Kiitos, että pilasitte elämäni. Kiitos, että joudun vatvomaan asioita väsymykseen ja koko loppuelämään asti. Kiitos että nujersitte elämäniloni ja hyvän lapsuuteni. Kiitos, etten enää ole iloinen aina valmis ja avulias nuori mies, jonka hänen lapsuutensa ei ollut täydellinen, muttei aluksi ollut edes huonoonkaan.
Kiitos, että nykyään vain rähjään ja suutun. Kiitos, ettei äitini tunne minua enää, enkä minäkään itseäni kohtaan. Ne ihmiset jotka tuijottavat minua vähän pitkäaikaisesti, saa minut suuttumaan, eikä ole merkitystä pukeutuisinko tavallisesti vai ei. Kiitos, että katson murhaavasti ihmisiä, joilla on ystäviä, jotka juttelevat ja juovat yhdessä erikoiskahveja ja leikkivät kameroitten kanssa aivan kuin heillä olisi jotain merkityksiä, mutta kun ei ole. Kiitos, että maailmaani täyttää halu elää Pandoran Lippaan kanssa, joka toteuttaisi toiveen pahalla, ja halu päästä eroon ihmisistä. Kiitos, että minut nykyään tunnetaan vihaisena kaulapantapojuna, joka teeskentelee olevansa kova.
Kiitos, että minua vihataan, jopa minä vihaan itseäni. Kiitos, ettei kukaan enää vilkaisekkaan minuun, koska en ole onnellinen ja hymyileväinen, johon ennen aikaan olin. Kiitos, että joudun syömään lääkkeitä päivittäin. Ettei kukaan enää arvostele, ettei tarvitse enää tavata ketään. Kiitos, etten enää ikinä pysty tutustua kehenkään, vaikka kuinka yrittäisin. Jos joku tuijottaa minua pitkäaikaisesti, vaikka en olisi tekemässä mitään kun vaan lukea lehteä, räjähdän ja käyn käsiksi.
Oli kosto sitten ratkaisevaa tai ei, meille on kuitenkin sanottu että emme saisi kostaa kenellekään. Mutta kyllä se on niin, että jos joku satuttaa toista ihmistä, niin sillä jota satutettiin on oikeus satuttaa takaisin. Muutenhan häntä sattuu ensin ja sitten vielä toisen kerran, kun hän yrittää olla "hyvä" ihminen ja olla antamatta takaisin; pahimmassa tapauksessa uhrin tunteet vaan sattuu koko ajan lisää, kun kiusaaja pääsee kuin koira veräjästä.
Oletteko nyt tyytyväisiä? Minä en ole. Onnistuitte loistavasti. Jos ihmiset näkivät että olen parempi näin, lannistettuna ongelmana, joka vihaa viattomia.
Minä en ole mikään koulusurmaaja tai mitään semmoinen henkilö. En ole alun perin tehnyt mitään väärää ollenkaan. Ymmärrän kyllä, että yleensä kiusaajilla on itsellään jollain tavalla paha olla, ja että he niin sanotusti siirtävät omaa pahaa oloansa kiusattuihin. Ja silti puratte vihaanne kuvittelemalla, että viattomat olisivat pahantekijöitten edeltäjien korvikkeet. Miksette sitten voineet hyökätä kyseisten ihmisten kimppuun, johon kanssa olette olleet tekemisissä?
Olen yrittänyt käyttäytyä parhaani mukaan. Mutta me olemme vain ihmiskunnan sätkynukkena. Tästä lähtien haluan tehdä, mitä huvittaa vaikka se menisi kalliisti. Ihmiset eivät opi mitään, jos he ovat aina vaan itsekkäitä ja kohdellaan toisiaan sätkynukkeina. He eivät mitään muuta ajattele kuin vain itseään.
Tämän takia joudun elämään loppuelämän kidutuksen ja sisäisen pimeyden kanssa. Joskus toivoisin, että minulla olisi sivupersoona. Nyt tuntemamme henkilö on ilmeisesti kuollut tai pikemmin hän on peilin vankina.
Kiitos, että nykyään vain rähjään ja suutun. Kiitos, ettei äitini tunne minua enää, enkä minäkään itseäni kohtaan. Ne ihmiset jotka tuijottavat minua vähän pitkäaikaisesti, saa minut suuttumaan, eikä ole merkitystä pukeutuisinko tavallisesti vai ei. Kiitos, että katson murhaavasti ihmisiä, joilla on ystäviä, jotka juttelevat ja juovat yhdessä erikoiskahveja ja leikkivät kameroitten kanssa aivan kuin heillä olisi jotain merkityksiä, mutta kun ei ole. Kiitos, että maailmaani täyttää halu elää Pandoran Lippaan kanssa, joka toteuttaisi toiveen pahalla, ja halu päästä eroon ihmisistä. Kiitos, että minut nykyään tunnetaan vihaisena kaulapantapojuna, joka teeskentelee olevansa kova.
Kiitos, että minua vihataan, jopa minä vihaan itseäni. Kiitos, ettei kukaan enää vilkaisekkaan minuun, koska en ole onnellinen ja hymyileväinen, johon ennen aikaan olin. Kiitos, että joudun syömään lääkkeitä päivittäin. Ettei kukaan enää arvostele, ettei tarvitse enää tavata ketään. Kiitos, etten enää ikinä pysty tutustua kehenkään, vaikka kuinka yrittäisin. Jos joku tuijottaa minua pitkäaikaisesti, vaikka en olisi tekemässä mitään kun vaan lukea lehteä, räjähdän ja käyn käsiksi.
