Ihmisen luoma tiede on selvittänyt monia asioita ja samalla synnyttänyt lähes exponentiaalisest uusia kysymyksiä, joihin vastata.
Nykyisin kaikesta tiedosta näyttää syntyvän soppa, joka kykenee enää synnyttämään uusia teorioita toisensa perään.
Ko. teorioita ei kyetä todistamaan tai mittaamalla osoittamaan todeksi, mutta silti niiden "perään" synnytetään uusia teorioita jne. jne.
Ääripäässä voidaan ajatella jotakin "savolaista ajatusta runsaudensarvista", koska ei ole mitään niin 100% varmaa tutkittua tietoa, etteikö tuokin olisi yksi mahdollisuus.
Tai "Spagettihirviö"!:))
Eli ollaanko nyt lähellä pistettä jonka 1,5 - 2 kg aivot kykenevät tuottamaan tieteeseen?
Onko jumala sittenkin olemassa ja haluaa pitää salassa ratkaisevantiedon?
Vai voidaanko ajatella, että ihmiskunnalla olisi edelleen läpimurtoja tieteessä edessään?
Mihin tiede päättyy???
31
288
Vastaukset
"Vai voidaanko ajatella, että ihmiskunnalla olisi edelleen läpimurtoja tieteessä edessään?"
Varmasti. Tieteen kehityshän kiihtyy koko ajan ja tiedon määrä lisääntyy, mistä tietysti seuraa se, että näköjään ainoastaan tieteiden kuningattaressa, matematiikassa vielä on todellisia yksinäisiä susia, lähes kaikkien muiden tehdessä tiimityötä. Olihan se tieteilijän elämä tavallaan "helpompaa" 1800-luvulla, kun kerta kaikkiaan tiedettiin niin vähän ja koko tieteen teoria ja metodologiakin olivat kaikille vähän uusia. Yleisneroja ei enää tule, tietoa aivan kaikesta on liikaa.
OSP:n kaltaisten hölmöilyjen ja jumalia kaipaavien luentoja toki saamme lukea jatkossakin, mutta ne vaan eivät kuulu tieteeseen.- Tuota !
>
Niin. Eikö tästä voi päätellä, että nyt sentään tiedämme kysymyksiä, joihin pitäisi vastata. Kyllä ne samat kysymykset ovat olleet olemassa ennenkin. Me emme vaan ole tienneet niistä.
>
Pitää huomioida, että myös muinoin teoriat olivat samanlaisia: ajateltiin, ettei niitä pystytä edes todistamaan.
>
Näissä on kuitenkin yksi erittäin ratkaiseva ero teorioihin: niissä ei ole (matemaattis)loogista perustaa. Siksi saunatontut, OSP:t ja spagettimonsterit ovat vain tyhjiä "teorioita" - kantajiensa omia höpinöitä vailla mitään reaalimaailman vastinetta. Tietysti Savorisen höpinät on jo todistettu vääriksi ja niissä on sisäisiä ristiriitaisuuksia, jotka todistavat "teorian" vääräksi jo itsessään. Tuollaiset höpinät eivät siis ikinä voi olla edes mahdollisuus - ne ovat jo mahdottomuus itsensä vuoksi.
>
Miksi oltaisiin ? Tietämys lisääntyy eksponentiaalisesti, joten siitä ei kait voi päätellä, että tietämisen raja tulisi vastaan [tietämys on muuten suunnilleen aina lisääntynyt eksponentiaalisesti]. Vasta siinä tilanteessa, että tietämyksen lisääntyminen hidastuisi merkittävästi, voitaisiin olettaa, että tietämyksen raja lähestyy. Eiköhän tuota rajaa ole ennustettu maailman sivu.
>
Mistä ihmeestä tulee jumaluusoletus, jos ihmisen tietämyksen/ymmärtämisen rajat tulevat vastaan ? Ei se mitenkään osoita sitä, että olisi joku yliolento, joka tietäisi kaiken. Perustellumpaa olisi olettaa, että sitä ei sitten vaan tiedetä missään. Mikään laki ei nimittäin mitenkään määrää, että Maailmankaikkeuden toiminta pitäisi olla jonkun tiedossa. Se voi toimia ihan itsenäisesti juuri kuten toimii - välittämättä mistään kenenkään tietämisistä tai tietämättä jättämisistä.
>
Aivan varmasti. Läpimurtojen määrä vaan lisäntyy - eksponentiaalisesti. Sitä en tiedä, milloin jokin raja tulee vastaan, mutta eipä sitä historiallisesta näkökulmasta "ekstrapoloituna" ainakaan vielä ole näköpiirissä.- 16
Fysiikan perusteoriat ovat kaiketi olleet valmiita jo 80 vuotta. Hienosäätöä ja viilaamista on toki tehty, mutta mitään olennaisesti uutta ei ole ilmennyt. Jos olen väärässä niin korjatkaa.
16 kirjoitti:
Fysiikan perusteoriat ovat kaiketi olleet valmiita jo 80 vuotta. Hienosäätöä ja viilaamista on toki tehty, mutta mitään olennaisesti uutta ei ole ilmennyt. Jos olen väärässä niin korjatkaa.
80 vuotta sitten vaikuttanut fyysikko ei tajuaisi nykyfysiikan tutkimuskentästä juuri mitään ilman melkoista jatkokoulutusjaksoa... ; )
- Heh !
16 kirjoitti:
Fysiikan perusteoriat ovat kaiketi olleet valmiita jo 80 vuotta. Hienosäätöä ja viilaamista on toki tehty, mutta mitään olennaisesti uutta ei ole ilmennyt. Jos olen väärässä niin korjatkaa.
>
Pitää toki korjata tätä. Ehkä "perusteoriat" ovat olleet valmiina (tai pientä viilausta vailla) jo Newtonin ajoista lähtien, mutta katsos kun noita perusteorioita tulee koko ajan lisää (ja vieläpä kiihtyvällä vauhdilla). - Misip
"Muinoin" on tieteessä vähän huono merkintä ajanjaksosta.
Tietämys sinänsä minusta ei ole lisääntynyt eksponentiaalisest, mutta uudentiedon synnyttämät kysymykset ovat.
Albert Einstein:n kaltaista "uudenajattelun" synnyttävää ja tiedemaailmaa heilauttanutta persoonaa ei ole näkynyt tai kuulunut.
Tiimeissä ympäri maailman yritetään soveltaa ko. herran ajatuksia ja uudempiakin teorioita.
Maallikosta näyttää siltä; ettei oikein mitään uutta auringonalla!:)
Stephen Hawking on yrittänyt periä AE:n mandaatin, mutta turhaan. - rty...
Misip kirjoitti:
"Muinoin" on tieteessä vähän huono merkintä ajanjaksosta.
Tietämys sinänsä minusta ei ole lisääntynyt eksponentiaalisest, mutta uudentiedon synnyttämät kysymykset ovat.
Albert Einstein:n kaltaista "uudenajattelun" synnyttävää ja tiedemaailmaa heilauttanutta persoonaa ei ole näkynyt tai kuulunut.
