutettuihin ammatteihin. Heitä ei saada edes moniin akateemisiinkaan ammatteihin, kuten opettajiksi.
Heikkotasoinen ruotsinkielinen opettajakunta lienee yksi syy ruotsinkielisten suomenkielisiä huonommille oppimistuloksille. Mutta kukapa sitä opettajan palkkaa menisi nauttimaan, kun helpolla pääsee paremmin palkattuihin juristin ja moniin kaupan alan tehtäviin, saati sitten yhteiskunnan johtopaikoille jatkamaan kielivähemmistön eliittiaseman ylläpitoa.
RKP:n ratkaisuna tietysti on tarjota suomenkielisille enemmän pakkoruotsia.
Noinhan se jo on. Kaikki opettajat ovat siis kaksi- tai ruotsinkielisiä.
Ruotsinkielisten lääkäreiden, juristien tai verovirkailijoiden käyttäminen vain ruyotsinkielisiä varten olisi erittäin tehoton malli. Näimä siis palvelevat pääosin suomenkielisiä. Tämän kattamiseksi tarvitaan siis joko paljon suomenkielisiä palvelemaan ruotsinkielisiä, tai sitten tehdään kuten nyt eli varmistetaan että kielitaitoisia valmistuu jonkun verran yli tarpeen, jolla kompensoidaan sitä että mionet kielitaitoiset palvelevat myös suomenkielisiä.
Tätä asiaa on vatvottu moneen otteeseen ja joka kerta päädytään siihen että tämä on tehokkain tapa. Kielitaito ON siis meriitti jolla on merkitystä. Myös pääsykokeissa. Vositte musitaa sen seuraavan kerran kun väitätte ettei kielitaidosta ole hyötyä. Nimenomaan ruotsinkielestä.
Pois pakkoruotsiko? Miksi? Jotta tarvittaisiin vielä enemmän kiintiöitäkö? Yrittäkää nyt jossain vaihheessa päättä mitä mieltä oikein olette.
"Ongelma ei ole pelkästään se, että ruotsinkielisiä ei saada matalasti koulutettuihin ammatteihin. Heitä ei saada edes moniin akateemisiinkaan ammatteihin, kuten opettajiksi."
No onhan se niin ettei vähemmistöllä ole likimainkaan samat koulutusmahdollisuudet kuin enemmistöllä. Jos haluavat sellaista koulutusta jota ei ruotsiksi ole saatavissa niin joutuvat sitten pakkosuomensa turvin yrittää pärjätä suomenkielisessä koulussa. Sellaista se vähemmistön elämä on.
Opettajiksi valmistuu väestöpohjaan nähden opettajia suurin piirtein saman verran kuin suomenkielisiäkin. Tosin jotkut kielitaitoiset ruiostinkieliset siirtyvät suomenkieliselle puolelle töihin. Siellä on enemmän vaklinnanvaraa.Näin ollen ruotsinkielieissä kouluissa on vähän enemmän pulaa. Ja tuo ratkaistaan lisäämällä ruostinkieisiä paikkoja. Ja sitten taas joku "Niinistö" meukkaa, kunnes joku on taas kertonut hänelle miten homma toimii ja miksi.
"Heikkotasoinen ruotsinkielinen opettajakunta lienee yksi syy ruotsinkielisten suomenkielisiä huonommille oppimistuloksille."
Saattaa olla. Toinen saattaa olla heikommat kolukirjat mitättömän kielpailun takia. Kaikista selkein on kuitenkin se ettei pienissä yksilöissä ole varaa erityisopetukseen samalla tavalla kuin suomenkielisellä puolekka.
"RKP:n ratkaisuna tietysti on tarjota suomenkielisille enemmän pakkoruotsia. "
Kielitaitoerositahan tässä on kyse. Ja se kartuu opiskelemalla. Eli tuo on luonnollisesti joka puolueen lääke. Niin paitsi yhden fobioita ruokkivan.
Ruotsinkielisille voitaisiin järjestää heti alusta lähtien suomenkielistä opetusta. Ei tarvittaisi kiintiöitä yliopistoihin kun suomenruotsalaisilla kuin suomenkielisilläkin olisi samat mahdollisuudet päästä yliopistoihin. Ei vähenisi ruotsin kielen taitokaan kun se on jo kotona opittu ja ruotsinkieliset palvelut pysyisivät ennallaan. Myöskään opettajakunta ei olisi heikompi tietylle osalle väestöstä ja oppimistulokset paranisivat.
