"Suhtaudumme Kreikkaan melko luottavaisesti, ja uskomme maan selviävän – juhannukseen asti. Sen jälkeen näkymät muuttuvat synkiksi." Näin Kreikan äkisti heikkenevää rahoitustilannetta kuvaa suurpankin korkostrategi, jonka mukaan Kreikan on saatava lisää hätärahaa selvitäkseen ensi kuuta pidemmälle. Muuten alkavat velkojen pikasaneeraukset.
Hyvä13
KommentoiKommentoi
Lähetä kaverilleLähetä
Tulosta (HTML)Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)Tallenna (PDF)
Del.icio.usDel.icio.us
FacebookFacebook
twitterTwitter
Jan Hurri
Jan Hurri
29.5.2011 07:03
Kommentit 70
Kreikan ylivelkaisen valtion rahoitusnäkymät ovat heikentyneet äkisti. Samalla Euroopan velkakriisiin on taas tullut lisää jännitettä – jota ovat vuoron perään kasvattaneet Kreikka ja Euroopan talouspäättäjät.
Viikko sitten Kreikan suuri huolen aihe oli, mistä ja miten se saa kymmenien miljardien eurojen verran uutta rahoitusta ensi vuodesta alkaen.
Nyt huoli ensi vuoden rahoituksesta tuntuu jo etäiseltä. Uusi umpikuja ei uhkaakaan helleenivaltion rahoitusta vasta ensi vuonna, vaan jo ensi kuussa.
Niinpä ajankohtainen huolen aihe on, mistä Kreikka saa rahoitusta juhannuksen jälkeen.
Ellei kysymys ratkea viimeistään juhannukseen mennessä, loppuvat Kreikan rahat. Ahdinkoon ajautuva helleenivaltio voi ryhtyä toteuttamaan yksipuolisia velkasaneerauksia nopeimmillaan jo heinäkuussa.
Näin käy, jos Kreikkaa hätäluotoin rahoittavat muut euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitävät kiinni hätärahoituksen alkuperäisistä ehdoista – ja katkaisevat ehdoista lipsuneen kriisimaan hätärahoituksen.
Kreikka välttynee umpikujalta vain, jos muut euromaat ja IMF joustavat alkuperäisistä tukiehdoistaan ja lisäksi tarjoavat maalle yhä runsaammin hätärahaa.
Kumpikin vaihtoehto merkitsee Suomen kaltaisille maksajamaille rutkasti lisää "vastuuta" eli suomeksi sanottuna lisää riskejä.
Aikaraja täyttyy
juhannuksena
Juhannus on Kreikan rahoitukselle tärkeä takaraja, sillä euromaiden talousministereiden euroryhmä kokoontuu käsittelemään ajankohtaisia talous- ja kriisikysymyksiä 20. kesäkuuta ja heti perään (23. ja 24. kesäkuuta) samoja asioita käsittelee EU:n huippukokous.
Viimeistään noihin kokouksiin mennessä euromaiden, euroalueen keskuspankin EKP:n ja EU:n sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pitäisi vääntää kättä, kinastella ja lopulta myös sopia, jatkavatko ja kasvattavatko ne Kreikan hätärahoitusta – vai antavatko ne Kreikan kaatua.
Käytännössä kysymykset voinee muotoilla toisinkin: talouspäättäjien olisi päätettävä, miten ne jatkavat ja kasvattavat Kreikan hätärahoitusta – tai miten ne siivoavat Kreikan kaatumisesta koituvan kaaoksen.
Kreikan hätärahoituksen seuraava erä piti vahvistaa euroryhmän kesäkuun kokouksessa samaan tapaan kuin tähänastisetkin lainaerät on neljännesvuoden välein vahvistettu ja toimitettu Ateenaan.
Nyt hätärahoitus näyttää kuitenkin odottamatta olevan katkolla eikä seuraavan lainaerän vahvistaminen olekaan varma asia. Siitäkään ei ole varmuutta, jatkaako IMF omaa osuuttaan Kreikan hätärahoituksesta vai nykäiseekö se töpselin seinästä.
Hätärahoituksen
jatko epävarmaa
Kreikan hätärahoitus on odottamatta katkolla kahdesta syystä.
Ensimmäinen syy on Kreikan lipsuminen hätärahoituksen ehtoina maalle määrätyistä talouskuurin tavoitteista. Tästä lipsumisesta on tullut sitä enemmän tietoa mitä perusteellisemmin EU:n, EKP:n ja IMF:n tarkastusryhmä on penkonut Kreikan talouden ja julkisen talouden kehitystä
Niin sanotun troikan tämän vuoden toinen tarkastus kesti huomattavasti pidempään kuin oli alun perin tarkoitus, ja näin ollen myös tarkastusraportti on jo ainakin kaksi viikkoa myöhässä. Nyt sen odotetaan valmistuvan ensi viikolla.