Tiimeissä ympäri maailman yritetään soveltaa ko. herran ajatuksia ja uudempiakin teorioita.
Maallikosta näyttää siltä; ettei oikein mitään uutta auringonalla!:)
Stephen Hawking on yrittänyt periä AE:n mandaatin, mutta turhaan.Jo Einsteinin saavutukset olivat niin monimutkaisia, että aika pieni prosentti suomalaisista saatika sitten koko maailman populaatiosta ymmärtää oikeasti niiden sisällön.
Ehkä tästä seuraa, että nykyään tiedettä on vielä hankalampi popularisoida kun tavallinen kansa ei ymmärrä tämän päivän Einsteinien tekemisistä enempää kuin sika moottorisahasta. - Heh !
Misip kirjoitti:
"Muinoin" on tieteessä vähän huono merkintä ajanjaksosta.
Tietämys sinänsä minusta ei ole lisääntynyt eksponentiaalisest, mutta uudentiedon synnyttämät kysymykset ovat.
Albert Einstein:n kaltaista "uudenajattelun" synnyttävää ja tiedemaailmaa heilauttanutta persoonaa ei ole näkynyt tai kuulunut.
Tiimeissä ympäri maailman yritetään soveltaa ko. herran ajatuksia ja uudempiakin teorioita.
Maallikosta näyttää siltä; ettei oikein mitään uutta auringonalla!:)
Stephen Hawking on yrittänyt periä AE:n mandaatin, mutta turhaan.Ahaa, eli Sinulla oli "vastaus" jo valmiina etkä hyväksy siitä poikkeavaa näkökulmaa. Tämä selvä. Ajattelin vaan, että tällä kertaa asian otti esiin älykäs ihminen, mutta petyin jälleen kerran: tavanomainen hihhuli sieltä jälleen paljastui.
>
Tämä ei ole Sinun mielipiteestäsi kiinni.
>
Kysymykset, jotka ovat olleet olemassa jo ennen kun tiesimme niistä - vai oletko tästä eri mieltä ?
>
Noo, Feynman ja Hawking nyt ainakin pitää mainita - eikä esim. Schrödingerkään huono maininta ole. Onhan noita tiedemiehiä. Toki kun Einstein on nostettu jalustalle, niin tavallinen maallikko ei oikein muista tiedemiehistä tiedäkään. Siksi ymmärrän näkökantasi, että Eistein olisi ainoa. Toki siis näkökulmasi perustuu ainoastaan tietämättömyyteen.
>
Mitkä tiimit tutkivat vielä Einsteinin teorioita ?
Eiköhän tuo fysiikka ala olla jo niin käytännön tasolla, ettei sitä enää erityisesti tutkita. Ei Einstein nyt ihan niin tuottelias kaveri ollut, että nykyfysiikka kokonaan hänen ajatuksiaan vaan tutkisi.
>
Huomaan. Ei Eisteininkään aikana vielä Einsteinin teoria kovin kummoiselta vaikuttanut. Vasta myöhemmin sen arvo tajuttiin.
Toki kun oikein tarkasti mietit, niin esim. nanoteknologia on varsin uutta. Sen perustajan pidetään Feynmania (tosin siis tässä ei ollut ketään yksittäistä ihmistä, joka voitaisiin nostaa jalustalle). Ja mieti kvanttimekaniikkaa ja puolijohteita. Ja silti Sinä sanot, ettei mitään uutta auringon alla. Ei saatana. - Misiip
Heh ! kirjoitti:
Ahaa, eli Sinulla oli "vastaus" jo valmiina etkä hyväksy siitä poikkeavaa näkökulmaa. Tämä selvä. Ajattelin vaan, että tällä kertaa asian otti esiin älykäs ihminen, mutta petyin jälleen kerran: tavanomainen hihhuli sieltä jälleen paljastui.
>
Tämä ei ole Sinun mielipiteestäsi kiinni.
>
Kysymykset, jotka ovat olleet olemassa jo ennen kun tiesimme niistä - vai oletko tästä eri mieltä ?
>
Noo, Feynman ja Hawking nyt ainakin pitää mainita - eikä esim. Schrödingerkään huono maininta ole. Onhan noita tiedemiehiä. Toki kun Einstein on nostettu jalustalle, niin tavallinen maallikko ei oikein muista tiedemiehistä tiedäkään. Siksi ymmärrän näkökantasi, että Eistein olisi ainoa. Toki siis näkökulmasi perustuu ainoastaan tietämättömyyteen.
>
Mitkä tiimit tutkivat vielä Einsteinin teorioita ?
Eiköhän tuo fysiikka ala olla jo niin käytännön tasolla, ettei sitä enää erityisesti tutkita. Ei Einstein nyt ihan niin tuottelias kaveri ollut, että nykyfysiikka kokonaan hänen ajatuksiaan vaan tutkisi.
>
Huomaan. Ei Eisteininkään aikana vielä Einsteinin teoria kovin kummoiselta vaikuttanut. Vasta myöhemmin sen arvo tajuttiin.
Toki kun oikein tarkasti mietit, niin esim. nanoteknologia on varsin uutta. Sen perustajan pidetään Feynmania (tosin siis tässä ei ollut ketään yksittäistä ihmistä, joka voitaisiin nostaa jalustalle). Ja mieti kvanttimekaniikkaa ja puolijohteita. Ja silti Sinä sanot, ettei mitään uutta auringon alla. Ei saatana.Hmm... en tiedä miksi synnytät kiukkua minua kohtaan?
Voin toki olla hihhuli, jos niin haluat uskoa, mutta mielestäni hölmökin saa julkisella foorumilla esittää kysymyksen ja sen ei pitäisi johtaa persoonaan kohdistuvaan pilkkaan!
Olen aikoinaan kouluttautunut elektroniikan osaajaksi ja ei minusta nanotekniikka sinänsä kovinkaan uutta ole. Ominaisuudet ja osin mahdollisuudet tunnettiin jo -60 -70 luvuilla. Käytännön sovellukset toki ovat uutta, varsinkin jos niitä kyetään soveltamaan kaupallisessa mielessä.
Tietysti pitää muistaa ajansuhteellisuus:)
Puolijohteet perusteiltaan ovat jo hyvinkin vanhaa tietoa.
Albert Einstein:n teorioita todennetaan jatkuvasti. Pelkästään sanomalehteä lukemalla ei voi välttyä huomaamasta tätä.
Ei tietystikään koko maailman tiedemiehet tutki AE:n teorioita, mutta jotkut kyllä ja se osoittaa hänet historian suurimmaksi neroksi tieteen alalla.
Muita vastaavia ei ole tullut, mutta saatta toki tullakin.
Aloitukseni oli kysymysmuotoinen, joten vastausta minulla ei ollut.
Tottakai keskustelussa saa ja pitääkin olla eri mielipiteitä, siitähän juuri hyvä keskustelu syntyy.
Lapsenomainen toisen persoonan pilkkaaminen ja haukkuminen sitä taas ei tee! - Heh !
Misiip kirjoitti:
Hmm... en tiedä miksi synnytät kiukkua minua kohtaan?
