Onko kellään tietoa keväällä Lappeenrannan seudulla sattuneesta lämppärionnettomuudesta , eli mikä onnettomuuden aiheutti, ja minkälainen lämppäri oli kyseessä jne?
Lämmitinonnettomuus?
tiedonhaluinen
235732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
eli painele paikalliselle poliisiasemalle kyselemään ja saat samantien selittää tarkoin mihin sitä tietoa tarvitset.
Niin voinhan tuon kertoa mihin sitä tietoa: Tieto ei tapa mutta mutta huono lämppäri näköjään kyllä?
Eli lähinnä opiksi itselle ja muille!
olisihan se kiva tietää ettei kukaan tekisi samaa virhettä.
Joo, tietoa on.
Vene oli meidän seurasta.
Lämmitin oli Origo Heatpall. Vahinko sattui kun kaveri alkoi iltayöstä täyttämään säiliötä. Lämmittimessä oli ilmeisesti vielä tuli tai sitten se oli niin kuuma, että sprii syttyi.
Syy Origon käyttöön oli Wallaksen toimimattomuus.
Kaveri paloi pahasti, mutta on toipunut hienosti. Palovammat ovat lähinnä keskivartalossa.
Vene säilyi lähes vahingoittumatta, koska kipparilla oli tietysti ekana mielessä, että palava lämmitin on heti saatava pois veneestä.
Olkaa varovaisia sen Origon kanssa.
Origon keittimellä olen itse saanut vastaavan tilanteen aikaan, sammui onneksi parissa sekunnissa vedellä jota olin keittämässä. Kaverini reagoi vastaavaan tapaukseen hitaammin jonka seurauksena koko keitinmasiina oli muutamassa hetkessä metrin korkuisissa liekeissä.
Vaarallisia siis ovat nuo spriillä toimivat keittimet/lämmittimet jos ei ole tarkka täyttövaiheessa, itse vaihdoin kaasuun.
Kiitos
Paloiko siis jo tänä keväänäkin Lappeenrannassa lämppärin vuoksi? Viime kesänä olin samasta syystä naapuriveneen sammutuspuuhissa, ja siis Lappeenrannassa.
Eiköhän kysyjä ole tarkoittanut tämän keväistä onnettomuutta jos kuoli 2 vai 3 ihmistä mystisesti..
Niin semmonen mielikuva oli että onneettomuudessa, joka siis olisi sattunut tänä keväänä, olisi tosiaan joku kuollu?
Muistaakseni 14.5.2004 tapahtui LPR:ssä onnettomuus, jossa yksi kuoli ja loukkaantui. Syytä en tiedä, eräät "tietävät" puhuvät häkämyrkytyksestä.
toi viimeinen oli sinne päin.Siinä oli osallisena isä ja kaksi lasta siitä en ole varma kuka näistä kuoli ,mutta paikalla oli medi heli ja ilmari kopterit.
En ole täysin varma, enkä löytänyt Etelä-Saimaan verkkolehdestä juttua ja se Etelä-Saimaa on jo paperikeräyksessä, että kuollut olisi ollut mies. Harmillinen juttu, just lähdettiin LPR:stä vesille sinä perjantai-iltana kello 20 aikoihin, siinä oli laskettu paljon veneitä. Oliko vene laskettu juuri veteen kun tämä tapahtui? Tapahtuiko tämä kaupunginlahdella vai missä, kun ei jaksa enää muistaa.
Sprii on toisaalta turvallinen poltto-aine keittimiin ja lämmittimiin toisaalta petollinen.¨
Kertaan muutaman jo aikaisemminkin antamani kommentin.
Vaaroja
1. Spriin pintajännite on erittäin alhainen, eli se tippuu, leviää jne käsiteltäessä/kadettaessa/laitetta täytettäessä helposti ympäriinsä.
2. Sprii höyrystyy normaali lämpötiloissa helposti, saatikka sitten kuumana
3. Sprii syttyy helposti
4. Sprii palaa kirkkaalla päivänvalolla näkymättömällä savuamattomalla liekillä, eli irtipäässyt tuli on huon havaita heti
Turvallisia tai positiivisia seikkoja:
1. Spriipalo on helppo sammuttaa VEDELLÄ ! ! ! Etanoli (Sprii) liukenee kaikissa suhteissa veteen ja alle 30 %:inen liuos ei enää pala.
