Mikä on ihminen?

Siis ihminen luotiin Jumalalle seuralaiseksi? Mutta sitten mietin, että miksi Jumala loi sitten ihmisen niin tyhmäksi, että usein sanotaan, että ei ihminen ymmärrä, voi ymmärtää eikä edes tule yrittääkkään ymmärtää Jumalan aivoituksia. Jos minä olisin Jumala ja loisin ihmisen seuralaisekseni en ainakaan tekisi tästä niin tyhmää, että en voisi keskustella kunnolla sen kanssa. Nyt tuntuu välillä että ihmisilel tyrkytetään ajatusta siitä, että me olemme tyhmiä emmekä ymmärrä mitään. Olemmekohan sitten niin kuin koirat ja kissat ihmisille... Sanassa tposin sanotaan että olemme Jumalan lapsia... jos lapsia niin peroillisiä ja luotu Hänen kuvakseen, kaltaisekseen... mitä meistä mahtaa tullakkaan isona...

Raamattu sanoo siitä näin :

26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."
27 Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 28 Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." 29 Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. 30 Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. 31 Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.

Jotain puuttui.. Kun Jumala oli luonut eläimet ja muun olevaisen.. Ehkä hän kaipasi kaltaistaan seuraa.. Tosin jossain Jumala jo katui sitä, että loi ihmisen..

nenada kirjoitti:

Siis ihminen luotiin Jumalalle seuralaiseksi? Mutta sitten mietin, että miksi Jumala loi sitten ihmisen niin tyhmäksi, että usein sanotaan, että ei ihminen ymmärrä, voi ymmärtää eikä edes tule yrittääkkään ymmärtää Jumalan aivoituksia. Jos minä olisin Jumala ja loisin ihmisen seuralaisekseni en ainakaan tekisi tästä niin tyhmää, että en voisi keskustella kunnolla sen kanssa. Nyt tuntuu välillä että ihmisilel tyrkytetään ajatusta siitä, että me olemme tyhmiä emmekä ymmärrä mitään. Olemmekohan sitten niin kuin koirat ja kissat ihmisille... Sanassa tposin sanotaan että olemme Jumalan lapsia... jos lapsia niin peroillisiä ja luotu Hänen kuvakseen, kaltaisekseen... mitä meistä mahtaa tullakkaan isona...

Lue lisää

Ihan näin sivusta pistän tähän yhden huomion, mikä vain juolahti mieleen.

Jos jumala loi ihmisen seuralaisekseen, niin miksi me emme ole jumalan seurassa?

nenada kirjoitti:

Siis ihminen luotiin Jumalalle seuralaiseksi? Mutta sitten mietin, että miksi Jumala loi sitten ihmisen niin tyhmäksi, että usein sanotaan, että ei ihminen ymmärrä, voi ymmärtää eikä edes tule yrittääkkään ymmärtää Jumalan aivoituksia. Jos minä olisin Jumala ja loisin ihmisen seuralaisekseni en ainakaan tekisi tästä niin tyhmää, että en voisi keskustella kunnolla sen kanssa. Nyt tuntuu välillä että ihmisilel tyrkytetään ajatusta siitä, että me olemme tyhmiä emmekä ymmärrä mitään. Olemmekohan sitten niin kuin koirat ja kissat ihmisille... Sanassa tposin sanotaan että olemme Jumalan lapsia... jos lapsia niin peroillisiä ja luotu Hänen kuvakseen, kaltaisekseen... mitä meistä mahtaa tullakkaan isona...

Lue lisää

Adam sai hallitakseen koko Jumalan luoman maailman, hän pystyi keskustelemaan Jumalan kanssa, koskapa Raamattu kertoo, että Jumala tuli heidän juttusilleen "käyskentelemään illan viileydessä" paratiisissa., mutta synti (Saatana) tuli väliin ja menetimme yhteyden Luojaamme. Siitä alkoi tietynlainen typeröityminen. Käytämme (pystymme käyttämään) vain 1/3:s osaa aivoistamme, on joku suhtkoht viisas sanonut. Jumalan ja ihmisen välille syntyneen rotkon yli on silta:Jeesuksen ristin poikkipuulle naulitut kädet= usko Jeesukseen, ja yhteys on palautettu. Ja mitä meistä tuleekaan "Isoina"! "Minun nimissäni te" paranatte sairaita, ruokitte nälkäisiä, avaate sokeiden silmätja kuurojen korvat jne!"Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!"

Onko Jumalan pakko olla käsittämätön... miksi?
Raamatussa on monia kohtia jotka kertovat Jumalan olemuksesta. Jumalalla on mm tunteet, hän on vihainen, hän rakastaa.... hän on myös meidän kaltaisemme... ei tarvitse määritellä vaan lukea suoraan Raamatusta niin tietää millainen Jumala on. Me olemme Jumalan lapsia.... Raamatun luku ei varmaankaan ole epäkristillistä. Entä onko epäkristillistä uskoa Raamattuun.. ei... entä eikö ihmisen tulisi ajatella ja tehdä johtopäätöksiä?
JumalaT tekivät ihmisen kaltaisekseen mieheksi JA naiseksi he eheidät teki.... näin sanoo alkuperäinen teksti... mikä siis on Jumala? Mielestämi Jumala on kahden jumlalan (tai kolmen PH) kolmiyhteys EI kolminaisuus. Mies ja nainen ovat reillisiä siis Jumalaan kuuluu kaksi erillistä eri sukupuolta olevaa jotka ovat teoissa ja ajatuksissa yksiä. (Plus PH) IMHO

nenada kirjoitti:

Onko Jumalan pakko olla käsittämätön... miksi?
Raamatussa on monia kohtia jotka kertovat Jumalan olemuksesta. Jumalalla on mm tunteet, hän on vihainen, hän rakastaa.... hän on myös meidän kaltaisemme... ei tarvitse määritellä vaan lukea suoraan Raamatusta niin tietää millainen Jumala on. Me olemme Jumalan lapsia.... Raamatun luku ei varmaankaan ole epäkristillistä. Entä onko epäkristillistä uskoa Raamattuun.. ei... entä eikö ihmisen tulisi ajatella ja tehdä johtopäätöksiä?
JumalaT tekivät ihmisen kaltaisekseen mieheksi JA naiseksi he eheidät teki.... näin sanoo alkuperäinen teksti... mikä siis on Jumala? Mielestämi Jumala on kahden jumlalan (tai kolmen PH) kolmiyhteys EI kolminaisuus. Mies ja nainen ovat reillisiä siis Jumalaan kuuluu kaksi erillistä eri sukupuolta olevaa jotka ovat teoissa ja ajatuksissa yksiä. (Plus PH) IMHO

Lue lisää

nenada ! Sinä uskot Raamatun ja kirkon sanomaan.. Ok. Minä uskon Jeesuksen sanomaan,. myös Jumalasta ja taivaan valtakunnasta. Ok.