Voin toki olla hihhuli, jos niin haluat uskoa, mutta mielestäni hölmökin saa julkisella foorumilla esittää kysymyksen ja sen ei pitäisi johtaa persoonaan kohdistuvaan pilkkaan!
Olen aikoinaan kouluttautunut elektroniikan osaajaksi ja ei minusta nanotekniikka sinänsä kovinkaan uutta ole. Ominaisuudet ja osin mahdollisuudet tunnettiin jo -60 -70 luvuilla. Käytännön sovellukset toki ovat uutta, varsinkin jos niitä kyetään soveltamaan kaupallisessa mielessä.
Tietysti pitää muistaa ajansuhteellisuus:)
Puolijohteet perusteiltaan ovat jo hyvinkin vanhaa tietoa.
Albert Einstein:n teorioita todennetaan jatkuvasti. Pelkästään sanomalehteä lukemalla ei voi välttyä huomaamasta tätä.
Ei tietystikään koko maailman tiedemiehet tutki AE:n teorioita, mutta jotkut kyllä ja se osoittaa hänet historian suurimmaksi neroksi tieteen alalla.
Muita vastaavia ei ole tullut, mutta saatta toki tullakin.
Aloitukseni oli kysymysmuotoinen, joten vastausta minulla ei ollut.
Tottakai keskustelussa saa ja pitääkin olla eri mielipiteitä, siitähän juuri hyvä keskustelu syntyy.
Lapsenomainen toisen persoonan pilkkaaminen ja haukkuminen sitä taas ei tee!Niin katsos kun toistat samaa väitettäsi vaikka se osoitetaan virheelliseksi - etkä pysty perustelemaan, miksi pysyt väitteessäsi edelleen vaikka se on todellakin heikoilla. Siksi kirjoitin Sinun henkilöstäsi, että et ehkä ole ihan kykenevä keskusteluun tieteestä.
>
Mutta huomattavasti uudempaa kuin suhteellisuusteoria. Samoin puolijohdeteknologia, BB jne. jne. Ihan kovin uudet fysiikan osa-alueet eivät ole vielä niin pitkällä, että niistä tiedettäisiin, mistä tulee "kova juttu". Siksi aivan uudet läpimurrot vaativat osoitusta sovelluksista, että ne todella ovat läpimurtoja.
>
Ja jos halutaan katsoa vielä pidemmälle, niin kyllähän nanoteknologiaa käytettiin jo 1800-luvullakin. Tosin siis myös esim. suhteellisuus tunnettiin jo reilusti 1800-luvun puolella (eikä tämä ollut Einsteinin toimesta).
>
Tai lähinnä niin, että ne ovat todennettuja ja niiden perusteella lasketaan ratoja jne. Samalla tavallahan Newtonin teorioita sitten todennettaisiin yhä vaan, jos tuota kaavan käyttämistä todentamisena pidät. Newtonia todennettaisiin tämän mukaan Einsteinia enemmän.
>
Mutta mutta, Sinulta "unohtui" mainita niitä ryhmiä, jotka Einsteinin teorioita tutkivat. Voisitko nyt kertoa niistä vaikka viisi ?
>
Heh, ja kuitenkin Newtonia "todennetaan" enemmän (ja varmasti sähkötekniikkaan liittyy Einsteinia enemmän "todennettavia" malleja).
Tosiaan, jos katsotaan, kuinka paljon joku tiedemies on muuttanut maailmaa, niin Newton taitaa sittenkin olla historian suurin tiedemies. Einsteinin nostaminen mediapersoonaksi saa vaan tuon hänen (sinänsä kyllä varsin oivan) teoriansa jotenkin maallikoiden mielestä ainoaksi tieteen murroksia tehneeksi kaavaksi (itse asiassa se on ainoa, jonka maallikko tietää).
>
Mutta et hyväksynyt näkökulmaani vaan toistit oman selkeästi virheelliseksi osoitetun kuvitelmasi. Se ei taida täyttää kysymyksen mittapuita.
>
Joskus sitä kuitenkin kannattaa mennä peilin eteen tarkastelemaan, mitä sieltä todellisuudessa näkyy. Kaikki ei ole lapsenomaista haukkumista. Aloituksesta oikeasti kuvittelin, että tässä on mahdollisuuksia älylliseen keskusteluun, mutta todisteeton inttämisesi poisti toiveeni. - Astrodamus
Heh ! kirjoitti:
Niin katsos kun toistat samaa väitettäsi vaikka se osoitetaan virheelliseksi - etkä pysty perustelemaan, miksi pysyt väitteessäsi edelleen vaikka se on todellakin heikoilla. Siksi kirjoitin Sinun henkilöstäsi, että et ehkä ole ihan kykenevä keskusteluun tieteestä.
>
Mutta huomattavasti uudempaa kuin suhteellisuusteoria. Samoin puolijohdeteknologia, BB jne. jne. Ihan kovin uudet fysiikan osa-alueet eivät ole vielä niin pitkällä, että niistä tiedettäisiin, mistä tulee "kova juttu". Siksi aivan uudet läpimurrot vaativat osoitusta sovelluksista, että ne todella ovat läpimurtoja.
>
Ja jos halutaan katsoa vielä pidemmälle, niin kyllähän nanoteknologiaa käytettiin jo 1800-luvullakin. Tosin siis myös esim. suhteellisuus tunnettiin jo reilusti 1800-luvun puolella (eikä tämä ollut Einsteinin toimesta).
>
Tai lähinnä niin, että ne ovat todennettuja ja niiden perusteella lasketaan ratoja jne. Samalla tavallahan Newtonin teorioita sitten todennettaisiin yhä vaan, jos tuota kaavan käyttämistä todentamisena pidät. Newtonia todennettaisiin tämän mukaan Einsteinia enemmän.
>
Mutta mutta, Sinulta "unohtui" mainita niitä ryhmiä, jotka Einsteinin teorioita tutkivat. Voisitko nyt kertoa niistä vaikka viisi ?
>
Heh, ja kuitenkin Newtonia "todennetaan" enemmän (ja varmasti sähkötekniikkaan liittyy Einsteinia enemmän "todennettavia" malleja).
Tosiaan, jos katsotaan, kuinka paljon joku tiedemies on muuttanut maailmaa, niin Newton taitaa sittenkin olla historian suurin tiedemies. Einsteinin nostaminen mediapersoonaksi saa vaan tuon hänen (sinänsä kyllä varsin oivan) teoriansa jotenkin maallikoiden mielestä ainoaksi tieteen murroksia tehneeksi kaavaksi (itse asiassa se on ainoa, jonka maallikko tietää).
>
Mutta et hyväksynyt näkökulmaani vaan toistit oman selkeästi virheelliseksi osoitetun kuvitelmasi. Se ei taida täyttää kysymyksen mittapuita.