Minkä peruskoulussa ja lukiossa opetettavan aineen opettajaksi ei voi opiskella ruotsiksi? Opettajaksi heitä ei saada juurikaan sen vuoksi, koska pääsääntöisesti leveämmän liksan varmistaviin oikeus- ja kauppatieteelliseen koulutukseen on ruotsinkielisen huomattavasti helpompaa päästä suhteessa suomenkielisiin.
Ei ainoastaan pakkoruotsia pois. Koko suomen keinotekoinen kaksikielisyys ja ruotsinkielisten eliittiaseman ylläpitäminen valtion taholta pitää purkaa. Ruotsinkieliset pitää asettaa muiden vähemmistöjen kanssa, kuten somalit ja venäläiset, samanarvoiseen asemaan. Lyhyemmän tähtäimen tavoite on kuitenkin ehdottomasti pakkoruotsin poistaminen.
Vastaan kun kysytään.
Kiintiöt ovat ainakin yliopistoissa ihan jees, jos vastavuoroisesti poistetaan nk. pakkoruotsi yliopisto-opiskelijoiden osalta, ja mikä vielä tärkeämpää, vaatimus ruotsinkielen taidosta julkisen sektorin virka- ja työsuhteissa lukuunottamatta ruotsin- ja kaksikielisiä kuntia.
Nähdäkseni kielivähemmistöllä, joka "yksi kansa, kaksi kieltä"-jargonistaan huolimatta jatkuvasti korostaa erilaisuuttaan ja erillisyyttään suhteessa valtaväestöön, on jonkinmoinen omakin vastuu ryhmästään. Jos hyväksymme sen, että ruotsinkielisille on esimerkiksi yliopistoissa omat kiintiönsä, vaikkapa vielä hieman ylimitoitetut suhteessa heidän osuuteensa koko väestöstä, voimme kaiketi olettaa, että nämä korkeakoulutetut ruotsinkieliset hakeutuvat tehtäviin oman kieliryhmänsä parissa. Jos näin onnellisesti on, ei kielienemmistön tarvitse ainakaan tästä syystä vaivata itseään pakkoruotsilla.
Todellisuudessa kielivähemmistön edustajat eivät ilmeisesti toimi näin, eli he eivät tunne vastuuta omasta ryhmästään, vaan siirtävät ongelman kielienemmistön harteille.
Totean vielä lopuksi, että suhtaudun itse ruotsinkielisiin periaatteellisen myönteisesti. En kuitenkaan oikein hyväksy heidän jatkuvaa erillisyyden korostustaan, ellei siitä myös todellisuudessa seuraa vastuuta huolehtia oman ryhmän asioista.
"Ruotsinkielisille voitaisiin järjestää heti alusta lähtien suomenkielistä opetusta. "
Miksi ihmeessä? Tehddänkö sitten niin että joka toinen vuosi kaikki opetus on suomenkielistä ja joka toinen ruotsinkielistä. Loppuisi ininä siitä että on epistä että toiset on kieltaitoisempiä kuin toiset.
"Ei vähenisi ruotsin kielen taitokaan kun se on jo kotona opittu ja ruotsinkieliset palvelut pysyisivät ennallaan."
Ai miten niin ei vähenisi? Jos äidinkielen käyttö supistuu entisetäkin niin kai se kielitaiokin rapistuu? Millä ihmeen ilveellä ruotsinkieliset palvelut pysyisivät ennallaan. Kielitaitoiset palvelieisva edelleennkin enimmäkseen suomenkielisiä ja kielitaidottomat eivät pystysi korvaaman tätä ruotsinkielsten pelveluvajetta.
"Myöskään opettajakunta ei olisi heikompi tietylle osalle väestöstä ja oppimistulokset paranisivat. "
Tietty osa opettajakunnasta sasia kyllä olla aika hiivbatin paljon parempi kuin muut jos pitää opettaa lapsia kielellä joka ei ole lasten äidinkieli.
