Grönlanti se vaan sulaa

Ei tartte ennustaa yhtään mitään, kun asia voidaan todeta suoraan:

Global Warming a Boon for Greenland's Farmers

http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,434356,00.html

asia selvä kirjoitti:

Ei tartte ennustaa yhtään mitään, kun asia voidaan todeta suoraan:

Global Warming a Boon for Greenland's Farmers

http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,434356,00.html

Lue lisää

Kaukana ollaan viikinkiajan lämpötiloista.
Ohraa viljeltiin Grönlannissa 1000-1200 luvulla ja lampaiden lisäksi pidettiin myös lypsykarjaa ja hevosia.

vii-kinkkinen juttu kirjoitti:

Kaukana ollaan viikinkiajan lämpötiloista.
Ohraa viljeltiin Grönlannissa 1000-1200 luvulla ja lampaiden lisäksi pidettiin myös lypsykarjaa ja hevosia.

Viljely ja karjanpito alkaa taas olla mahdollista Grönlannissa:

http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,434356,00.html

vii-kinkkinen juttu kirjoitti:

Kaukana ollaan viikinkiajan lämpötiloista.
Ohraa viljeltiin Grönlannissa 1000-1200 luvulla ja lampaiden lisäksi pidettiin myös lypsykarjaa ja hevosia.

Vihdoinkin hyviä uutisia.

Jotkut neropatit kun ovat saaneet päähänsä että biopolttoainetta on kaikkien käytettävä, amen. Jotenkas sapuskan siaan kasvatetaan biopolttoaineen raaka-ainetta kun siitä saa paremman hinnan. No ruoan hinta sitten nousee kun sitä tuotetaan vähemmän, tosin ruoan hinnan nousun syyksi on nimetty sitten ilmastonmuutos kun ei oikein viitsitä tunnustaa että ilmastonmuutoksen "torjunta" lisääkin nälänhätää.

No siis aiheeseen: Hyvä vaan jos jossain satokausi pitenee niin saadaan kasvatettua vielä lisää sitä biopolttoainetta. Ruoasta niin väliä.

Onko jäätikköjen dynamiikka sinulle täysin uusi asia?

............. kirjoitti:

Onko jäätikköjen dynamiikka sinulle täysin uusi asia?

No kerrohan nyt sitten kansantajuisesti, sulaako se jäätikkö päälta- vai altapäin? Jos se sulaisi päältäpäin, niin miten on mahdollista, että jäälle jääneet lentokoneen kokoiset kappaleet, on voitu myöhemmin kaivaa esiin kymmenien metrien syvyydestä? Jos se taas sulaa altapäin, niin mistä se lämpö sinne tulee? Ehdotatko jotain geotermistä ilmiötä?

hevosmies evp. kirjoitti:

No kerrohan nyt sitten kansantajuisesti, sulaako se jäätikkö päälta- vai altapäin? Jos se sulaisi päältäpäin, niin miten on mahdollista, että jäälle jääneet lentokoneen kokoiset kappaleet, on voitu myöhemmin kaivaa esiin kymmenien metrien syvyydestä? Jos se taas sulaa altapäin, niin mistä se lämpö sinne tulee? Ehdotatko jotain geotermistä ilmiötä?

Lue lisää

Taitaa Grönlannin jäätikön tapaisille ikijäätiköille sataa uutta lunta jokaikinen vuosi esimerkiksi metrin tai pari. Eli kyllähän joku toisen maailmansodan aikainen lentokone voi siksi olla helposti 60 vuoden päästä esim. sadan metrin syvydessä.

Ja ne jäätiköt toisaalta vähenevät valumalla mereen. Ja sen valumisen nopeuden on havaittu lisääntyneen ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Ymmärrätkö tällä, vai pitääkö vääntää vielä enemmän rautalankaa? Ymmärräthän kai, että esimerkiksi Grönlannin jäätikön paksuus olisi jo satoja tai tuhansia kilometrejä, jos ja kun uutta lunta/jäätä tulee joka vuosi metrin tai pari eikä entinen poistuisi minnekään?

------------- kirjoitti:

Taitaa Grönlannin jäätikön tapaisille ikijäätiköille sataa uutta lunta jokaikinen vuosi esimerkiksi metrin tai pari. Eli kyllähän joku toisen maailmansodan aikainen lentokone voi siksi olla helposti 60 vuoden päästä esim. sadan metrin syvydessä.

Ja ne jäätiköt toisaalta vähenevät valumalla mereen. Ja sen valumisen nopeuden on havaittu lisääntyneen ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Ymmärrätkö tällä, vai pitääkö vääntää vielä enemmän rautalankaa? Ymmärräthän kai, että esimerkiksi Grönlannin jäätikön paksuus olisi jo satoja tai tuhansia kilometrejä, jos ja kun uutta lunta/jäätä tulee joka vuosi metrin tai pari eikä entinen poistuisi minnekään?

Lue lisää

Käsittääkseni pilvet eivät yllä satojen tai tuhansien kilometrien korkeuteen. Jää/lumi tulee enimmäkseen pilvistä, joten tuo mainitsemasi sadat tai tuhannet kilometrit vaikuttavat hieman liioittelulta.

Voisitko laittaa linkkiä väitteeseesi?

------------- kirjoitti:

Taitaa Grönlannin jäätikön tapaisille ikijäätiköille sataa uutta lunta jokaikinen vuosi esimerkiksi metrin tai pari. Eli kyllähän joku toisen maailmansodan aikainen lentokone voi siksi olla helposti 60 vuoden päästä esim. sadan metrin syvydessä.

Ja ne jäätiköt toisaalta vähenevät valumalla mereen. Ja sen valumisen nopeuden on havaittu lisääntyneen ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Ymmärrätkö tällä, vai pitääkö vääntää vielä enemmän rautalankaa? Ymmärräthän kai, että esimerkiksi Grönlannin jäätikön paksuus olisi jo satoja tai tuhansia kilometrejä, jos ja kun uutta lunta/jäätä tulee joka vuosi metrin tai pari eikä entinen poistuisi minnekään?

Lue lisää

Tottahan toki tuon ymmärtää ja senkin, että jäätiköt valuvat nopeammin vain, jos uutta lunta on satanut enemmän kuin ennen. Toisin sanoen, jään määrä ei ole muuttunut miksikään, vain sen kiertokulku on saattanut hieman nopeutua.

hevosmies evp. kirjoitti:

Tottahan toki tuon ymmärtää ja senkin, että jäätiköt valuvat nopeammin vain, jos uutta lunta on satanut enemmän kuin ennen. Toisin sanoen, jään määrä ei ole muuttunut miksikään, vain sen kiertokulku on saattanut hieman nopeutua.

Lue lisää

Tiedoksesi, että Grönlannin jäätiköt todellakin sulavat ja hupenevat kiihtyvään tahtiin kaikkien tutkimusten ja havaintojen mukaan. Tässä muistutukseksi pari uutista aiheesta:

"Grönlannin jäät sulivat viime vuonna ennätystahtiin"
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Grönlannin jäät sulivat viime vuonna ennätystahtiin/1135263220171

"Napajäätiköt sulavat ennakoitua nopeammin"
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/03/napajaatikot_sulavat_ennakoitua_nopeammin_2425806.html
"Napajäätiköiden sulaminen on nopeutunut Grönlannissa ja Etelämantereella 20 vuoden aikana. Tuore tutkimus osoittaa, että jään sulaminen pelkästään näillä alueilla on pian suurin syy merenpinnan nousuun, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

----------- kirjoitti:

Tiedoksesi, että Grönlannin jäätiköt todellakin sulavat ja hupenevat kiihtyvään tahtiin kaikkien tutkimusten ja havaintojen mukaan. Tässä muistutukseksi pari uutista aiheesta:

"Grönlannin jäät sulivat viime vuonna ennätystahtiin"
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Grönlannin jäät sulivat viime vuonna ennätystahtiin/1135263220171

"Napajäätiköt sulavat ennakoitua nopeammin"
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/03/napajaatikot_sulavat_ennakoitua_nopeammin_2425806.html
"Napajäätiköiden sulaminen on nopeutunut Grönlannissa ja Etelämantereella 20 vuoden aikana. Tuore tutkimus osoittaa, että jään sulaminen pelkästään näillä alueilla on pian suurin syy merenpinnan nousuun, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Lue lisää

Kylläpä olitkin hupaisat linkit löytänyt, kiitos siitä. Ensimmäisessä kerrottiin Grönlannin jäämassoista vuonna 2010 sulaneen ennätysmäiset 530 gigatonnia. Toinen linkki on vaatimattomampi ja kertoo, että vuonna 2006 Grönlanti ja Etelämanner menettivät yhteensä vain 475 gigatonnia jäätä. Kumpikaan linkki ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon uutta jäätä samaan aikaan muodostui. Onneksi meillä on IPCC:n raportti, jossa ...

"IPCC estimates in their third assessment report the accumulation to 520 ± 26 Gigatonnes of ice per year"
http://en.wikipedia.org/wiki/Greenland_ice_sheet

Jos siis vuosi 2010 tosiaan oli ennätysvuosi, merkitsee se, että aikaisempina vuosina uutta jäätä on muodostunut paljon paljon enemmän kuin vanhaa on sulanut. Suorastaan käsittämättömän paljon. Tuota jos jatkuu vielä pitkään, saamme kaikkien alaarmien äidin - jäämassojen painosta koko Grönlanti on vaarassa vajota mereen.

vieläkö tuo nimimerkki sekoilee täällä, on vissin vain provo, koska järki tai tieto ei näissä ole.

Mene katsomaan Grönlanttiin, sielää näet totuuden.

hevosmies evp. kirjoitti:

No kerrohan nyt sitten kansantajuisesti, sulaako se jäätikkö päälta- vai altapäin? Jos se sulaisi päältäpäin, niin miten on mahdollista, että jäälle jääneet lentokoneen kokoiset kappaleet, on voitu myöhemmin kaivaa esiin kymmenien metrien syvyydestä? Jos se taas sulaa altapäin, niin mistä se lämpö sinne tulee? Ehdotatko jotain geotermistä ilmiötä?

Lue lisää

Grönlannin jäätikkö sulaa altapäin saman verran kuin päälle kertyy uutta jäätä.
Sulaminen altapäin vie mennesssään aina vanhimman jääkerroksen pois.
Grönlannin jään pinnalla mitattu vuosikertymä on yli metri/ vuosi joten 2800metriä paksu jäätikkö on korkeintaan 3000 vuoden ikäinen toisinkuin tiedemiehet väittävät sille satojen tuhansien vuosien ikää.
Samaisesta syystä menevät vessan pönttöön ne maapallolla vallinneen ilmaston laskelmat joiden perustana ovat satojentuhansiin vuosiin perustellut jään laboratoriotulokset koska ne tulokset joudutaan nyt vaihtaa kertomaan lyhyen ajanjakson säätietoja.
Jokainen lumisadejakso tuottaa oman kerrostuman jota on väärin tulkittu vuosilustoksi. Erilaisuuksiin on luonnollinen selitys. Eri sadejaksot ovat pilvistä joiden keräämä saaste on eri puolilta maailmaa riippuen tulosuunnasta. Samoin sadejaksojen väliset tuulivaikutukset kerrostavat omat lustonsa jääppeitteeseen. NOLOA "tieteelle"! Joillekin on maksettu jopa palkkaa väärin tehdystä työstä.

Nii ih´ IPCC:n sankaritutkijat selvittävät tämänkin varhais-AGW:n salaisuuden.
Klimatologinen poikkitiede tyrmää denialistien kotkotukset.

mies naurusaarelta kirjoitti:

Nii ih´ IPCC:n sankaritutkijat selvittävät tämänkin varhais-AGW:n salaisuuden.
Klimatologinen poikkitiede tyrmää denialistien kotkotukset.