Oli kosto sitten ratkaisevaa tai ei, meille on kuitenkin sanottu että emme saisi kostaa kenellekään. Mutta kyllä se on niin, että jos joku satuttaa toista ihmistä, niin sillä jota satutettiin on oikeus satuttaa takaisin. Muutenhan häntä sattuu ensin ja sitten vielä toisen kerran, kun hän yrittää olla "hyvä" ihminen ja olla antamatta takaisin; pahimmassa tapauksessa uhrin tunteet vaan sattuu koko ajan lisää, kun kiusaaja pääsee kuin koira veräjästä.
Oletteko nyt tyytyväisiä? Minä en ole. Onnistuitte loistavasti. Jos ihmiset näkivät että olen parempi näin, lannistettuna ongelmana, joka vihaa viattomia.
Minä en ole mikään koulusurmaaja tai mitään semmoinen henkilö. En ole alun perin tehnyt mitään väärää ollenkaan. Ymmärrän kyllä, että yleensä kiusaajilla on itsellään jollain tavalla paha olla, ja että he niin sanotusti siirtävät omaa pahaa oloansa kiusattuihin. Ja silti puratte vihaanne kuvittelemalla, että viattomat olisivat pahantekijöitten edeltäjien korvikkeet. Miksette sitten voineet hyökätä kyseisten ihmisten kimppuun, johon kanssa olette olleet tekemisissä?
Olen yrittänyt käyttäytyä parhaani mukaan. Mutta me olemme vain ihmiskunnan sätkynukkena. Tästä lähtien haluan tehdä, mitä huvittaa vaikka se menisi kalliisti. Ihmiset eivät opi mitään, jos he ovat aina vaan itsekkäitä ja kohdellaan toisiaan sätkynukkeina. He eivät mitään muuta ajattele kuin vain itseään.
Tämän takia joudun elämään loppuelämän kidutuksen ja sisäisen pimeyden kanssa. Joskus toivoisin, että minulla olisi sivupersoona. Nyt tuntemamme henkilö on ilmeisesti kuollut tai pikemmin hän on peilin vankina.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä oletko oikeassa siinä, etteivät ihmiset välitä muista kuin itsestään.. No minä en ehkä välitäkään, vaikka haluaisin välittää. Mutta kai se johtuu vain siitä, että haluan olla hyvä. Ja sitä taidan haluta vain siksi, että on ahdistavaa tuntea olevansa paha. Ettei ole sellainen kuin pitäisi olla. Minä vain olen niin itsekäs, että haluaisin olla täydellinen ja inhoan sitä, että ihmiset huomauttelevat pahoista puolistani.
Äitini mielestä olen olevinani niin hyväsydäminen, mutta osaan satuttaa toisia pahasti. Ja jostain kumman syystä tuo sana "hyväsydäminen" ällöttää minua siinä eniten.. Se kuulostaa niin imelältä. Minä en halua näyttää sellaiselta. Vaikka on kai sekin parempi nimitys kuin pelkuri, joka kuvaisi minua paremmin. En tiedä miksi se minua niin ärsyttää, vaikka se mikä sattuu on se tieto, että satutan toisia. Mutta ei sekään siksi satu että välittäisin niitten toisten sattumisista. Minua sattuu vain se, että olen joskua menettänyt hallinnan ja se hävettää ja suututtaa, että niin kävi. En haluaisi enää ikinä lausua sanaakaan vihaisella äänellä, kurtistaa kulmia, huutaa tai itkeä. Mutta en voisi sille mitään. En vain hallitse itseäni kun negatiiviset tunteet käyvät liian voimakkaiksi.
Ymmärrän siis, että sinäkin olet vihainen ja se näkyy muille. Sellaista on älyttömän vaikea piilottaa. Viha on niin kuin vaisto, joka käskee tuhota jotain. Kun luin kirjoitustasi ajattelin, että haluaisin olla ystäväsi. Mutta en osaisi. Eniten minua suututtaa se jos, joku muu suuttuu ensin minulle ja huutaa ja kiroilee. Se on jotenkin kamalan loukkaavaa. Silloin joko sanon itsekin jotain ilkeää tai alan itkeä. Ja enhän minä edes halua olla ystäväsi sinun takiasi. Minulla on vain jotain typeriä kuvitelmia, että ehkä sinusta tulisikin poikaystäväni ja sitten jotenkin voisit rakastaa minua. Mutta se on tyhmä ja mahdoton ajatus.
Minulla ei ole sivupersoonaa, mutta en tiedä oikein edes minkälainen oma persoonani on. Roolipelihahmo minulla on. Sellainen joka käyttää joskus niittikaulapantaa. Niin kuin sinä? Mutta se on kyllä iloinen. Ja murhaaja. Oikeasti on kyllä paljon parempi olla surullinen ja vihainen kuin hullu murhaaja. Mutta sellaisella on hauska pelata.
En tiedä miksi edes kirjoitan tätä. Mutta toivottavasti sinusta on kiva, että joku vastaa. Vaikka onkin tyhmä vastaus.
Siinä tapauksessa olet todella säälittävä paska ihminen. Sen vuoksi älä kerjää itsesääliä, vaikka kiistelisit tämän asian. Sillä sinun pitäisi ajatella muitten kannalta eikä aina vaan itseäsi kohdalla. Mieti vähäsen.