Voiko siis joku sekoilla vielä tuotakin taidokkaammin, vai oliko sittenkin huumori kyseessä?
ÅA on ainoa ruotsinkielinen opinahjo. En ole lainkaan varma että siellä opetetaan kaikkia lukion oppiaineita. Osa ruotsinkielisistä opettajista joutunee opiskelemaan suomeksi pääainettaan.
Varsinainen ongelma on kuitenkin se että osa ruotsinkieleistä opettajista menee suomenkieliiin kouluihin opettamaan. Yleensä suomenkieliset koluot ovat suurempia ja toimivampia yksiköitä. Siellä on paremmat resurssit oppilaille saada sopivimpaa opetusta. Valinnavarakin on runsaampaa.
Näin syntyy ruotsinkieliselle puolelle vajetta joka korjataan osittain sillä että ruotsinkieliä otetaan suhteellisesti enenmmän opettajakoulutukseen. koknaan vajetta ei saa korjattu ja siksi ruotsinkielieissä kouluissa on suurempi osuus epäpäteviä opettajia.
On se niin vaikeaa olla suomenkielinen kun aina pitää olla kateellinen ruotsinkielisille.
Onko kukaan inissyt siitä että toiset ovat kielitaitoisempia kuin toiset? Tietääkseni ei. Ja jos ruotsi on äidinkielenä niin suomenkielinen opetus ei sen taitoa vähennä. Äidinkieli ei noin vain unohdu tai heikkene varsinkin kun sitä kuulee joka päivä kotona. Yhtä hyvin voisi väittää että ruotsin kielen opiskelu heikentäisi suomenkielisten äidinkielen taitoa. Suomenkielisen opetuksen edut olisivat myös siinä että tällöin ruotsinkieliset palvelut eivät edes olisi tarpeen. Suomen kielellä asiointi sujuisi moitteetta ja hyvin. Ei tarvittaisi pakkoruotsia ylläpitämään tällaista turhuutta ja rahaakin säästyisi rutkasti. Ja onko se ruotsinkielisille todella niin tärkeää saada puhua virastossa ruotsia? Niin tärkeää että sen takia kannattaa opettaa kaikki suomalaiset puhumaan ruotsin kieltä? Ruotsinkielisen palvelun takia joka voitaisiin hoitaa suomeksikin. Ei todellakaan.
"Koko suomen keinotekoinen kaksikielisyys ja ruotsinkielisten eliittiaseman ylläpitäminen valtion taholta pitää purkaa. "
No tulihan se sieltä. Mitä huttua te venkoilette sen pakkoruotsin kanssa kun päämäärnä kuitenkin on lopullinen ratkaisu.
"Lyhyemmän tähtäimen tavoite on kuitenkin ehdottomasti pakkoruotsin poistaminen. "
Eli kääntäen: jos ei halua poistaa kaksikielisyyttä niin silloin ei myöskään pidä poistaa pakkoruotsia. No täthän Wallin on kokoajan sanonut. Loppua ei saa päästää alulleen. Ja sinun juttusi pohjaltahan tilanne on juuri tämä.
Tiesitkö että olet vähemmistössä maassamme noine sinkkinä fobioinesi?
Niin ja siis tosiaan opettajavajeesta ei olisi pulaa suomenruotsalaisilla jos kaikki menisivät samoihin suomenkielisiin kouluihin. Kaikille on samat mahdollisuudet kaikkiin lukion pääaineisiin ja opettajakunta olisi yhtä tasokasta kaikille. Ja kuten sanoit suomenkieliset koulut ovat suurempia ja toimivampia yksiköitä ja resursseja on enemmän. Mikä ehdotuksessani siis on vikana?
"Kiintiöt ovat ainakin yliopistoissa ihan jees, jos vastavuoroisesti poistetaan nk. pakkoruotsi yliopisto-opiskelijoiden osalta, ja mikä vielä tärkeämpää, vaatimus ruotsinkielen taidosta julkisen sektorin virka- ja työsuhteissa lukuunottamatta ruotsin- ja kaksikielisiä kuntia "
Outo yhdistelmä. Lisätään kiintiöitä vastapalveluksi sille että jätetään suomnenkieliset entistä enemmän kielelliseen paitsioon. Toisaalta kiintiöt ja virkamiesruotsivaatimuukset kai edes osittain kohtaavat eli ovat kaksi eri tapaa aikaansaada osittain samoja asioita. Mutta vain osittain.