2. Spriissä on vahva tuoksu/haju jonka ansiosta on suhteellisen helppo havaita asiaankuulumaton laitevuoto tai spriin loiskuminen.
3. Sprii haihtuu voimakkaasti palaessaan eikä täten polta (kuumentava vaikutus) yhtä pahasti kuin hiilivetyjakeet (löpö, lamppuöljy jne). Nuorena kemianopiskelijana tuli kokeiltua tämä juttu seuraavasti: kaadettiin pieni liraus alkoholia (spriitä) kämmenelle ja sytytettiin se palamaan. Muutaman sekunnin "roihu" ei aiheuta palovammoja liekin alapuolella.
Eli alkoholi ei pienissä tussahduksissa aina polta pahasti välttämättä.
Spriin kanssa tulee käyttäytyä aina kunnioittavasti ja välttää eritoten läikyttäminen sekä kuumien laitteiden uudelleentankkausta. Myöskin on hyvin suositeltavaa tankata keittimet sun muut laitteet hyvissä ajoin ennen seuraavaa käyttötarvetta että helposti haihtuva yli tai ohi läikkynyt sprii on haitunut pois.
turvallista kesää
Haiseehan se sprii kyllä mutta tankatessa haisee aina niin että nenä tottuu.
Aallokossa tuo homma typpaa olemaan aika akropatiaa ettei tenut loisku ympäriinsä.
Samoin kuin kaikilla nestemäisillä polttoaineilla haihtuminen on suht hidasta ja kaasut painuvat alaspäin.
Meinasin aikanaan itsekin polttaa veneen Origoa tankatessa ja siksi omassa on nykyään nestekaasu.
Haisee siksi pahalta että jos kaasua on hiukankin ilmassa ei varmasti riitä luontoa sytyttää tulta.
Haihtuu helposti tuuletuksella eikä valu rakoihin mistä nesteen haihtuminen on hidasta.
Tankata täytyy kerran tai pari kesässä ja akropatia jää pois!
Mikä parasta toisin kuin sprii ja muut nestekäyttöiset on tarkistettava laitteet aika ajoin ihan ammattilaisen toimesta.
"...Haihtuu helposti tuuletuksella eikä valu rakoihin mistä nesteen haihtuminen on hidasta."
Eikö kaasu painukaan alas, vaan nousee ylös? Olen varmaan ollut poissa koulun kemian tunnilta, kun tuota asiaa käsiteltiin, sillä tällaisessa käsityksesä olen ollut ja kuullut tarinoita kaasua pilssistä "ämpäröivistä" veneilijöistä kaasuvuodon jäljiltä. Lienevät olleet hölmöläisten sukulaisia?
Propaani eli nestekaasu on ilmaa painavampaa ja hakeutuu nimenomaan mm pilssiin. Kaasuvaroitin tulee asentaa siksi mahdollisimman alas.
Propaani on painavampaa kuin kaasu, mutta siellä fysiikan tunnilla opetettiin, että kaasujen diffuusio on täydellistä. Suomeksi sanottuna tarkoittaa, että tuuletuksella lähtee ja se ämpäröinti todella on hölmöläisten puuhaa. Turkkilevyt auki ja luukut auki siis, jos on nestekaasua päässyt sisätiloihin vuotamaan. Hajun haihduttua on kaasukin poissa.
Juuri tuo diffuusio aiheuttaa vaaraa. Kun kaasu diffundoituu = laimenee/sekoittuu ilmaan syntyy räjähtävä ilma-kaasuseos. Alkoholin tekee vaaralliseksi sen laaja syttyvän ilmaseoksen "ikkuna" joka on 3,3 - 19 til%.
Propaanikin on hankala kun syttyvän seoksen pitoisuusrajat ovat 1,5 - 9,5 til%. Tämä tarkoittaa että huonomminkin ilmaan sekoittunut kaasu on räjähtävää. Esimerkiksi bensiinin rajat ovat 1,4 - 7,6 til% ja dieselöljyn 1 - 6 til% joka tarkoittaa että niiden täytyy laimentua reilummin muodostaakseen räjähtävän tai syttyvän kaasuseoksen.
Tämähän on vain teoriaa, kaikki mainitut kaasut "pamahtavat" käytännössä aivan liian helposti kipinästä, mutta kertoo kuitenkin jotakin riskeistä. Polttoaineella ja polttoaineella kun on kuitenkin joitakin periaatteellisia eroja.
