Kun Henry Ford alkoi käyttämään autotehtaassaan sarjatuotantoa, hän pystyi laskemaan auton hinnan aivan uudelle dekadille ja samalla maksamaan tuplapalkkaa työntekijöilleen.
Talot tehdään edelleen hitaasti käsityönä. Työn osuus kustannuksista on dominoiva. Milloin joku alkaa valmistamaan taloa samassa mittakaavassa kuin autoja? Siis täysin automatisoitu tehdas ja vauhti 1000 taloa päivässä. Talomalli olisi sellainen,että sitä voitaisiin myydä useaan maahan.
Isot volyymit toisivat talotehtaalle muhkeat alennusprosentit ja se saisi materiaalit sikahalvalla.
150 neliön okt voisi maksaa 50 000 euroa.
Talot tehdään edelleen hitaasti käsityönä. Työn osuus kustannuksista on dominoiva. Milloin joku alkaa valmistamaan taloa samassa mittakaavassa kuin autoja? Siis täysin automatisoitu tehdas ja vauhti 1000 taloa päivässä. Talomalli olisi sellainen,että sitä voitaisiin myydä useaan maahan.
Isot volyymit toisivat talotehtaalle muhkeat alennusprosentit ja se saisi materiaalit sikahalvalla.
150 neliön okt voisi maksaa 50 000 euroa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä sarjatuotantohyötyjäkin yritetään talopakettituotannossa hyödyntää. Monet tilaelementtitalot ovat tästä esimerkkinä - niissä tehdään monet työvaiheet ihan klassisena vaihetyönä.
Parit seikat estävät valtaisat kustannushyödyt:
Työkustannus ei ole niin suuri kuin yleensä kuvitellaan. Työvaltaisessa paikallarakentamisessa työn osuus on noin kolmannes kustannuksista.
Myöskään suuret ostovolyymit eivät tuota niin suuria hyötyjä kuin usein kuvitellaan.
Kaikesta tuosta johtuen "yksilöllisyyden" aiheuttamat kustannukset ovat sen verran pienet, että vain osa pientalo-ostajista tyytyy edes nykyisiin "valmistaloihin" - ja niissäkin on 30 prossaa sellaisia kustannuksia, joita ei voi siirtää tuotantohalliin.
Ehkä suurin ongelma ei olekaan elementtityöntekijöiden palkkakustannus, vaan koko talotehtaan työntekijöiden palkkakustannus. Eräskin talotehdas joka tekee noin 400 taloa vuodessa työllistää noin 130 työntekijää (sisältää myynnin, hallinnon, suunnittelijat yms.). tästä voimme pikaisesti laskea että yksi työntekijä tekee hiukan yli 3 talon elementit vuodessa. Kysymys kuuluu onko talojen tekeminen teollisesti järkevää??? Jos hyvä kirvesmies on neljä kuukautta työmaalla, on talo varmasti samassa vaiheessa, kuin elementtitalo, siis ulkoseinät pystyssä ja katto päällä.
Aivan totta. Ja vielä päälle yksi havainto:
Jos jokin järjestelmä olisi ylivoimainen toisiin nähden, se ilmeisesti vallottaisi markkinat. Mutta niin vaan Suomessa edelleenkin rakennetaan taloja paikalla - jopa likimain kaikissa hintaryhmissä. Miksiköhän? Eikä kyseessä ole edes Suomalainen ilmiö, paikallarakentaminen on esimerkiksi USA:ssa keskeinen tapa tuottaa asuntoja.
Tekeekö tämä hyvä kirvesmies nämä suunnittelun, hallinnon ym. hommat myös tuossa 4 kuukaudessa? Nämähän on tehtävä kaikessa rakentamisessa, rakennustavasta riippumatta. Toiseksi tämä eräskin talotehdas - jos on sama miksi sitä luulen - myös ostaa, sahaa ja jatkojalostaa puut taloja varten. Lisäksi tuolta sahalta käsittääkseni menee tuotantoa myös talotehtaan ulkopuolelle.
Hyvä timpuri kyllä säästää suunnittelukustannuksissakin. Paikallarakentamisen suunnittelu on mahdollista tehdä selkeästi keveämpänä kuin elementtirakentamisessa. Toisaalta työmaalla tehtävästä työstä maksetaankin "puolet enemmän" kuin hallimiehillä. Siellä on eroja puoleen ja toiseen...
Kaksi seikkaa, joista hyvin usein näkee esuitettävän ylimittaisia arvioita:
* suurten ostojen tuottamat ostoedut
* oman perustuotannon merkitys kilpailukyvylle
Omasta sahasta on talotehtaalle varsin ähän todellista merkitystä. Tottahan sitä voi myydä "itselleen" halutessaan halvemmalla, mutta hinnanero kirjautuu sahalle tappioksi - sellainen on joutavaa rahan taskusta toiseen siirtelyä. Omasta sahasta saatavat edut rajoittuvatkin lähinnä tuotannon varmuustekijöihin ja tuotekehitystietojen siirrettävyyteen.
"Tekeekö tämä hyvä kirvesmies nämä suunnittelun, hallinnon ym. hommat myös tuossa 4 kuukaudessa? "
Ei tee kun ei ole taitoa. Talon piirtäminen (tyypillisen elementtitalon) piirtämiseen ei mene kuin viikko, sisältäen myös rakennekuvat. Eipä sitä työmaata niin kovin paljon tarvitse hallinnoida, kun ei ole suurta teollisuushallia, jota pitää hoitaa ja maksaa.
Yksi oleellinen kustannus on myyntimiesten palkkiot ja turhat tarjoukset, jotka eivät johda kauppoihin. Talotehtaat ovat vuosia tehneet ilmaisia luonnoksia. Varmaankin ovat piirtäneet 3-5 taloa yhtä kauppaa kohden.
Loistava idea ja sopii mainiosti suomalaisille junteille jotka haaveilevat älväreistä sun muista halpistaloista. Laatuun ei ole varaa niin miksei samalla sitten sarjatuotantona erittäin halvalla. Itse en koskisi moiseen pitkällä tikulla, mutta suomalaisille tusinaihmisille varmasti sopiva vaihtoehto ja loistava idea.
Monet suuret toimittajat tekevät tai ainakin on suunitteella lähivuosina sarjatuotantona taloja kaikille ikäryhmille.
Ei huono idea!
Älvärillä on pohjoismaiden tehokkain tuotanto. Varmasti tehdään sarjatuotantona. Jokunen vuosi takaperin älväri lipsautti kuinka jokainen myyty talo tuottaa tehtaalle puhdasta voittoa 20.000 e.