Kyllä hurrille tuo diili saattaiai olla erittäin edullinen. Helpompi sisäänpääsy ja entistäkin suurempi suhteellinen kieltaito. En vain usko että tuo uppoaisi suomenkielisiinpäättäjiin. Harmin paikka.
Itse en kyllä ole vankoillut kirjoituksissani mitään vaan todennut, että ruotsinkielisten eliittiasema pitää purkaa ja saattaa heidät samaan asemaan muiden vähemmistöjen kanssa. Tämä on täysin oikeudenmukaista ja yhden kielivähemmistön eliittiaseman ylläpidon purkaminen pitääkin päästää aluilleen.
En ole ajatusteni kanssa yksin, varsinkaan tulevaisuudessa. Keskustelua tullaan pitämään yllä niin allekirjoittaneen kuin muidenkin toimesta niin täällä kuin muuallakin ja yhä useammat suomenkieliset tulevat näkemään ruotsinkielisten eliittiaseman ylläpitämisen epäoikeudenmukaisuuden.
"Tietty osa opettajakunnasta sasia kyllä olla aika hiivbatin paljon parempi kuin muut jos pitää opettaa lapsia kielellä joka ei ole lasten äidinkieli."
"Saahan" niihin ruotsinkielisiin yliopistoihin hakea suomenkielisetkin, ei kuulemma ole mikään hurrien etuoikeus, vaikka ei voi opiskella äidinkielellään.
"Mikä ehdotuksessani siis on vikana?"
se kun osa suomihurreista haluaa jänkätä asiasta. ei siinä sen kummempia ole.
"Lisätään kiintiöitä vastapalveluksi sille että jätetään suomnenkieliset entistä enemmän kielelliseen paitsioon."
Missä noin sanottiin? Entä miten niin suomenkieliset olisivat entistä enemmän "kielellisessä paitsiossa"? Eikö paitsiosta juuri päästäisi, jos pakkoruotsin tilalla voisi opiskella vaikka jotain hyödyllisempää, kuten saksaa, ranskaa, venäjää, kiinaa, japania, espanjaa, jne..
Onko suomenruotsalaiset sitten suomenkielisiä vaikeammin koulutettavia, vai mikä siinä oikeasti on, että 95% kansasta pitää opettaa puhumaan pakolla vähemmistökieltä, mutta tuo 5% vähemmistö ei vuosikymmenestä toiseen tule enemmistökielellä(95/5) toimeen?
Henkilöoikeus
Henkilöoikeus on yksityisoikeuteen kuuluva oikeudenala, jonka piiriin kuuluu kansalaisten oikeustoimikelpoisuuden ja henkilökohtaisten oikeussuhteiden järjestäminen.[1] Toisin sanoen henkilöoikeus tutkii yksilön asemaa oikeusjärjestyksessä ja hänen itsemääräämisoikeuttaan tukevia ja rajoittavia säännöstöjä. Tämä oikeudenala jaetaan kahteen osaan: muodolliseen ja materiaaliseen henkilöoikeuteen. Henkilöoikeutta nimitetään myös persoonallisuusoikeudeksi, vaikka samaa nimitystä käytetään henkilöoikeuden osa-alueesta materiaalisesta henkilöoikeudesta.[2]
Muodollisen henkilöoikeuden keskeisiä tutkimuskohteita ovat oikeuskelpoisuuden ja oikeustoimikelpoisuuden teoriat, oikeushenkilöteoriat ja nimioikeus. Se ottaa kantaa oikeussubjektien syntyyn, olemassaoloon, niiden keskinäisiin suhteisiin, tunnistamiseen ja lakkaamiseen. Oikeussubjekteille osoitetuin kielloin, käskyin, ohjein ja sanktioin taataan oikeusjärjestyksen toimivuus.[2]
