Edelliset hallitukset hoitaneet asian perustoimeentulosta näin.
Kaikkiko samanarvoisia ?
Tulot 0 euroa! Jo 20 000 kotia elää näin
Ilman tuloja elävien kotitalouksien määrä on tuplaantunut nopeasti, muutamassa vuodessa. Jo 20 000:ssa kodissa eletään Suomessa ilman minkäänlaisia tuloja – ilman mitään pysyviä sosiaalietuuksia, perusturvan ulkopuolella. Sosiaaliturvassa on tutkijan mukaan aukkoja, joihin entistä useampi putoaa. Katso kuka putoaa ja miksi.
Täysin tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa hurjalla vauhdilla. Vuonna 2009 Suomessa eli liki 20 000 tulotonta kotitaloutta, kun vuonna 2006 vastaava luku oli vajaat 10 000. Määrä olisi selvästi korkeampi, jos opintotuella elävät olisivat mukana laskelmissa.
Tulottomiksi kirjataan sellaiset henkilöt ja kotitaloudet, joilla ei ole lainkaan veronalaisia työ- ja pääomatuloja eikä tiettyyn syyhyn – kuten työttömyyteen tai sairauteen – perustuvaa sosiaalietuutta.
Heidän ainoat tulonlähteensä ovat pelkkä toimeentulotuki tai toimeentulo- ja asumistuki sekä joissakin tapauksissa lapsilisä ja elatustuki.
Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen mukaan köyhyysloukkuun eivät ole pudonneet ainoastaan yksin elävät, vaan joukossa on aina vain enemmän pariskuntia ja lapsiperheitä.
– Lapsiperheiden määrä on selvästi lisääntynyt vuosien saatossa, Honkanen sanoo Taloussanomille.
Honkanen kirjoittaa asiasta myös Tilastokeskuksen tuoreessa Hyvinvointikatsauksessa.
Vuonna 2009 tulottomissa kotitalouksissa asui reilut 2 500 alle 18-vuotiasta ja vuonna 2006 vajaat 1 400.
Honkanen uskoo, että tulottomien määrä nousee hälyttävästi, ellei työvoimapolitiikkaan ja perusturvaan ole tulossa parannuksia.
Köyhyys ei ole pesiytynyt vain pääkaupunkiseudulle.
– Tulottomuus koskee yhtä lailla maakuntia kuin Helsinkiä.
Useiden
vuosien piina
Täysin varattomien keski-ikä on niin ikään ajan saatossa noussut. Vuonna 2006 Kelan asumistukirekisterissä olevien keski-ikä oli 29,2. Vuoteen 2009 mennessä keski-ikä oli noussut 33,3:een.
Tutkiessaan perusturvan alati kasvavaa aukkoa Honkanen pani merkille myös sen, ettei tulottomuus ole yksistään lyhytkestoista.
– On tuhansia tapauksia, joissa tulottomuus on jatkunut vuodesta toiseen, jopa kolmekin vuotta.
Kymmeniä tuhansia
karenssipäätöksiä
Johtavan tutkijan mukaan tulottomien kotitalouksien lukumäärän kasvuun on olemassa yksi selkeä ja merkittävä syy: työttömyysturvan sanktiot ja odotusaika eli niin sanottu karenssi. Tuolloin henkilöllä ei ole vielä oikeutta työttömyysturvaan tai hän on menettänyt oikeuden työttömyysturvaan.
Karenssipäätökset koskevat vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä. Vuonna 2010 tehtiin 81 000 karenssipäätöstä.
Noin puolissa karenssipäätöksissä työttömyyskorvaus evättiin joko 3 tai 5 kuukaudeksi sillä perusteella, että henkilön pitää mennä töihin tai työkuntoutukseen.
– Karenssi voi jatkua vuosikausia, jos henkilö ei onnistu saamaan työtä tai jos hänelle ei pystytä osoittamaan kuntouttavaa toimintaa.
Sanktioita
ropisee
Vuodesta 2006 lähtien uuden lakimuutoksen turvin pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuki on voitu lakkauttaa, jos hän on kieltäytynyt työstä tai kuntouttavasta työtoiminnasta.
