Arkea, tavallisia asioita, pöydänpintoja kahvimukirenkaineen.
Post-it lappuja, tekstiviestejä, iltoja ulkona kaupungilla,
aamuja, kesäöitä laiturilla järvenrannalla.
Pieniä sovitettavia riitoja, ryyppyyntyneitä lakanoita,
jälleennäkemistä hetken poissaolon jälkeen.
Yhteisiä sunnuntaiaamuja. Niitä suloisen hitaita, venytettyjä.
Kaikkea sitä mitä ei ole vielä ollut.
Unesta heräämistä. Odotan totta.
http://youtu.be/RtmW2ek7WkQ
Post-it lappuja, tekstiviestejä, iltoja ulkona kaupungilla,
aamuja, kesäöitä laiturilla järvenrannalla.
Pieniä sovitettavia riitoja, ryyppyyntyneitä lakanoita,
jälleennäkemistä hetken poissaolon jälkeen.
Yhteisiä sunnuntaiaamuja. Niitä suloisen hitaita, venytettyjä.
Kaikkea sitä mitä ei ole vielä ollut.
Unesta heräämistä. Odotan totta.
http://youtu.be/RtmW2ek7WkQ
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuo kahvimukirengas & post-it-juttu oli niin noloa jenkkileffaliirumlaarumia että HUH HUH.
"Osta kahvia"
"Maito on loppu"
Sellaisia lappuja.
Kyllä se minusta itseironiana menee.
Tyyliin : jos meidän suhteen olemassaoloa määrittelee kahvimukirengas ja post-it-juttu niin mitä se sitten lopulta onkaan?
Mielestäni tuon aloituksen tekstiä ei pidä ottaa niin tosissaan vaan enemmän sillä tavoin: "näitä juttuja se sisältää ja näitä kaipaan, eikö olekin hupsua?"
...mutta ehkä niiden joukossa on jotain tärkeää? Yhdessä jaettua...hupsuutta.
Tuli mieleen just se Laura Närhen kappale "tämä on totta" tai jotain sinne päin.
Aloin naurun sekaisestí oksentaa aivoissani siinä vaiheessa kun kappaleessa puhuttiin jostain kauppalistasta ja siitä että "yritin olla tavallinen".
Miten niin "tavallinen?" Mitä ihmettä se on?
Oivalsit oikein! ;)
Nuo kaikki hölmöt pienet asiat ovat synonyymi suhteelle ja yhdessäololle.
Kaikki ovat tavallisia ja silti kukaan ei ole tavallinen.
Jatkan vielä...
Sitä on usein tapana haaveilla mitä kaikki olisi jos olisi yhdessä, ja silloin kaikkein arkisimmatkin asiat vaikuttavat merkittäviltä, koska ne olisivat sen tietyn ihmisen kanssa jaettuja. Se on suomalainen sielunmaisema: kesäyö, laituri, järvi, kahvikuppi, kauppalista ja vaikka tiskirätti.
Ironia onkin siinä, että sitä toivoo juuri noita yksinkertaisia asioita ikään kuin ne olisivat maailman ihmeellisimpiä ja tärkeimpiä asioita. Se on hupsuutta, ja parhaimmillaan se on jaettua hupsuutta.
Joo, muten koskaan "yrittäisi olla tavallinen". Kuulostaa joltakin henkiseltä itsemurhalta.
niin, siinä Närhen kappaleen yhteydessä, yritin olla tavallinen, on sitä kun hän tulee kotiinsa pettämisen jälkeen ja koittaa käyttäytyä kuten yleensäkin.
Se mitä toivot on ihan eri asia!
Tätä kuitenkin saat, uskottomuutta firman pikkujouluissa, soittoja/tekstareita exiltä, ja alkoholiongelmia... paskaa mitä kutsutaan myös parisuhteeksi
luonnonvoimat ovat ihmeellisiä, kun ne saavat kaiken tämän surkeuden näyttämään ja tuntumaan niin auvoiselta ja kutsuvalta.
Olisin silti haasteen valmis ottamaan.
En mielelläni kävisi firman pikkujouluissa ja olen sitä paitsi 100% uskollinen. Soittoja ja tekstareita ei tule exiltä kun olen lyönyt välit heihin poikki täydellisesti.
Alkoholia kulutan todella vähän enkä esiinny humalassa koskaan.
Ainut ongelmani on se että minua ei valita parisuhteeseen tai en tapaa sopivaa naista vaikka kovasti ymmärrän parisuhteen päälle juuri kuten aloittaja kuvailee.
Mä haluisin just noita samoja asioita mun elämään :)
pitää aatella positiivisesti.. kyllä kumppani löytyy. mä löysin ja on ihanaa