Kristinuskon kirja. kirjoitti:

nenada ! Sinä uskot Raamatun ja kirkon sanomaan.. Ok. Minä uskon Jeesuksen sanomaan,. myös Jumalasta ja taivaan valtakunnasta. Ok.

Ok... vaikka en ihan ymmärrä mitä tarkoitat.

Entä jos ne jotka eilvät ennen Aatamia ovat niitä koekappaleita? Ihminen tosiaan on luova ja uskon Jumalankin olevan luova. Loikohan Jumala meidät vaan luomisen ilosta ja uteliaisuudesta? Mutta kun tarvitsemme ruoka aja suojaa... oli siinä ajateltava monia asioita ennen kuin saattoi luoda Aatamin ja Eevan.

Näin sanoo a-teisti... tyhjältä ja tarkoituksettomalta tuntuu...

nenada kirjoitti:

Näin sanoo a-teisti... tyhjältä ja tarkoituksettomalta tuntuu...

Niin varmaan tuntuukin, jos on tottunut siihen että joku toinen sanelee elämisen ehdot.

Mutta tiedättekö miltä tuntuu VAPAUS!

Miten upeaa on kun ajatus saa lentää vapaana, ilman rajoituksia. Saa elää, antaa ja rakastaa. Vain ihmisenä. Vain itsenään. Vapaana ja onnellisena.

VAU!

Tietysti synnynnäinen moraalini estää minua vahingoittamasta lähimmäisiäni ja luontainen hyvyyteni saa minut ottamaan muut ihmiset huomioon. Siis elämään suurin piirtein ihmisiksi.

Phoebus kirjoitti:

Niin varmaan tuntuukin, jos on tottunut siihen että joku toinen sanelee elämisen ehdot.

Mutta tiedättekö miltä tuntuu VAPAUS!

Miten upeaa on kun ajatus saa lentää vapaana, ilman rajoituksia. Saa elää, antaa ja rakastaa. Vain ihmisenä. Vain itsenään. Vapaana ja onnellisena.

VAU!

Tietysti synnynnäinen moraalini estää minua vahingoittamasta lähimmäisiäni ja luontainen hyvyyteni saa minut ottamaan muut ihmiset huomioon. Siis elämään suurin piirtein ihmisiksi.

Lue lisää

Juu tiedän miltä todellinen vapaus tuntuu... minä olen vapaa valitsemaan joka tilanteessa sen mikä minusta on silloin joko sopivaa tai mitä haluan... aivan täysin ilman rajoituksia. Kuitenkin jossakin kohdin tulee eteeni kysymys siitä, mikä on oikein. Voin valita heittää kukkaruukun alas parvekkeeltani... mutta en voi valita seurauksia, joita sen heittamisestä voi tulla. Voin valita olla ilkeä jollekulle, mutta en voi valita sitä että loukkavatko sanani tuota henkilöä tai eivät.
Ainoa tapa, jolla voin valita olla vapaa ja onnellinen on, että todella asetan itselleni joitakin tiettyjä rajoja, jotka estävät minua loukkaamasta lähimmäisiäni henkisesti tai fyysisesti. Ihmisten rajat ovat erilaisia, joidenkin rajat sallivat toisten loukkaamisen, kunhan vain saa tehdä oman päänsä mukaan... vapaasti.
Sanoisin että moraali ei ole synnyn näinen vaan opittu. Tuota moraalia nimen omaan opetetaan erityisesti kirkoissa, evankeliumissa. Moraalihan se on joka viimekädessä sanelee käyttäytymisen ehdot ja ihmisen vapauden rajat.
En todellakaan tunne, että elämiseni ehdot sanelisi joku muu.

nenada kirjoitti:

Juu tiedän miltä todellinen vapaus tuntuu... minä olen vapaa valitsemaan joka tilanteessa sen mikä minusta on silloin joko sopivaa tai mitä haluan... aivan täysin ilman rajoituksia. Kuitenkin jossakin kohdin tulee eteeni kysymys siitä, mikä on oikein. Voin valita heittää kukkaruukun alas parvekkeeltani... mutta en voi valita seurauksia, joita sen heittamisestä voi tulla. Voin valita olla ilkeä jollekulle, mutta en voi valita sitä että loukkavatko sanani tuota henkilöä tai eivät.
Ainoa tapa, jolla voin valita olla vapaa ja onnellinen on, että todella asetan itselleni joitakin tiettyjä rajoja, jotka estävät minua loukkaamasta lähimmäisiäni henkisesti tai fyysisesti. Ihmisten rajat ovat erilaisia, joidenkin rajat sallivat toisten loukkaamisen, kunhan vain saa tehdä oman päänsä mukaan... vapaasti.
Sanoisin että moraali ei ole synnyn näinen vaan opittu. Tuota moraalia nimen omaan opetetaan erityisesti kirkoissa, evankeliumissa. Moraalihan se on joka viimekädessä sanelee käyttäytymisen ehdot ja ihmisen vapauden rajat.
En todellakaan tunne, että elämiseni ehdot sanelisi joku muu.

Lue lisää

Vaikuttaa ihan hyviltä eväiltä elämälle.

Itse en miellä asettavani rajoja itselleni. Toimin enemmänkin niin, kuin "omatuntoni" kehoittaa, oli se sitten synnynnäistä tai opittua.

Uskoakseni elämän ohjenuoraksi riittä aivan hyvin se, että ei vahingoita itseään tai toisia eikä hyväksikäytä muita ja yrittää tehdä hyvää samoille kohderyhmille.

Kirkkojen ja evankeliumien moraalisäännöissä on se huono puoli, että ne eivät ole riittävän väljiä tai tarpeeksi tiukkoja, toivottavasti ymmärrät tarkoitukseni. Siis niihin vedoten voidaan ujuttaa omat ennakkoluulot tai asenteet ikäänkuin isomman auktoriteetin hyväksymiksi.

Esim: Homo - paha, hetero - hyvä, naispappi - miespappi, avoliitto - avioliitto jne.

Phoebus kirjoitti:

Niin varmaan tuntuukin, jos on tottunut siihen että joku toinen sanelee elämisen ehdot.