Kaasujen ominaispainosta vielä sen verran nyrkkisäännöksi että:
CO (häkä), ammoniakki ja metaani (suolikaasu) ovat ainoat veneestä käytännössä mahdollisesti löytyvät ilmaa kevyemmät kaasut. Kaikki muut ovat ilmaa raskaampia ja painuvat siis pilssiin.
Minä kerroin viimekesäisestä tapauksesta.
Hyvä kuulla, että toipuminen on sujunut hyvin. Jos näet kipparia, kerro terveisiä naapuriveneestä.
Nestemäisen polttoaineen pitää ensin muuttua eli haihtua nesteestä kaasuksi ennen kuin sen voi tuulettaa pois.
Kaasu on kaasua ja vaikka sen ominaispaino on ilmaa raskaampi sen tuuletus käy kuitenkin hetkessä verrattuna nesteeseen joka voi olla imeytyneenä erilaisiin rakenteisiin (tai vaikkapa vaatteisiin) ja joka pääsee haihtumaan vain siltä osaltaan joka on ilman kanssa tekemisissä.
Jos tapahtuu kaasuräjähdys useimmiten tulee vain hetkellinen paineaalto ilman välitöntä nestepaloa joka seuraa jos nestemäisen polttoaineen kaasut syttyvät.
Samanlaisiin kaasun aiheuttamiin palo vahinkoihin tarvittaisiin koko tilan täyttäminen kaasulla jotta saataisiin tilanne missä kaasu on syrjäyttänyt kaiken hapen ja palo voi tapahtua vain ylimmässä kerroksessa.
Nestekaasu onnettomuuksissa palovammat jäävät yleensä vähäisemmiksi kuin nestemäisillä polttoaineilla.
Ainoa haitta kaasulla on sen vaatimus tiiviistä (Myös ylöspäin)säiliöstä ja siitä että systeemin kunnosta huolehditaan asian mukaisesti.
Kunnolla tehdystä ja huolletusta järjestelmästä on takuulla vähemmän vaaraa kuin polttonesteiden kanssa lutraamisesta olosuhteissa joita voisi verrata Linnanmäen vekottimiin.
Ämpäröinti on periaatteessa oikea menettely mutta käytännössä vain vaarallista urheilua.
Mikäli veneessä on asiallinen moottoritilan tuuletin.
Eli tyyppiä kipinöimätön/harjaton se imaisee pilssistä kaasut muutamassa minuutissa.
Luukkujen ja turkkien avaaminen riittää useimmissa tapauksissa sillä vaikka nestekaasu on ilmaa raskaampaa on painoero kuitenkin sitä luokkaa että pienikin ilmavirta riittää tuuletukseen samoin kuin kaasun liukeneminen ilmaan on todella nopeaa.
Merkaptaani rikki mikä kaasussa on hajuaineena kertoo ihan aistinvaraisesti milloin tilaan voi uudestaan mennä.
Se että kaasu pääsee laskemaan ja kerääntymään pilssiin edellyttää lähes täysin seisovaa ilmaa.
Tuollainen tilanne pääsisi syntymään esim vain jos vene seisoo luukut ja venttiilit kiinni samalla kun letkut on poikki ja säiliö venttiili on jäänyt sulkematta.(Pullo kuuluu tietysti asianmukaiseen säiliöön)
Edellyttää melkein rikollista huolimattomuutta!
Vene oli laskettu juuri veteen. Kyseessä oli puuvene, jolla on tapana hetki vuotaa vesillelaskun jälkeen, joten kippari jäi viikonlopuksi veneelle vahtimaan sitä ettei uppoa.
Miehen lapsi ja hänen poika/tyttöystävänsä (en muista miten päin tuon nuorison sukupuolet oli) tulivat yöllä kaupungilta veneelle nukkumaan. Isä oli silloin jo ehkä kuollut, mutta nuoret tietenkin yrittivät vain hiljaa hiipiä nukkumaan herättämättä häntä. Seuraavana päivänä joku oli ihmetellyt kun ei ketään näkynyt ja oli löytänyt nuorison tajuttomana ja isän kuolleena. Häkämyrkytys oli kyseessä.
Älkää kysykö ainakaan minulta lisää, sillä tietoni loppuivat tähän.