>
Joskus sitä kuitenkin kannattaa mennä peilin eteen tarkastelemaan, mitä sieltä todellisuudessa näkyy. Kaikki ei ole lapsenomaista haukkumista. Aloituksesta oikeasti kuvittelin, että tässä on mahdollisuuksia älylliseen keskusteluun, mutta todisteeton inttämisesi poisti toiveeni."Turun Sanomat 10.5 2011 02:32:00
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pisimpään jatkunut projekti tuli päätökseen, kun Gravity Probe B -satelliitin mittaukset osoittivat kahden Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennusteen pitävän paikkansa."
Koesuunnitelma, jossa haluttiin todentaa aika-avaruuden kaareutuvan Maan painovoimakentän vaikutuksesta ja pyörivän Maan vetävän aika-avaruutta mukanaan, sai alkunsa jo 1950-luvun lopulla. Itse koe voitiin toteuttaa kuitenkin vasta nyt 2000-luvulla avaruusteknologian ja mittalaitteistojen kehityttyä riittävästi."
Kyllä Misiip oli siinnä oikeassa, että Einsteinin suhteellisuusteorian ennusteita todennetaan vieläkin; ja todella ensimäistä kertaa. Todentamatontakin löytyy vielä varmasti.
Mitä kerroit puolijohdetekniikan kehittymisestä, on enemmin insinööritaitoa kuin tiedettä. Muistaakseni FET:n teoria oli olemassa jo -30 luvun lopulla, mutta ensimäiset FET:it tulivat vasta 50 luvun lopulla, kun puolijohteiden valmistustekniikka kehittyi. (Voin muistaa väärin. en viitsi googlata) Varsinainen ajatukseni on se, että tekniset sovellutukset ja niiden kehittäminen eivät niinkään ole tieteen tekoa.
Hiukkasfysiikan standardimalli, BB-teoria, pimeän aineen teoriat, pimeän energian teoriattomuus (?), säijeteoriat esimerkkeinä ovat uudempaa tekoa kuin Einsteinin suhtis, mutta kenties BB:a ja standardimallia lukuunottamatta selvästi heppoisemmalla pohjalla.
Nanostakin puhutaan lähinnä teknologiana. - Misiip
Astrodamus kirjoitti:
"Turun Sanomat 10.5 2011 02:32:00
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pisimpään jatkunut projekti tuli päätökseen, kun Gravity Probe B -satelliitin mittaukset osoittivat kahden Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennusteen pitävän paikkansa."
Koesuunnitelma, jossa haluttiin todentaa aika-avaruuden kaareutuvan Maan painovoimakentän vaikutuksesta ja pyörivän Maan vetävän aika-avaruutta mukanaan, sai alkunsa jo 1950-luvun lopulla. Itse koe voitiin toteuttaa kuitenkin vasta nyt 2000-luvulla avaruusteknologian ja mittalaitteistojen kehityttyä riittävästi."
Kyllä Misiip oli siinnä oikeassa, että Einsteinin suhteellisuusteorian ennusteita todennetaan vieläkin; ja todella ensimäistä kertaa. Todentamatontakin löytyy vielä varmasti.
Mitä kerroit puolijohdetekniikan kehittymisestä, on enemmin insinööritaitoa kuin tiedettä. Muistaakseni FET:n teoria oli olemassa jo -30 luvun lopulla, mutta ensimäiset FET:it tulivat vasta 50 luvun lopulla, kun puolijohteiden valmistustekniikka kehittyi. (Voin muistaa väärin. en viitsi googlata) Varsinainen ajatukseni on se, että tekniset sovellutukset ja niiden kehittäminen eivät niinkään ole tieteen tekoa.
Hiukkasfysiikan standardimalli, BB-teoria, pimeän aineen teoriat, pimeän energian teoriattomuus (?), säijeteoriat esimerkkeinä ovat uudempaa tekoa kuin Einsteinin suhtis, mutta kenties BB:a ja standardimallia lukuunottamatta selvästi heppoisemmalla pohjalla.
Nanostakin puhutaan lähinnä teknologiana.Niin vaikka en olekaan mikään tieteentekijä ja en ymmärrä maailmankaikkeudesta varmaankaan 1%, niin juuri tällaista keskustelua asiasta kaipasinkin!
Ei nikki "heh" tee tiedettä tai edes tunnetuksi sitä asenteellaan, joka pyrkii "katsomaan alas" persoonia, jotka eivät ajattele tai tiedä juuri kuten hän.
Loppupeleissä tarkoitukseni oli maallikkona kysyä sitä, miten tieteen tuntijat asian tulkitsevat?
Eli onko maailmassa ihmistä/ tutkimuslaitosta/ yliopistoa tms. joka kykenee ikäänkuin vetämään tieteenmaailman yhteen?
Vai onko niin kuten kuvittelen, että maailmassa tehdään paljon tieteen tutkimusta ja osin läpimurtojakin (ko. maailmahan on laaja kuin ...), mutta erilaiset tieteen konferenssit kaiketi ainakin yrittävät koota tieteen asiantuntijat yhteen ja sitäkautta saada tiedon leviämään ko. asiasta nopeasti.
Mutta summasummarum; onko kysymykset lisääntyneet tiedon kasvaessa enemmän kuin vastauksia tiede kykenee antamaan?
Minusta ainakin näin on tapahtunut.
Enkä halua mitenkään aliarvioida tieteen tutkimuksen merkitystä, mutta minusta on havaittavissa inflaatio tieteessä???!!! - Heh !
Astrodamus kirjoitti:
"Turun Sanomat 10.5 2011 02:32:00
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pisimpään jatkunut projekti tuli päätökseen, kun Gravity Probe B -satelliitin mittaukset osoittivat kahden Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennusteen pitävän paikkansa."
Koesuunnitelma, jossa haluttiin todentaa aika-avaruuden kaareutuvan Maan painovoimakentän vaikutuksesta ja pyörivän Maan vetävän aika-avaruutta mukanaan, sai alkunsa jo 1950-luvun lopulla. Itse koe voitiin toteuttaa kuitenkin vasta nyt 2000-luvulla avaruusteknologian ja mittalaitteistojen kehityttyä riittävästi."
Kyllä Misiip oli siinnä oikeassa, että Einsteinin suhteellisuusteorian ennusteita todennetaan vieläkin; ja todella ensimäistä kertaa. Todentamatontakin löytyy vielä varmasti.
Mitä kerroit puolijohdetekniikan kehittymisestä, on enemmin insinööritaitoa kuin tiedettä. Muistaakseni FET:n teoria oli olemassa jo -30 luvun lopulla, mutta ensimäiset FET:it tulivat vasta 50 luvun lopulla, kun puolijohteiden valmistustekniikka kehittyi. (Voin muistaa väärin. en viitsi googlata) Varsinainen ajatukseni on se, että tekniset sovellutukset ja niiden kehittäminen eivät niinkään ole tieteen tekoa.
Hiukkasfysiikan standardimalli, BB-teoria, pimeän aineen teoriat, pimeän energian teoriattomuus (?), säijeteoriat esimerkkeinä ovat uudempaa tekoa kuin Einsteinin suhtis, mutta kenties BB:a ja standardimallia lukuunottamatta selvästi heppoisemmalla pohjalla.
