Armeija ennen/jälkeen lääkiksen?

Lääkisläisillä on lyhyemmät lomat ainakin parina ekana vuonna. Turussa koulu loppuu 27.5 ja alkaa 8.8.

Terve! Jos saat opiskelupaikan niin kannattaa ehdottomasti käydä armeija ennen lääkistä! Ja ei todellakaan pidä paikkaansa, että lääkintämiehenä palvellessasi saisit palkkaa.
syitä
1. Kun olet 25 vuotias valmis lääkäri et todellakaan jaksa kattella niitä 19-kesäsiä teinejä puolta vuotta.
2. On erittäin suuri todennäköisyys, että sinut pakotetaan palvelemaan vuosi ja joudut lääkintärukkiin lahteen. Lupaillaan maat ja taivaat koulutuksen tasosta, mutta karu totuus on, että lahdesta palattuasi menet omaan varuskuntaan varuskuntasairaalaan kuuntelemaan tykkimiesten keksittyjä sairauksia.
3. Kun olet valmistunut ja seuraat kaverien rikastumista ensimmäisissä työpaikoissa niin vitutus on suuri, kun itse teet myös lääkärin hommia ja saat 4,4 euroa päivässä.
4. Jos tekee mieli taukoa opiskelusta, niin täydellinen ajotushan olisi nyt.

Tässä 3-4 numeroa sitten oli Hammaslääkärilehdessä juttu tuosta varusmiehenä olosta valmistuneena hammaslääkärinä. Kannattaa käydä lukemassa se. Löytyy esim. minkä tahansa lääkiksen kirjastosta.

Sellasta vielä kyselen, että jos päätän mennä tammikuussa armeijaan ja ilmoittaudun poissaolevaksi lääkiksestä seuraavaksi vuodeksi, onko seuraava skenaario mahdollinen:
Menen tammikuussa armeijaan-->mut pakotetaan olemaan siellä vuosi siitä huolimatta, että sanon heille, että mun on pakko päästä syksyllä opiskelemaan-->joudun olemaan kaksi vuotta pois lääkiksestä ja mut potkitaan sieltä pihalle.

Järkevintä on jättää koko homma välistä. Hanki vapautus! Ei sinne ole pakko mennä. Kukaan ei oikeasti välitä oletko vapautettu vai mikä, kun olet lääkiksessä ja myöhemmin lääkärinä. Lääkintä-RUK on pellekoulu, huomattavasti enemmän ammattitaitosi karttuu keikkafirmojen palkkalistoilla tai erikoistumisessa (puhumattakaan palkasta). Perusvarusmieskoulutuksessa hukkaat vuoden elämästäsi ja palkkakertymästä, jäät vaan muista jälkeen.

Vapautusta voit hakea esim. selkävaivojen, pahojen allergiaoireiden, mt-ongelmien, kuulo-ongelmien, vaikeiden iho-oireiden, erittäin huonon näön, kaksoiskuvien, diabetes inspidus ym. vuoksi. Tässä linkki listaan: http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/a5f4c0804ff1ef5ca8c3afc5307e1861/TTO2008.pdf?MOD=AJPERES&CONVERT_TO=url&CACHEID=a5f4c0804ff1ef5ca8c3afc5307e1861

Sieltä sopivaa sairautta hakemaan! Kyllä joku varmasti löytyy.

Oli muuten hauska juttu kun olin armeijassa lääkintä miehenä ja meidän lääkintä-RUKin kokelas ei osannut sytyttää lyhtyä, tyri sen tulilangan ja tyri kamiinankin sateella. Ei sillä että hänellä olisi mikään kiire ollut ;D

Jep eli käy nyt se intti pois mikäli meinaat käydä, jos jaksat 9kk olla niin voit käydä lääkintämiehen koulutuksen, jossa jo pääset hieman tutustumaan asiaan. Itse näin jälkikäteen voin sanoa että sain siitä ainakin valintakoe etua kun siellä käytiin paljon näitä rintaan ampumis tapauksia ja valintakokeessa sattuikin olemaan tehtävä missä joku kaatui ja naula lävisti keuhkot.

Jos nyt et pääsekkään lääkikseen ja päätät lähteä inttiin niin käytä pieni aika vapaa ajastasi lukien http://galenoshaltuun.blogspot.com blogia niin sinulle on paremmat valmiudet sitten kun päätät galenosta alkaa tosissaan lukea.