Ennakkotiedot troikan tarkastuksesta ovat tylyjä. Kreikan julkisen talouden tasapainotustoimet – kansanomaisesti sanottuna vyönkiristykset – ovat jääneet tavoitteista kautta linjan.
Menoleikkauksia, uusia verotuloja niin kuin yksityistämistulojakin on kertynyt paljon verkkaisemmin ja niukemmin kuin hätäluottojen ehtoihin kuulunut talouskuuri olisi edellyttänyt.
Ilmeisesti tämä olisi hätäluottojen ehtoja tiukasti tulkiten jo yksistään riittävä peruste hätärahoituksen keskeyttämiselle.
Toinen syy hätärahoituksen mahdolliseen katkaisuun koskee erityisesti IMF:ää. Uusi epävarmuus Kreikan ensi vuoden rahoituksesta voi merkitä, että IMF ei voi omien sääntöjensä takia jatkaa Kreikan rahoittamista.
Hyvä13
KommentoiKommentoi
Lähetä kaverilleLähetä
Tulosta (HTML)Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)Tallenna (PDF)
Del.icio.usDel.icio.us
FacebookFacebook
twitterTwitter
Jan Hurri
Jan Hurri
29.5.2011 07:03
Kommentit 70
Kreikan ylivelkaisen valtion rahoitusnäkymät ovat heikentyneet äkisti. Samalla Euroopan velkakriisiin on taas tullut lisää jännitettä – jota ovat vuoron perään kasvattaneet Kreikka ja Euroopan talouspäättäjät.
Viikko sitten Kreikan suuri huolen aihe oli, mistä ja miten se saa kymmenien miljardien eurojen verran uutta rahoitusta ensi vuodesta alkaen.
Nyt huoli ensi vuoden rahoituksesta tuntuu jo etäiseltä. Uusi umpikuja ei uhkaakaan helleenivaltion rahoitusta vasta ensi vuonna, vaan jo ensi kuussa.
Niinpä ajankohtainen huolen aihe on, mistä Kreikka saa rahoitusta juhannuksen jälkeen.
Ellei kysymys ratkea viimeistään juhannukseen mennessä, loppuvat Kreikan rahat. Ahdinkoon ajautuva helleenivaltio voi ryhtyä toteuttamaan yksipuolisia velkasaneerauksia nopeimmillaan jo heinäkuussa.
Näin käy, jos Kreikkaa hätäluotoin rahoittavat muut euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitävät kiinni hätärahoituksen alkuperäisistä ehdoista – ja katkaisevat ehdoista lipsuneen kriisimaan hätärahoituksen.
Kreikka välttynee umpikujalta vain, jos muut euromaat ja IMF joustavat alkuperäisistä tukiehdoistaan ja lisäksi tarjoavat maalle yhä runsaammin hätärahaa.
Kumpikin vaihtoehto merkitsee Suomen kaltaisille maksajamaille rutkasti lisää "vastuuta" eli suomeksi sanottuna lisää riskejä.
Aikaraja täyttyy
juhannuksena
Juhannus on Kreikan rahoitukselle tärkeä takaraja, sillä euromaiden talousministereiden euroryhmä kokoontuu käsittelemään ajankohtaisia talous- ja kriisikysymyksiä 20. kesäkuuta ja heti perään (23. ja 24. kesäkuuta) samoja asioita käsittelee EU:n huippukokous.
Viimeistään noihin kokouksiin mennessä euromaiden, euroalueen keskuspankin EKP:n ja EU:n sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pitäisi vääntää kättä, kinastella ja lopulta myös sopia, jatkavatko ja kasvattavatko ne Kreikan hätärahoitusta – vai antavatko ne Kreikan kaatua.
Käytännössä kysymykset voinee muotoilla toisinkin: talouspäättäjien olisi päätettävä, miten ne jatkavat ja kasvattavat Kreikan hätärahoitusta – tai miten ne siivoavat Kreikan kaatumisesta koituvan kaaoksen.
Kreikan hätärahoituksen seuraava erä piti vahvistaa euroryhmän kesäkuun kokouksessa samaan tapaan kuin tähänastisetkin lainaerät on neljännesvuoden välein vahvistettu ja toimitettu Ateenaan.
Nyt hätärahoitus näyttää kuitenkin odottamatta olevan katkolla eikä seuraavan lainaerän vahvistaminen olekaan varma asia. Siitäkään ei ole varmuutta, jatkaako IMF omaa osuuttaan Kreikan hätärahoituksesta vai nykäiseekö se töpselin seinästä.
Hätärahoituksen
jatko epävarmaa
Kreikan hätärahoitus on odottamatta katkolla kahdesta syystä.
