Onpa ankea olo. Tarina menee näin...
Rakastuttiin, edettiin nopeasti; muutettiin yhteen, jaettiin pienet rahat jne jne. Elettiin arkea ja juhlaa. Miehelläni juhlimiset meni toisinaan hippasen ylitse..jatkuivat seuraavaan päivään, kerran itse poissa ollessani oli ollut hänkin kotoa poissa, kuulemma pelikaverin luona. Puhelin oli ollut poissa päältä kun akku tyhjeni, aamulla taas päällä kun oli kuulemma ollut latauksessa aamuyön tunnit (pois päältä silti). Sitten hän kerran petti. Kertoi minulle itse. Annoin anteeksi (?) ja taas jatkettiin. Joskus hänen oltuaan baarissa, on hälle tullut jälkeenpäin naisilta hiukan omituisia viestejä, vähän niinkuin vitsejä. Mieheni on ollut loukkaantunut epäilyistäni koska naiset ovat olleet kuulemma vain juttututtavuuksia. Mielestäni mieheni on aika flirtti-persoona..ja likkakaverillenikin kerran sanoi minun läsnäollessani, että mennään (isolla porukalla) meille, meillä on pornoleffojakin. Kyseisen kommentin ymmärsin kuulemma väärin vihjailuna. No sitten miehelläni on tämä naispuolinen ex-työkaveri, jota yhä edelleen näkee aika ajoin työn puitteissa. Tiedän hänen soittaneen ko. naiselle joskus ja ihan ok= ovat ystäviä, vaan nyt huomasin tämän naisen olevan mieheni puhelimessa nimellä "Miu"...naisen nimi ei ole mitään tuon suuntaistakaan. Jotenkin se kuulostaa hellyttelynimeltä..vai olenko vainoharhainen?
Kertokaahan jotain realistista järjen sanaa lukemanne perusteella. Oloni on tänään ankea tässä suhteessa vaan taas toisina päivinä on oikein hyvinkin. Objektiivisesti en oikein osaa miestäni tarkastella, tuo menneessä oleva pettäminen on vienyt kyvyn luottaa...luottamusta on vasta kasvatettu tässä ajan mittaan.
Ai niin, mieheni on myös toisia miehiä kohtaan ns. ylisosiaalisen tuttavallinen...eli olisiko tämä kaikki vain sitä? Olen neuvoton.
Rakastuttiin, edettiin nopeasti; muutettiin yhteen, jaettiin pienet rahat jne jne. Elettiin arkea ja juhlaa. Miehelläni juhlimiset meni toisinaan hippasen ylitse..jatkuivat seuraavaan päivään, kerran itse poissa ollessani oli ollut hänkin kotoa poissa, kuulemma pelikaverin luona. Puhelin oli ollut poissa päältä kun akku tyhjeni, aamulla taas päällä kun oli kuulemma ollut latauksessa aamuyön tunnit (pois päältä silti). Sitten hän kerran petti. Kertoi minulle itse. Annoin anteeksi (?) ja taas jatkettiin. Joskus hänen oltuaan baarissa, on hälle tullut jälkeenpäin naisilta hiukan omituisia viestejä, vähän niinkuin vitsejä. Mieheni on ollut loukkaantunut epäilyistäni koska naiset ovat olleet kuulemma vain juttututtavuuksia. Mielestäni mieheni on aika flirtti-persoona..ja likkakaverillenikin kerran sanoi minun läsnäollessani, että mennään (isolla porukalla) meille, meillä on pornoleffojakin. Kyseisen kommentin ymmärsin kuulemma väärin vihjailuna. No sitten miehelläni on tämä naispuolinen ex-työkaveri, jota yhä edelleen näkee aika ajoin työn puitteissa. Tiedän hänen soittaneen ko. naiselle joskus ja ihan ok= ovat ystäviä, vaan nyt huomasin tämän naisen olevan mieheni puhelimessa nimellä "Miu"...naisen nimi ei ole mitään tuon suuntaistakaan. Jotenkin se kuulostaa hellyttelynimeltä..vai olenko vainoharhainen?
