Hallitusohjelman ongelmaksi on muodostunut kestävyysvajeen eli huoltosuhteen korjaaminen. Kestävyysvajeen suuruudesta ollaan erimielisiä. Kestävyysvaje syntyy siitä, kun verotulot eivät kata hyvinvointipalveluita.
Vai syntyykö?
Vanha hallitus (kepu-kok-vihr.) hyväksyi vuodelle 2011 seuraavan budjetin:
Valtion tulot:
- Verot ja verolunteiset tulot yhteensä 35,83 miljardia euroa
- Sekalaiset tulot 4,70 miljardia euroa
- Korkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1,75 miljardia
Tulot yhteensä 42,28 miljardia euroa
Valtion menot:
- Sosiaali- ja terveysministeriö 11,55 miljardia, josta perhe- ja asumiskustannusten tasaus 2,4 miljardia, työttömyysturva 1,91 miljardia, sairausvakuutus 1,28 miljardia
- valtiovarainministeriö 15,29 miljardia, josta valtionosuus kunnille peruspalveluihin 8,04 miljardia
- opetus- ja kulttuuriministeriö 6,73 miljardia
- työ- ja elinkeinoministeriö 3,32 miljardia
- maa- ja metsätalousministeriö 2,83 miljardia
- puolutusministeriö 2,86 miljardia
- liikenne- ja viestintäministeriö 2,06 miljardia
- ulkoasiainministeriö 1,26 miljardia
- sisäministeriö 1,33 miljardia
- oikeusministeriö 936 miljoonaa
- ympäristöministeriö 323 miljonaa
- valtioneuvoston kanslia 79 miljoonaa
- presidentti 22 miljoonaa
Menot yhteensä yli 50 miljardia euroa
Otetaan ulkomailta tänä vuonna velkaa lisää 8,24 miljardia
(josta maksetaan ulkomaan lainojen korot 1,93 miljardia) .
Ulkomaan velalla, 8,24 miljardia, saadaan katettua valtion menot, jotka ovat suuremmat kuin tulot.
Rahat ei riitä, joten hyvinvointipalveluista pitää tinkiä - vai pitääkö?
VATT:n tekemän raportin mukaan "Verotuet Suomessa 2009" verotukia annetaan parempiosaisille vuosittain noin 18 miljardia euroa. Vuonna 2009 verotukien kokonaismäärä oli 17,6 miljardia euroa.
Mikä se verotuki on?
Verotuella tarkoitetaan poikkeamaa normaaliverotuksesta, normaalista perusrakenteesta. Tällaisia poikkeamia oli VATT:n raportin mukaan vuonna 2009 yhteensä noin 200.
Valtion tulot olisivat tänä vuonna yhteensä 42,28 miljardia 18 miljardia (ellei verotukia myönnettäisi) = 60,28 miljardia.
Menot olisivat noin 50 miljardia, joten ulkomaan velkaa voitaisiin lyhentää tuntuvasti sekä parantaa suomalaista perusturvaa.
Mitkä ihmeen 18 miljardin eurdon verotuet?
Eipä niitä verotukia kukaan taida valvoa, niiden oikeudenmukaisuutta tai vaikutsuta kansantalouteen - kestävyysvajeeseen.
Päähallituspuolueet ovat "junailleet" verotukia omille vaalirahoitajilleen ja omille intressiryhmilleen, mikä on hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisuuden vastaista. Kaikkia verotukia ei ole VATT:n tutkijoiden mukaan edes laskettu.
Pelkästään pörssiosakkeiden luovutuksen vapautus varainsiirtoverosta (2 miljardia euroa) ja monet energia- ja autoverotuksen huojennukset ovat verotukia, yhteensä vajaat neljä miljardia euroa.
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulo-osankojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka, verotuki 365 miljoonaa euroa.
Asuntotulon verovapaus (2 miljardia euroa), työntekijöiden lakisääteisen eläkevakuutusmaksun vähentäminen (1,3 miljardia euroa), oman asunnon myyntivoiton verovapaus (1,2 miljardia euroa) ovat henkilöverotuksen suurimpia veroetuja. Työtulovahennys on noin 1,2 miljardia.