Tämä ironia on vaikea huumorilaji.
Hohheliressukka ei tiedä laittaako plussaa vai miinusta tekstin perään ;)

mies naurusaarelta kirjoitti:

Tämä ironia on vaikea huumorilaji.
Hohheliressukka ei tiedä laittaako plussaa vai miinusta tekstin perään ;)

"Meni" näemmä pysyvästi sekaisin, klikkaili lukemat nolliin,
"facepalmiahan" tästä, ei siis edes naurata.

pilkkukaks kirjoitti:

"Meni" näemmä pysyvästi sekaisin, klikkaili lukemat nolliin,
"facepalmiahan" tästä, ei siis edes naurata.

Kyllä tätä ironiaa tai vaikkapa "ironiaa" kannattaisi enemmänkin jakaa tällä palstalla.
Se vie parhaimman terän näiltä palstan pahimmilta kaunakirjoittajilta.

Tästä löytyy satelliittilämpötilat kätevästi. Tänään näyttäisi olevan viileämpää kuin viime ja edellisenä vuonna samana päivänä.

http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/execute.csh?amsutemps 001

Eli viimeisen sadan vuoden kuluessa on menetetty 200 000 Gt jäätä grööönlannista?
Kummasti sitä vaan siellä riittää.
Eli uutisesi on feikki tai pelkkä mielipide, joka sekin on tietty feikki, eikä mitenkään luotettava tai milläänlailla huomioitava.

Sivulla on kerrottu näin, kuvan 3 oikealla puolella:

"Kuten mainittu aiemmassa viestissä, poikkeuksellinen talven lumikertymä ja raskas kesäinen lumisade nostivat jäätikön lumesta saaman nettomassan 130 Gt verran vuosien 1981-2010 keskiarvon yläpuolelle. Tätä seurasi varsin keskimääräinen sulamisjakso, jonka vuoksi lumisateen aiheuttama massan kasvu vuonna 2018 oli 150 Gt. Tämä on suurin nettomassan lisääntyminen lumisateista sitten vuoden 1996 ja korkein lumisateen määrä vuoden 1972 jälkeen. On kuitenkin huomattava, että monet merkittävät jäätiköt virtaavat nyt merkittävästi nopeammin kuin aiempina vuosina. Huomioiden tavallista voimakkaamman jään virtaamisen suoraan mereen ei vaikutus jäätikön kokonaismassaan vaiheessa ole vielä selvillä mutta kyseessä voi olla tavallista vähäisempi kokonaismassan pieneneminen tai jopa pieni massan lisääntyminen. Tämä on samanlainen arvio kuin minkä annoimme vuonna 2017 ja poikkeaa selvästi viimeisen vuosikymmenen olosuhteista."

Tekstissä viitattiin aiempaan kesällä tehtyyn päivitykseen, jossa mainittiin viimeisten vuosikymmenten vuotuisten sulamisten olleen voimakkaampia kuin missään vaiheessa vuoden 1550 jälkeen. Jos tuo trendi nyt katkeaisi niin moni matalien merenranta-alueiden pitkäaikainen maanomistaja esittää siitä oman uskontonsa jumaluudelle siitä kiitoksen. Valitettavasti näissäkin ilmiöissä esiintyy tilastollista kohinaa, joka voi aiheuttaa vuoden parin suuruisia seisahduksia ilman että trendi oikeasti olisi katkeamassa tai kääntymässä.

Myös jäätiköiden massaa mittaavat GRACE - satelliitit lakkasivat toimimasta vuoden 2017 syyskuussa. Uusi satelliitti GRACE-FO aloittaa mittauksensa tammikuussa 2019, josta alkaen saadaan taas gravitaation avulla mitattua ajantasaista tietoa jäätiköiden kokonaismassoista.

ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

Sivulla on kerrottu näin, kuvan 3 oikealla puolella:

"Kuten mainittu aiemmassa viestissä, poikkeuksellinen talven lumikertymä ja raskas kesäinen lumisade nostivat jäätikön lumesta saaman nettomassan 130 Gt verran vuosien 1981-2010 keskiarvon yläpuolelle. Tätä seurasi varsin keskimääräinen sulamisjakso, jonka vuoksi lumisateen aiheuttama massan kasvu vuonna 2018 oli 150 Gt. Tämä on suurin nettomassan lisääntyminen lumisateista sitten vuoden 1996 ja korkein lumisateen määrä vuoden 1972 jälkeen. On kuitenkin huomattava, että monet merkittävät jäätiköt virtaavat nyt merkittävästi nopeammin kuin aiempina vuosina. Huomioiden tavallista voimakkaamman jään virtaamisen suoraan mereen ei vaikutus jäätikön kokonaismassaan vaiheessa ole vielä selvillä mutta kyseessä voi olla tavallista vähäisempi kokonaismassan pieneneminen tai jopa pieni massan lisääntyminen. Tämä on samanlainen arvio kuin minkä annoimme vuonna 2017 ja poikkeaa selvästi viimeisen vuosikymmenen olosuhteista."

Tekstissä viitattiin aiempaan kesällä tehtyyn päivitykseen, jossa mainittiin viimeisten vuosikymmenten vuotuisten sulamisten olleen voimakkaampia kuin missään vaiheessa vuoden 1550 jälkeen. Jos tuo trendi nyt katkeaisi niin moni matalien merenranta-alueiden pitkäaikainen maanomistaja esittää siitä oman uskontonsa jumaluudelle siitä kiitoksen. Valitettavasti näissäkin ilmiöissä esiintyy tilastollista kohinaa, joka voi aiheuttaa vuoden parin suuruisia seisahduksia ilman että trendi oikeasti olisi katkeamassa tai kääntymässä.

Myös jäätiköiden massaa mittaavat GRACE - satelliitit lakkasivat toimimasta vuoden 2017 syyskuussa. Uusi satelliitti GRACE-FO aloittaa mittauksensa tammikuussa 2019, josta alkaen saadaan taas gravitaation avulla mitattua ajantasaista tietoa jäätiköiden kokonaismassoista.

Lue lisää

Tuo samainen kommentti ja suomeksi käännetty teksti löytyy lyhytosoitteella urly piste fi kauttaviiva 16Np

Siellä siis ympyröity alkuperäisestä tekstistä kohta joka tuohon on suomennettu.

ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

Tuo samainen kommentti ja suomeksi käännetty teksti löytyy lyhytosoitteella urly piste fi kauttaviiva 16Np

Siellä siis ympyröity alkuperäisestä tekstistä kohta joka tuohon on suomennettu.

Lue lisää

Eli ei löytynyt vertaisarviointia tai doinumeroita, joten kyseessä on mielipide, jolla ei siis ole mitään merkitystä.
Eli pelkkiä höpöjä täällä kirjoittelet.

ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

Sivulla on kerrottu näin, kuvan 3 oikealla puolella:

"Kuten mainittu aiemmassa viestissä, poikkeuksellinen talven lumikertymä ja raskas kesäinen lumisade nostivat jäätikön lumesta saaman nettomassan 130 Gt verran vuosien 1981-2010 keskiarvon yläpuolelle. Tätä seurasi varsin keskimääräinen sulamisjakso, jonka vuoksi lumisateen aiheuttama massan kasvu vuonna 2018 oli 150 Gt. Tämä on suurin nettomassan lisääntyminen lumisateista sitten vuoden 1996 ja korkein lumisateen määrä vuoden 1972 jälkeen. On kuitenkin huomattava, että monet merkittävät jäätiköt virtaavat nyt merkittävästi nopeammin kuin aiempina vuosina. Huomioiden tavallista voimakkaamman jään virtaamisen suoraan mereen ei vaikutus jäätikön kokonaismassaan vaiheessa ole vielä selvillä mutta kyseessä voi olla tavallista vähäisempi kokonaismassan pieneneminen tai jopa pieni massan lisääntyminen. Tämä on samanlainen arvio kuin minkä annoimme vuonna 2017 ja poikkeaa selvästi viimeisen vuosikymmenen olosuhteista."

Tekstissä viitattiin aiempaan kesällä tehtyyn päivitykseen, jossa mainittiin viimeisten vuosikymmenten vuotuisten sulamisten olleen voimakkaampia kuin missään vaiheessa vuoden 1550 jälkeen. Jos tuo trendi nyt katkeaisi niin moni matalien merenranta-alueiden pitkäaikainen maanomistaja esittää siitä oman uskontonsa jumaluudelle siitä kiitoksen. Valitettavasti näissäkin ilmiöissä esiintyy tilastollista kohinaa, joka voi aiheuttaa vuoden parin suuruisia seisahduksia ilman että trendi oikeasti olisi katkeamassa tai kääntymässä.

Myös jäätiköiden massaa mittaavat GRACE - satelliitit lakkasivat toimimasta vuoden 2017 syyskuussa. Uusi satelliitti GRACE-FO aloittaa mittauksensa tammikuussa 2019, josta alkaen saadaan taas gravitaation avulla mitattua ajantasaista tietoa jäätiköiden kokonaismassoista.

Lue lisää

Pitkin hampain on siis NOAAnkin ollut pakko tunnustaa, että ei ole Gröönlanti sulamassa, ei. Alla linkki kuvapariin, josta näemme, vuonna 2017 sulamiskauden lopussa uutta pysyvää lunta oli satanut n. 550 GT ja vuonna 2018 vastaavasti 520 GT. Jos tuosta vähentää nimimerkkin muistutetaan.taas muistuttama keskimääräinen massan pudotus 200 Gt/vuosi saamme vuosien 2017 ja 2018 massan nettokasvuiksi n. 350 Gt ja 320 GT.

https://climatism.files.wordpress.com/2018/09/greenland-ice-sheet-surface-mass-budget-dmi2.png

muistutetaan.taaas kirjoitti:

Pitkin hampain on siis NOAAnkin ollut pakko tunnustaa, että ei ole Gröönlanti sulamassa, ei. Alla linkki kuvapariin, josta näemme, vuonna 2017 sulamiskauden lopussa uutta pysyvää lunta oli satanut n. 550 GT ja vuonna 2018 vastaavasti 520 GT. Jos tuosta vähentää nimimerkkin muistutetaan.taas muistuttama keskimääräinen massan pudotus 200 Gt/vuosi saamme vuosien 2017 ja 2018 massan nettokasvuiksi n. 350 Gt ja 320 GT.

https://climatism.files.wordpress.com/2018/09/greenland-ice-sheet-surface-mass-budget-dmi2.png

Lue lisää

Olen kummastellut ettei edes asiantutijat tunnu ymmärtävän, mikä niihin jäätiköihin vaikuttaa, jos ne nyt sitten on asiantuntijoita. Nykyään kun esiintyy asiantuntijoina kaikenlaisia tietämättömiä tomppeleita, jotka ei ymmärrä edes luonnonlakeja.

Ei riitä, että tietää luonnonlait, ne täytyy myös ymmärtää. Täytyy YMMÄRTÄÄ, mitä kaikkea luonnonlait saa aikaan luonnossa. Jos on vain ulkoa opetellut asioita, niin ei se riitä yhtään mihinkään.

Ne kaikki liikkuvat ja poikivat jäätiköt on kaltevalla pinnalla. Mitä tapahtuu kun sellaisen jäätikön massa kasvaa. Siihen alkaa painovoima vaikuttamaan yhä voimakkaammin. Painovoiman vaikutus on suhteessa massaan.

Jäätikkö alkaa liukua nopeammin kohti merta, ja tottakait se sitten myöskin poikii, kun sitä ei enään kannattele maa vaan vesi, joka velloo koko ajan. Väite, että pieni ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi jäätiköiden liikkumiseen on aivan järjetön. Kyllä se on painovoima.