– Tämä on epäloogista, koska pitkäaikaistyöttömälle ei pystytä aina tarjoamaan työtä tai kuntouttavaa työtoimintaa. Se riippuu paljolti kuntien määrärahatilanteesta. Jos ei ole mitään tarjota, niin silloin työttömälle ei voida tietenkään määrätä sanktioita, Honkanen huomauttaa.
Pitkäaikaistyöttömiksi luetaan henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyyskorvausta 500 päivää tai ansiosidonnaista päivärahaa 500 päivältä ja 180 päivältä työttömyyskorvausta.
Kuusi vuotta sitten voimaan tulleen lain perusteella karenssipäätöksiä on tehty vuosina 2006–2010 noin 38 000 pitkäaikaistyöttömälle. Honkanen ei pysty sanomaan, kuinka moni on uudistuksen takia menettänyt kokonaan työttömyyskorvauksen ja pudonnut tulottomien köyhyysloukkoon.
– Mutta kyse on varmasti useista tuhansista henkilöistä.
Alennettu
toimeentulotuki
Johtava tutkija Honkanen toivoo parannuksia tilastointeihin. Esimerkiksi siitä ei ole mitään tietoa, kuinka monelta toistuvasti työstä kieltäytyneeltä on alennettu toimeentulotukea 20 tai 40 prosenttia.
Äskettäin säädetyn lain mukaan kyseistä sanktiota voidaan soveltaa myös nuorten koulutuspakkoon. 1990-luvun lopulla säädetyn lain mukaan alle 25-vuotiailla on koulutuspakko.
Kouluttamattomalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen ennen kuin hän on täyttänyt 25 vuotta tai hän on ollut riittävän kauan töissä tai suorittanut ammattitutkinnon.
Kaikkiko samanarvoisia ?
Tulot 0 euroa! Jo 20 000 kotia elää näin
Ilman tuloja elävien kotitalouksien määrä on tuplaantunut nopeasti, muutamassa vuodessa. Jo 20 000:ssa kodissa eletään Suomessa ilman minkäänlaisia tuloja – ilman mitään pysyviä sosiaalietuuksia, perusturvan ulkopuolella. Sosiaaliturvassa on tutkijan mukaan aukkoja, joihin entistä useampi putoaa. Katso kuka putoaa ja miksi.
Täysin tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa hurjalla vauhdilla. Vuonna 2009 Suomessa eli liki 20 000 tulotonta kotitaloutta, kun vuonna 2006 vastaava luku oli vajaat 10 000. Määrä olisi selvästi korkeampi, jos opintotuella elävät olisivat mukana laskelmissa.
Tulottomiksi kirjataan sellaiset henkilöt ja kotitaloudet, joilla ei ole lainkaan veronalaisia työ- ja pääomatuloja eikä tiettyyn syyhyn – kuten työttömyyteen tai sairauteen – perustuvaa sosiaalietuutta.
Heidän ainoat tulonlähteensä ovat pelkkä toimeentulotuki tai toimeentulo- ja asumistuki sekä joissakin tapauksissa lapsilisä ja elatustuki.
Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen mukaan köyhyysloukkuun eivät ole pudonneet ainoastaan yksin elävät, vaan joukossa on aina vain enemmän pariskuntia ja lapsiperheitä.
– Lapsiperheiden määrä on selvästi lisääntynyt vuosien saatossa, Honkanen sanoo Taloussanomille.
Honkanen kirjoittaa asiasta myös Tilastokeskuksen tuoreessa Hyvinvointikatsauksessa.
Vuonna 2009 tulottomissa kotitalouksissa asui reilut 2 500 alle 18-vuotiasta ja vuonna 2006 vajaat 1 400.
Honkanen uskoo, että tulottomien määrä nousee hälyttävästi, ellei työvoimapolitiikkaan ja perusturvaan ole tulossa parannuksia.
Köyhyys ei ole pesiytynyt vain pääkaupunkiseudulle.
– Tulottomuus koskee yhtä lailla maakuntia kuin Helsinkiä.