Koneiden ja kaluston nopeutetut poistot ja yritysten jakaman voiton verotukseen sisältyvät verotuki osinkoverotuksessa tekevät yli 700 miljoonan verotuen.
"On syntynyt alaluokka, jonka elämää keskiluokka ei ymmärrä"
Erikoistutkija Elina Palola THL:n laitokselta kiteyttää suomalaisen eriarvoisuuden: "keskiluokka ei ymmärrä alaluokkaa".
Suomalaisista yli 13 % tilastoituu suhteellisesti köyhiksi. Se tarkoittaa, että heidän tulonsa ovat alle 60 % väestön keskituloista. Suhteellinen köyhyysaste on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun tason.
Lisäksi yhä useampi köyhistä on yhä kauempana tuosta 60 prosentista, sanoo tutkija.
Lisäksi köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle. Suomalainen köyhyys on yli sukupolvista: omaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle verottomina, köyhyys ja huono-osaisuus periytyy työttömyytenä ja kouluttamattomuutena köyhien lapsille.
Vai syntyykö?
Vanha hallitus (kepu-kok-vihr.) hyväksyi vuodelle 2011 seuraavan budjetin:
Valtion tulot:
- Verot ja verolunteiset tulot yhteensä 35,83 miljardia euroa
- Sekalaiset tulot 4,70 miljardia euroa
- Korkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1,75 miljardia
Tulot yhteensä 42,28 miljardia euroa
Valtion menot:
- Sosiaali- ja terveysministeriö 11,55 miljardia, josta perhe- ja asumiskustannusten tasaus 2,4 miljardia, työttömyysturva 1,91 miljardia, sairausvakuutus 1,28 miljardia
- valtiovarainministeriö 15,29 miljardia, josta valtionosuus kunnille peruspalveluihin 8,04 miljardia
- opetus- ja kulttuuriministeriö 6,73 miljardia
- työ- ja elinkeinoministeriö 3,32 miljardia
- maa- ja metsätalousministeriö 2,83 miljardia
- puolutusministeriö 2,86 miljardia
- liikenne- ja viestintäministeriö 2,06 miljardia
- ulkoasiainministeriö 1,26 miljardia
- sisäministeriö 1,33 miljardia
- oikeusministeriö 936 miljoonaa
- ympäristöministeriö 323 miljonaa
- valtioneuvoston kanslia 79 miljoonaa
- presidentti 22 miljoonaa
Menot yhteensä yli 50 miljardia euroa
Otetaan ulkomailta tänä vuonna velkaa lisää 8,24 miljardia
(josta maksetaan ulkomaan lainojen korot 1,93 miljardia) .
Ulkomaan velalla, 8,24 miljardia, saadaan katettua valtion menot, jotka ovat suuremmat kuin tulot.
Rahat ei riitä, joten hyvinvointipalveluista pitää tinkiä - vai pitääkö?
VATT:n tekemän raportin mukaan "Verotuet Suomessa 2009" verotukia annetaan parempiosaisille vuosittain noin 18 miljardia euroa. Vuonna 2009 verotukien kokonaismäärä oli 17,6 miljardia euroa.
Mikä se verotuki on?
Verotuella tarkoitetaan poikkeamaa normaaliverotuksesta, normaalista perusrakenteesta. Tällaisia poikkeamia oli VATT:n raportin mukaan vuonna 2009 yhteensä noin 200.
Valtion tulot olisivat tänä vuonna yhteensä 42,28 miljardia 18 miljardia (ellei verotukia myönnettäisi) = 60,28 miljardia.
Menot olisivat noin 50 miljardia, joten ulkomaan velkaa voitaisiin lyhentää tuntuvasti sekä parantaa suomalaista perusturvaa.
Mitkä ihmeen 18 miljardin eurdon verotuet?
Eipä niitä verotukia kukaan taida valvoa, niiden oikeudenmukaisuutta tai vaikutsuta kansantalouteen - kestävyysvajeeseen.