Mutta tiedättekö miltä tuntuu VAPAUS!

Miten upeaa on kun ajatus saa lentää vapaana, ilman rajoituksia. Saa elää, antaa ja rakastaa. Vain ihmisenä. Vain itsenään. Vapaana ja onnellisena.

VAU!

Tietysti synnynnäinen moraalini estää minua vahingoittamasta lähimmäisiäni ja luontainen hyvyyteni saa minut ottamaan muut ihmiset huomioon. Siis elämään suurin piirtein ihmisiksi.

Lue lisää

Vapaus !! Mikä vapaus ? Sinähän noudatat oman oppirakennelmasi ismejä.

Mitä virkaa on elämällä jolla ei ole mitään tarkoitusta ? Ei jatkuvuutta !

Uskovana voi elää synnistä vapaana,vaikka synti on maailmassa se ei enää hallitse.

Olet siis sitä mieltä että Jumala luo jotakin täysin tarkoituksetonta joka katoaa aikanaan?
Ei Jeeus tuli maailmaan johtaakseen ihmiset totuuden lähteelle. Ne ihmiset jotka myöhemmin vääristivät Jeeusksen sanomaa aiheuttivat riidan vääristämällä totuutta. On palattava alkukristillisyyteen ja tutkittava sitä, löytääkseen totuuden ja jo sielläkin on sekaista.
Toisaalta taasen kyllä VTn ja Raamatun Jumala on se yksi ja sama eli Jeesus tuli todistamaan ja kertomaan lisää VTn Jumalasta sekä täyttämään tehtävänsä... ihmisen pelastamisen iankaikkiseen elämään.
Näen ihmisen luomisen harjoittelutantereena iankaikkista elämää varten.

nenada kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä että Jumala luo jotakin täysin tarkoituksetonta joka katoaa aikanaan?
Ei Jeeus tuli maailmaan johtaakseen ihmiset totuuden lähteelle. Ne ihmiset jotka myöhemmin vääristivät Jeeusksen sanomaa aiheuttivat riidan vääristämällä totuutta. On palattava alkukristillisyyteen ja tutkittava sitä, löytääkseen totuuden ja jo sielläkin on sekaista.
Toisaalta taasen kyllä VTn ja Raamatun Jumala on se yksi ja sama eli Jeesus tuli todistamaan ja kertomaan lisää VTn Jumalasta sekä täyttämään tehtävänsä... ihmisen pelastamisen iankaikkiseen elämään.
Näen ihmisen luomisen harjoittelutantereena iankaikkista elämää varten.

Lue lisää

Itse uskon että ihminen on vain yksi osa Jumalan suuressa puutarhassa.
Se että Jeesus tuli tänne ilmoittaa vain sen, että elämä täällä on pahasti raakile ja muualla se voi olla aivan eri sfääreissä.

Tämä on Jumalan koekenttä.

" Herra katui tehneensä ihmisen maan päälle.." sanoi Jumala, ja sen täytyy jotain tarkoittaa.

Koekappaleesta tuli raakile..

Pieni mutka matkassa.

Voi olla, että ihmiskunta saavuttaa harmonian joskus tulevaisuudessa, mutta kun yksi ihmispolo elää täällä vain alle sata vuotta.

Jos jumalat olisivat luoneet ihmisen tuon täydellisen rakkauden saavuttamiseksi, niin silloin yhden yksilön tehtävä on vähän kuin muurahaisen, joka kantaa korren kekoon. Silloin yksilö on jumalille kulutustavaraa tai sielunvaellus pitää ottaa mukaan kristinoppeihin.

Phoebus kirjoitti:

Pieni mutka matkassa.

Voi olla, että ihmiskunta saavuttaa harmonian joskus tulevaisuudessa, mutta kun yksi ihmispolo elää täällä vain alle sata vuotta.

Jos jumalat olisivat luoneet ihmisen tuon täydellisen rakkauden saavuttamiseksi, niin silloin yhden yksilön tehtävä on vähän kuin muurahaisen, joka kantaa korren kekoon. Silloin yksilö on jumalille kulutustavaraa tai sielunvaellus pitää ottaa mukaan kristinoppeihin.

Lue lisää

Siinähän se ihmeellisyys onkin, että saa olla osallinen tuosta pyrkimyksestä ja tehdä oman pienen osansa.
Täydellinen rakkaus on jotakin mitä me emme osaa kuvitella. Harmonia on sellaiseksi liian pliisua ja elotonta.

Jumalalle jokainen on ainutkertaisen arvokas ja on Hänen työntekijänään jo osallinen tuosta tulevasta täydellisyyden tilasta.

pyhäaamu kirjoitti:

Siinähän se ihmeellisyys onkin, että saa olla osallinen tuosta pyrkimyksestä ja tehdä oman pienen osansa.
Täydellinen rakkaus on jotakin mitä me emme osaa kuvitella. Harmonia on sellaiseksi liian pliisua ja elotonta.

Jumalalle jokainen on ainutkertaisen arvokas ja on Hänen työntekijänään jo osallinen tuosta tulevasta täydellisyyden tilasta.

Lue lisää

Tästä ketjun osasta tulee sellainen käsitys että ihmisen elämä loppuisi kokonaan kuolemaan. Minun käsitykseni taas on että ihmisen elämä jatkuu iankaikkisuuden. Täällä maan päällä olo on vain pieni osa tuosta iankaikkisuudesta. Eli opimme täällä ollessamme jotakin hyvin tärkeätä. Käsitän myös että me jokainen olemme yksilöitä, joiden iankaikkinen kehitys on todella yksilöllistä ja jota jokaista Jumala rakastaa riippumatta siitä, missä kohdin kehitystä olemme, Hän rakastaa myös ja etenkin väärintekijöitä.
Rakkaus on tärkeä asia jokaisen oppia tämän elämän aikana. Myös fyysinen rakkaus ja sen rajat. En kuitenkana usko että tarkoituksemme olisi jotenkin ryhmänä edetä kohti rakkautta, vaan sekin on yksilöllinen asia. On tosin niin että nykyään puhutaan enemmän kuin ennen siitä, kuinka toisia kohtaan olisi käyttäydyttävä... ollaan sotaa vastaan, rakkaudesta ym... mutta niistä on kai aina puhuttu, nyt vaan jotkin asiat saavat enemmän painoa tiedoitus mahdollisuuksien parannuttua. Kirkko saarnat ovat muuttuneet yhteiskunnan sanelemiksi käyttäytymis-säänöiksi.
Luulen että vain Isä Jumala pystyy olemaan täydellinen ... me tulemme aina hieman jäljessä. Me kehitymme kuitenkin kokoajan niin ihmisenä kuin yhteiskuntana kiitos vanehmpiemme jotka ovat ehkä pystyneet opettamaan meille jotakin mitä ei ennen tiedetty.
Meidän päämäärämme lienee kehittyä kokoajan ihmisenä sekä kuoleman jälkeen henkenä.. kehittyä miksi? Olemmeko nyt rumia toukkia vai kotiloita ja tuleeko meistä vielä perhosia?