Useiden
vuosien piina
Täysin varattomien keski-ikä on niin ikään ajan saatossa noussut. Vuonna 2006 Kelan asumistukirekisterissä olevien keski-ikä oli 29,2. Vuoteen 2009 mennessä keski-ikä oli noussut 33,3:een.
Tutkiessaan perusturvan alati kasvavaa aukkoa Honkanen pani merkille myös sen, ettei tulottomuus ole yksistään lyhytkestoista.
– On tuhansia tapauksia, joissa tulottomuus on jatkunut vuodesta toiseen, jopa kolmekin vuotta.
Kymmeniä tuhansia
karenssipäätöksiä
Johtavan tutkijan mukaan tulottomien kotitalouksien lukumäärän kasvuun on olemassa yksi selkeä ja merkittävä syy: työttömyysturvan sanktiot ja odotusaika eli niin sanottu karenssi. Tuolloin henkilöllä ei ole vielä oikeutta työttömyysturvaan tai hän on menettänyt oikeuden työttömyysturvaan.
Karenssipäätökset koskevat vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä. Vuonna 2010 tehtiin 81 000 karenssipäätöstä.
Noin puolissa karenssipäätöksissä työttömyyskorvaus evättiin joko 3 tai 5 kuukaudeksi sillä perusteella, että henkilön pitää mennä töihin tai työkuntoutukseen.
– Karenssi voi jatkua vuosikausia, jos henkilö ei onnistu saamaan työtä tai jos hänelle ei pystytä osoittamaan kuntouttavaa toimintaa.
Sanktioita
ropisee
Vuodesta 2006 lähtien uuden lakimuutoksen turvin pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuki on voitu lakkauttaa, jos hän on kieltäytynyt työstä tai kuntouttavasta työtoiminnasta.
– Tämä on epäloogista, koska pitkäaikaistyöttömälle ei pystytä aina tarjoamaan työtä tai kuntouttavaa työtoimintaa. Se riippuu paljolti kuntien määrärahatilanteesta. Jos ei ole mitään tarjota, niin silloin työttömälle ei voida tietenkään määrätä sanktioita, Honkanen huomauttaa.
Pitkäaikaistyöttömiksi luetaan henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyyskorvausta 500 päivää tai ansiosidonnaista päivärahaa 500 päivältä ja 180 päivältä työttömyyskorvausta.
Kuusi vuotta sitten voimaan tulleen lain perusteella karenssipäätöksiä on tehty vuosina 2006–2010 noin 38 000 pitkäaikaistyöttömälle. Honkanen ei pysty sanomaan, kuinka moni on uudistuksen takia menettänyt kokonaan työttömyyskorvauksen ja pudonnut tulottomien köyhyysloukkoon.
– Mutta kyse on varmasti useista tuhansista henkilöistä.
Alennettu
toimeentulotuki
Johtava tutkija Honkanen toivoo parannuksia tilastointeihin. Esimerkiksi siitä ei ole mitään tietoa, kuinka monelta toistuvasti työstä kieltäytyneeltä on alennettu toimeentulotukea 20 tai 40 prosenttia.
Äskettäin säädetyn lain mukaan kyseistä sanktiota voidaan soveltaa myös nuorten koulutuspakkoon. 1990-luvun lopulla säädetyn lain mukaan alle 25-vuotiailla on koulutuspakko.
Kouluttamattomalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen ennen kuin hän on täyttänyt 25 vuotta tai hän on ollut riittävän kauan töissä tai suorittanut ammattitutkinnon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitoksia hyvästä kirjoituksesta, kirveellä olisi töitä. Tämä asia ei suoraan liity tähän, mutta en malta olla sanomatta tuosta alv:n nostosta 25%. Ketä tämä rokottaa raskaimmin? Tietenkin työttömiä, eläkeläisiä ja pienipalkkaisia. Kokoomus ajaa asiaa kuin käärmettä pyssyyn, ihmetyttää että minkälaisia idiootteja nuo kokoomusta kannattajat ovat.
Noinhan se menee ikävä kyllä.
Syy suosioon on siinä, ettei ihmiset seuraa politiikkaa juuri muuten kuin vasta vaaliväittelyissä.
Ja niinkuin näimme suurin osa valehteli kirkkain katsein.