Sehän taas todistaa, että jäätikönmassa maan pinnalla on kasvanut. Niillä aluellä joissa jäätikkö ei ole kaltevalla pinnalla, sen massa kasvaa edelleen. Todellisuudessa jäätikköjen massa kasvaa edelleen ainakin Etelämantereella. Päinvastoin kuin väitetään, merenpinta on hiukan laskenut.

muistutetaan.taaas kirjoitti:

Pitkin hampain on siis NOAAnkin ollut pakko tunnustaa, että ei ole Gröönlanti sulamassa, ei. Alla linkki kuvapariin, josta näemme, vuonna 2017 sulamiskauden lopussa uutta pysyvää lunta oli satanut n. 550 GT ja vuonna 2018 vastaavasti 520 GT. Jos tuosta vähentää nimimerkkin muistutetaan.taas muistuttama keskimääräinen massan pudotus 200 Gt/vuosi saamme vuosien 2017 ja 2018 massan nettokasvuiksi n. 350 Gt ja 320 GT.

https://climatism.files.wordpress.com/2018/09/greenland-ice-sheet-surface-mass-budget-dmi2.png

Lue lisää

Mainittu keskimääräinen 200 Gt vuotuinen pudotus Grönlannin jäätikön massasta on laskettu huomioiden lumisade, sulaminen ja jäätikön virtaaminen. Viimeisen kahden vuoden ajan ollaan oltu melkein paikallaan eli Grönlannin jäämassa on pysynyt vuoden kierron jälkeen suunnilleen ennallaan.

Jos tuo massan hupeneminen oikeasti pysähtyisi niin sen parempi. Tähän mennessä on nähty vasta hetkellinen tasanne, ei trendin pysähtymistä.

antialarmisti kirjoitti:

Olen kummastellut ettei edes asiantutijat tunnu ymmärtävän, mikä niihin jäätiköihin vaikuttaa, jos ne nyt sitten on asiantuntijoita. Nykyään kun esiintyy asiantuntijoina kaikenlaisia tietämättömiä tomppeleita, jotka ei ymmärrä edes luonnonlakeja.

Ei riitä, että tietää luonnonlait, ne täytyy myös ymmärtää. Täytyy YMMÄRTÄÄ, mitä kaikkea luonnonlait saa aikaan luonnossa. Jos on vain ulkoa opetellut asioita, niin ei se riitä yhtään mihinkään.

Ne kaikki liikkuvat ja poikivat jäätiköt on kaltevalla pinnalla. Mitä tapahtuu kun sellaisen jäätikön massa kasvaa. Siihen alkaa painovoima vaikuttamaan yhä voimakkaammin. Painovoiman vaikutus on suhteessa massaan.

Jäätikkö alkaa liukua nopeammin kohti merta, ja tottakait se sitten myöskin poikii, kun sitä ei enään kannattele maa vaan vesi, joka velloo koko ajan. Väite, että pieni ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi jäätiköiden liikkumiseen on aivan järjetön. Kyllä se on painovoima.

Sehän taas todistaa, että jäätikönmassa maan pinnalla on kasvanut. Niillä aluellä joissa jäätikkö ei ole kaltevalla pinnalla, sen massa kasvaa edelleen. Todellisuudessa jäätikköjen massa kasvaa edelleen ainakin Etelämantereella. Päinvastoin kuin väitetään, merenpinta on hiukan laskenut.

Lue lisää

" Päinvastoin kuin väitetään, merenpinta on hiukan laskenut"
Mistä saa totuudenmukaisen tiedon merenpinnan tasosta?

ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

Sivulla on kerrottu näin, kuvan 3 oikealla puolella:

"Kuten mainittu aiemmassa viestissä, poikkeuksellinen talven lumikertymä ja raskas kesäinen lumisade nostivat jäätikön lumesta saaman nettomassan 130 Gt verran vuosien 1981-2010 keskiarvon yläpuolelle. Tätä seurasi varsin keskimääräinen sulamisjakso, jonka vuoksi lumisateen aiheuttama massan kasvu vuonna 2018 oli 150 Gt. Tämä on suurin nettomassan lisääntyminen lumisateista sitten vuoden 1996 ja korkein lumisateen määrä vuoden 1972 jälkeen. On kuitenkin huomattava, että monet merkittävät jäätiköt virtaavat nyt merkittävästi nopeammin kuin aiempina vuosina. Huomioiden tavallista voimakkaamman jään virtaamisen suoraan mereen ei vaikutus jäätikön kokonaismassaan vaiheessa ole vielä selvillä mutta kyseessä voi olla tavallista vähäisempi kokonaismassan pieneneminen tai jopa pieni massan lisääntyminen. Tämä on samanlainen arvio kuin minkä annoimme vuonna 2017 ja poikkeaa selvästi viimeisen vuosikymmenen olosuhteista."

Tekstissä viitattiin aiempaan kesällä tehtyyn päivitykseen, jossa mainittiin viimeisten vuosikymmenten vuotuisten sulamisten olleen voimakkaampia kuin missään vaiheessa vuoden 1550 jälkeen. Jos tuo trendi nyt katkeaisi niin moni matalien merenranta-alueiden pitkäaikainen maanomistaja esittää siitä oman uskontonsa jumaluudelle siitä kiitoksen. Valitettavasti näissäkin ilmiöissä esiintyy tilastollista kohinaa, joka voi aiheuttaa vuoden parin suuruisia seisahduksia ilman että trendi oikeasti olisi katkeamassa tai kääntymässä.

Myös jäätiköiden massaa mittaavat GRACE - satelliitit lakkasivat toimimasta vuoden 2017 syyskuussa. Uusi satelliitti GRACE-FO aloittaa mittauksensa tammikuussa 2019, josta alkaen saadaan taas gravitaation avulla mitattua ajantasaista tietoa jäätiköiden kokonaismassoista.

Lue lisää

Grönlannin jää sulaa alapuolesta joten mikään ilmastonmuutos ei muuta sulmista altapäin. Grönlannissa on jään alla tuliperäistä aluetta jonka aktiivisuuden vaihtelut voivat selittää nopeutuneen jäävirran.

Brutto vai netto? Koko ajan tapahtunee niin sulamista, mereen valumista kuin uuden jäätikön muodostumista.

Et taida osata lukea.
Jäämassa vaan lisääntyy joka vuosi.

jäätälisää kirjoitti:

Et taida osata lukea.
Jäämassa vaan lisääntyy joka vuosi.

Jäämassa on DMI:n mukaan vähentynyt jo pitkään luokkaa 200 Gt vuodessa, kun huomioidaan jäätiköiden virtaaminen mereen eli lohkeileminen jäävuoriksi. Vuosien 2017 ja 2018 aikana on toisen tutkimuksen mukaan jäämassan vähentymisvauhti pudonnut aika lähelle nollaa eli alaspäin osoittavassa käyrässä on tasanne.

GRACE mittaukset päättyivät syksyllä 2017 ja alkavat uudelleen tammikuussa 2019. Syynä se, että vanha satelliitti lakkasi toimimasta ylitettyään käyttöikänsä moninkertaisesti.

GRACE-FU_jatkaa2019 kirjoitti:

Jäämassa on DMI:n mukaan vähentynyt jo pitkään luokkaa 200 Gt vuodessa, kun huomioidaan jäätiköiden virtaaminen mereen eli lohkeileminen jäävuoriksi. Vuosien 2017 ja 2018 aikana on toisen tutkimuksen mukaan jäämassan vähentymisvauhti pudonnut aika lähelle nollaa eli alaspäin osoittavassa käyrässä on tasanne.

GRACE mittaukset päättyivät syksyllä 2017 ja alkavat uudelleen tammikuussa 2019. Syynä se, että vanha satelliitti lakkasi toimimasta ylitettyään käyttöikänsä moninkertaisesti.

Lue lisää

Pelkästään se että vuotuinen jäämassa pysyy ennallaan tarkoittaa että jäätä sulaa alapinnasta samaa tahtia kuin yläpulella jäätä karttuu. Nykyisellä sademäärillä Grönlannin ikijää vaihtuu kokonaan uudeksi 3-4000 tuhannen vuoden välein. Väitteet siitä että Grönlannista voitaisiin mitata esim. 20000 vuoden ikäistä jäätä on täysin loogisesti mahdottomuus.
Vanhojen ikijäiden myytti on pidetty hengissä jostain poliittisesta tai ideologisesta syystä.
Jos jäätä sulaa vuodessa alapinnasta 30 cm koko alalta on Grönlannin jäätikön ikä n. 10000 vuotta.
Mikäli jäätä sulaa enemmän on jäätikkö sitäkin nuorempi.

taksamittari kirjoitti:

Pelkästään se että vuotuinen jäämassa pysyy ennallaan tarkoittaa että jäätä sulaa alapinnasta samaa tahtia kuin yläpulella jäätä karttuu. Nykyisellä sademäärillä Grönlannin ikijää vaihtuu kokonaan uudeksi 3-4000 tuhannen vuoden välein. Väitteet siitä että Grönlannista voitaisiin mitata esim. 20000 vuoden ikäistä jäätä on täysin loogisesti mahdottomuus.
Vanhojen ikijäiden myytti on pidetty hengissä jostain poliittisesta tai ideologisesta syystä.
Jos jäätä sulaa vuodessa alapinnasta 30 cm koko alalta on Grönlannin jäätikön ikä n. 10000 vuotta.
Mikäli jäätä sulaa enemmän on jäätikkö sitäkin nuorempi.

Lue lisää

Jään ikä voidaan määritellä samalla tavoin "lustojen" avulla kuin puun ikä. Vuoden kierron kuluessa muodostuu erilaisia kerroksia jäähän, jotka sitten on tunnistettavissa kairatuista näytteistä. Ylimmät kerrokset voidaan suoraan laskea, alemmissa kerroksissa käytetään apuna hapen ja vedyn isotooppeihin liittyviä menetelmiä.

Lisää tietoa löytyy sivulta urly piste fi kauttaviiva 179x

jään.ajoitus kirjoitti:

Jään ikä voidaan määritellä samalla tavoin "lustojen" avulla kuin puun ikä. Vuoden kierron kuluessa muodostuu erilaisia kerroksia jäähän, jotka sitten on tunnistettavissa kairatuista näytteistä. Ylimmät kerrokset voidaan suoraan laskea, alemmissa kerroksissa käytetään apuna hapen ja vedyn isotooppeihin liittyviä menetelmiä.