nenada kirjoitti:

Tästä ketjun osasta tulee sellainen käsitys että ihmisen elämä loppuisi kokonaan kuolemaan. Minun käsitykseni taas on että ihmisen elämä jatkuu iankaikkisuuden. Täällä maan päällä olo on vain pieni osa tuosta iankaikkisuudesta. Eli opimme täällä ollessamme jotakin hyvin tärkeätä. Käsitän myös että me jokainen olemme yksilöitä, joiden iankaikkinen kehitys on todella yksilöllistä ja jota jokaista Jumala rakastaa riippumatta siitä, missä kohdin kehitystä olemme, Hän rakastaa myös ja etenkin väärintekijöitä.
Rakkaus on tärkeä asia jokaisen oppia tämän elämän aikana. Myös fyysinen rakkaus ja sen rajat. En kuitenkana usko että tarkoituksemme olisi jotenkin ryhmänä edetä kohti rakkautta, vaan sekin on yksilöllinen asia. On tosin niin että nykyään puhutaan enemmän kuin ennen siitä, kuinka toisia kohtaan olisi käyttäydyttävä... ollaan sotaa vastaan, rakkaudesta ym... mutta niistä on kai aina puhuttu, nyt vaan jotkin asiat saavat enemmän painoa tiedoitus mahdollisuuksien parannuttua. Kirkko saarnat ovat muuttuneet yhteiskunnan sanelemiksi käyttäytymis-säänöiksi.
Luulen että vain Isä Jumala pystyy olemaan täydellinen ... me tulemme aina hieman jäljessä. Me kehitymme kuitenkin kokoajan niin ihmisenä kuin yhteiskuntana kiitos vanehmpiemme jotka ovat ehkä pystyneet opettamaan meille jotakin mitä ei ennen tiedetty.
Meidän päämäärämme lienee kehittyä kokoajan ihmisenä sekä kuoleman jälkeen henkenä.. kehittyä miksi? Olemmeko nyt rumia toukkia vai kotiloita ja tuleeko meistä vielä perhosia?

Lue lisää

Uskon, että elämä ei lopu kuolemaan, vaan olemme osa iankaikkisuutta jo täällä ajassa. Kuoleman jälkeen olemme osalliset tuosta täydellisestä rakkaudesta, jota kohti meidän täytyy pyrkiä täällä maailmassa. Kun se on saavutettu täällä, se ja kuoleman jälkeinen aika yhdistyvät yhdeksi ja samaksi Jumalan todellisuudeksi Siihen asti kuolleet "odottelevat" onnellisina ikuisuudessa.

pyhäaamu kirjoitti:

Uskon, että elämä ei lopu kuolemaan, vaan olemme osa iankaikkisuutta jo täällä ajassa. Kuoleman jälkeen olemme osalliset tuosta täydellisestä rakkaudesta, jota kohti meidän täytyy pyrkiä täällä maailmassa. Kun se on saavutettu täällä, se ja kuoleman jälkeinen aika yhdistyvät yhdeksi ja samaksi Jumalan todellisuudeksi Siihen asti kuolleet "odottelevat" onnellisina ikuisuudessa.

Lue lisää

Kiitos tarkennuksesta... ajatuksemme kulkevat samaan suuntaan.

Lue tuo viestini 9:21 äläkä kysele sellaisia, mihin olen jo vastannut.

pyhäaamu kirjoitti:

Lue tuo viestini 9:21 äläkä kysele sellaisia, mihin olen jo vastannut.

Siinähän se juju juuri onkin, että miksi jumalasi on laittanut meidät kärsien ja tuhansien tuskien kautta tavoittelemaan sellaista, minkä voisimme saada sormia napsauttamalla.

Kyseessähän on laboratoriokoe joka tehdään ihmisillä. Ihmisillä!

Phoebus kirjoitti:

Siinähän se juju juuri onkin, että miksi jumalasi on laittanut meidät kärsien ja tuhansien tuskien kautta tavoittelemaan sellaista, minkä voisimme saada sormia napsauttamalla.

Kyseessähän on laboratoriokoe joka tehdään ihmisillä. Ihmisillä!

Lue lisää

Tarkennetaan nyt vielä, että jumaliahan tuskin on olemassa, joten keskustelua käydään siitä millaisiksi ihmiset kuvittelevat jumalansa ja niiden uskotut teot.

Phoebus kirjoitti:

Siinähän se juju juuri onkin, että miksi jumalasi on laittanut meidät kärsien ja tuhansien tuskien kautta tavoittelemaan sellaista, minkä voisimme saada sormia napsauttamalla.

Kyseessähän on laboratoriokoe joka tehdään ihmisillä. Ihmisillä!

Lue lisää

Siinähän se juju onkin, että sormia napsauttamalla sitä ei voitaisi saavuttaa.
Raivaapa itse peltosi, kasvata siinä viljasi, jauha se ja leivo siitä leipä. Sitä kaikkea tehdessäsi kärsi nälkää ja menetä terveytesi.
Tai syö koko elämäsi valmiina eteesi kannettua leipää.
Kumpaa leipää arvostat enemmän? Kumpaa itseäsi arvostat enemmän?

Rankka taival on siksi, että ymmärtäisi päämäärän ja lopputuloksen arvon. Sen ymmärtäminen on osa päämäärän sisältöä.

Sinulle ihmiselämä on tarkoitukseton. Ainoa tarkoitus olisi vain elämästä nauttiminen. Ihminen tuntee itsensä arvottomaksi, jos hänellä ei ole olemassaololleen ja vaivannäölleen syvää tarkoitusta. Mikään ei tee ihmisestä niin onnetonta kuin tarkoituksettomuus, ja tarkoituksettomana "nauttijana" hän ei myöskään kestä paljon mitään.

pyhäaamu kirjoitti:

Siinähän se juju onkin, että sormia napsauttamalla sitä ei voitaisi saavuttaa.
Raivaapa itse peltosi, kasvata siinä viljasi, jauha se ja leivo siitä leipä. Sitä kaikkea tehdessäsi kärsi nälkää ja menetä terveytesi.
Tai syö koko elämäsi valmiina eteesi kannettua leipää.
Kumpaa leipää arvostat enemmän? Kumpaa itseäsi arvostat enemmän?