Kertokaahan jotain realistista järjen sanaa lukemanne perusteella. Oloni on tänään ankea tässä suhteessa vaan taas toisina päivinä on oikein hyvinkin. Objektiivisesti en oikein osaa miestäni tarkastella, tuo menneessä oleva pettäminen on vienyt kyvyn luottaa...luottamusta on vasta kasvatettu tässä ajan mittaan.
Ai niin, mieheni on myös toisia miehiä kohtaan ns. ylisosiaalisen tuttavallinen...eli olisiko tämä kaikki vain sitä? Olen neuvoton.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nauttii huomiosta ja haluaa olla oikea macho. Ehkä sen takana ei ole sen kummempia, mutta kerran kun pettää, on kynnys toistumiselle matalampi.
Minulla on vähän samanlaisia kokemuksia ja tuntemuksia oman mieheni kanssa. Hänellä on hyvät välit kaikkiin exiinsä (joita on noin miljoona) ja he pitävät yhteyttä. Lisäksi hänellä on liuta naispuolisia ystäviä ja työkavereita, jotka soittelevat ajoittain. Hän on hyvännäköinen ja flirtti ja kovasti naisten mieleen. En haluaisi olla mustis, mutta minulle tulee aina ikävä olo, kun hän esim. puhuu parvekkeella jonkun kanssa ja kertoo myöhemmin sen olleen se ja se nainen yms. Yhtä pahalta tuntuu silloinkin, jos hän puhuu minun kuullen, koska tunnen itseni tyhmäksi kuunnellessani ja arvaillessani, mitä se toisessa päässä oleva henkilö kenties sanoo jne. Hän myös chattailee naisten kanssa, tuttujen ja tuntemattomien, ja minua todella häiritsee se.
Hän ei ole ollut öitä poissa kotoa eikä tietääkseni ole koskaan minua pettänyt, mutta mutta...
Tämä tilanne ei ole ennen minua suuremmin häirinnyt, koska olimme ennen todella meneviä ja kuljimme enemmän yhdessä, mm. kävimme aina yhdessä ravintoloissa. Nyt meillä on pieni vauva, joka sitoo minut kotiin. Mies taas mennä viilettää samoin kuin ennenkin enkä ole tottunut istumaan kotona ja miettimään missä hän milloinkin menee ja kenen kanssa. Arvatkaapa, tuntuuko kivalta kun miehen puhelin alkaa illan lähetessä soida ja piippailla, kun naiset (tietenkin myös miesopuoliset kaverit, mutta se ei niinkään vaivaa) soittelevat ja kyselevät minne mies sinä iltana aikoo suunnata yms. Nämä minulle vieraat, lapsettomat ja vapaat naiset saavat viettää iltaa minun mieheni kanssa minun istuessa kotona virkkaamassa pitsiliinoja. P..kele
tuo tuollainen oikeeta perhe elämää? eikös miehenkin pitäsi olla iloinen vauvasta ja osallistua hänen hoitoon ja seurustella perheensä kanssa eikä iltaisin juosta ympäri kyliä baareissa vieraitten naisten kanssa.Jos minun mieheni olisi tuollainen niin se olisi heti poikki koko suhde..