Lisää tietoa löytyy sivulta urly piste fi kauttaviiva 179x

Lue lisää

Vuonna 1942 putosi lentokone Grönlantiin ja sen raato löydettiin 75 vuotta myöhemmin 91 metrin syvyydestä.
Eli jäätikön vuosittainen kerros on ollut yli metrin paksuinen. Tällä perusteella pohjalla on korkeintaan 2500 vuotta vanhaa jäätä mikäli paikassa on nyt jäätä n. 3kmn kerros.
Matematiikkaa vain ja sillä totuus löytyy.
Jokainen lumisadejakso näkyy eri kerroksena. Grönlannissa sataa lunta 12 kk vuodessa. Mistäkö tiedän? Olen käynyt reilu 10 vuotta sitten hiihtovaelluksella poikki Gronlannin kesällä 2006.
Pakkasta oli heinäkuussa 5-18 astetta. Eli varsinaista kesäsulamista ei siellä voi edes pinnasta havaita. Tästä voikin päätellä että jään on pakko sulaa pohjasta yhtä paljon kuin kertymää on jäätikön pinnalla. Ja koska pohjakerrokset sulavat pois vievät ne mennessään aina vanhinta jäätä uusiokäyttöön merivetenä. Lisäksi jäätiköt virtaavat keskeltä reunoihin päin ja näin uusivat reunan kautta jäätikän pohjakerrokset pois.
Mikäli logiikka ei ole vahvimpia avujasi kommentointi aikuisten kanssa kannattaa jättää tuleviin vuosikymmeniin.

eränkulkia kirjoitti:

Vuonna 1942 putosi lentokone Grönlantiin ja sen raato löydettiin 75 vuotta myöhemmin 91 metrin syvyydestä.
Eli jäätikön vuosittainen kerros on ollut yli metrin paksuinen. Tällä perusteella pohjalla on korkeintaan 2500 vuotta vanhaa jäätä mikäli paikassa on nyt jäätä n. 3kmn kerros.
Matematiikkaa vain ja sillä totuus löytyy.
Jokainen lumisadejakso näkyy eri kerroksena. Grönlannissa sataa lunta 12 kk vuodessa. Mistäkö tiedän? Olen käynyt reilu 10 vuotta sitten hiihtovaelluksella poikki Gronlannin kesällä 2006.
Pakkasta oli heinäkuussa 5-18 astetta. Eli varsinaista kesäsulamista ei siellä voi edes pinnasta havaita. Tästä voikin päätellä että jään on pakko sulaa pohjasta yhtä paljon kuin kertymää on jäätikön pinnalla. Ja koska pohjakerrokset sulavat pois vievät ne mennessään aina vanhinta jäätä uusiokäyttöön merivetenä. Lisäksi jäätiköt virtaavat keskeltä reunoihin päin ja näin uusivat reunan kautta jäätikän pohjakerrokset pois.
Mikäli logiikka ei ole vahvimpia avujasi kommentointi aikuisten kanssa kannattaa jättää tuleviin vuosikymmeniin.

Lue lisää

Ehkäpä sinun kannattaisi lukea niitä artikkeleita joita nyt yrität yhtään lukematta arvostella. Voisit aloittaa tutustumisen jääkairausten analysointiin kansantajuisesta tekstistä Wikipedian puolelta. Se löytyy osoitteesta urly piste fi kauttaviiva 179K ja sinun kannattaisi tutustua tekstin jälkeen lähdeluettelossa mainittuihin R. B. Alleyn artikkeleihin ja kirjoihin, joissa alan tutkimuksen historiaa valotetaan.

Kun sitten perusasiat ja käsitteet ovat tiedossasi niin sinun on helpompi ymmärtää yksityiskohtia. Nyt hyppäät palstalle kertomaan että kaikki jääkairauksessa käytetyt menetelmät ja kymmenien vuosien ajan tehty tutkimus on pelkkää fuulaa vain siksi, että sinun mielestäsi asia on noin. Uskonko sinua vai satoja tai tuhansia aiheesta julkaistuja tutkimuksia? Ei ole kovin vaikea kysymys ratkaista eli uskottavuutesi on vähäinen.

Mielipide on meillä jokaisella mutta perusteltu mielipide harvalla. Sinä olet esittänyt vasta pelkän mielipiteen vailla tieteen kannalta oleellisia perusteluita. Tutustupa nyt ensin aiheeseen ennenkuin lähtee mopo keulimaan.

ensin.perusteet kirjoitti:

Ehkäpä sinun kannattaisi lukea niitä artikkeleita joita nyt yrität yhtään lukematta arvostella. Voisit aloittaa tutustumisen jääkairausten analysointiin kansantajuisesta tekstistä Wikipedian puolelta. Se löytyy osoitteesta urly piste fi kauttaviiva 179K ja sinun kannattaisi tutustua tekstin jälkeen lähdeluettelossa mainittuihin R. B. Alleyn artikkeleihin ja kirjoihin, joissa alan tutkimuksen historiaa valotetaan.

Kun sitten perusasiat ja käsitteet ovat tiedossasi niin sinun on helpompi ymmärtää yksityiskohtia. Nyt hyppäät palstalle kertomaan että kaikki jääkairauksessa käytetyt menetelmät ja kymmenien vuosien ajan tehty tutkimus on pelkkää fuulaa vain siksi, että sinun mielestäsi asia on noin. Uskonko sinua vai satoja tai tuhansia aiheesta julkaistuja tutkimuksia? Ei ole kovin vaikea kysymys ratkaista eli uskottavuutesi on vähäinen.

Mielipide on meillä jokaisella mutta perusteltu mielipide harvalla. Sinä olet esittänyt vasta pelkän mielipiteen vailla tieteen kannalta oleellisia perusteluita. Tutustupa nyt ensin aiheeseen ennenkuin lähtee mopo keulimaan.

Lue lisää

Eränkulkia tosiaan esitti tuossa mielipiteensä ja kertoi myös omakohtaisia kokemuksia jäätiköltä. Sinä taas näytät perustavan omat lasusumasi vain netistä löytämiisi erilaisiin tutkimuksiin. Ei kaikki ole totta, vaikka olisi vertaisarvioituja. Väitithän, että jäätikön päältä sulaneesta lumesta muodostuva vesi virtaisi jäätikön alle sitä liukastamaan. Attenborough muuten kertoi samaa tarinaa tänään televisiossa. Tuosta näkee, ettei ilmastontutkija välttämättä tunne fysiikkaa jos tuollaista menee tutkimukseensa kirjoittamaan. Haluaisin nähdä miten tuo tutkija laittaisi vettä tasaisella alustalla olevan esimerkiksi 10 kuution jääpalan alle saati sitten, jos jää on kilometrin paksu. Ja miksi sinne jään alle pitäisi vettä saada. Tuskin se kallio on rutikuiva pinnastaan jos siinä jää liukuu koko ajan.

Ja taas joku mielipide, jolla ei ole merkitystä.
Ei näy edes kaveriarviointia, joten silkkaa roskiskamaa.

Mitään lämpenemistä ei ole havaittavissa, eikä sulamistakaan.

höpötihöpö kirjoitti:

Ja taas joku mielipide, jolla ei ole merkitystä.
Ei näy edes kaveriarviointia, joten silkkaa roskiskamaa.

Mitään lämpenemistä ei ole havaittavissa, eikä sulamistakaan.

Lue lisää

Jotta artikkeli julkaistaisiin vertaisarvioidussa tiedelehdessä on artikkelin ensin mentävä vertaisarvioinnin lävitse. Lehti jossa tuo 10.1038/s41586-018-0752-4 julkaistiin on vertaisarvioitu tiedelehti. Kirjoittelit siis höpötihöpöä.

nature.letters kirjoitti:

Jotta artikkeli julkaistaisiin vertaisarvioidussa tiedelehdessä on artikkelin ensin mentävä vertaisarvioinnin lävitse. Lehti jossa tuo 10.1038/s41586-018-0752-4 julkaistiin on vertaisarvioitu tiedelehti. Kirjoittelit siis höpötihöpöä.

Lue lisää

Millään kaveriarvioinnilla ei ole merkitystä.
Suurin osa on täyttä tuubaa. Varsinkin ilmastoaiheeseen liittyvät.

https://www.enago.com/academy/is-peer-review-process-a-scam/

https://wattsupwiththat.com/2018/11/07/another-failure-of-peer-review-due-to-corrupt-temperature-data-from-a-single-station/

https://wattsupwiththat.com/2018/11/07/oops-the-oceans-are-warming-fast-resplandy-et-al-shows-how-peer-review-can-fail-even-at-nature/

jne...

nature.scam kirjoitti:

Millään kaveriarvioinnilla ei ole merkitystä.
Suurin osa on täyttä tuubaa. Varsinkin ilmastoaiheeseen liittyvät.

https://www.enago.com/academy/is-peer-review-process-a-scam/

https://wattsupwiththat.com/2018/11/07/another-failure-of-peer-review-due-to-corrupt-temperature-data-from-a-single-station/

https://wattsupwiththat.com/2018/11/07/oops-the-oceans-are-warming-fast-resplandy-et-al-shows-how-peer-review-can-fail-even-at-nature/

jne...

Lue lisää

Akuankka-linkkiä pukkaa.

Huh_hellettä kirjoitti:

Akuankka-linkkiä pukkaa.

Ja jönssin kompetenssi riittää vain linkeistä keskusteluun.

nature.scam kirjoitti:

Millään kaveriarvioinnilla ei ole merkitystä.
Suurin osa on täyttä tuubaa. Varsinkin ilmastoaiheeseen liittyvät.

https://www.enago.com/academy/is-peer-review-process-a-scam/

https://wattsupwiththat.com/2018/11/07/another-failure-of-peer-review-due-to-corrupt-temperature-data-from-a-single-station/

https://wattsupwiththat.com/2018/11/07/oops-the-oceans-are-warming-fast-resplandy-et-al-shows-how-peer-review-can-fail-even-at-nature/

jne...

Lue lisää

Hei aikuisten oikeesti nyt. Tuo Wattsin WUWT on blogi. Artikkeli julkaistiin tiedelehdessä. Lukijat osaavat tehdä eron blogikirjoituksen eli mielipiteen ja tiedelehdessä julkaistun välillä. Blogeilla ei ole minkäänlaista laadunvalvontaa. Tiedelehdillä laadunvalvontaa kutsutaan vertaisarvioinniksi ja artikkelin julkaisun jälkeen muut tutkijat voivat tarvittaessa kommentoida julkaisun sisältöä niinikään tiedelehdissä.

Haluaisitko että esimerkiksi terveydenhoitosi perustuisi lääkeTIETEEN sijaan siihen, mitä blogeissa kirjoitetaan? Silloin joisit hopeavettä, käyttäisit korvakynttilöitä ja homeopatiaa ja kieltäytyisit rokotuksista. Ja jos syöpään sairastuisit niin hoitona olisi sytostaattien, leikkausten ja säteilyn sijaan sitruunamehu ja natriumkarbonaatti.

tiedevastaisuus.jyllää kirjoitti:

Hei aikuisten oikeesti nyt. Tuo Wattsin WUWT on blogi. Artikkeli julkaistiin tiedelehdessä. Lukijat osaavat tehdä eron blogikirjoituksen eli mielipiteen ja tiedelehdessä julkaistun välillä. Blogeilla ei ole minkäänlaista laadunvalvontaa. Tiedelehdillä laadunvalvontaa kutsutaan vertaisarvioinniksi ja artikkelin julkaisun jälkeen muut tutkijat voivat tarvittaessa kommentoida julkaisun sisältöä niinikään tiedelehdissä.

Haluaisitko että esimerkiksi terveydenhoitosi perustuisi lääkeTIETEEN sijaan siihen, mitä blogeissa kirjoitetaan? Silloin joisit hopeavettä, käyttäisit korvakynttilöitä ja homeopatiaa ja kieltäytyisit rokotuksista. Ja jos syöpään sairastuisit niin hoitona olisi sytostaattien, leikkausten ja säteilyn sijaan sitruunamehu ja natriumkarbonaatti.

Lue lisää

Taidat olla kovin yksinkertainen.
Kovasti kammoamassasi blogissa käsitellään juuri tuon kaveriarvioinnin ongelmia.
Mikä siinä pelottaa sinua niin kovasti?

mikä.pelottaa kirjoitti:

Taidat olla kovin yksinkertainen.
Kovasti kammoamassasi blogissa käsitellään juuri tuon kaveriarvioinnin ongelmia.
Mikä siinä pelottaa sinua niin kovasti?

On sinun oma valintasi jos haluaisit tieteellisen menetelmän sijaan päätöksenteon pohjaksi (blogipohjaisen) mielipidekirjoittelun eli ihmisten mielipiteet ja ideologiat. Minusta niihin perustuvien päätösten haitallisuudesta on riittävästi näyttöä Galileo Galilein ajoista asti.