Näkee, notta olet ollut lääkintä miehenä, kun et tiedä, että lyhdyssä on sydän ja tulilanka erilaisissa räjähdyspanoksissa.

Itse olin valmiina lääkärinä varusmiehenä ja se kävi ihan lomasta. Palkka toki oli vähän huono. Lääkintä-RUKiin ei pakotettu, kun sanoin, ettei huvita ja että vänrikin natsat tulisivat niin kalliiksi, ettei olisi varaakaan. Laskin silloin, että kolmen kuukauden ruttopalkka olisi ollut 50 000 markkaa ( 1986) eli pikku ruusukkeet olisivat olleet 25 000/kpl. Ajat ovat toki parantuneet ja kolmen kuukauden palkka nuorella lääkärillä menee ahkeroiden nykyään varmaan yli 20 000 euron melko helpostikin.

Jos sinula on lääkiksen opiskelupaikka, ei sinua missään tapauksessa kouluteta lääkintämieheksi ( koska sinua ei valmistutuasi siihen käytettäisi ).
Kriiisitilanteissa lääkärit ovat kuitenkin upseeriin verratatvassa asemassa, vaikka eivät olisi reservin upseerikoulutusta saaneetkaan. Ovat esimiehinään olevien korkeampien lääkintäupseereiden alaisia ja tehtävissään lääkintäryhmänsä esimiehiä, vaikka siellä olisi alikersantteja ja vääpeleitä...

Hei!

Olen tämän kevään ylioppilas ja pääsin nyt ensimmäisellä kerralla lääketieteelliseen. Olen päättänyt jo aikaisemmin mielessäni, että mikäli pääsen ensimmäisellä kerralla sisään, aloitan opiskelun heti syksyllä ja suoritan asepalveluksen ammattiinvalmistumisen jälkeen.

Asiasta on jyrkästi eriäviä mielipiteitä: osan mielestä asepalvelus kannattaa ehdottomasti suorittaan ennen lääkikseen menoa, mutta osa suositteleen asepalvelukseen menoa lääkiksen jälkeen. Luonnollisestikin ratkaisu on viimekädessä jokaisen oma, mutta monenlaiset mielipiteet saattavat vaikuttaa ratkaisuun. Minua ei esimerkiksi tympäse se, että saankin sitten vain 4,4€ päiväpalkan. Rahaa ehtii tienata myöhemminkin. Sitävastoin mietin niitä positiivisia asioita, joita asiaan liittyy. Nuorena lääkärinä tulen tekemään käytännönharjoittelua, saan käyttää ammatillisia taitojani, opiskelen sotilaslääketiedettä, joka sisältää paljon mielenkiintoisia asioita joita ei välttämättä lääkiksessä niin syvällisesti käydä... Myös valtava innostustuneisuuteni lääketieteellisessä opiskeluun vaikutti siihen, että haluan aloittaa heti tulevana syksynä.

Aikanaan tuli lähdettyä syksyllä inttiin heti yo-kirjoitusten jälkeen, vaikka paikka lääkiksessä oli odottamassa. Tällä elämän kokemuksella tekisi toisin.

Nuorena sitä on idealisti ja voi kuulostaa siistiltä elvyttää rynkyllä ammuttua nukutettua sikaa tai oppia kenttälääkintää tai marssimurtumista. Perusjantterina tai tavallisena lääkintämiehenä ei pääse oppimaan niitäkään. Minulle ei ainakaan ole armeijan käymisestä ollut juuri mitään hyötyä.

Melkein kannattaisi hankkia vähän työkokemusta itseä kiinnostavalta erikoisalalta ja mennä sen jälkeen vasta sivariksi opettelemaan jokin erityistaito ja saada pari julkaisua siinä sivussa ehkäpä jopa aiheeseen liittyvää väitöskirjaa varten. Parhaiten mitä olen kenenkään kuullut sivariaan hyödyntäneen on eräs tunnettu silmäkirurgi, joka kuulemma opetteli leikkaamaan kaihin kolmessa minuutissa sivarinsa aikana. Monestihan tuollaiset on sellaisia taitoja, joita ei paljoakaan muuten pääse treenaamaan normaalin erikoistumisen puitteissa. Ihan merkityksetön ei myöskään ole verohyöty, kun (lähes) palkattoman palveluksen saa hajautettua kahdelle eri kalenterivuodelle.