Rankka taival on siksi, että ymmärtäisi päämäärän ja lopputuloksen arvon. Sen ymmärtäminen on osa päämäärän sisältöä.

Sinulle ihmiselämä on tarkoitukseton. Ainoa tarkoitus olisi vain elämästä nauttiminen. Ihminen tuntee itsensä arvottomaksi, jos hänellä ei ole olemassaololleen ja vaivannäölleen syvää tarkoitusta. Mikään ei tee ihmisestä niin onnetonta kuin tarkoituksettomuus, ja tarkoituksettomana "nauttijana" hän ei myöskään kestä paljon mitään.

Lue lisää

Minä tavallisena ihmisolentona, jonka luonto on muovannut osaansa sopivaksi, nautin haasteista ja todellakin koettelemusten jälkeen arkikin tuntuu ihanalta.

Tuntuu kuitenkin aika rankalta, että vammaisena syntynyt afrikkalaistyttö syötetään parituntisena elävältä hyeenoille ja hän sen ansiosta osaisi paremmin nauttia taivaan iloista.

Tai se, että jotain koetellaan liikavarpailla kun taas toinen myydään lapsena seksiorjaksi ja menehtyy huumeiden yliannostukseen tai hoitamattomaan sukupuolitautiin juuri täytettyään 20 vuotta.

Jotenkin tuntuu, ettei kysymyksessä ole huonokaan suunnitelma, vaan sattuma.

Minulle elämä ei suinkaan ole tarkoitukseton. Minulle ei vain mikään yliluonnollinen olento ole sanellut tarkoitusta, vaan minä saan kehittää sen ihan itse.

Elämässä on määrättömästi mahdollisuuksia. On niin paljon mielenkiintoista ja innostavaa. Elämästä voi nauttia myös olematta pelkkä hedonisti, yritä vaikka, niin huomaat. Elämä silmät ja mieli avoinna on huikaisevan upeaa! Tietysti totuus joskus kirvelee, mutta silti haluan uskaltaa katsoa sitä suoraan silmiin.

Miksi Jumala puuttuisi maapallon tapahtumiin? Miksi ihminen ei itse niihin puutu. Maapallolla on ruokaa ja suojaa tarpeeksi kaikille, jos vain useampi ojentaisi kätensä ja lopettaisi tuhoamasta ja ryöstämästä.
Jumalan tarkoituksiin ei kuulu sanella meille, mitä meidän tulisi tehdä, vaan meidän olisi tajuttava se itse. Siksi olemme täällä oppimassa miten elää planeetallamme ja muiden ihmisten kansa niin että kaikilla olisi hyvä olla. Jumala on an tanut meille vapaan tahdon... liian usein käytämme sitä väärin.

Phoebus kirjoitti:

Minä tavallisena ihmisolentona, jonka luonto on muovannut osaansa sopivaksi, nautin haasteista ja todellakin koettelemusten jälkeen arkikin tuntuu ihanalta.

Tuntuu kuitenkin aika rankalta, että vammaisena syntynyt afrikkalaistyttö syötetään parituntisena elävältä hyeenoille ja hän sen ansiosta osaisi paremmin nauttia taivaan iloista.

Tai se, että jotain koetellaan liikavarpailla kun taas toinen myydään lapsena seksiorjaksi ja menehtyy huumeiden yliannostukseen tai hoitamattomaan sukupuolitautiin juuri täytettyään 20 vuotta.

Jotenkin tuntuu, ettei kysymyksessä ole huonokaan suunnitelma, vaan sattuma.

Minulle elämä ei suinkaan ole tarkoitukseton. Minulle ei vain mikään yliluonnollinen olento ole sanellut tarkoitusta, vaan minä saan kehittää sen ihan itse.

Elämässä on määrättömästi mahdollisuuksia. On niin paljon mielenkiintoista ja innostavaa. Elämästä voi nauttia myös olematta pelkkä hedonisti, yritä vaikka, niin huomaat. Elämä silmät ja mieli avoinna on huikaisevan upeaa! Tietysti totuus joskus kirvelee, mutta silti haluan uskaltaa katsoa sitä suoraan silmiin.

Lue lisää

Huomaatkos,että sinulle "elämässä on määrättömösti mahdollisuuksia" ja "elämä...on huikaisevan upeaa", mutta niin ei ole tuolle vammaisena syntyneelle afrikkalaistytölle tai lapsena seksiorjaksi myydylle.
Voit pitää tuon elämännäkemyksesi, koska olet sattunut syntymään onnellisten tähtien alla. Se näkemys on kuitenkin kestämätön, koska se ei kestä todellisuutta eli sitä, että elämänosasi olisi toisenlainen. Silloin olemassaolosi olisi tuon oppisi mukaan aivan tarkoitukseton ja kärsimyksesi turha, koska et voisi "toteuttaa itseäsi", ja voit huviksesi yrittää kuvitella itsesi tuollaiseen asemaan.

Kaikki ovat osa suurta kokonaisuutta, ja kenenkään kärsimys ei ole turha, koska se näyttää meille millaista vastaan olisi taisteltava ja mitä kohti kuljettava. Toivon, että jos osanani olisi vielä suuri kärsimys (niinkuin voi olla kenen tahansa osana), ymmärtäisin sen syvän tarkoituksen.

Näkemyksesi on mielestäni itsekeskeinen ja vähän tyhjänpäiväinen. En pidä siitä.

pyhäaamu kirjoitti:

Huomaatkos,että sinulle "elämässä on määrättömösti mahdollisuuksia" ja "elämä...on huikaisevan upeaa", mutta niin ei ole tuolle vammaisena syntyneelle afrikkalaistytölle tai lapsena seksiorjaksi myydylle.
Voit pitää tuon elämännäkemyksesi, koska olet sattunut syntymään onnellisten tähtien alla. Se näkemys on kuitenkin kestämätön, koska se ei kestä todellisuutta eli sitä, että elämänosasi olisi toisenlainen. Silloin olemassaolosi olisi tuon oppisi mukaan aivan tarkoitukseton ja kärsimyksesi turha, koska et voisi "toteuttaa itseäsi", ja voit huviksesi yrittää kuvitella itsesi tuollaiseen asemaan.