Tuhkarokkotapauksen paljastuessa moni hylkäsi uskomuksensa ja kävi rokotuttamassa lapsensa.

tieteellinen.menetelmä kirjoitti:

On sinun oma valintasi jos haluaisit tieteellisen menetelmän sijaan päätöksenteon pohjaksi (blogipohjaisen) mielipidekirjoittelun eli ihmisten mielipiteet ja ideologiat. Minusta niihin perustuvien päätösten haitallisuudesta on riittävästi näyttöä Galileo Galilein ajoista asti.

Tuhkarokkotapauksen paljastuessa moni hylkäsi uskomuksensa ja kävi rokotuttamassa lapsensa.

Lue lisää

Olet kovasti yksinkertainen.
Mikä arvostetuissa blogeissa sinua pelottaa?
Se, että siellä saattaa olla todella hyvin perusteltua tietoa?
Vai mikä?
Tuo rokotusfobiasi kertoo sinusta kyllä tarpeeksi.

Artikkelin mukaan havainnot perustuvat jääkairauksissa saatuihin tuloksiin. Jos asia kiinnostaa enemmän niin käy itse lukemassa artikkeli. Se löytyy kokonaisuudessaan sci hubin puolelta doi koodin avulla.

Kun kyseessä on uusi artikkeli niin tietenkin on aina mahdollista, että vertaisarvioinnista on päässyt virhe lävitse. Kannattaa näihin aina suhtautua pienellä varauksella ainakin ensimmäisen vuoden ajan eli siiheksi kunnes kritiikki (jos sitä siis on tulossa) päätyy tiedelehtiin. Tästä juuri julkaistujen artikkeleiden ongelmasta kirjoiteltiin täällä aiemminkin.

nature.letters kirjoitti:

Artikkelin mukaan havainnot perustuvat jääkairauksissa saatuihin tuloksiin. Jos asia kiinnostaa enemmän niin käy itse lukemassa artikkeli. Se löytyy kokonaisuudessaan sci hubin puolelta doi koodin avulla.

Kun kyseessä on uusi artikkeli niin tietenkin on aina mahdollista, että vertaisarvioinnista on päässyt virhe lävitse. Kannattaa näihin aina suhtautua pienellä varauksella ainakin ensimmäisen vuoden ajan eli siiheksi kunnes kritiikki (jos sitä siis on tulossa) päätyy tiedelehtiin. Tästä juuri julkaistujen artikkeleiden ongelmasta kirjoiteltiin täällä aiemminkin.

Lue lisää

No turhaan ovat sitten kalliitta satelliitteja laukoneet taivaalle ja rakentaneet tietokonemalleja kun saman voi todeta poraamalla jäähän reijän.

Miksi kirjoitat perättömän väitteen kun asian voi koska tahansa tarkistaa jo palstalla kirjoitetuista viesteistä ja niissä annetuista linkeistä. Kierrät edelleen kehää. Keskimääräinen Grönlannin jäätikön massan väheneminen on ollut 200 Gt vuodessa jo pidempään mutta vuonna 2017 ja 2018 ollaan oltu nollan paikkeilla.

piiri.pieni.pyörii kirjoitti:

Miksi kirjoitat perättömän väitteen kun asian voi koska tahansa tarkistaa jo palstalla kirjoitetuista viesteistä ja niissä annetuista linkeistä. Kierrät edelleen kehää. Keskimääräinen Grönlannin jäätikön massan väheneminen on ollut 200 Gt vuodessa jo pidempään mutta vuonna 2017 ja 2018 ollaan oltu nollan paikkeilla.

Lue lisää

Kaivapa esille mitä tapahtui Grönlannin jäätikön massalle vuosina 2015 ja 2016.

piiri.pieni.pyörii kirjoitti:

Miksi kirjoitat perättömän väitteen kun asian voi koska tahansa tarkistaa jo palstalla kirjoitetuista viesteistä ja niissä annetuista linkeistä. Kierrät edelleen kehää. Keskimääräinen Grönlannin jäätikön massan väheneminen on ollut 200 Gt vuodessa jo pidempään mutta vuonna 2017 ja 2018 ollaan oltu nollan paikkeilla.

Lue lisää

Miksi et opi ymmärtämään mikä ero sulamisen ja jäävuoren irtoamisen välillä on????
Kerrataan siis. Jäävuori irtoaa, kun jäätä on kasautunut rannalle niin paljon, ettei enempää enää mahdu. Sulaminen taas tapahtuu lämpötilan noustessa, jolloin jäävuorien kasvu samalla hidastuu ja pitkään jatkuessa loppuu kokonaan.

pienen.pieni.piirin.äo kirjoitti:

Miksi et opi ymmärtämään mikä ero sulamisen ja jäävuoren irtoamisen välillä on????
Kerrataan siis. Jäävuori irtoaa, kun jäätä on kasautunut rannalle niin paljon, ettei enempää enää mahdu. Sulaminen taas tapahtuu lämpötilan noustessa, jolloin jäävuorien kasvu samalla hidastuu ja pitkään jatkuessa loppuu kokonaan.

Lue lisää

Mitähän nyt oikein sekoilet? Piiri pieni pyörii ja kirjoitat ikäänkuin koko aiempaa keskustelua ei olisi käyty. Lue aiemmat vastaukset. Niistä käy päivänselvästi ilmi nämä viisi asiaa:

1) Grönlannin mannerjäätikkö menettää massaansa lumen ja jään sulamisen vuoksi lämpimänä osana vuotta.

2) Grönlannin mannerjäätikkö saa lisää massaa lumisateista, pääosin talvella mutta myös kesällä.

3) Grönlannin mannerjäätikkö menettää massaansa jään virratessa mereen ja irrotessa jäätikön reunasta jäävuorina.

4) Lumen sataminen on voimakkaampaa kuin sulaminen eli VAIN kohdat 1) ja 2) huomioiden jäätikön massa kasvaisi.

5) KUN huomioidaan myös jään virtaaminen mereen eli kohta 3) niin viimeisten vuosikymmenien aikana mannerjäätikön kokonaismassa vähentynyt keskimäärin 200 Gt vuodessa. Tämän vähenemisen näkee gravitaatiosatelliitti.

Vuosien 2017 ja 2018 aikana jäätikön massa on vähentynyt paljon keskimääräistä vähemmän ja kuluvan vuoden aikana saattanut jopa hieman lisääntyä tavallista voimakkampien lumisateiden vuoksi.

Koko ajan keskustelussa on selväsanaisesti uudelleen ja uudelleen kerrottu, että paikallaan sulaminen ei ole se mekanismi jolla Grönlannin mannerjäätikön massa on yli vuosikymmenten ajan vähentynyt. Jos olet eri mieltä niin näytäpä missä kohdassa keskustelua tälläistä on esitetty. Jäätikön massa vähenee jäätikön virtaamisesta mereen ja mereen virtaavan jäävirran reunasta irtoavien jäävuorten sulaessa avomerellä.

Jotta asia olisi englantia huonosti ymmärtävienkin tarkistettavissa otin kuvakaappauksen DMI sivusta ja laitoin sen viereen alkuperäistekstin ja suoran käännökseni siitä näkyviin kuvapalveluun. Tästä on mainittu jo aiemmin. Sinne löytää lyhytlinkki urly piste fi kauttaviiva 166w

Tämä asia on käyty palstalla lävitse jo useampaan kertaan. Viimeisten vuosien datan huonompi tarkkuus johtuu siitä, että vanha gravitaatiosatelliitti lakkasi toimimasta ja on ollut vuoden 2017 syksystä asti pois käytöstä. Uusi gravitaatiosatelliitti aloittaa mittauksensa vuoden 2019 tammikuussa.

GRACE-FU_jatkaa2019 kirjoitti:

Mitähän nyt oikein sekoilet? Piiri pieni pyörii ja kirjoitat ikäänkuin koko aiempaa keskustelua ei olisi käyty. Lue aiemmat vastaukset. Niistä käy päivänselvästi ilmi nämä viisi asiaa:

1) Grönlannin mannerjäätikkö menettää massaansa lumen ja jään sulamisen vuoksi lämpimänä osana vuotta.

2) Grönlannin mannerjäätikkö saa lisää massaa lumisateista, pääosin talvella mutta myös kesällä.

3) Grönlannin mannerjäätikkö menettää massaansa jään virratessa mereen ja irrotessa jäätikön reunasta jäävuorina.

4) Lumen sataminen on voimakkaampaa kuin sulaminen eli VAIN kohdat 1) ja 2) huomioiden jäätikön massa kasvaisi.

5) KUN huomioidaan myös jään virtaaminen mereen eli kohta 3) niin viimeisten vuosikymmenien aikana mannerjäätikön kokonaismassa vähentynyt keskimäärin 200 Gt vuodessa. Tämän vähenemisen näkee gravitaatiosatelliitti.

Vuosien 2017 ja 2018 aikana jäätikön massa on vähentynyt paljon keskimääräistä vähemmän ja kuluvan vuoden aikana saattanut jopa hieman lisääntyä tavallista voimakkampien lumisateiden vuoksi.

Koko ajan keskustelussa on selväsanaisesti uudelleen ja uudelleen kerrottu, että paikallaan sulaminen ei ole se mekanismi jolla Grönlannin mannerjäätikön massa on yli vuosikymmenten ajan vähentynyt. Jos olet eri mieltä niin näytäpä missä kohdassa keskustelua tälläistä on esitetty. Jäätikön massa vähenee jäätikön virtaamisesta mereen ja mereen virtaavan jäävirran reunasta irtoavien jäävuorten sulaessa avomerellä.

Jotta asia olisi englantia huonosti ymmärtävienkin tarkistettavissa otin kuvakaappauksen DMI sivusta ja laitoin sen viereen alkuperäistekstin ja suoran käännökseni siitä näkyviin kuvapalveluun. Tästä on mainittu jo aiemmin. Sinne löytää lyhytlinkki urly piste fi kauttaviiva 166w

Tämä asia on käyty palstalla lävitse jo useampaan kertaan. Viimeisten vuosien datan huonompi tarkkuus johtuu siitä, että vanha gravitaatiosatelliitti lakkasi toimimasta ja on ollut vuoden 2017 syksystä asti pois käytöstä. Uusi gravitaatiosatelliitti aloittaa mittauksensa vuoden 2019 tammikuussa.

Lue lisää

Jotku tykkää isoilla luvuilla pelottelusta. Kannattaa kaivaa aina faktat esille, ja käyttää jokaisessa tietokoneessa olevaa laskinta, niin paljastuu, että pelottelu on joko totaalista tyhmyyttä tai tarkoitushakuista propagandaa.

Maapallon ja sen merien pinta-ala on kaikkien käytettävissä. Siitä vaan laskemaan, niin ei tarvitse uskoa höpöjuttuihin. Minä sain tulokseksi, että jos 100 vuotta Gröönlannin jäätikkö vähenisi 200 Gt vuodessa, merenpinta nousisi 56 mm. Ei se sen kummempi juttu ole.

Minä kun en ole koskaan luottanut pöljiin. Ne huijaa aina, eikä edes itse ymmärrä, että huijaavat. Ne jotka huijaa tahallaan, on paljon helpompia tapauksia. Ne huomaa paljstuneensa, ja lopettaa. Pöljä ei ymmärrä edes lopettaa. Niitä on nyt liikkeellä ilmastoasiassa todella paljon.

Tuo 200 Gt on 560 tonnia neliökilometrille merta. Siitä kun sitten laskee paljonko se tekeen neliödesimetrille paljastuu kuinka mitättömästä aiasta on kysymys. 200 Gt nostaa merenpintaa teoriassa 0,56 mm vuodessa.