Suorita armeija ennen lääkiksen alkua, ja miksi: Ryhmäytyminen, jos menet armeijaan kesken opiskeluiden, kaverisi katoavat. Lääkis on oman kokemukseni mukaan aika kuppikuntainen paikka, kurssien välille ei hirveän suurta kanssakäymistä tule, ellei ole valmiiksi tuttuja eri kursseilla. Siispä käy armeija, kerää siellä opiskelumotivaatiota ja vietä sitten opiskeluaikasi samojen tyyppien kanssa seuraavat 6 vuotta. Vaikka lääkiksessä opiskelu on omalla vastuulla, hyvä samanhenkinen opiskelijaporukka auttaa selviämään harkkatöistä, ryhmätöistä ja tenttiluku-urakoista silloinkin kun ei huvittaisi. Nämä porukat muodostuvat jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, ja sinun olisi vaikeampi päästä mukaan porukoihin alemmalle kurssille.

Parasta käydä intti mahdollisimman nuorena.

Entäs, jos kutsunnat on vasta syksyllä? Eli pääsin siis lääkikseen ekalla sisään, ja kutsunnat vasta nyt sykyllä. Pakkohan se on aloittaa opinnot, koska en voi vedota mihinkään, miksi en niitä aloittaisi, ja silloin menettäisin opiskelupaikan. Eli missä välissä minun kannattaisi sitten tuo asepalvelus tehdä, entä kannattaako mennä lääkintä-RUKiin? Kannattaako esim. prekliinisen jälkeen, koko lääkisopiskelujen vai miten? Ja jos olen nyt miettinyt mahdollisena erikoistumisalana kirurgiaa, vaikuttaako se mitenkä tuohon?

Taitaa olla niin, ettei lääkintäRUKiin oteta ihan alkuvaiheen opiskelijoita, joten jos nyt menet vaikka ensi kesänä palvelukseen pääset luultavasti puolella vuodella rivijääkärin hommissa. Sinua ei tulla kouluttamaan mihinkään sotilallisiin erikoistehtäviin, ellet sitten salaa olevasi lääketieteen opiskelija. Syy tuohon on loogisesti se, että hätäkriisien yllättäessä sinulla teetetään lääkärin töitä, eikä esim. autonkuljettajan tai tulenjohtajan.
Varusmiespalveluksen suorittminen on hyväksyttävä syy yliopistosta poissaoloon ja toisaalta opintojen takia saat halutessasi lykkäystä kolmen vuoden pätkissä, joten saat ihan itse valita, miten teet.

Ilmeisesti poliisikoulun, sotilastiedustelun tms. joukot, jotka ovat niin hiiriä että pysyvät piilossa, tulevat höykyttämään lääkisläisiä, ovat tehneet niin vuosikymmeniä. Jos satut käymään armeijan oikeassa paikassa joudut valitsemaan sitten oletko höykyttäjien joukossa vai höykytettynä sitten lääkiksessä. Lääkiksessä tehtailevat petoksia, valheellisia asiakirjoja, jotta voivat tehdä kaikille hölmöille hiirille mitä huvittaa, luvaten syytesuojia ja muuta roskaa. Lääkäripiireissä tapahtui viimeksi 70-luvulla tussarihippa. Nykyään siellä ei voi tapahtua ammuskeluja, kun vääntävät mielen solmuun langattomasti paskiaiset.

ehkä vaan käyt sen lääkiksen ekaks ekaks jonkun frendin kans ja määrätte toisillenne c-paperit, siinä se

Puolustusvoimien sivuilta:
"HUOM! PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEEN LIITTYEN LÄÄKINTÄRESERVIUPSEERIKURSSIA EI JÄRJESTETÄ VUONNA 2014. Kurssille halukkaita kehotetaan astumaan palvelukseen saapumiserässä 2/2013 tai 2/2015. Vuonna 2014 järjestetään vain varusmieslääkärikurssi ja palvelus on mahdollista ainoastaan varusmieslääkärin tehtävissä. Vuodesta 2015 alkaen lääkintäreserviupseerikurssin järjestää tulevan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Logistiikkakoulu."
Eli varmaankin kannattaa käydä joko kesken lääkiksen taikka sen jälkeen.