Nanostakin puhutaan lähinnä teknologiana.Joo, kyllä vaan Einsteininkin teoriaa testataan vielä, mutta niinpä testataan muitakin teorioita (ja itse asiassa huomattavasti ponnekkaammin). Ei Einsteinin teorioissa kuitenkaan ole mitään jumalallista auktoriteettia tms., joka määräisi nykytutkimuksen suuntaa. Hänen teoriansa on otettu normaaliin fysiikkaan. Nyt jatketaan eteenpäin.
>
No, se lienee näkökulmakysymys, onko insinööritieteet tiedettä. Aika kova väite on, ettei niillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä.
Tosiaan, tällaisen "perusteorian" määritteleminen voi olla vaikeaa. Jos haluaa määritellä, että perusteoriat ovat niitä, jotka ovat jo valmiina, niin siinä tapauksessahan ne on jo keksitty (kehäpäätelmällä), mutta jos ottaa kaiken tieteen mukaan, niin mikähän siinä ei oikeastaan redusoituisi perusteoriaan.
>
Jep, kyllä nuo (jos nimenomaan nuo ovat "perusteorioita") ovat muutoksessa. BB on hyvä esimerkki melkoisen ratkaisevasta uudesta teoriasta fysiikassa (joka on muutoksessa koko ajan). Siinäkin on tyypillistä se, että teoria ei oikeastaan henkilöidy kehenkään. Siksi sitä on kohtalaisen hankala amatöörin edes löytää (vaikka toki moni tietää, että alkuräjähdyksestä kaikki alkoi). Kyseessä on tietenkin vieläpä sen verran hankala teoria, että maallikolta loppuu ymmärrys (kun ammattilaiseltakin meinaa loppua).
Säieteoriasta sen verran, että niitä tosiaan kehitetään. Niilläkään ei ole mitään yksittäistä tunnettua henkilöä (sen verran tiede on muuttunut Einsteinin ajoista) vaan kyse on suuresta joukosta ihmisiä. Nyt pitää muistaa, että Einsteinkaan ei tiennyt aluksi, miten hänen teoriaansa voitaisiin testata. Eipä tiedä säieteoreetikotkaan. Käsittääkseni mikään ei määrää, mikä teoria voi kehittyä seuraavaksi paradigmaksi, joten ei kai säieteoriaa (tai vaikka multiversumia) voi sanoa ei-hyväksyttäväksi vaikkei sitä ole testattu. Mielestäni moni juuttuu historiaan vähän turhaan: koko ajan asiat kehittyy kiihtyvää tahtia, mutta toki vanhemmat asiat näyttää tässä valossa vaan paremmin ja paremmin todistetuilta. - Heh !
Misiip kirjoitti:
Niin vaikka en olekaan mikään tieteentekijä ja en ymmärrä maailmankaikkeudesta varmaankaan 1%, niin juuri tällaista keskustelua asiasta kaipasinkin!
Ei nikki "heh" tee tiedettä tai edes tunnetuksi sitä asenteellaan, joka pyrkii "katsomaan alas" persoonia, jotka eivät ajattele tai tiedä juuri kuten hän.
Loppupeleissä tarkoitukseni oli maallikkona kysyä sitä, miten tieteen tuntijat asian tulkitsevat?
Eli onko maailmassa ihmistä/ tutkimuslaitosta/ yliopistoa tms. joka kykenee ikäänkuin vetämään tieteenmaailman yhteen?
Vai onko niin kuten kuvittelen, että maailmassa tehdään paljon tieteen tutkimusta ja osin läpimurtojakin (ko. maailmahan on laaja kuin ...), mutta erilaiset tieteen konferenssit kaiketi ainakin yrittävät koota tieteen asiantuntijat yhteen ja sitäkautta saada tiedon leviämään ko. asiasta nopeasti.
Mutta summasummarum; onko kysymykset lisääntyneet tiedon kasvaessa enemmän kuin vastauksia tiede kykenee antamaan?
Minusta ainakin näin on tapahtunut.
Enkä halua mitenkään aliarvioida tieteen tutkimuksen merkitystä, mutta minusta on havaittavissa inflaatio tieteessä???!!!>
Kokeilemme filosofiaa väliin (katsotaan, pystytkö ajattelemaan). Tietääkö tieteentekijä maailmankaikkeudesta 1 % verran ? Mistä voi tietää sen, paljonko tietämistä olisi olemassa.
Ehkä tiedät prosentin siitä, mitä joku tiedemies.
>
Kyse on siitä, että jos näkemyksesi perustuu tietämättömyyteen, niin se ei ole kovin perusteltua näkemystä se. Asioiden tietäminen auttaisi Sinuakin muodostamaan perustellun näkemyksen.
>
Ei.
Koskaan ei ole ollut.
Einsteinkaan ei pystynyt siihen.
Mikään ei ole siis muuttunut tässäkään suhteessa.
>
Tuota, konferenssit ovat tieteentekijöiden tapaamisia, joilla ei sinänsä ole edes mitään tarkoitusta saada julkisuutta vaan ainoastaan asiasta tietävät pohtimaan/esittelemään asioita.
Maallikoille uudet asiat tulevat sitten oppikirjoista vuosia myöhemmin monen prosessin kautta. Tämäkään asia ei ole muuttunut: aina on kestänyt pitkään kunnes uusi fysiikka penetroituu koko kansaan (mieti aurinkokeskeisyyttä, evoluutiota tai vaikka sitä suhteellisuusteoriaa).
>
Kysytään vielä kerran sitä filosofista kysymystä: onko nuo samat kysymykset olleet olemassa aina, mutta niitä ei ole osattu edes esittää ? Eli aikaisempi tiede ei ole kyennyt vastaamaan läheskään niin moneen kysymykseen kuin nyt osataan.
Ainahan tietäminen lisää kysymyksiä, koska joku aina kysyy "miksi" ja "miten".
>
Pelkästään tietämyksen huima lisääntyminen ei ole mitään inflaatiota. Tämäkin on ollut samalla tavalla maailman sivu: tietämys on aina lisääntynyt suunnilleen eksponentiaalisesti (ehkä pimeää keskiaikaa lukuun ottamatta). Aina siis kansa on varmasti miettinyt, että kaikki perusta on jo tiedossa eikä silloinen nykytiede vastaa enää mihinkään maallikkoa koskevaan seikkaan. Käsityksessä taitaa olla vaan hienoinen harha.
Yritä vastata edelliseen viestiini. - Astrodamus
Heh ! kirjoitti:
Joo, kyllä vaan Einsteininkin teoriaa testataan vielä, mutta niinpä testataan muitakin teorioita (ja itse asiassa huomattavasti ponnekkaammin). Ei Einsteinin teorioissa kuitenkaan ole mitään jumalallista auktoriteettia tms., joka määräisi nykytutkimuksen suuntaa. Hänen teoriansa on otettu normaaliin fysiikkaan. Nyt jatketaan eteenpäin.
>
No, se lienee näkökulmakysymys, onko insinööritieteet tiedettä. Aika kova väite on, ettei niillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä.