Kaikki ovat osa suurta kokonaisuutta, ja kenenkään kärsimys ei ole turha, koska se näyttää meille millaista vastaan olisi taisteltava ja mitä kohti kuljettava. Toivon, että jos osanani olisi vielä suuri kärsimys (niinkuin voi olla kenen tahansa osana), ymmärtäisin sen syvän tarkoituksen.

Näkemyksesi on mielestäni itsekeskeinen ja vähän tyhjänpäiväinen. En pidä siitä.

Lue lisää

Tiedän, että elämäni on herkkä ja haavoittuva. Tiedän että onneni voi olla ohi jo tänä iltana. Voi olla että en näe huomisaamua, ensi joulua tai mahdollisia lapsenlapsiani.

Tiedän myös, että maailmassa on paljon kärsimystä ja en pysty sitä poistamaan. Yritän auttaa mahdollisuuksieni rajoissa, mutta en kylläkään aio jakaa viittaani (so. omaisuuttani) puoliksi hädänalaisten kanssa, kuten kristittyjen kuulemma pitäisi. Onneksi en ole kristitty.

Eihän maailmassa ole pelkästään superonnellisia Phoebuksia ja kohtalon lyömiä kärsijöitä. Myös köyhät ja raskautetut löytävät onnenmurusensa omasta arjestaan, jos niitä etsivät eivätkä jää surkuttelemaan tilaansa. Monesti tuntuu, että juuri kehitysmaissa ihmiset löytävät elämäänsä iloa ja yhteisöllisyyttä, jonka me rikkaat olemme kadottaneet. Onhan niitäkin, joiden elämään ei onnea ehdi tulla rahtuakaan, mutta sille ei kukaan voi mitään.

Mitä vain voi tapahtua milloin vain.

Voi olla että kohtalo iskee niin lyttyyn, että siitä ei nousta, mutta siihen asti elämästä kannattaa nauttia.

En aio jäädä murehtimaan, mutta voin varautua pitämällä asiani kunnossa, tekemällä testamentin ym.

Mutta niin kauan kuin täällä heilutaan, niin minulla todellakin on määrättömästi mahdollisuuksia vaikka en ole kovin varakas minäkään.

En tietenkään voi tehdä aivan mitä tahansa. Taloudelliset seikat, etäisyydet, kielitaito ym. käytännön jutut asettavat omat rajoituksena. Kuitenkin jäljelle jää mittaamattomat mahdollisuudet oppia ja kehittää itseään, ottaa selvää ja ihastella tätä upeaa universumiamme, nauttia musiikista jne. Se on hyvin pitkälle itsestä kiinni.

Eikä tämä ole minun yksinoikeuteni. Se on mahdollista kaikille!

Onkohan protestanttisen ajatustavan mukaan synti jos jollain on hauskaa. No. Aion nauttia siitä huolimatta elämästäni. Miksi alkaisin mököttää ja murehtia vain jonkun toisen mieliksi?

Valitettavasti usein kärsimys on turhaa ja vielä valitettavampaa on se, että sen on monesti aiheuttanut joku toinen ihminen vallan- tai omaisuudenhalussaan. On myös kohtalon ivaa, että organisaatiot, joiden pitäisi auttaa, ovat mukana lisäämässä kärsimystä. Me emme saisi jäädä seuraamaan sitä sivusta, vaan meidän pitäisi auttaa ja tukea toinen toistamme.

Olen edelleen sitä mieltä, että vaikka kärsimys jalostaisi kuinka paljon, niin olisi julmaa kärsityttää ihmisiä vaikka pystyisi sen estämään.

Elämälle kiitos, minulla ei ole jumalaa, jonka tekoja joutuisin selittelemään.

Phoebus kirjoitti:

Tiedän, että elämäni on herkkä ja haavoittuva. Tiedän että onneni voi olla ohi jo tänä iltana. Voi olla että en näe huomisaamua, ensi joulua tai mahdollisia lapsenlapsiani.

Tiedän myös, että maailmassa on paljon kärsimystä ja en pysty sitä poistamaan. Yritän auttaa mahdollisuuksieni rajoissa, mutta en kylläkään aio jakaa viittaani (so. omaisuuttani) puoliksi hädänalaisten kanssa, kuten kristittyjen kuulemma pitäisi. Onneksi en ole kristitty.

Eihän maailmassa ole pelkästään superonnellisia Phoebuksia ja kohtalon lyömiä kärsijöitä. Myös köyhät ja raskautetut löytävät onnenmurusensa omasta arjestaan, jos niitä etsivät eivätkä jää surkuttelemaan tilaansa. Monesti tuntuu, että juuri kehitysmaissa ihmiset löytävät elämäänsä iloa ja yhteisöllisyyttä, jonka me rikkaat olemme kadottaneet. Onhan niitäkin, joiden elämään ei onnea ehdi tulla rahtuakaan, mutta sille ei kukaan voi mitään.

Mitä vain voi tapahtua milloin vain.

Voi olla että kohtalo iskee niin lyttyyn, että siitä ei nousta, mutta siihen asti elämästä kannattaa nauttia.

En aio jäädä murehtimaan, mutta voin varautua pitämällä asiani kunnossa, tekemällä testamentin ym.

Mutta niin kauan kuin täällä heilutaan, niin minulla todellakin on määrättömästi mahdollisuuksia vaikka en ole kovin varakas minäkään.

En tietenkään voi tehdä aivan mitä tahansa. Taloudelliset seikat, etäisyydet, kielitaito ym. käytännön jutut asettavat omat rajoituksena. Kuitenkin jäljelle jää mittaamattomat mahdollisuudet oppia ja kehittää itseään, ottaa selvää ja ihastella tätä upeaa universumiamme, nauttia musiikista jne. Se on hyvin pitkälle itsestä kiinni.

Eikä tämä ole minun yksinoikeuteni. Se on mahdollista kaikille!

Onkohan protestanttisen ajatustavan mukaan synti jos jollain on hauskaa. No. Aion nauttia siitä huolimatta elämästäni. Miksi alkaisin mököttää ja murehtia vain jonkun toisen mieliksi?

Valitettavasti usein kärsimys on turhaa ja vielä valitettavampaa on se, että sen on monesti aiheuttanut joku toinen ihminen vallan- tai omaisuudenhalussaan. On myös kohtalon ivaa, että organisaatiot, joiden pitäisi auttaa, ovat mukana lisäämässä kärsimystä. Me emme saisi jäädä seuraamaan sitä sivusta, vaan meidän pitäisi auttaa ja tukea toinen toistamme.