Kun kuitenkin Etelämantereen jäätikkö kasvaa edelleen, tulos on miinusmerkkinen. Ei minua suurilla luvuilla huijata. Tämä vaan lisäyksenä tuohon edelliseen kommentiin. Nyt tietysti joku huutaa vertaisarvioitua tutkimusta, kun ei osaa käyttää laskinta. Jos jollekin laskin ei anna tieteelistä faktaa, on todellinen denialisti. Niitähän täällä on pörrännyt jatkuvasti.

Tuskinpa sentään Niili on syntynyt jäätikön sulamisvesistä. Sen alkukähde on tropiikissa, eikä koko maapallolla ole koskaan ollut jääkautta. Olen lukenut romaalisarjan, joka on sijoitettu viimeisimpään jääkauteen.

Sen kirjoittaja on aivan ilmeisesti perehtynyt tieteen tutkimustuloksiin viimeisimmästä jääkaudesta. Se jääkausi on ollut pohjoisilla leveysasteilla. Se ei ole ulottunut edes Ranskaan asti eikä mustalle merelle.

Raja lienee ollut jossain 50-55 asteen paikkeilla pohjoista leveyttä. Aasiassa vähän etelämpänä kuin euroopassa. Siinä romaanisarjassa seurataan Tonavaa sen alkulähteille, ja sitten jäätikön yli nykyisen Ranskan alueelle.

Jääkauden aikaisia asutuksen jäänteitä on aivan oikeasti löydetty niiltä alueilta, joita siinä sarjassa kuvataan. Ranskassa mm. on siltä ajalta luolamaalauksia. Siellä on siis ollut mahdollista asua viimeisimmän jääkauden aikana.

Niilin olemassaolosta varhaisimmat jäljet sen suiston tuottamista kerrostumista löytyvät eoseenin puolelta eli jostakin 38 miljoonan vuoden takaa ainakin 10.1016/j.epsl.2018.02.031 mukaan.

Afrikan manner pysytteli nykyisellä paikallaan tuohonkin aikaan, vaikka Intia ei vielä ollut kuin saari matkalla nykyiselle paikalleen eikä Himalajasta ollut tietoa. Niilin seutu ei siis ole ollut jään peittämänä joen muodostumisen aikoihin.

Valitettavasti mikään todiste ei riitä henkilöille, jotka ovat päättäneet että maailman jäätiköiden koot eivät ole pienentyneet. Ilmiön nimi on Mortonin demoni. Oman ajatusmallin vastaiset havainnot eivät heillä koskaan pääse perille silmistä aivoihin vaan torjutaan matkan varrella.

the.nile.more.than.river kirjoitti:

Valitettavasti mikään todiste ei riitä henkilöille, jotka ovat päättäneet että maailman jäätiköiden koot eivät ole pienentyneet. Ilmiön nimi on Mortonin demoni. Oman ajatusmallin vastaiset havainnot eivät heillä koskaan pääse perille silmistä aivoihin vaan torjutaan matkan varrella.

Lue lisää

Maailmalla on kyllä jäätiköitä, joiden pinta-ala on pienentynyt mutta Gröönlanti ei ole yksi niistä.

Otahan selvää asioista.Grönlannin jäätikkö on triplannut vahvuutensa viimeisen jääkauden päättymisen jälkeen.Huolimatta lämpökausista joita on ollut viimeisen 10 000 aikana useita ja jolloin on ollut huomattavasti lämpimämpää kuin nykyään,silti jäätikkö on vaan jatkanut kasvuaan.

https://kottke.org/15/01/mapping-greenlands-ice-layers-in-3d

kylmähuussio kirjoitti:

Otahan selvää asioista.Grönlannin jäätikkö on triplannut vahvuutensa viimeisen jääkauden päättymisen jälkeen.Huolimatta lämpökausista joita on ollut viimeisen 10 000 aikana useita ja jolloin on ollut huomattavasti lämpimämpää kuin nykyään,silti jäätikkö on vaan jatkanut kasvuaan.

https://kottke.org/15/01/mapping-greenlands-ice-layers-in-3d

Lue lisää

Luitko lainaamasi sivun? Toinen kappale juutuubi - videon alapuolella alkaa näin:

"Grönlannin mannerjäätikkö on Maapallon toiseksi suurin jäämassa, sisältäen tarpeeksi vetta nostaakseen merien pintaa noin 20 jalan verran (6 metriä). Jäätikkö on menettänyt massaansa viimeisen kahden vuosikymmenen ajan ja nousevat lämpötilat merkitsevät lisää jäämassan vähenemistä Grönlannille. ..."

Erityisesti siis tuo toinen lause. Halusit siis kertoa lainauksellasi sen, että Grönlannin jäätikkö on menettänyt massaansa viimeisen kahden vuosikymmenen ajan ja tuo massa on päätynyt vetenä meriin?

Se että Grönlannin mannerjäätikkö on viimeiset vuosikymmenet menettänyt massaansa keskimäärin 200 Gt vuodessa on tiedetty jo pitkään gravitaatiomittaustenkin perusteella.

muistutetaan.taas kirjoitti:

Maailmalla on kyllä jäätiköitä, joiden pinta-ala on pienentynyt mutta Gröönlanti ei ole yksi niistä.

Grönlannin jäätikön pinta-alasta ei sanottu mitään. Keskustelun kohteena oli Grönlannin mannerjäätikön massa, jonka mittausten perusteella tiedetään pienentyneen keskimäärin 200 Gt vuodessa. Vuosien 2017 ja 2018 vuoden ajan on tuo trendi ollut pysähtyneenä mutta mitään käännettä ei vielä ole ollut näköpiirissä.

Arviot Etelämantereen jään sulamisen vaikutuksista löytyvät lyhytlinkistä urly piste fi kauttaviiva 16RR

Sivun lopussa on luettelo niistä tieteellisistä julkaisuista, joiden perusteella arvio on esitetty ja joihin arviossa on viitattu.

sulamisen.vaikutus kirjoitti:

Arviot Etelämantereen jään sulamisen vaikutuksista löytyvät lyhytlinkistä urly piste fi kauttaviiva 16RR

Sivun lopussa on luettelo niistä tieteellisistä julkaisuista, joiden perusteella arvio on esitetty ja joihin arviossa on viitattu.

Lue lisää

Etelämantereen jään sulamisesta on turha esittää arvioita kun siellä ei tapahdu sulamista. Jää ei pakkasessa sula.

sulamisen.vaikutus kirjoitti:

Arviot Etelämantereen jään sulamisen vaikutuksista löytyvät lyhytlinkistä urly piste fi kauttaviiva 16RR

Sivun lopussa on luettelo niistä tieteellisistä julkaisuista, joiden perusteella arvio on esitetty ja joihin arviossa on viitattu.

Lue lisää

Länsi-Antarktiksen jäätikön sulaminen kokonaisuudessaan nostaisi tuon mukaan merenpintaa 60 metriä. Se ei ole odotettavissa ihan lähiaikoina.

Kylmien seutujen jäätiköt menettävät massaansa virtaamalla meriin. Mereen päätyvien jäätikkövirtojen reunoista jäämassa lohkeaa jäävuorina ja ajautuu lämpimämmille merialueille, joissa jää sitten lopulta sulaa. Esimerkkinä vaikkapa Larsen C reunasta lohjennut kappale.

Kylmien jäätiköiden jää siis sulaa ajautuessaan jäävuorina lämpimämmille seuduille.

Jäätikkövirtojen reunoista lohkeava jää on syy sille, että merialueilla ylipäätään liikkuu jäävuoria.

jäävuorten.synty kirjoitti:

Länsi-Antarktiksen jäätikön sulaminen kokonaisuudessaan nostaisi tuon mukaan merenpintaa 60 metriä. Se ei ole odotettavissa ihan lähiaikoina.

Kylmien seutujen jäätiköt menettävät massaansa virtaamalla meriin. Mereen päätyvien jäätikkövirtojen reunoista jäämassa lohkeaa jäävuorina ja ajautuu lämpimämmille merialueille, joissa jää sitten lopulta sulaa. Esimerkkinä vaikkapa Larsen C reunasta lohjennut kappale.

Kylmien jäätiköiden jää siis sulaa ajautuessaan jäävuorina lämpimämmille seuduille.

Jäätikkövirtojen reunoista lohkeava jää on syy sille, että merialueilla ylipäätään liikkuu jäävuoria.

Lue lisää

Korjaan, ITÄ-Antarktiksen jäätikön sulaminen aiheuttaisi 60 metriä. Länsi-Antarktiksesta aiheutuisi vain 3.2 metriä. Tieto peräisin vuodelta 2009 julkaisusta 10.1126/science.1169335

Länsi-Antarktiksen jääkenttä on ilmeisesti epästabiili.

jäävuorten.synty kirjoitti:

Länsi-Antarktiksen jäätikön sulaminen kokonaisuudessaan nostaisi tuon mukaan merenpintaa 60 metriä. Se ei ole odotettavissa ihan lähiaikoina.

Kylmien seutujen jäätiköt menettävät massaansa virtaamalla meriin. Mereen päätyvien jäätikkövirtojen reunoista jäämassa lohkeaa jäävuorina ja ajautuu lämpimämmille merialueille, joissa jää sitten lopulta sulaa. Esimerkkinä vaikkapa Larsen C reunasta lohjennut kappale.

Kylmien jäätiköiden jää siis sulaa ajautuessaan jäävuorina lämpimämmille seuduille.

Jäätikkövirtojen reunoista lohkeava jää on syy sille, että merialueilla ylipäätään liikkuu jäävuoria.

Lue lisää

Länsi Antarktiksen jäätikkö on vain hieman suurempi kuin Grönlannin jäätikkö, joten se ei sulaessaan nostaisi noin paljon merenpintaa. Ja niinkuin aikaisemminkin olen kirjoittanut niin siellä ei mitään sulamista tapahdu.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Länsi Antarktiksen jäätikkö on vain hieman suurempi kuin Grönlannin jäätikkö, joten se ei sulaessaan nostaisi noin paljon merenpintaa. Ja niinkuin aikaisemminkin olen kirjoittanut niin siellä ei mitään sulamista tapahdu.

Lue lisää

Korjasitkin jo tuon.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Länsi Antarktiksen jäätikkö on vain hieman suurempi kuin Grönlannin jäätikkö, joten se ei sulaessaan nostaisi noin paljon merenpintaa. Ja niinkuin aikaisemminkin olen kirjoittanut niin siellä ei mitään sulamista tapahdu.

Lue lisää

Palstasofta ei anna korjata edes kirjoitusvirheitä vaikka olisi rekisteröidyllä tunnuksella sisällä. Typerää.

"Ja niinkuin aikaisemminkin olen kirjoittanut niin siellä ei mitään sulamista tapahdu."

Olet oikeassa, Antarktiksen jäätikkö menettää massaansa jäätikkövirtojen kautta mereen lohkeavina jäävuorina, jotka sitten kulkeutuvat merellä lämpimämmille alueille sulamaan. Grönlannissa mannerjään massan menetys tapahtuu sekä paikallaan sulamisen että jäävuorien lohkeamisen kautta.

jäävuorten.kautta kirjoitti:

Palstasofta ei anna korjata edes kirjoitusvirheitä vaikka olisi rekisteröidyllä tunnuksella sisällä. Typerää.

"Ja niinkuin aikaisemminkin olen kirjoittanut niin siellä ei mitään sulamista tapahdu."

Olet oikeassa, Antarktiksen jäätikkö menettää massaansa jäätikkövirtojen kautta mereen lohkeavina jäävuorina, jotka sitten kulkeutuvat merellä lämpimämmille alueille sulamaan. Grönlannissa mannerjään massan menetys tapahtuu sekä paikallaan sulamisen että jäävuorien lohkeamisen kautta.