Ensimmäinen syy on Kreikan lipsuminen hätärahoituksen ehtoina maalle määrätyistä talouskuurin tavoitteista. Tästä lipsumisesta on tullut sitä enemmän tietoa mitä perusteellisemmin EU:n, EKP:n ja IMF:n tarkastusryhmä on penkonut Kreikan talouden ja julkisen talouden kehitystä
Niin sanotun troikan tämän vuoden toinen tarkastus kesti huomattavasti pidempään kuin oli alun perin tarkoitus, ja näin ollen myös tarkastusraportti on jo ainakin kaksi viikkoa myöhässä. Nyt sen odotetaan valmistuvan ensi viikolla.
Ennakkotiedot troikan tarkastuksesta ovat tylyjä. Kreikan julkisen talouden tasapainotustoimet – kansanomaisesti sanottuna vyönkiristykset – ovat jääneet tavoitteista kautta linjan.
Menoleikkauksia, uusia verotuloja niin kuin yksityistämistulojakin on kertynyt paljon verkkaisemmin ja niukemmin kuin hätäluottojen ehtoihin kuulunut talouskuuri olisi edellyttänyt.
Ilmeisesti tämä olisi hätäluottojen ehtoja tiukasti tulkiten jo yksistään riittävä peruste hätärahoituksen keskeyttämiselle.
Toinen syy hätärahoituksen mahdolliseen katkaisuun koskee erityisesti IMF:ää. Uusi epävarmuus Kreikan ensi vuoden rahoituksesta voi merkitä, että IMF ei voi omien sääntöjensä takia jatkaa Kreikan rahoittamista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juhannuksen jälkeen
näkymät pessimistiset
HSBC:n tavoin Euroopan velkakirjamarkkinoiden suurpankkeihin kuuluva ranskalainen Societe Generale luonnehtii tuoreessa raportissaan Euroopan velkakriisiä saippuaoopperaksi, joka ennemmin jatkuu loputtomiin ennemmin kuin katkeaa yhtäkkiä.
Aivan varmana oopperan jatkumista ei kuitenkaan voi enää pitää. Pankin korkostrategien mukaan tämä on todennäköisin kehitys, mutta yllätyskäänteiden vaara on nopeasti kasvanut.
Societe Generalen korkostrategit suhtautuvat joten kuten luottavaisin mielin Kreikan näkymiin, joskin vain juhannusviikon kokouksiin asti. Heinäkuusta lähtien he kuvaavat odotuksiaan tällä haavaa perin pessimistisiksi.
Kreikan rahoituksen tulevaisuus on turvattu ensi kuuksi, mutta sen jälkeen kaikki riippuu euromaiden ja IMF:n päätöksistä.
Societe Generalen strategit arvioivat tosin, että europäättäjät tuskin vielä katkaisevat hätärahoitusta, vaikka ovat tällaista uhkakuvaa varta vasten vahvistaneet.
Heidän arvionsa mukaan kauhukuvien maalailu on luultavasti ennemmin tarkoitettu Kreikan painostamiseksi terhakampiin taloustoimiin ja ehkä myös Suomen kaltaisten penseiden maksajamaiden taivutteluksi lisäsitoumuksiin.
Niinpä pankin strategit puntaroivatkin hätärahoituksen jatkuvan juhannuksen jälkeenkin 70-prosenttisella todennäköisyydellä.
Tämä tarkoittaa, että Kreikan valtion yksipuoliset velkasaneeraukset alkavat mahdollisesti hyvinkin kaoottisine seurauksineen pian juhannuksen jälkeen 30-prosenttisella todennäköisyydellä.
Tarvitseeko Kreikka
vakausrahaston apua?
Luotto-onnettomuuden välttäminen edellyttää Societe Generalen strategien mukaan, että euromaat ja IMF jatkavat Kreikan hätärahoitusta – ja lisäksi kasvattavat ja venyttävät hätäluottojaan.
Itse asiassa pankki odottaa vanhojen hätäluottojen kasvattamisen ja venyttämisen, tai kokonaan uuden hätäluotto-ohjelman, nousevan asialistalle jo juhannusviikon talouskokouksissa.
Kesäkuun kokouksissa on joka tapauksessa määrä sopia Euroopan väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n (European Financial Stability Facility) takaussitoumusten kasvattamisesta ja toimeksiannon laajentamisesta.
Samoissa kokouksissa on tarkoitus sopia parin vuoden kuluttua toimintansa aloittavan pysyvän vakausrahaston ESM:n (European Stability Mechanism) perustamisesta, pääomittamisesta ja toimeksiannosta.
Väliaikainen vakausrahasto voi saada hyvinkin nopeasti Kreikasta uuden asiakkaan, vaikka näin ei alun perin ollut tarkoitus käydä. Jos näin käy, saa Suomikin taas lisää "vastuuta" kannettavakseen.