Päähallituspuolueet ovat "junailleet" verotukia omille vaalirahoitajilleen ja omille intressiryhmilleen, mikä on hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisuuden vastaista. Kaikkia verotukia ei ole VATT:n tutkijoiden mukaan edes laskettu.
Pelkästään pörssiosakkeiden luovutuksen vapautus varainsiirtoverosta (2 miljardia euroa) ja monet energia- ja autoverotuksen huojennukset ovat verotukia, yhteensä vajaat neljä miljardia euroa.
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulo-osankojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka, verotuki 365 miljoonaa euroa.
Asuntotulon verovapaus (2 miljardia euroa), työntekijöiden lakisääteisen eläkevakuutusmaksun vähentäminen (1,3 miljardia euroa), oman asunnon myyntivoiton verovapaus (1,2 miljardia euroa) ovat henkilöverotuksen suurimpia veroetuja. Työtulovahennys on noin 1,2 miljardia.
Koneiden ja kaluston nopeutetut poistot ja yritysten jakaman voiton verotukseen sisältyvät verotuki osinkoverotuksessa tekevät yli 700 miljoonan verotuen.
"On syntynyt alaluokka, jonka elämää keskiluokka ei ymmärrä"
Erikoistutkija Elina Palola THL:n laitokselta kiteyttää suomalaisen eriarvoisuuden: "keskiluokka ei ymmärrä alaluokkaa".
Suomalaisista yli 13 % tilastoituu suhteellisesti köyhiksi. Se tarkoittaa, että heidän tulonsa ovat alle 60 % väestön keskituloista. Suhteellinen köyhyysaste on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun tason.
Lisäksi yhä useampi köyhistä on yhä kauempana tuosta 60 prosentista, sanoo tutkija.
Lisäksi köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle. Suomalainen köyhyys on yli sukupolvista: omaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle verottomina, köyhyys ja huono-osaisuus periytyy työttömyytenä ja kouluttamattomuutena köyhien lapsille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
huono-osaisuus periytyy työttömyytenä ja kouluttamattomuutena köyhien lapsille.
--> Koulu on ilmaista kaikille.. maksutonta myös köyhille
--> Ei työttömyys ole periytyvä ominaisuus, laiskuus ja pittaamattomuuskaan ei ole.
Jos köyhyys johtuu perimästä, huonoista vanhemmista, niin mitä siinä kitisette?
Joillakin on perintötekijöissä kova vietti päihteisiin, itsetuhoisuuteen ja naisiin
Tässäpä sinulle tietoa, minkä mukaan todistettu on, että köyhyys periytyy samalla kun yhteiskunnan kahtiajako syvenee ja syntyy luokkayhteiskunta.
Tuloerojen kasvu johtuu kaikkein suurituloisimman väestön tulojen nopeasta kasvusta. Yli puolet suurituloisimpien tuloista on OMAISUUS- JA OPTIOTULOJA.
Erityisesti osinkotulot ovat kasvaneet palkkojen ja yrittäjätulojen kustannuksella.
Omaisuus- ja optiotulot ovat olleet Suomessa hallituksen erityissuojeluksessa, niitä verotetaan vain vähän tai ei ollenkaan. Näin omaisuus kasautuu suurituloisille.
Verotus ei enää tasaa tuloeroja. 1990-luvulta alkaen (1993 veroreformi, jonka mukaan pääomatuloista alettiin periä 27 %:n tasavero), tuloerot ovat kasvaneet. Veroaste on laskenut eniten kaikkein suurituloisimmilla.
Verotuksen progressiivisuus on laskenut pääomatulojen osalta lisäksi alhaisen verokannan vuoksi.
Osinkotulolliset - eli sijoittajat - viettivät osinkokarnevaaleja myös lamavuotena. Kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen poisti yritysten kela-maksut, ja näin saatiin 1,1 miljardin lottopotti yrityksille ja samalla 1,1 miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Helsingin pörssin isot yhtiöt maksoivat 13 % enemmän osinkoja vuonna 2010 kuin vuonna 2009. Osinkopotti nousi 6,6 miljardista 7,5 miljardiin.
Yrityksille syntyi lamavuotena noin miljardin euron osinkopotti.