Lue lisää

"Antarktiksen jäätikkö menettää massaansa jäätikkövirtojen kautta mereen"

Puolitotuus. Jäätiköt ovat aina poikineet jäävuoria ja silloin tällöin osittain sulaneet. Uutta jäätä syntyy koko ajan lumisateitten myötä. Vuodenaikojen lisäksi on myös paljon muitakin syklejä. Kutistuuko se massa todella pitkässä juoksussa?

SunilanUkko kirjoitti:

"Antarktiksen jäätikkö menettää massaansa jäätikkövirtojen kautta mereen"

Puolitotuus. Jäätiköt ovat aina poikineet jäävuoria ja silloin tällöin osittain sulaneet. Uutta jäätä syntyy koko ajan lumisateitten myötä. Vuodenaikojen lisäksi on myös paljon muitakin syklejä. Kutistuuko se massa todella pitkässä juoksussa?

Lue lisää

Määrittele pitkä juoksu. Tässä katseltiin asiaa viimeisen 25 vuoden ajalta.

Vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa 10.1038/s41586-018-0179-y arvioitiin, että Antarktiksen mannerjäätikkö olisi vuosien 1992 - 2017 välisenä aikana eli 25 vuodessa menettänyt noin (2740±1390)Gt jäätä. Se vastaa noin (7.6±3.9)mm nousua merenpinnan korkeudessa tuona aikana.

Vuotta kohti tuosta tulisi keskimäärin luokkaa 105 Gt massan menetystä Antarktiksen mannerjäätiköistä. Samaan aikaan Grönlannin mannerjäätiköstä massaa on DMI:n mukaan lähtenyt keskimäärin 200Gt vuodessa.

Naturessa.julkaistu kirjoitti:

Määrittele pitkä juoksu. Tässä katseltiin asiaa viimeisen 25 vuoden ajalta.

Vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa 10.1038/s41586-018-0179-y arvioitiin, että Antarktiksen mannerjäätikkö olisi vuosien 1992 - 2017 välisenä aikana eli 25 vuodessa menettänyt noin (2740±1390)Gt jäätä. Se vastaa noin (7.6±3.9)mm nousua merenpinnan korkeudessa tuona aikana.

Vuotta kohti tuosta tulisi keskimäärin luokkaa 105 Gt massan menetystä Antarktiksen mannerjäätiköistä. Samaan aikaan Grönlannin mannerjäätiköstä massaa on DMI:n mukaan lähtenyt keskimäärin 200Gt vuodessa.

Lue lisää

Olen tästä aikaisemminkin kirjoittanut. Jään muodostuminen sataneesta lumesta Antarkiksella kestää sadoista vuosista tuhansiin vuosiin. Jään virtaaminen ja lohkeaminen vie aikaa useita satoja vuosia. Jään virtaamisen saa aikaan painovoima. Mitä enemmän lunta kertyy jään päälle sitä enemmän sitä virtaa mereen. Tämä prosesi vie aikaa tosin jopa tuhansia vuosia siitä kun lumi satoi jäätikölle. Mikään muutaman vuoden asteen tain parin muutos ei tähän prosessiin vaikuta mitenkään. Syytä jäätikön mahdolliseen vähenemiseen tulee siis hakea historiasta satojen ja tuhansien vuosien takaa.

Tässä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005873977.html hesarin jutussa näkee miten jäähyllyn päällä on koskematon hanki. Tuo useita kymmeniä metrejä paksu lumikerros eristää jään niin tehokkaasti, ettei se sulaisi vaikka ilman lämpötila olisi huomattavasti plussan puolella.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Olen tästä aikaisemminkin kirjoittanut. Jään muodostuminen sataneesta lumesta Antarkiksella kestää sadoista vuosista tuhansiin vuosiin. Jään virtaaminen ja lohkeaminen vie aikaa useita satoja vuosia. Jään virtaamisen saa aikaan painovoima. Mitä enemmän lunta kertyy jään päälle sitä enemmän sitä virtaa mereen. Tämä prosesi vie aikaa tosin jopa tuhansia vuosia siitä kun lumi satoi jäätikölle. Mikään muutaman vuoden asteen tain parin muutos ei tähän prosessiin vaikuta mitenkään. Syytä jäätikön mahdolliseen vähenemiseen tulee siis hakea historiasta satojen ja tuhansien vuosien takaa.

Tässä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005873977.html hesarin jutussa näkee miten jäähyllyn päällä on koskematon hanki. Tuo useita kymmeniä metrejä paksu lumikerros eristää jään niin tehokkaasti, ettei se sulaisi vaikka ilman lämpötila olisi huomattavasti plussan puolella.

Lue lisää

Ja senverran vielä lisäyksenä, ettei yhden kesän lämpö voi vaikuttaaa mitenkään virtausnopeuteen juuri tuosta syystä, että jää on useita satoja metrejä paksua ja sen päällä on 100 metriä lunta eristeenä. Eihän suomessakaan hiitokeskuksiin varastoitu lumi sula kesän aikana vaikka siinä ei ole kuin puoli metriä sahanpurua päällä.

Jäätikön massan muutokset näkyvät gravitaation muutoksina jäätikön yläpuolella eli gravitaatiomittaukset kertovat mitä jäätikölle tapahtuu.

Hieman aiemmin mainitsin artikkelin 10.1038/s41586-018-0752-4 jossa siis on noin 350 vuotta Grönlannin jäätikön sulamisvesien historiaa. Siinä on kuva, josta ilmenee sulamisvesien määrän voimakas kasvu 1990 - luvulta alkaen. Aiemmin sulamisvettä valui vuosittain jäätiköltä kuvasta katsottuna luokkaa 220 Gt vuodessa tietenkin satunnaisvaihtelu huomioiden. Vuoteen 2010 mennessä sulamisvesien valuman määrä oli noussut 400Gt paikkeille ja hetkellisesti se kävi melkein 500Gt kohdalla. Käyrän muotoa voisi kutsua vaikkapa Truselin lätkämailaksi.

Jäätikön sulaessa vapautuva vesi päätyy lopulta mereen mutta osa siitä ei kulje jäätikön pinnan jokia myöten vaan päätyy jäätikön alle osin jään huokoisuuden ja osin siinä olevien reikien, railojen ja kanavien kautta. En pitäisi mitenkään mahdottomana ajatuksena sitä, että pohjaan päätyvä vesi vaikuttaisi jäävirtojen nopeuteen. Asiaa on todennäköisesti tutkittu eli pitää kaivaa tietoa aiheesta.

Truselin_lätkämaila kirjoitti:

Jäätikön massan muutokset näkyvät gravitaation muutoksina jäätikön yläpuolella eli gravitaatiomittaukset kertovat mitä jäätikölle tapahtuu.

Hieman aiemmin mainitsin artikkelin 10.1038/s41586-018-0752-4 jossa siis on noin 350 vuotta Grönlannin jäätikön sulamisvesien historiaa. Siinä on kuva, josta ilmenee sulamisvesien määrän voimakas kasvu 1990 - luvulta alkaen. Aiemmin sulamisvettä valui vuosittain jäätiköltä kuvasta katsottuna luokkaa 220 Gt vuodessa tietenkin satunnaisvaihtelu huomioiden. Vuoteen 2010 mennessä sulamisvesien valuman määrä oli noussut 400Gt paikkeille ja hetkellisesti se kävi melkein 500Gt kohdalla. Käyrän muotoa voisi kutsua vaikkapa Truselin lätkämailaksi.

Jäätikön sulaessa vapautuva vesi päätyy lopulta mereen mutta osa siitä ei kulje jäätikön pinnan jokia myöten vaan päätyy jäätikön alle osin jään huokoisuuden ja osin siinä olevien reikien, railojen ja kanavien kautta. En pitäisi mitenkään mahdottomana ajatuksena sitä, että pohjaan päätyvä vesi vaikuttaisi jäävirtojen nopeuteen. Asiaa on todennäköisesti tutkittu eli pitää kaivaa tietoa aiheesta.

Lue lisää

Uskotko todella tuohon. Tuossa tutkimuksessa väitetään, että sulamisvesien määrä nousi vuonna 2012 jopa 600Gt eli siis kolmikertaiseksi. Meriveden nousukäyrässä ei kuitenkaan näy mitenkään nuo huippuvuodet. Haihtuiko tuo ylimääräinen vesi ilmaan?
Miten muka muutamasta jäähän poratusta reijästä voisi määritellä paljonko jää on sulanut esimerkiksi 300 vuotta sitten.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Uskotko todella tuohon. Tuossa tutkimuksessa väitetään, että sulamisvesien määrä nousi vuonna 2012 jopa 600Gt eli siis kolmikertaiseksi. Meriveden nousukäyrässä ei kuitenkaan näy mitenkään nuo huippuvuodet. Haihtuiko tuo ylimääräinen vesi ilmaan?
Miten muka muutamasta jäähän poratusta reijästä voisi määritellä paljonko jää on sulanut esimerkiksi 300 vuotta sitten.

Lue lisää

Sulaveden määrällä on se merkitys, että jäätikön sisään ja alle päästessään se muuttaa kitkaa jään ja alla olevan kallion välillä eli vaikuttaa jään virtauksen nopeuteen.

Jos sinua kiinnostaa miten historian puolelta sulaveden määrän määritys tehtiin niin kannattaisi varmaankin lukea tuo artikkeli. Löytyy tiedehubista eli linkillä sci-hub piste tw kauttaviiva 10.1038/s41586-018-0752-4

Merenpinnan korkeuden määrityksen tarkkuuksista on tainnut olla aiemminkin keskustelua. Sulavesien määriä tarkasteltaessa on muistettava että jäätikön massabalanssissa on mukana lumisade, sulaminen ja jään virtaaminen mereen lohjeten jäävuoriksi. Jos sulavesivuotta seuraa tai edeltää voimakas lumisade niin se kumoaa sulamisen vaikutukset. Näinhän on käynyt vuosina 2017 ja 2018 kuten tuossa jo aiemmin kerrottiin.

Sulawesi.Latimojong kirjoitti:

Sulaveden määrällä on se merkitys, että jäätikön sisään ja alle päästessään se muuttaa kitkaa jään ja alla olevan kallion välillä eli vaikuttaa jään virtauksen nopeuteen.

Jos sinua kiinnostaa miten historian puolelta sulaveden määrän määritys tehtiin niin kannattaisi varmaankin lukea tuo artikkeli. Löytyy tiedehubista eli linkillä sci-hub piste tw kauttaviiva 10.1038/s41586-018-0752-4

Merenpinnan korkeuden määrityksen tarkkuuksista on tainnut olla aiemminkin keskustelua. Sulavesien määriä tarkasteltaessa on muistettava että jäätikön massabalanssissa on mukana lumisade, sulaminen ja jään virtaaminen mereen lohjeten jäävuoriksi. Jos sulavesivuotta seuraa tai edeltää voimakas lumisade niin se kumoaa sulamisen vaikutukset. Näinhän on käynyt vuosina 2017 ja 2018 kuten tuossa jo aiemmin kerrottiin.

Lue lisää

Väitätkö, että jos noin kilometrin paksuinen jää makaa kiinteän maaperän tai kallion päällä niin jäätikön ja sen maaperän väliin valuu vettä liukasteeksi. Jää painaa senverran, ettei mikään pieni vesimäärä muuta sitä kelluvaksi.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Väitätkö, että jos noin kilometrin paksuinen jää makaa kiinteän maaperän tai kallion päällä niin jäätikön ja sen maaperän väliin valuu vettä liukasteeksi. Jää painaa senverran, ettei mikään pieni vesimäärä muuta sitä kelluvaksi.