Olen edelleen sitä mieltä, että vaikka kärsimys jalostaisi kuinka paljon, niin olisi julmaa kärsityttää ihmisiä vaikka pystyisi sen estämään.

Elämälle kiitos, minulla ei ole jumalaa, jonka tekoja joutuisin selittelemään.

Lue lisää

Jos sinulle riittää elämän tarkoitukseksi hauskanpitäminen ja elämän mahdollisuuksista nauttiminen, sinun on sitten tehtävä sitä. Harvalle se riittää, vaan he tuntisivat itsensä arvottomiksi ja tyhjän panteiksi.
Vaihtoehtona sinulle on mököttäminen ja murehtiminen, ja muut vaihtoehdot ovat jääneet sinulta kokematta?

"Olen edelleen sitä mieltä, että vaikka kärsimys jalostaisi kuinka paljon, niin olisi julmaa kärsityttää ihmisiä vaikka pystyisi sen estämään."

Minähän sanoin, että kärsimys näyttää meille, millaista vastaan on taisteltava. (Siis sitä vastaan, mikä aiheuttaa tuollaista kärsimystä, ja etsittävä siihen kärsimykseen myös lievennys- ja parannuskeinoja.) Kärsimyksen jalostavasta vaikutuksesta en ole puhunut mitään.
Kirjoitit, niinkuin en olisi tuollaisia sanonutkaan.
En nyt viitsi jatkaa tätä keskustelua enempää, kun tuntuu että höyryät omiasi etkä huomioi, mitä toinen on puhunut.

Tämä on hyvin oleellinen pointti. Maailmankaikkeus on niin valtava, että olisi melko ihmeellistä, jos missään muualla ei olisi jonkinlaista elämää, vaikka ihmisen resursseilla sitä ei vielä ole kyetty toteamaan. Eikä ehkä koskaan kyetä. Ja siinä maailmankaikkeuden perspektiivissä, voiko meidän rajallisen käsityskykymme mukainen ("ihminen Jumalan kuvana"), mahdollisesti hyvinkin kuppikuntainen Jumala olla oikea tulkinta.

"Ja minä olen luonut ne voimani sanalla, joka on minun ainosyntyinen ikani, joka on täynnä armoa ja totuutta. Ja maailmoja luvutta olen minä luonut; ja nekin minä loin omaa tarkoitustani varten; ja minä loin ne Pojan kautta, joka on minun Ainosyntyiseni. Ja ensimmäiselle kaikista ihmisistä minä annoin nimeksi Aadam, mikä on monta. Mutta ainoastaan tästä maasta ja sen asukkaista minä kerron sinulle, sillä katso, on paljon maailmoja, jotka ovat kadonneet minun voimani sanasta. Ja monia on nyt olemassa, ja lukemattomat ne ovat ihmiselle; mutta kaikki on luettu minulle, sillä ne ovat minun ja minä tunnen ne." Sekä; Ps. 8:3–4.
Miksi ei ihminen olis voitu luoda kaikkivaltiana kuvaksi?

En oikein saanut selvää oliko kyseinen teksti sinun kesimääsi vai Urukista löytynyttä? Täytyy sanoa että olen ainakin tuon tekstin kassa eri mieltä. Kyseessä ei ollut puatti eikä kosiskelu vaan vaikkapa näin:
Ainosyntyiseni kautta minä loin nämä; niin, alussa minä loin taivaan ja maan, jonka päällä sinä seisot. Ja maa oli vailla muotoa ja tyhjä; ja minä saatoin pimeyden nousemaan syvyyden päälle, ja minun Henkeni liikkui veden yllä; sillä minä olen Jumala. Ja minä, Jumala, sanoin: Tulkoon avalo; ja valo tuli. Ja minä, Jumala, näin valon; ja tuo valo oli hyvä. Ja minä, Jumala, erotin valon pimeydestä. Ja minä, Jumala, nimitin valon päiväksi, ja pimeyden minä nimitin yöksi; ja tämän minä tein voimani sanalla; ja tapahtui niin kuin olin puhunut; ja tuli ilta ja aamu, ensimmäinen päivä.
Ja vielä minä, Jumala, sanoin: Tulkoon taivaankansi keskelle vettä, ja tapahtui niin, aivan niin kuin olin puhunut; ja minä sanoin: Erottakoon se vedet vesistä; ja niin tapahtui; ja minä, Jumala, tein taivaankannen ja erotin vedet, niin, suuret vedet taivaankannen alla, vesistä, jotka olivat taivaankannen päällä, ja tapahtui niin, aivan niin kuin olin puhunut. Ja minä, Jumala, nimitin kannen taivaaksi; ja tuli ilta ja aamu, toinen päivä. Ja minä, Jumala, sanoin: Kokoontukoot vedet yhteen taivaan alla yhteen paikkaan, ja niin tapahtui; ja minä, Jumala, sanoin: Tulkoon kuivaa maata; ja niin tapahtui. Ja minä, Jumala, nimitin kuivan kamaran maaksi, ja yhteen kokoontuneet vedet minä nimitin mereksi. Ja minä, Jumala, näin, että kaikki, mitä olin tehnyt, oli hyvää.
Ja minä, Jumala, sanoin: Kasvakoon maa ruohoa, kasveja, jotka tuottavat siementä, hedelmäpuita, jotka tuottavat hedelmää lajinsa mukaan, ja puita, jotka tuottavat hedelmää, jossa on siementä itsessään maan päällä, ja tapahtui niin, aivan niin kuin olin puhunut. Ja maa kasvoi ruohoa, jokainen kasvi tuotti siementä lajinsa mukaan, ja puu tuotti hedelmää, jossa oli siementä itsessään, lajinsa mukaan; ja minä, Jumala, näin, että kaikki, mitä olin tehnyt, oli hyvää.
Ja tuli ilta ja aamu, kolmas päivä. Ja minä, Jumala, sanoin: Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä ja osoittamassa määräaikoja ja päiviä ja vuosia; ja ne olkoot valoina taivaankannessa antamassa valoa maan päälle; ja tapahtui niin. Ja minä, Jumala, tein kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä; ja suurempi valo oli aurinko, ja pienempi valo oli kuu; ja myös tähdet tehtiin, niin, minun sanani mukaan. Ja minä, Jumala, asetin ne taivaankanteen antamaan valoa maan päälle ja auringon hallitsemaan päivää ja kuun hallitsemaan yötä ja erottamaan valon pimeydestä; ja minä, Jumala, näin, että kaikki, mitä olin tehnyt, oli hyvää. Ja tuli ilta ja aamu, neljäs päivä.