Meillä on myös pieni vauva. Raskausaika oli ihan todella tuskaa juuri mainitsemasi elämänmenon takia; joka viikonloppu olisi mieheni tarvinnut päästä johonkin. Meinasin pariin otteeseen kerätä kimpsut ja kampsut; mielestäni em. meno ei osoittanut mieheltäni minkäänlaista sitoutumista perheeseen...Vaan sitten vauvan syntymä muutti kaiken. Mieheni on kerran käynyt sittemmin ravintolassa ja silloinkin synttäriensä kunniaksi kun itse hänelle asiaa esitin (tiesin, että hänen tekisi mieli mennä välillä kavereitakin moikkaamaan. En tahdo siis pakottaa häntä vain neljän seinän sisälle). Eli sikäli kaikki on kunnossa, vähitellen alan päästä "perjantai lähestyy -mies tahtoo baariin" mielipahasta..vaan laukaisikohan tuo "Miu" sitten jotain menneitä suruja ja se sinällään on ihan viaton juttu, en tiedä. Joskus vaan tulee sellainen olo, että onko tässä jotenkin kajahtamassa vainoharhaiseksi..vaikka toisaalta sitten on tämä mainitsemani miehen "aiempi elämä", joka siis kyllä toisinaan on antanut syytä epäilyihin.
Vaan voimia sulle ja nauti kuitenkin vauvasta :)Itse olen 100% onnellinen sen suhteen!
Mulla oli itseäni 6 v. nuorempi kaveri, joka halusi kaiken aikaa vaan juhlia ja pitää hauskaa. Itse olen yksinhuoltaja ja en nuorimmalta lapseltani päässyt niin usein lähtemään ulos, kuin kaverini halusi. Aloin vihata viikonloppuja, kun hänen kaverit soittivat ja houkuttelivat kaupungille. Hän ei millään jaksanut viettää aikaa minun kanssani. Olin kerran jopa sairaslomalla jalkani takia ja mies lähti silloinkin. Hän olisi halunnut tulla ravintolasta minun viereeni nukkumaan, mutta aina häntä ei kuulunut siihen aikaan kun lupasi tulla, viipyi aamuyön tunneille saakka, joten päätin etten häntä viereeni ota, menköön vaan kotiinsa. Olin kyllä kamalan mustasukkainen, mutta vähitellen paranin siitä, ja tein selväksi, että jos hän ei viihdy minun kanssani, en minäkään jatka suhdetta. Loppujen lopuksi, kun halusin katkaista suhteen kokonaan, hän oli valmis luopumaan menoistaan, mutta minua ei seurustelu enää kiinnostanut ja nyt kuukausien jälkeen olen oikein tyytyväinen, että lopetin itseni kiusaamisen. Enää en mieti pätkääkään missä hän viilettää ja kenen kanssa.
Minun työpaikallani on sellainen nuori mies, joka on naimisissa mutta flirttailee estoottomasti kaiken aikaa. Jos jossain näkyy uusi tyttö, niin jopas herraa heti viedään tutustumaan tarkemmin. Hän myös suunnittelee ja toteuttaa työpaikkani naisten kanssa yhteisiä illanviettoja ja viikonloppuretkiä, joihin ymmärtääkseni vaimo ei liity. Jokaisen viikonlopun jälkeen juttua riittää, missä baareissa kenenkin kanssa on satuttu yhtä aikaa olemaan. Työpaikalta hän lähtee miltei poikkeuksetta jonkun naispuolisen työkaverin kanssa yhdessä.
Kyseessä on todella komea kaveri josta naiset kovasti pitävät. Olen vähän ihmetellyt asiaa. Että mitähän mahtaa vaimo tykätä? Lapsia heillä ei ole.
Jos minun mieheni noin toimisi, pahoittaisin kyllä mieleni. Etenkin, kun on vauvakin siinä.
Sinun pitäisi varmaan ottaa asia riittävän topakasti puheeksi. Ei se ole sinun tehtäväsi kaiket viikonloput yksin hoitaa yhteistä vauvaa miehen liehuessa ties missä ja ties kenen kanssa. Olisi sovittava yhteiset pelisäännöt, sellaiset, että molemmilla olisi hyvä elää yhdessä.
Toisaalta, elämä on monimutkaista eikä kaikki aina mene ihanteiden mukaisesti. Joskus joutuu sietämään sellaistakin, josta ei pidä säilyttääkseen jotain muuta arvokkaaksi kokemaansa.
Joka tapauksessa, tsemppiä sinulle nuori äiti! Iloitse vauvastasi!