Suomi on pihalla kuin Kreikka
Henrik Muukkonen
Hallitustunnustelija Jyrki Kataisella (kuvassa) riittää päänvaivaa. Ensin perussuomalaiset voittivat vaalit, ja Portugalin tukipaketti piti juonia jotenkin ovelasti vanhan hallituksen piikkiin. Se meni melko hyvin.
Nyt hallitukseen haluavat puolueet eivät ymmärrä, kuinka huonoon kuntoon Kataisen johtama valtiovarainministeriö päästi Suomen viime vaalikaudella. Kataisen pitäisi vakuuttaa kumppanit siitä, että huonosti menee ja samaan aikaan teeskennellä kansainvälisille lainanantajille, että meillä menee kivasti.
Katainen painii samojen ongelmien kanssa kuin Kreikan pääministeri George Papandreou.
Maan talousasiat ovat sekaisin, enää pitäisi tietää kuinka pahasti. Suomi uskoo, että jatkossa ulkomailta saa lainaa yli varojen elämiseen, kävi niin tai näin. Näin uskoi Kreikkakin ennen.
Viikonlopun pääaihe Suomen hallitusneuvotteluissa oli kestävyysvaje tai pikemminkin sen suuruus, jos niukkaa tiedotuslinjaa vetävään Kataiseen on luottaminen.
Kestävyysvaje tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, paljonko me kulutamme enemmän tulevaisuudessa kuin tienaamme. Ongelmana on, että kukaan ei tunnu tietävän. Ulkomaiset tarkkailijat ovat arvioissaan synkempiä kuin kotimaiset, ihan niin kuin Kreikassakin.
Kansanvaltaisten markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö OECD arvioi Suomen kestävyysvajeen olevan 8 prosenttia ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kataisen vetämän valtiovarainministeriön arvio on 5, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 2,5 ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen 0,5 prosenttia.
Maan talousasiat ovat sekaisin, enää pitäisi tietää kuinka pahasti.
Näkemyserot ovat järkyttävän suuret. Viime viikolla IMF:n edustaja vaati lisää vauhtia Kreikan rakenteelliseen uudistukseen. Nykymenolla IMF saattaa joutua ottamaan kantaa myös Suomen rakenteelliseen uudistamiseen.
On kumma, että me suomalaiset emme tiedä, miten meillä menee eli kuinka suuri kestävyysvaje oikein on.
Kreikkalaisiin verrattuna meillä on kuitenkin kohtuullisen toimiva tilastointi- ja raportointijärjestelmä, ja meillä on ollut tapana maksaa verojakin.
Luulisi, että ainakin valtiovarainministeriössä tiedetään, kuinka maa makaa. Toisaalta, niin taisivat kreikkalaisetkin luulla, tai toivoa, ennen kuin hallitus ja valta vaihtuivat.
Henrik Muukkonen
Hallitustunnustelija Jyrki Kataisella (kuvassa) riittää päänvaivaa. Ensin perussuomalaiset voittivat vaalit, ja Portugalin tukipaketti piti juonia jotenkin ovelasti vanhan hallituksen piikkiin. Se meni melko hyvin.
Nyt hallitukseen haluavat puolueet eivät ymmärrä, kuinka huonoon kuntoon Kataisen johtama valtiovarainministeriö päästi Suomen viime vaalikaudella. Kataisen pitäisi vakuuttaa kumppanit siitä, että huonosti menee ja samaan aikaan teeskennellä kansainvälisille lainanantajille, että meillä menee kivasti.
Katainen painii samojen ongelmien kanssa kuin Kreikan pääministeri George Papandreou.
Maan talousasiat ovat sekaisin, enää pitäisi tietää kuinka pahasti. Suomi uskoo, että jatkossa ulkomailta saa lainaa yli varojen elämiseen, kävi niin tai näin. Näin uskoi Kreikkakin ennen.
Viikonlopun pääaihe Suomen hallitusneuvotteluissa oli kestävyysvaje tai pikemminkin sen suuruus, jos niukkaa tiedotuslinjaa vetävään Kataiseen on luottaminen.
Kestävyysvaje tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, paljonko me kulutamme enemmän tulevaisuudessa kuin tienaamme. Ongelmana on, että kukaan ei tunnu tietävän. Ulkomaiset tarkkailijat ovat arvioissaan synkempiä kuin kotimaiset, ihan niin kuin Kreikassakin.
Kansanvaltaisten markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö OECD arvioi Suomen kestävyysvajeen olevan 8 prosenttia ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kataisen vetämän valtiovarainministeriön arvio on 5, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 2,5 ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen 0,5 prosenttia.
Maan talousasiat ovat sekaisin, enää pitäisi tietää kuinka pahasti.
Näkemyserot ovat järkyttävän suuret. Viime viikolla IMF:n edustaja vaati lisää vauhtia Kreikan rakenteelliseen uudistukseen. Nykymenolla IMF saattaa joutua ottamaan kantaa myös Suomen rakenteelliseen uudistamiseen.
On kumma, että me suomalaiset emme tiedä, miten meillä menee eli kuinka suuri kestävyysvaje oikein on.
Kreikkalaisiin verrattuna meillä on kuitenkin kohtuullisen toimiva tilastointi- ja raportointijärjestelmä, ja meillä on ollut tapana maksaa verojakin.
Luulisi, että ainakin valtiovarainministeriössä tiedetään, kuinka maa makaa. Toisaalta, niin taisivat kreikkalaisetkin luulla, tai toivoa, ennen kuin hallitus ja valta vaihtuivat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.