Tosiaan, tällaisen "perusteorian" määritteleminen voi olla vaikeaa. Jos haluaa määritellä, että perusteoriat ovat niitä, jotka ovat jo valmiina, niin siinä tapauksessahan ne on jo keksitty (kehäpäätelmällä), mutta jos ottaa kaiken tieteen mukaan, niin mikähän siinä ei oikeastaan redusoituisi perusteoriaan.
>
Jep, kyllä nuo (jos nimenomaan nuo ovat "perusteorioita") ovat muutoksessa. BB on hyvä esimerkki melkoisen ratkaisevasta uudesta teoriasta fysiikassa (joka on muutoksessa koko ajan). Siinäkin on tyypillistä se, että teoria ei oikeastaan henkilöidy kehenkään. Siksi sitä on kohtalaisen hankala amatöörin edes löytää (vaikka toki moni tietää, että alkuräjähdyksestä kaikki alkoi). Kyseessä on tietenkin vieläpä sen verran hankala teoria, että maallikolta loppuu ymmärrys (kun ammattilaiseltakin meinaa loppua).
Säieteoriasta sen verran, että niitä tosiaan kehitetään. Niilläkään ei ole mitään yksittäistä tunnettua henkilöä (sen verran tiede on muuttunut Einsteinin ajoista) vaan kyse on suuresta joukosta ihmisiä. Nyt pitää muistaa, että Einsteinkaan ei tiennyt aluksi, miten hänen teoriaansa voitaisiin testata. Eipä tiedä säieteoreetikotkaan. Käsittääkseni mikään ei määrää, mikä teoria voi kehittyä seuraavaksi paradigmaksi, joten ei kai säieteoriaa (tai vaikka multiversumia) voi sanoa ei-hyväksyttäväksi vaikkei sitä ole testattu. Mielestäni moni juuttuu historiaan vähän turhaan: koko ajan asiat kehittyy kiihtyvää tahtia, mutta toki vanhemmat asiat näyttää tässä valossa vaan paremmin ja paremmin todistetuilta."Aika kova väite on, ettei niillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä."
Aika kova väite, jota kukaan tässä ketjussa ei ole esittänyt.
"Varsinainen ajatukseni on se, että tekniset sovellutukset ja niiden kehittäminen eivät niinkään ole tieteen tekoa."
Huomaat varmasti asiallisen eron lauseiden välillä.
Perusteorioilla tarkoitan kattavia hyvin omalla pätevyysalueillaan todennettuja teorioita kuten kvanttiteorioita ja suhtista.
Kiihtyvästä vauhdista olen vähän eri mieltä. Joillain aloilla vauhti on kiihtyvää, kuten molekyylibiologiassa ja nanotieteissä, mutta on myös melkein pysähtyneitä (valmiita?) aloja, kuten hiukkasfysiikan standardimalli. LHC toki saattaa tuoda asiaan muutosta. Esimerkiksi ottamasi BB:n uutuuskin on varsin suhteellista ja muutokset tai kilpailevat mallit koskevat kai pääasiassa inflaation aikaa. Seuraavaa mullistusta tai rajojen siirtoa odotetaan kai kvanttigravitaation taholta, mikäli sellaisen teorian muotoilu yleensäkään onnistuu.
Kiihtyvä kehitys koskee mielestäni nimenomaan teknisiä sovellutuksia, jotka kyllä pohjautuvat tieteeseen, mutta eivät varsinaisesti luo uutta olemassa olevaan teoreettiseen tietoon. - Heh !
Astrodamus kirjoitti:
"Aika kova väite on, ettei niillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä."
Aika kova väite, jota kukaan tässä ketjussa ei ole esittänyt.
"Varsinainen ajatukseni on se, että tekniset sovellutukset ja niiden kehittäminen eivät niinkään ole tieteen tekoa."
Huomaat varmasti asiallisen eron lauseiden välillä.
Perusteorioilla tarkoitan kattavia hyvin omalla pätevyysalueillaan todennettuja teorioita kuten kvanttiteorioita ja suhtista.
Kiihtyvästä vauhdista olen vähän eri mieltä. Joillain aloilla vauhti on kiihtyvää, kuten molekyylibiologiassa ja nanotieteissä, mutta on myös melkein pysähtyneitä (valmiita?) aloja, kuten hiukkasfysiikan standardimalli. LHC toki saattaa tuoda asiaan muutosta. Esimerkiksi ottamasi BB:n uutuuskin on varsin suhteellista ja muutokset tai kilpailevat mallit koskevat kai pääasiassa inflaation aikaa. Seuraavaa mullistusta tai rajojen siirtoa odotetaan kai kvanttigravitaation taholta, mikäli sellaisen teorian muotoilu yleensäkään onnistuu.
Kiihtyvä kehitys koskee mielestäni nimenomaan teknisiä sovellutuksia, jotka kyllä pohjautuvat tieteeseen, mutta eivät varsinaisesti luo uutta olemassa olevaan teoreettiseen tietoon.>
Vaan siis mitä se on, jos ei tieteen tekoa ?
>
Mutta eikö tämä juuri ole sisäisesti ristiriitainen "uuden perusteorian" kanssa ? Kun tosiaan uutta, kattavaa ja erittäin perusteellisesti todennettua "perusteoriaa" ei oikein voi olla. Kaikki nuo "perusteoriat" ovat olleet esittämisensä aikaan varsin heikoisti todennettuja (eikä niiden kattavuudestakaan mitään juhlapuheita oikein ole voinut pitää).
>
Tieteellinen tietämys kuitenkin lisääntyy eksponentiaalisesti. Mittarina voidaan pitää vaikkapa julkaisujen määrää.
>
Mielestäni rajaat nyt vaan asian niin kuin haluat sen nähdä. Edelleen teoreettisen fysiikan alalta julkaisujen määrä kasvaa jotakuinkin eksponentiaalisesti. Kyse ei siis ole mistään soveltamisesta. Tietysti, jos mittarina pidetään vaikka paradigman muutoksia (jos vain ne katsotaan perusteorioiksi), niin siinä otos lienee niin pieni, ettemme pysty sanomaan, onko paradigmojen muutokset kiihtyvässä kasvussa (todennäköisesti kuitenkin näin olisi).
- Idea-Parkinsson
Mistä se alkaa?
Näitä tyhmiä kysymyksiä on paljon olemassa! - Minä tiedän...
...se päättyy e-kirjaimeen!
- tiivitaavilainen
Kun tutkijat loppuvat.
- jo vain..
tuossahan tuo on sevästi sanotty --repikää tuosta
1. Kor. 3:19
Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa";- !¤!
Eipä siitä ole paljonkaan aikaa, kun julkisuudessa väitettiin perustavaa laatua olevien ideointien syntytahdin olevan selvästi hiipumassa. Soveltava tiede on sitten asia erikseen.
- 27
!¤! kirjoitti:
Eipä siitä ole paljonkaan aikaa, kun julkisuudessa väitettiin perustavaa laatua olevien ideointien syntytahdin olevan selvästi hiipumassa. Soveltava tiede on sitten asia erikseen.
