EU ja ympäristömyrkyt

Ympäristömyrkkyjen vaikutus lapsiin (EU:N komitean tavoitteet)
Painopisteenä lapset
Lapset ovat kaikista haavoittuvista väestöryhmistä ainutlaatuinen ryhmä, sillä he ovat erityisen alttiita ympäristötekijöille. Jo sikiövaiheessa raskaana olevan naisen ja hänen kantamansa sikiön läheinen fysiologinen suhde aiheuttaa sen, että sikiö on altis kaikille vaarallisille aineille, joille äiti on altistunut, ja etenkin kehitykseen vaikuttaville aineille. Monet äidin veressä olevat myrkylliset tai allergiaa aiheuttavat aineet ovat myös äidinmaidossa, ja osa niistä pystyy kulkeutumaan istukan läpi. Koska ympäristön epäpuhtaudet voivat siirtyä äidistä sikiöön ja vastasyntyneeseen, on sitäkin tärkeämpää suojella niiltä raskaana olevia ja imettäviä naisia, jotta lapsen elämä saisi terveellisen alun.
Lasten alttius on ainutlaatuista. He käyvät läpi erillisiä kehitys- ja oppimisvaiheita, kuten sikiövaiheen, neonataalisen vaiheen, kouluikävaiheen ja murrosikävaiheen. Kussakin vaiheessa lapsi altistuu herkästi erilaisille aineille: murrosikäinen on alttiimpi lisääntymiselimistöön kohdistuville vaikutuksille, kun taas vauva on alttiimpi pölylle maanpinnan tasolla. Lapset ovat elinajanodotteensa perusteella se väestöryhmä, jonka altistuminen kestää todennäköisesti pisimpään.
Lasten suuri alttius on hyvä syy toteuttaa erityistoimia tässä väestöryhmässä sekä riskinarvioinnissa että riskinhallinnassa. Sitä paitsi ympäristöperäisten lapsuusajan sairauksien taloudelliset vaikutukset ovat niin huomattavia, että lapsiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän alttiuden ja siihen liittyvien taloudellisten vaikutusten takia koko strategian painopisteeksi on otettu lapset, ja tarkasteltaviksi on valittu tietyt epäpuhtaudet.
Elohopea, metyylielohopea dioksiinit, PCB ja PAH-kemikaalit vaarallisimpia ympäristömyrkkyjä lapsille jo sikiövaiheessa!