Materiaalinen henkilöoikeus on uudempi oikeudenala, jonka perustana on käsitys ihmisen itsemääräämisoikeudesta, sen laajuudesta ja suojaamisesta. Sen keskeisiä tutkimuskohteita ovat yksityisyys, tasa-arvo, tietosuoja, potilaan oikeudet ja holhous (holhousoikeus). Yksilön itsemääräämisoikeus on yksi pohjoismaisen oikeusvaltioajattelun peruspilareista. Ajattelun lähtökohtana on jokaisen yksilön vapaus. Tätä vapautta rajoittavat kuitenkin toisten yksilöiden vapaudet. Vapauksien ollessa vastakkaisia tarvitaan oikeudellisia ratkaisujärjestelmiä. Demokratian luonteeseen kuuluu, että ihmisen itsemääräämisoikeus jonkin verran kaventuu. Itsemääräämisoikeuteen liittyvät säännökset ovat suhteellisia ja ne eritellään neljäksi oikeudeksi. Yksilön sisäinen ja ulkoinen vapaus tarkoittaa oikeutta fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Oikeus kompetenssiin tarkoittaa, että yksilöllä tulee olla riittävä harkintakyky ja tiedot itseään koskevan päätöksenteon pohjaksi. Oikeus valtaan merkitsee oikeutta tehdä itseään koskevia päätöksiä ja saada ne myös toteutetuiksi. Itsemääräämisoikeus on lähinnä oikeustieteellinen käsite, joskin se esiintyy laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja mielenterveyslaissa (1116/1990).[2]
Henkilöoikeudelliseen lainsäädäntöön katsottiin aiemmin kuuluviksi holhouslainsäädäntö, kuolleeksi julistaminen, nimilainsäädäntö sekä yhdistys- ja säätiölait. Yhteisölainsäädäntöön (yhteisöoikeus) kuuluvat oikeussubjektejä koskevat säännökset on luettu osaksi kauppaoikeutta ja julkisoikeutta. Yhteiskunnan muutosten myötä on syntynyt uutta lainsäädäntöä suojaamaan kansalaisen itsemääräämisoikeutta. Moderneja henkilöoikeuteen liittyviä lakeja ovat henkilörekisterilait (556/1989, 1116/1995 ja 57/2005), potilaslaki (785/1992) ja tasa-arvolaki (609/1986). Henkilöoikeuteen liittyvät läheisesti myös ihmisoikeudet ja perusoikeudet.[2]
"Onko hallitus tietoinen yliopistojen aloituspaikkoihin mahdollisesti liittyvästä, ehkä huomattavastakin epäsuhdasta suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden kesken ja mitä se aikoo tehdä asialle?"
Hallitus vastaa: Kyllä hallitus tietysti on tietoinen tuosta. Asialle on olemassa selvät syyt ja perustelut. Jos haluat tietää/ymmärtää enemmän käänny eduskunnan alaisuudessa toimivan ruotsinkielisten kansankäräjien, Folktingetin, puoleen. Sieltä voi jatkossakin sitten kysyä kielipoliittisten kysymysten perustelujen perään ettei meidän tarvitse tärvätä aikaamme kun olis vähän tähdellisempääkin tekemistä.
Onko tuo jätkä ihan tosissaan?
Miksi tuo olis vaikea kysymys? Sitähän on jauhettu loputtomiin.
Vaikuttaisi siltä että Jussi Niinistö ei ole tutustunut eduskunnan alaisuudessa toimivan Folktingetin selvityksiin tässä asiassa.
Ruotsintaitoisten on helpompi päästä muutamalle peruspalveluiden kannalta tärkeille alueille opiskelemaan. Asiaan liitty pari muutakin yksinkertaista ja kaikkien tiedossa olevaa seikkaa joka selittää sen että ruotsinkielentaidolla on lievästi tuonkinkaltainen hyöty opiskelupaikan saannissa.
Jussille kerrotaan yksinkertaisesti mihin tuo perustuu ja asia jää siihen.
Jussillakin "kielipoliitikalla" olisi muuten paremmat mahdollisuudet jos puolue olisi hallituksessa. Mutta Soini ottikin lankesi kynnyskysymysten asetteluun. Amatööri!
Fuckingtetillä ei ole mitään mikä mua kiinnostaa, ja heidän on parasta olla puuttumatta meidän suomalaisten elämään.