Siis ymmärtääkseni ei ole muita PERUSTAVAA laatua olevia fysiikan teorioita kuin kvanttiteoria ja suhteellisuusteoria. Tulisi ymmärtää mikä ero on fysiikalla ja insinöörisovelluksilla. Kun teknologia kehittyy, voivat insinöörit soveltaa teoriaa käytäntöön. Kvanttimekaniikka on kaiketi olennaisesti sama kuin se 20-luvun loppuun mennessä kehitettiin. Nimet Planck, Einstein, Sommerfeld, Dirac, Shrödinger, Heisenberg, Born, Bohr,Pauli tulevat ihan yleissivistyksen kautta mieleen teorian kehittäjistä.
Feynman ei luonut perusfysiikkaa. Hän nimenomaan viilasi sitä kehittämällä mm. Feynmannin kaaviot. Suhteellisuusteorian mammuttiduunin Einstein kaiketi väänsi (lähes) yksin.
Lähes kaikki tieto, mitä ulkopuolisesta maailmasta voimme saada mittaamalla ja havaitsemalla perustuu sähkömagnetiikkaan. Tämä on kyllä koluttu aihe, esim. juuri Feynmannin QED (Quantum electrodynamics) on ilmeisen valmis teoria - ja perustuu juuri kuten nimikin kertoo kvanttimekaniikkaan.
Erilaisia teorioita kyllä rakennellaan koko ajan. Eri asia on se, onko niissä suurimmassa osassa mitään tolkkua ja voidaanko niiden ennustamia ilmiöitä mitenkään havaita. Saattaa hyvinkin olla niin, että nuo em. nerot veivät useammaltakin sukupolvelta järisyttävien teorioiden keksimisen ilon.
String-teoriat, kosmologiset inflaatiot ym. eivät sentään kuulu vielä tähän teoriakastiin. Toivottavasti olen väärässä ja LHC paljastaa jotakin aivan uutta. - 27
27 kirjoitti:
Siis ymmärtääkseni ei ole muita PERUSTAVAA laatua olevia fysiikan teorioita kuin kvanttiteoria ja suhteellisuusteoria. Tulisi ymmärtää mikä ero on fysiikalla ja insinöörisovelluksilla. Kun teknologia kehittyy, voivat insinöörit soveltaa teoriaa käytäntöön. Kvanttimekaniikka on kaiketi olennaisesti sama kuin se 20-luvun loppuun mennessä kehitettiin. Nimet Planck, Einstein, Sommerfeld, Dirac, Shrödinger, Heisenberg, Born, Bohr,Pauli tulevat ihan yleissivistyksen kautta mieleen teorian kehittäjistä.
Feynman ei luonut perusfysiikkaa. Hän nimenomaan viilasi sitä kehittämällä mm. Feynmannin kaaviot. Suhteellisuusteorian mammuttiduunin Einstein kaiketi väänsi (lähes) yksin.
Lähes kaikki tieto, mitä ulkopuolisesta maailmasta voimme saada mittaamalla ja havaitsemalla perustuu sähkömagnetiikkaan. Tämä on kyllä koluttu aihe, esim. juuri Feynmannin QED (Quantum electrodynamics) on ilmeisen valmis teoria - ja perustuu juuri kuten nimikin kertoo kvanttimekaniikkaan.
Erilaisia teorioita kyllä rakennellaan koko ajan. Eri asia on se, onko niissä suurimmassa osassa mitään tolkkua ja voidaanko niiden ennustamia ilmiöitä mitenkään havaita. Saattaa hyvinkin olla niin, että nuo em. nerot veivät useammaltakin sukupolvelta järisyttävien teorioiden keksimisen ilon.
String-teoriat, kosmologiset inflaatiot ym. eivät sentään kuulu vielä tähän teoriakastiin. Toivottavasti olen väärässä ja LHC paljastaa jotakin aivan uutta.Nimimerkki Heh tuntuu olevan aika pihalla asioista
Tässä lainaa:
>>Pitää toki korjata tätä. Ehkä "perusteoriat" ovat olleet valmiina (tai pientä viilausta vailla) jo Newtonin ajoista lähtien, mutta katsos kun noita perusteorioita tulee koko ajan lisää (ja vieläpä kiihtyvällä vauhdilla)>>
No heitä nyt esiin yksikin uusi perusteoria. Sitä paitsi määrä tässä ei korvaa laatua.
Lisää ko nimimerkiltä lainaa:
>>Huomaan. Ei Eisteininkään aikana vielä Einsteinin teoria kovin kummoiselta vaikuttanut. Vasta myöhemmin sen arvo tajuttiin. >>
Ja taas väärin. Nimenomaan Einsteinin aikana ymmärrettiin varsin hyvin teorian sisältö. Se oli super-sensaatio ja lehtien etusivuilla ympäri maailmaa. Teorian puolesta ja vastaan taisteltiin pitkään kunnes todettiin suoritettujen kokeiden tukevan teoriaa. Edelleenkin teoriaa testataan ja hyvässä hapessa tuntuu olevan. - Astrodamus
27 kirjoitti:
Siis ymmärtääkseni ei ole muita PERUSTAVAA laatua olevia fysiikan teorioita kuin kvanttiteoria ja suhteellisuusteoria. Tulisi ymmärtää mikä ero on fysiikalla ja insinöörisovelluksilla. Kun teknologia kehittyy, voivat insinöörit soveltaa teoriaa käytäntöön. Kvanttimekaniikka on kaiketi olennaisesti sama kuin se 20-luvun loppuun mennessä kehitettiin. Nimet Planck, Einstein, Sommerfeld, Dirac, Shrödinger, Heisenberg, Born, Bohr,Pauli tulevat ihan yleissivistyksen kautta mieleen teorian kehittäjistä.
Feynman ei luonut perusfysiikkaa. Hän nimenomaan viilasi sitä kehittämällä mm. Feynmannin kaaviot. Suhteellisuusteorian mammuttiduunin Einstein kaiketi väänsi (lähes) yksin.
Lähes kaikki tieto, mitä ulkopuolisesta maailmasta voimme saada mittaamalla ja havaitsemalla perustuu sähkömagnetiikkaan. Tämä on kyllä koluttu aihe, esim. juuri Feynmannin QED (Quantum electrodynamics) on ilmeisen valmis teoria - ja perustuu juuri kuten nimikin kertoo kvanttimekaniikkaan.
Erilaisia teorioita kyllä rakennellaan koko ajan. Eri asia on se, onko niissä suurimmassa osassa mitään tolkkua ja voidaanko niiden ennustamia ilmiöitä mitenkään havaita. Saattaa hyvinkin olla niin, että nuo em. nerot veivät useammaltakin sukupolvelta järisyttävien teorioiden keksimisen ilon.
String-teoriat, kosmologiset inflaatiot ym. eivät sentään kuulu vielä tähän teoriakastiin. Toivottavasti olen väärässä ja LHC paljastaa jotakin aivan uutta."Siis ymmärtääkseni ei ole muita PERUSTAVAA laatua olevia fysiikan teorioita kuin kvanttiteoria ja suhteellisuusteoria."
Olen paljolti samaa mieltä.