Toisaalta kokoomus-kepu hallituksen aikana:
- Kaikkein köyhimpien toimeentulotuen tasoa ei ole nostettu.
- Kouluun tai työhön osallistumattomien tukea on leikattu.
- Monet erilaisista ongelmista kärsivät nuoret ovat entistä vaikeammassa asemassa kun opinto- ja työputki on suunniteltu keskivertonuorille, joita perheet voivat tukea.
- Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina pelkästään peruskoulun varassa joka kuudes.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n tutkijat ovat tehneet mittavan tutkimuksen Suomen Akatemian rahoittamana suomalaisten nuorten todellisuudesta ja ennusteista.
Tuo todellisuus on suurella joukolla nuoria lohduton.
THL:n tutkimus kertoo, että suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle.
SE EI PERIYDY GEENEISSÄ.
Huono-osaisuus periytyy tutkimuksen mukaan
- henkisinä
- sosiaalisina ja
- aineellisina
elämänhallinnan voimavaroina.
Elämänhallinnan voimavarat
Elämänhallinnan voimavarat
Elämänhallinnan voimavarat
ovat nuorilla huono-osaisten perheiden lapsilla puutteelliset. Siitä johtuu köyhyyden periytyminen.
Vanhempien köyhyyden vaikutus näkyy jo lapsen sikiökaudella. Köyhille syntyy kevyempiä lapsia kuin rikkaille. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia vaikeita ja lohduttomia ilmenemismuotoja.
Köyhissä perheissä kasvaneiden lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat ovat paljon yleisempiä kuin hyvin toimeentulevien perheissä.
Jokaisessa nuorten ikäluokassa on nykyään tuhansia nuoria, joiden opiskelu jää pelkän peruskoulun varaan opiskelumahdollisuuksien ja rahan puuttumisen vuoksi. Vuonna 1987 syntyneista nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes (THL:n tutkijoiden mukaan).
Normaalisti nuoren olisi pitänyt tuohon ikään käydä joko lukio tai hankkia ammattitutkinto.
Tilastojen mukaan näistä syrjäytyneistä nuorista lähes puolet kärsii mielenterveysongelmista, eli noin 4.000.
Myös osa tutkitun ikäluokan vanhemmista on elänyt köyhässä perheessä.
Lapin yliopisto on selvittänyt, että lasten kotoa saamat rahat, puhelimet, vaattet ja harrastukset vaikuttavat kaveripiirin syntyyn - eli millaisen kaveripiriin lapsi saa. Jos lapsi ei ole saanut kotoa kannustusta, hän jää ilman kannustusta myös koulussa. Koulu tukee menestyjiä. Opettajat eivät jätä vetäytyvää ja yksinäistä lasta huomiotta, mutta oppimistavoitteiden vahtiminen on ollut tärkeämpää.
THL:n tutkimus koskee kokonaisen ikäluokan seuraamista yli 20 vuoden ajalta.
Suomella ei ole varaa antaa joka kuudennen kansalaisen jäädä ilman ammattitaitoa ja syrjäytyä.
Yhteiskunnassa eivät hyvinvointi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ole balanssissa, jos joka viides tarvitsee apua mielenterveysongelmiinsa.
Työttömyys ei ole periytyvä ominaisuus mutta huono-osaisuus ja köyhyys, joka aiheuttaa työttömyyttä on periytyvää.
Ja vielä kerran (jotta menisi perille):
THL:n tutkimuksen mukaan suri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle.
Köyhyys ja huono-osaisuus ei periydy geeneissä.
Köyhyys ja huono-osaisuus ei periydy geeneissä.
Köyhyys ja huono-osaisuus ei periydy geeneissä.
Köyhyys ja huono-osaisuus periytyy puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhalllinnan voimavaroina.
Näitä voimavaroja yhteiskunnan tulee järjestää huono-osaisille perheille, jotta köyhät isät ja äidit pystyvät kasvattamaan lapsia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuistumista. Se on yhteiskunnan tehtävä.
Se on meidän kaikken yhteinen tehtävä ja vastuu - myös sinun Seliseli...