Kertoisitko meillekkin vielä nuo pari muuta yksinkertaista ja kaikkien tiedossa olevaa seikkaa jotka selittävät sen että ruotsinkielentaidolla on lievästi tuonkinkaltainen hyöty opiskelupaikan saannissa?
"Ruotsintaitoisten on helpompi päästä muutamalle peruspalveluiden kannalta tärkeille alueille opiskelemaan."
Ruotsinkielistä ekonomikoulutusta on suhteessa kolminkertainen määrä suomenkieliseen verrattuna.
Millä peruspalveluiden kannalta tärkeillä alueilla ekonomit työskentelevät?
Soinilla oli Tapio selkärankaa ja arvokkuutta. Jotakin jota teiltä svedu pettereiltä puuttuu.
"Fuckingtetillä ei ole mitään mikä mua kiinnostaa, ja heidän on parasta olla puuttumatta meidän suomalaisten elämään. "
Niin Folktingetin lakisääteinen tehtävä on siis varjella vähemmistön etua ja valvoa että vähemmistöasiat huomioidaan lainvalmistelussa. Joten siltä osin en oikein näe miten se puuttuu suomenkielisten elämään. Se siis puuttuu MEIDÄN suomalaisten suomalaiseen elämään.
Okei.
Siis ruotsinkielisten suhteelisesti suuremoi siisäänpääsy ei perustu vain kiintiöihin vaan myös siihen että meillä on kaksi ruotsinkielistä yliopistoa: Hanken ja ÅA.
Valinta näiden osaltahan o että pitääkö olla yksi vai pitääkö olla nolla. Aikoja sitten päädyttiin siis ihhen että yksi pitää olla. ja kun on vain yksi yksillö niin siihen pitää sisällyttää aika monta eri ainetta tai suunatutumisvaihtoehtoja. Näin ollen nämä neilevät jonkun verran resursseja. Mutta koska ruotsinkielisä, kaksikiekisiä tai ruyotsinkielentaitoisia on kuuintenkin aika vähän, ja koska yksikköiden vajaakäyttö olisi järjetöntä niin suhrteelline sisäänotto on hiukan kokeampi kuin suomenkielisellä puolella.
ÅA:ssa on myös linjoja jotka ovat peruspalvekluiden kannalta tärkeitä mutta tässä pätee sama sääntö kuin kiintiöille. Suuri osa ruotsinkieleistä palvelee suurimman osan ajastaan suomenkielieiä jolloin syntyy vajetta ruotsinkielisiin palveluihin.
Toinen seikka on sitten se että ruotsinkuieliset ovat keksimäärin kielitaitoisempia ja pystyvät näin ollen kilpailemaan mylös kaiksita suomenkielisitä opiskelupaikoista.
Tässä oli siis pari aika luonnollista ja kaikkien tiedossa olevia yksinkertaisa luonnolisia selitystä joihin ei liity salaliittoja, fondirahavoitelua eikä muutakaan epämääräisen hämärää ja inhottavaa.
Siitä vaan kielikylpyyn niin pääsette tekin osalliseksi kieltaitoisten kerhoon. Katsokaa minua minä kylven täällä teidän kansanne ja ovet aukeavat tiedän pippaloihin. Mutta ei se ihan ilmaiseksi tule tietenkään.
"Jos haluat tietää/ymmärtää enemmän käänny eduskunnan alaisuudessa toimivan ruotsinkielisten kansankäräjien, Folktingetin, puoleen."
Eiköhän asia ole ihan päinvastoin. Eduskunta toimii folktingelin alaisuudessa.
Maskuliinisuuden tutkijoita tarvitaan "Steffan" mielestä aina lisää. =D
steffan ei maskuliinista tiedä mitään, ainakaan omalta kohdaltaan. Toivottavasti steffan on puoolueensa kanssa samaa mieltä kielitaidon tärkeydestä ja opettelee suomessa asuvana suomenkielen, ettei se vaikuta homon jorinalta. Tuskin se ikinä oppii niin vaikeaa asiaa kuin suomenkieli, kielitaidoton kun on. Ainakin vaalitenteissä puhui todella kelvotonta suomea. Toivottavasti rkp tajuaa kielen merkityksen ja myös alkaa vaatia suomenkielelle ainoan virallisen kielen asemaa. Tämähän auttaisi eniten juuri kielitaidottomia ruotsinkielisiä, koska voisivat pienestä pitäen opiskella suomenkielen, näin ei tarvitsisi puhua huonoa suomea telkkarissa, ja voisivat hakea tasapäisesti jja yhdenvertaisesti jatkokoulutuksiin. Tämä nostaisi rkp:n kannattajien yleissivistyksen suomenkielisten tasolle. Ja vieraanakielenä voisivat opiskella vaikka venäjänkielen engklannin rinnalla. Omat huurriharrastuksensa maksaisivat tahtoessaan omasta pussista kuten itsekin omat kieliopinnot maksan.