Lue lisää

Pintojen välinen kitka vähenee kun pintojen väliin päästetään liukastetta. Kun pinnat liikkuvat toisiinsa nähden niin ne eivät hitsaudu kiinni eli liukaste ei poistu välistä. Jäätikkövirta liikkuu koko ajan ja toisin kuin esimerkiksi metalli on jää osin huokoista ja vettä läpäisevää materiaalia, joka myös itsessään voi sulaa vedeksi. Tätä aihetta on tutkittu, joten varmaankin sinun kannattaisi lukea niitä artikkeleita ymmärtääksesi mistä on kysymys.

Sulamisvedellä on myös tärkeä merkitys lämmön siirtäjänä.

Sulamisvesi tuo jäätikön alakerroksiin runsaasti lämpöä jäätikön pinnalta. Jäätikön pinnalla normaalissa ilmanpaineessa veden jäätymispiste on varsin tarkasti 0 astetta, kilometrin syvyydessä paineen ollessa 100 ilmakehää eli 10Mpa on jään sulamispiste -0.75 astetta eli jopa nolla-asteisella sulavedellä olisi noissa olosuhteissa tarjota ylimääräistä lämpöä jään sulattamiseen.

Lisäksi tietenkin huomioitava se, että gravitaatio tekee työtä veden syöksyessä alaspäin.

Korkeudesta 1 m putoava 1 kg vettä saa gravitaation vuoksi energiaa 9.81 Joulea tutun kaavan W=m*g*h avulla laskettuna. Tässä tapauksessa veden saama energia W menee veden lämmitykseen kitkan (viskositeetti) vuoksi, kun vesi nopeuden alhaalla menettäessään alkaa pyörteillä. Veden lämmitykseen tarvittava energia W = m*T*C, missä T on lämpötilan muutos ja C lämpökapasiteetti.

Kun veden lämpökapasiteetti on noin 4200 J/kg niin jokainen metrin pudotus nostaa pudotuksen jälkeen pysähtyneen veden lämpötilaa noin 0.0023 astetta. Kilometrin pudotus nostaisi veden lämpötilaa 2.3 astetta, jos energiaa ei kuluisi muuhun kuin veden lämmitykseen.

Jokainen alas painuva vesitonni (1000kg) vie kilometrin (1000m) paksuisen jäätikön pohjaan pelkästään gravitaatiosta vapautuvaa energiaa 9.8 MJ eli 2.7 kWh. Sulamisveden määrät ovat satoja gigatonneja.

Jään sulattaminen vaatii noin 334 kJ/kg eli 0.334 MJ/kg joten jokainen tonni kilometrin paksuisen jäätikön läpi putoavaa vettä pystyy sulattamaan jäätikön pohjasta noin 30 kg (0.03 tonnia) jäätä pelkästään gravitaatiosta saamallaan energialla.

Kuiva ja umpinainen jääkerros itsessään olisi hyvä lämmöneriste mutta sen läpi kuiluja myöten virtaava vesi pitää huolen lämmönsiirrosta. Hitaan konduktion rinnalla tapahtuu nyt nopea konvektio.

gravitaatio.lämpö kirjoitti:

Pintojen välinen kitka vähenee kun pintojen väliin päästetään liukastetta. Kun pinnat liikkuvat toisiinsa nähden niin ne eivät hitsaudu kiinni eli liukaste ei poistu välistä. Jäätikkövirta liikkuu koko ajan ja toisin kuin esimerkiksi metalli on jää osin huokoista ja vettä läpäisevää materiaalia, joka myös itsessään voi sulaa vedeksi. Tätä aihetta on tutkittu, joten varmaankin sinun kannattaisi lukea niitä artikkeleita ymmärtääksesi mistä on kysymys.

Sulamisvedellä on myös tärkeä merkitys lämmön siirtäjänä.

Sulamisvesi tuo jäätikön alakerroksiin runsaasti lämpöä jäätikön pinnalta. Jäätikön pinnalla normaalissa ilmanpaineessa veden jäätymispiste on varsin tarkasti 0 astetta, kilometrin syvyydessä paineen ollessa 100 ilmakehää eli 10Mpa on jään sulamispiste -0.75 astetta eli jopa nolla-asteisella sulavedellä olisi noissa olosuhteissa tarjota ylimääräistä lämpöä jään sulattamiseen.

Lisäksi tietenkin huomioitava se, että gravitaatio tekee työtä veden syöksyessä alaspäin.

Korkeudesta 1 m putoava 1 kg vettä saa gravitaation vuoksi energiaa 9.81 Joulea tutun kaavan W=m*g*h avulla laskettuna. Tässä tapauksessa veden saama energia W menee veden lämmitykseen kitkan (viskositeetti) vuoksi, kun vesi nopeuden alhaalla menettäessään alkaa pyörteillä. Veden lämmitykseen tarvittava energia W = m*T*C, missä T on lämpötilan muutos ja C lämpökapasiteetti.

Kun veden lämpökapasiteetti on noin 4200 J/kg niin jokainen metrin pudotus nostaa pudotuksen jälkeen pysähtyneen veden lämpötilaa noin 0.0023 astetta. Kilometrin pudotus nostaisi veden lämpötilaa 2.3 astetta, jos energiaa ei kuluisi muuhun kuin veden lämmitykseen.

Jokainen alas painuva vesitonni (1000kg) vie kilometrin (1000m) paksuisen jäätikön pohjaan pelkästään gravitaatiosta vapautuvaa energiaa 9.8 MJ eli 2.7 kWh. Sulamisveden määrät ovat satoja gigatonneja.

Jään sulattaminen vaatii noin 334 kJ/kg eli 0.334 MJ/kg joten jokainen tonni kilometrin paksuisen jäätikön läpi putoavaa vettä pystyy sulattamaan jäätikön pohjasta noin 30 kg (0.03 tonnia) jäätä pelkästään gravitaatiosta saamallaan energialla.

Kuiva ja umpinainen jääkerros itsessään olisi hyvä lämmöneriste mutta sen läpi kuiluja myöten virtaava vesi pitää huolen lämmönsiirrosta. Hitaan konduktion rinnalla tapahtuu nyt nopea konvektio.

Lue lisää

Höpö höpö. Sinulla on varmaan esittää vertaisarvioitu tutkimus tuosta väittämästäsi. Edelleenkään nuo ilmastoalarmistien höpöjutut eivät muuta fysiikan lakeja. Ei se alasvirrannut vesi nosta kilometrin paksuista jäätä ylös ja virtaa sen alle. Jos se sulaneesta lumesta syntynyt vesi virtaa johonkin railoon jäätikössä niin se matkaa edelleen sitä railoa pitkin jäätiköltä ulos mereen. Ei sellaista voimaa ole olemassa. että se lähtisi työntymään jäätikön alle. Miti nyt vähän itseksin ennenkuin alat tuommoisia pitää totena. Kyllähän siitä jään painosta ja liikkumisesta syntyvä kitkalämpö varmasti sulattaa alapintaa, mutta jos sinne syntyy vettä jään alle niin pikemminkin se purkautuu sieltä paineella ulospäin.

Kun mannerjää painon väitetään painaneen maankuortakin kuopalle niin miten aiot saada vettä menemään noin painavan alle.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Höpö höpö. Sinulla on varmaan esittää vertaisarvioitu tutkimus tuosta väittämästäsi. Edelleenkään nuo ilmastoalarmistien höpöjutut eivät muuta fysiikan lakeja. Ei se alasvirrannut vesi nosta kilometrin paksuista jäätä ylös ja virtaa sen alle. Jos se sulaneesta lumesta syntynyt vesi virtaa johonkin railoon jäätikössä niin se matkaa edelleen sitä railoa pitkin jäätiköltä ulos mereen. Ei sellaista voimaa ole olemassa. että se lähtisi työntymään jäätikön alle. Miti nyt vähän itseksin ennenkuin alat tuommoisia pitää totena. Kyllähän siitä jään painosta ja liikkumisesta syntyvä kitkalämpö varmasti sulattaa alapintaa, mutta jos sinne syntyy vettä jään alle niin pikemminkin se purkautuu sieltä paineella ulospäin.

Kun mannerjää painon väitetään painaneen maankuortakin kuopalle niin miten aiot saada vettä menemään noin painavan alle.

Lue lisää

Jäätiköiden alla on jopa järviä, joita jään paine ei paina kasaan joten lähtökohtasi on väärä. Katso mitä löydät kun teet google-haun nimimerkistäni löytyvillä hakusanoilla.

glacier_hydrology kirjoitti:

Jäätiköiden alla on jopa järviä, joita jään paine ei paina kasaan joten lähtökohtasi on väärä. Katso mitä löydät kun teet google-haun nimimerkistäni löytyvillä hakusanoilla.

Lue lisää

Jossain 3 km paksun jään alla olevassa järvessä on paineen aiheuttama veden tilavuuden puristuminen n. 2 prosenttia. Ei siis kovin paljon. Se vesi on siellä umpinaisessa tilassa ja siitä syystä pysyy siellä kovassa paineessa. Jos siellä olisi huokoista jäätä tai reikä jäässä niinkuin aikaisemmin väitit niin tuo vesi purkautuisi sieltä suihkuamalla ulos.

Kyllä se jään liukumiseen tarvittava vesi syntyy ihan itsestää siellä jään ja kallion väliin kovan paineen ja kitkan aikaansaamana.

Miten se sedimentti muka pysyisi siellä jäätikön ja kallion välissä määräilemässä virtausta. Kyllä tuollainen jäätikkö siirtää mukanaan kaiken irtonaisen aineksen.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Miten se sedimentti muka pysyisi siellä jäätikön ja kallion välissä määräilemässä virtausta. Kyllä tuollainen jäätikkö siirtää mukanaan kaiken irtonaisen aineksen.

Sinun varmaankin kannattaisi lukea se vertaisarvioitu artikkeli ja erityisesti sen lähdeluettelossa mainitus kyseistä asiaa valottavat tutkimukset. Löytyvät nimimerkkini mukaisesta osoitteesta doi - numeroilla etsimällä. Kerro sitten mikä artikkeleissa esitetyistä johtopäätöksistä ja erityisesti johtopäätösten perusteluista mielestäsi ei ole OK.

sci-hub.tw kirjoitti:

Sinun varmaankin kannattaisi lukea se vertaisarvioitu artikkeli ja erityisesti sen lähdeluettelossa mainitus kyseistä asiaa valottavat tutkimukset. Löytyvät nimimerkkini mukaisesta osoitteesta doi - numeroilla etsimällä. Kerro sitten mikä artikkeleissa esitetyistä johtopäätöksistä ja erityisesti johtopäätösten perusteluista mielestäsi ei ole OK.

Lue lisää

Minähän jo kerroin. Katso vaikka tämä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Silokallio
"Silokallio on tasainen kalliopinta, jollaiset ovat Suomessa tavallisia. Ne ovat muodostuneet mannerjään virtauksen synnyttäminä jääkauden aikana. Jää hankaa, rikkoo, rouhii, silottaa ja naarmuttaa kalliota. Jää virtaa oman painonsa ansiosta aina jäätikön reunaa kohti ja tempaa mukaansa irtainta maa-ainesta, hiekkaa ja kiveä. Alle jää kalliopinta, joka hioutuu jäätikön alla kulkevan maa-aineksen vaikutuksesta."

Jos jääkausi tasoitti jopa Suomen kalliot niin miten luulet käyneen pehmeämmille maalajeille?

Jos siellä jäätikön alla on moreenia tai savea, niin sitä on ainoastaan jossain kallionkoloissa. Kyllä se liukuva jää kaapii pohjia myöten kaiken irtonaisen aineksen mukanaan.