Maxwellin sähkömagneettiset aaltoyhtälöt lukisin kyllä perusteorioihin. Jossain mielessä Newtonin liikelait ovat myös perusteorioita, kuten muutkin vanhat vielä omalla pätevyysalueellaan paikkaansa pitävät lait. Taidat katsoa, että hiukkasfysiikan standardimallikin on vain kvanttifysiikan jatketta?
"Perustavaa laatua" olevaa termiä ei kai kukaan ole rajannut ja siksi on mahdollista seota Wittgensteinin markkinoimaan kielipeliin ja löytää ristiriitoja sieltäkin, missä niitä ei ole.
Nykyään valtaosa "uusista teorioista" on vanhojen laajennuksia ja tarkennuksia. "Perustavaa laatua" olevat teoriat alkavat olla varsin kattavia ja hyvin todennettuja. Suuria paradigmanmuutoksia niiden osalta ei varmasti enää tule. Uutta löytynee vanhojen laajennuksista ja mahdollisesti pimeästä energiasta.
En ole fysiikan tutkija. Edellä oleva mielipiteeni perustuu lähinnä tieteen historian harrastukseen. - Heh !
27 kirjoitti:
Nimimerkki Heh tuntuu olevan aika pihalla asioista
Tässä lainaa:
>>Pitää toki korjata tätä. Ehkä "perusteoriat" ovat olleet valmiina (tai pientä viilausta vailla) jo Newtonin ajoista lähtien, mutta katsos kun noita perusteorioita tulee koko ajan lisää (ja vieläpä kiihtyvällä vauhdilla)>>
No heitä nyt esiin yksikin uusi perusteoria. Sitä paitsi määrä tässä ei korvaa laatua.
Lisää ko nimimerkiltä lainaa:
>>Huomaan. Ei Eisteininkään aikana vielä Einsteinin teoria kovin kummoiselta vaikuttanut. Vasta myöhemmin sen arvo tajuttiin. >>
Ja taas väärin. Nimenomaan Einsteinin aikana ymmärrettiin varsin hyvin teorian sisältö. Se oli super-sensaatio ja lehtien etusivuilla ympäri maailmaa. Teorian puolesta ja vastaan taisteltiin pitkään kunnes todettiin suoritettujen kokeiden tukevan teoriaa. Edelleenkin teoriaa testataan ja hyvässä hapessa tuntuu olevan.>
Heh, siis esität, että kyllä niitä teorioita on, mutta Sinä et hyväksy niistä mitään muuta kuin päättäämäsi näkökulmaa tukevat vastaukset. "Hienoa". Noin toimii todellinen konservatiivi.
Yksi uusimmista ainakin osittaisista paradigman muutoksista taitaa olla Hawkingin säteily, jota pidetään käsittääkseni tässä vaiheessa suorastaan varmana tapahtumana.
>
Köh tuota, eihän tuota teoriaa otettu juuri tosissaan ollenkaan. Sillä oli erittäin huomattava vastustus. Vasta joidenkin vuosien jälkeen tuota teoriaa alettiin arvostaa.
Kannattaa aina muistaa, mistä Einstein sai nobelin eli mikä oli silloisen mielipiteen mukaan hänen suurin saavutus. - Heh !
Astrodamus kirjoitti:
"Siis ymmärtääkseni ei ole muita PERUSTAVAA laatua olevia fysiikan teorioita kuin kvanttiteoria ja suhteellisuusteoria."
Olen paljolti samaa mieltä.
Maxwellin sähkömagneettiset aaltoyhtälöt lukisin kyllä perusteorioihin. Jossain mielessä Newtonin liikelait ovat myös perusteorioita, kuten muutkin vanhat vielä omalla pätevyysalueellaan paikkaansa pitävät lait. Taidat katsoa, että hiukkasfysiikan standardimallikin on vain kvanttifysiikan jatketta?
"Perustavaa laatua" olevaa termiä ei kai kukaan ole rajannut ja siksi on mahdollista seota Wittgensteinin markkinoimaan kielipeliin ja löytää ristiriitoja sieltäkin, missä niitä ei ole.
Nykyään valtaosa "uusista teorioista" on vanhojen laajennuksia ja tarkennuksia. "Perustavaa laatua" olevat teoriat alkavat olla varsin kattavia ja hyvin todennettuja. Suuria paradigmanmuutoksia niiden osalta ei varmasti enää tule. Uutta löytynee vanhojen laajennuksista ja mahdollisesti pimeästä energiasta.
En ole fysiikan tutkija. Edellä oleva mielipiteeni perustuu lähinnä tieteen historian harrastukseen.>
Eikös kaikki ole olleet aina juuri tätä mieltä: kaikki tietämisen arvoinen on jo selvitetty järkevissä rajoissa. No, onneksi on poikkeuksia, jotka haastavat tietämyksen. Toki ymmärrän tuota ajattelutapaa, että kun kerran ei ole mitään rationaalista perustetta ajatella paradigman muutosta, niin ei sitä voi osata ajatellakaan. Tämä tosiaan pitää ihan paikkansakin: uusi paradigma tuottaa ikään kuin uuden ajan, jolla ei ole vanhan kanssa sinänsä mitään tekemistä (nämä pitääkin erottaa toisistaan).
>
Mitä muuta se oikeastaan koskaan on ollut ? Einsteinkin oikeastaan vaan laajensi esim. Lorenzin ajatuksia koskemaan muutakin kuin pituuksia. Eipä historiassa oikeastaan mikään uusi ajatus ole ihan kirkkaalta taivaalta tullut vaan kyllä se vanha tietämys on johtanut uudenlaiseen ajatteluun oikeastaan aina.
- Arttu IV
Kai AE voidaan kuitenkin mediasuosiostaan huolimatta tunnustaa neroksi joka vei tiedettä eteenpäin enemmän kuin kukaan hänen jälkeensä.
- Heh !
Toki hän oli kova jätkä, mutta ei hän ole ainoa kova jätkä. Enkä edes pysty noin varauksetta sanomaan, että hän olisi vienyt tiedettä enemmän eteenpäin kuin kukaan hänen jälkeensä (ennen häntä oli ainakin Newton, joka oli sitten varmasti vielä "nerompi").
- !¤!
Kaiken takana on nainen !
- ja kaiken
Edessä on mies,
- Anonyymi
Yleisnero,Messias olen ainakin minä.Vaikka asunkin Telluksella,en olekaan tästä maailmasta.Jos tietäisitte miten suuren urakan mielikuvitusta ja vahinkoa Suuret Maailmojenselitysteoriat on vaatinut,niin ällistyisitte-jokereiden kanssa tehdystä yhteistyöstä puhumattakaan.Osiriksenihmisille suuri kiitos ja samoin Millennium-Maan ihmisille-Vuonna ääretön,jos Millennium-maan vuosissa ollaan,täältä sinne tieteessä on toivottoman pitkä matka niin tiedossa,mielikuvituksessa kuin teknologiassa niin kuin mahdollisuuksissakin,koska tila on rajallinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1148825- 392633
- 1282371
- 221999
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais141746- 111540
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151497"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla91427- 141296
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.61219