Jos Stefanin lapset kasvatetaan ruotsinkielisiksi, vaikka asuvat Suomessa ja äiti on suomenkielinen, vastatkoon itse omakielisten ruotsinkielisten palvelujen saamisesta.
Minun lasteni ei tarvitse ruveta tuottamaan Stefanin lapsille ruotsinkielisiä palveluja.
Vastatkoon Stefanin perhe omien ratkaisujensa seurauksista. Niitä ei pidä enemmistön niskoille heittää.
Wallinia harmittaa että edes keskiaikana suomalaiset eivät olleet ruotsalaisten maaorjia. Nyt haluaa korjata tämän tilanteen puhumalla "palvelemisesta".
Turha täällä on meuhkata , että Suomessa pitää aina ja kaikkialla saada ruotsinkielistä palvelua .
Saako Ruotsissa aina ja kaikkialla suomenkielistä palvelua ?
Ei saa , eikä pidäkään saada !
Ruotsissa puhutaan ruotsia , ja Suomessa puhutaan suomea.
Jos nämä Suomen "ruotsalaiset" eivät vuosisadoissakaan ole
suomenkieltä oppineet , niin olkoot oppimatta , ja muuttakoot sinne,
minkä maan kieltä osaavat !
Eihän kukaan tervejärkinen opiskele opettajaksi ja mene sitten pitämään svekoille leikkikoulutuntia!!!!
Onhan noilla niitä oppilaitoksia apukoulu/ammattikouluja kymmeniä pitkin rannikkoa.
Ruotsiksi opetetaan, mutta eihän noihin kaikkiin oppilaitoksiin löydy suruja opiskelemaan. Suomalaiset tavaavat niissä tollona, myös opettajat, siis venskaa. Ja ruotsalaisille menee rahat!!!!!!!!!!
Kulissit - kulissit ja RAHAA on niin ettei..
Tsat tsat hurrit. Jussi on oikeassa. Ja jos hurrilla ei mene jakeluun, niin kysymyksessä on pyörä. Ei kärrynpyörä eikä Harley, vaan oravanpyörä. Kaksikielisyys-pakkoruotsi-kiintiöt-virkamiesruotsi. Tämän pyörän kanssa ei suomenkielisellä pitäisi olla mitään tekemistä. Koska kielisuhteet ovat Suomessa 95%-5%. Suomalaisten hyväksi. Kouluruotsi ei tee ketään kaksikieliseksi, joten väitetty kaksikielisyys on hanurista. Ja hanurista on myös pakkoruotsi. Koska perustuslaki takaa palvelut molemmilla kielillä virastoissa ja tuomioistuimessa, niin tämän takia pitäisi suomalaisten oppia ruotsia. Ja tässä poimitaan jo metsäkukkia. Jos palvelut toimitetaan tulkeilla, niin silloin on täytetty perustuslain vaatimukset. Suomenkielisen ei tarvitse osata sanaakaan ruotsia Suomessa. Valtiolla on velvollisuus toimittaa palvelut molemmilla kielillä. Valtio ja henkilö ovat kaksi eri asiaa. Joten tässä tapaillaan jo hämy selliä. Kiintiöt ovat suoranaista apartheidia. Tässä pitäisi jo kokeilla, että osataanko tumioistuimessa molempia kieliä. Ja jos ei osata, niin päästetäänkö Vikke vappaaksi ja vainaalle pieni sakko. Että suomenkielinen on vapaa kuin taivaan lintu. Ainoastaan valtio on vastuussa kielipolitiikasta. Ja oravanpyörää pyörittää orava, jolla on monta nimeä: Liksa, mani, tuohi, kyhnä, voimapaperi jne.
