Hain kuopion yliopistoon. Etsiessäni vanhoja pääsykoekysymyksiä, huomasin että esim 2009 vuonna on ollut useita erilaisia pääsykokeita samaan koulutukseen. Mistä tämä johtuu, siitä paikkakunnastako mihin kokeen meneen suorittamaan?
Ja jos se johtuu paikkakunnasta, ovatko kokeet lähtökohtaisesti yhtä vaikeat / helpot, vai onko esim Turun kokeet jotenkin "vaikeammat"?
Ja jos se johtuu paikkakunnasta, ovatko kokeet lähtökohtaisesti yhtä vaikeat / helpot, vai onko esim Turun kokeet jotenkin "vaikeammat"?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yliopistojen pääsykokeita samaltakaan alalta/hakukohteesta on melko vaikea verrata toisiinsa, sillä usein kokeissa on eri pääsykoekirjat/-materiaalit (samalle alalle saattaa olla yhdessä paikassa useita paksuja kirjoja, toisessa yliopistossa taas yksi perusopus ja kolmannessa pelkkä artikkelikokoelma). Lisäksi kokeet voivat olla rakenteeltaan ja pisteytykseltään täysin erilaiset (toisessa paikassa essee, toisessa vain monivalintaan; helppous ja vaikeus esim. monivalintakokeissa riippuu siitä, oletko itse hyvä omaksumaan pikkutarkkaa nippelitietoa).
Hakijatilastot eivät vielä sano mitään itse kokeen helppoudesta tai vaikeudesta. Ihan hyvin Helsingissä voi olla helpompi koe kuin vaikka Rovaniemellä, mutta hakijamäärään suhteutettuna Helsinkiin voi silti olla vaikeampi päästä. Oikeastaan suurin tekijä noissa pääsykokeissa onkin ne muut pyrkijät, sillä jos kaikki ovat valmistautuneet kokeeseen hyvin, nousevat samalla sisäänpääsyn pisteraja, kun taas jos juuri ko. kohde on suurimmalle osalle varavaihtoehto johon ei juuri ole luettu, voi päästä sisään heikommilla pisteilläkin.
Hyvä malliesimerkki eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
Lisäksi kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan edellisen kohdan lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
Myös yo -kokeet on eriytetty
Ihmettelyn aiheena yleisesti on, että suomenkieliset pärjäävät paremmin peruskoulussa kansainvälisten tutkimusten mukaisesti. Sen sijaan yo-kokeissa ruotsinkieliset pärjäävät paremmin. Korkeakoulujen pääsykokeissa suomenkieliset pärjäävät paremmin. Siksi ruotsinkielisille on kiintiöt, joissa he pääsevät opiskelupaikkoihin monta pistettä huonommilla arvosanoilla.
Yo kokeet ovat eriytetty. Ruotsinkieliset ovat omassa sarjassaan ja heillä on erilainen koe ja erilainen arvostelu. Lähtökohtana on, että kokeiden tulos antaa keskiarvoisesti paremmat pisteet kuin suomenkieliset saavat. Kansainväliset testit ovat osoittaneet, että kokeet voidaan järjestää samoilla kysymyksillä ja samoilla kriteereillä, näin ei kuitenkaan yo-kokeissa tehdä.
Ruotsinkielisessä fysiikan kokeessa oli ollut virhe. Tasapuolisuuden nimissä yo-lautakunta oli päätynyt antamaan jokaiselle kokelaalle yhden pisteen ikään kuin ilmaiseksi. Ratkaisu oli demokraattinen ja oikea. Unohtui vain, että ruotsinkieliset kisaavat paikoista suomenkielisten kanssa. Myös suomenkielisille olisi pitänyt antaa tämä alkupiste.
Hej, men mihin näitä ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä oikein tarvitaan?
Hei oikeasti osaako joku selventää miksi ruotsinkielisillä pitää olla omat valtavat kielikiintiöt kaikkiin yliopistoihin? Ellei heillä olisi väestörekisterissä ruksia kohdassa äidinkieli = ruotsi, niin he eivät tätä kiintiöetua saisi. Mikä siinä rastissa tekee tällaisesta ihmisestä positiivisen syrjinnän arvoisen?
Onko tämä käsi sydämellä mielestänne missään määrin reilua? Mitä haluasit sanoa sellaiselle opiskelijalle, joka työllä ja tuskalla on saanut paljon paremmat pisteet mutta jäänyt ulos vain kiintiöiden takia? Voiko tällaista kiintiöpaikkaa vastaanottaa ilman häpeää? Miksi positiivista syrjintää harjoitetaan näin härskisti juuri suomenruotsalaisten kohdalla kun heillä on muutenkin suhteettoman paljon aloituspaikkoja?
Et näköjään tunn asiaa kovin hyvin vaan kirjoitat jotain kuulemastasi? On nimittäin niin että sisäänpääsykiintiöitä on ainoastaan Helsingin Yliopistossa joka on ainut yliopisto jossa on kaksikielistä opiskeluohjelmaa. Kiintiöt koskevat ainoastaan 1) Lääketieteellinen ja 2) Oikeustieteellinen osakunta. Syy tähän on että halutaan varmistaa että käytännössä pystyttään toimimaan a) hallinnollisissa tehtävissä b) sairaanhoidossa ja oikeussalissa.
Huonolla itsetunnolla varustetut yksilöt yrittävät väkisin löytää jotain negatiivista
asioita ruotsinkielisistä ja suomenruotsalaisista - valitettavasti. Uskon kuitenkin että nuori sukupolvi (ainakin suurin osa siitä) antaa arvoa sille että I) olemme osaa pohjoismaita II) Ruotsi on toiseksi tärkein kauppakumppani Suomelle (Venäjän jälkeen ja suurin piirtein tasoissa Saksan kanssa) III) meillä on monisatavuotinen yhteinen historia Ruotsin kanssa IV) meillä on paljon opittavaa Ruotsista ja ruotsalaisilta (Mutta ei kaikkea!).
Pää pystyyn ja eteenpäin kaksikielisenä maana!