"Jussi on oikeassa. "
Kuka hiton Jussi.
"Kaksikielisyys-pakkoruotsi-kiintiöt-virkamiesruotsi"
Tuo on jana, ei pyörä.
"Koska kielisuhteet ovat Suomessa 95%-5%. Suomalaisten hyväksi. "
Määrittele suomalainen? Minkäkielinen on suomalainen. Jos suhde on jonkun hyväksi niin onko parempi se jonka luku on suurempi vai se jonka luku on pienempi? Miten ryhmäkoko mittaa hyvyyden? Onko suuremmalla ryhmä suurempi oikeus tasa-arvoissen kohteluun. Voiko suurempi ryhmä siis polkea penemmän oikeuksia?
"Kouluruotsi ei tee ketään kaksikieliseksi, joten väitetty kaksikielisyys on hanurista."
Kouluruotsi EUI tee kaksikieliseksi, mutta joa kaksikieliseksi aikoo niin se on hyvä alku. Kaksikielisiä ovat ne henkilöt jotka osaavat sujuvasti molemmat kielet. Toinen määritelmä kaksikielisille on se että sillä on kaksi äidinkieltä.
Suomen kaksikielisyys ei takoita sitä että kaikki olisvat kaksikielisiä, vaan että meillä on kaksi virallista tasa-arvoista kieltä.
"Ja hanurista on myös pakkoruotsi"
No ei kai sentään. Muiden mielestä se on vain turhaa
"Jos palvelut toimitetaan tulkeilla, niin silloin on täytetty perustuslain vaatimukset."
Ehkä. Ryhdytkö vapaaehtoiseksi tulkiksi. Tuossa mallissa niitä tarvittaisiin valtava määrä. Eikö kuitenkin olisi järkevämpää hoitaa asia jotenkin yksinkertaisemmin ja halvemmin. Ja tehokkaammin. Kuten esim kielitaitokiintiöillä?
"Tässä pitäisi jo kokeilla, että osataanko tumioistuimessa molempia kieliä. "
Totisesti mutta onneksi vain muutamassa tuomiistuimessa johion ruotsinkieliset kaskitetään.
"Että suomenkielinen on vapaa kuin taivaan lintu. Ainoastaan valtio on vastuussa kielipolitiikasta."
Kuka on mielestäsi valtio?
"Ja oravanpyörää pyörittää orava"
paisti että pyrä olikin jana.
Voi herran pieksut teidän kanssanne.
Ei ole. Jana. Se on pyörä. Kaksikielisyys-pakkoruotsi-kiintiöt-virkamiesruotsi on kehäpäätelmä. Joten se on pyörä. Väitetty kaksikielisyys, jota ei ole, vaatii muka häntä kansaa oppimaan ruotsia. Ja tästä pakko-oppimisesta tulee virkamiesruotsivaatimus. Koska kaikkihan osaavat ruotsia, kun sitä kerran koulussa opetetaan? Ja palveluita tulee saada molemmilla kielillä. Joten laitetaan kansalle virkamiesruotsivaatimus, mikä ei suosi suomenkielistä suomalaista, vaan ruotsinkielistä suomenmaalaista. Ja tässä lytätään n. 95% kansasta ruttuun. Ja tämän tekee ruotsinkielinen kansanosa. Polkee suomenkielisten oikeuksia. Pakottamalla pakko- ja virkamiesruotsin kansalle. Ruotsinkielisillä on tasan samat kansalaisoikeudet mitä suomenkielisillä on. Plus sitten näitä erioikeuksia. Kiintiöitä jne. Ruotsissa toimii tulkkipalvelu erinomaisesti. Miksei Suomessa? Göran Persson on joskus sanonut, että Ruotsilla ei olisi varaa kaksikielisyyteen. Mutta tulkkeihin näkyy kyhnyä riittävän. Joten se täytyy tulla halvemmaksi.
Hyvä ei erityis etuuksia RKP-läisille.
Jos pakkoruotsia ei suitsita tällä vaalikaudella, seuraavissa vaaleissa perussuomalaisten voitto tulee olemaan JYTKYJEN JYTKY, vapise hurri!
Jostain ollaan sentään samaa mieltä. =)