nenada kirjoitti:

En oikein saanut selvää oliko kyseinen teksti sinun kesimääsi vai Urukista löytynyttä? Täytyy sanoa että olen ainakin tuon tekstin kassa eri mieltä. Kyseessä ei ollut puatti eikä kosiskelu vaan vaikkapa näin:
Ainosyntyiseni kautta minä loin nämä; niin, alussa minä loin taivaan ja maan, jonka päällä sinä seisot. Ja maa oli vailla muotoa ja tyhjä; ja minä saatoin pimeyden nousemaan syvyyden päälle, ja minun Henkeni liikkui veden yllä; sillä minä olen Jumala. Ja minä, Jumala, sanoin: Tulkoon avalo; ja valo tuli. Ja minä, Jumala, näin valon; ja tuo valo oli hyvä. Ja minä, Jumala, erotin valon pimeydestä. Ja minä, Jumala, nimitin valon päiväksi, ja pimeyden minä nimitin yöksi; ja tämän minä tein voimani sanalla; ja tapahtui niin kuin olin puhunut; ja tuli ilta ja aamu, ensimmäinen päivä.
Ja vielä minä, Jumala, sanoin: Tulkoon taivaankansi keskelle vettä, ja tapahtui niin, aivan niin kuin olin puhunut; ja minä sanoin: Erottakoon se vedet vesistä; ja niin tapahtui; ja minä, Jumala, tein taivaankannen ja erotin vedet, niin, suuret vedet taivaankannen alla, vesistä, jotka olivat taivaankannen päällä, ja tapahtui niin, aivan niin kuin olin puhunut. Ja minä, Jumala, nimitin kannen taivaaksi; ja tuli ilta ja aamu, toinen päivä. Ja minä, Jumala, sanoin: Kokoontukoot vedet yhteen taivaan alla yhteen paikkaan, ja niin tapahtui; ja minä, Jumala, sanoin: Tulkoon kuivaa maata; ja niin tapahtui. Ja minä, Jumala, nimitin kuivan kamaran maaksi, ja yhteen kokoontuneet vedet minä nimitin mereksi. Ja minä, Jumala, näin, että kaikki, mitä olin tehnyt, oli hyvää.
Ja minä, Jumala, sanoin: Kasvakoon maa ruohoa, kasveja, jotka tuottavat siementä, hedelmäpuita, jotka tuottavat hedelmää lajinsa mukaan, ja puita, jotka tuottavat hedelmää, jossa on siementä itsessään maan päällä, ja tapahtui niin, aivan niin kuin olin puhunut. Ja maa kasvoi ruohoa, jokainen kasvi tuotti siementä lajinsa mukaan, ja puu tuotti hedelmää, jossa oli siementä itsessään, lajinsa mukaan; ja minä, Jumala, näin, että kaikki, mitä olin tehnyt, oli hyvää.
Ja tuli ilta ja aamu, kolmas päivä. Ja minä, Jumala, sanoin: Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä ja osoittamassa määräaikoja ja päiviä ja vuosia; ja ne olkoot valoina taivaankannessa antamassa valoa maan päälle; ja tapahtui niin. Ja minä, Jumala, tein kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä; ja suurempi valo oli aurinko, ja pienempi valo oli kuu; ja myös tähdet tehtiin, niin, minun sanani mukaan. Ja minä, Jumala, asetin ne taivaankanteen antamaan valoa maan päälle ja auringon hallitsemaan päivää ja kuun hallitsemaan yötä ja erottamaan valon pimeydestä; ja minä, Jumala, näin, että kaikki, mitä olin tehnyt, oli hyvää. Ja tuli ilta ja aamu, neljäs päivä.

Lue lisää

Jatkuu:
Ja minä, Jumala, sanoin: Tuottakoot vedet runsaasti liikkuvia olentoja, joissa on elämä, ja lintuja, jotka voivat lentää maan yläpuolella avoimella taivaalla. Ja minä, Jumala, loin suuret valaat ja kaikki elävät olennot, jotka liikkuvat ja joita vedet tuottivat runsaasti, lajinsa mukaan, ja kaikki siivekkäät linnut lajinsa mukaan; ja minä, Jumala, näin, että kaikki, mitä olin luonut, oli hyvää. Ja minä, Jumala, siunasin ne sanoen: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet; ja linnut lisääntykööt maan päällä. Ja tuli ilta ja aamu, viides päivä. Ja minä, Jumala, sanoin: Tuottakoon maa eläviä olentoja lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja villieläimet lajinsa mukaan; ja niin tapahtui; ja minä, Jumala, tein villieläimet lajinsa mukaan, karjaeläimet lajinsa mukaan ja kaikki, jotka matelevat maan päällä, lajinsa mukaan; ja minä, Jumala, näin, että kaikki tämä oli hyvää. Ja minä, Jumala, sanoin Ainosyntyiselleni, joka oli minun luonani alusta asti: Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja niin tapahtui. Ja minä, Jumala, sanoin: Vallitkoot he meren kaloja ja ilman lintuja ja karjaeläimiä ja koko maata ja kaikkia matelijoita, joita matelee maan päällä. Ja minä, Jumala, loin ihmisen omaksi kuvakseni, Ainosyntyiseni kuvaksi minä hänet loin; mieheksi ja naiseksi minä loin heidät. Ja minä, Jumala, siunasin heidät ja sanoin heille: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa, ja ottakaa se valtaanne, ja vallitkaa meren kaloja ja ilman lintuja ja jokaista elävää olentoa, joka liikkuu maan päällä. Ja minä, Jumala, katsoin kaikkea, mitä olin tehnyt, ja katso, kaikki, mitä olin tehnyt, oli sangen hyvää; ja tuli ilta ja aamu, kuudes päivä.
Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki niiden joukot. Ja nyt, katso, minä sanon sinulle, että nämä ovat taivaan ja maan syntyvaiheet, kun ne luotiin päivänä, jolloin minä, Herra Jumala, tein taivaan ja maan ja jokaisen maan kasvin, ennen kuin se oli maassa, ja jokaisen maan ruohon, ennen kuin se kasvoi. Sillä minä, Herra Jumala, loin kaiken, mistä olen puhunut, hengellisesti, ennen kuin se oli luonnollisena maan päällä. Sillä minä, Herra Jumala, en ollut antanut sataa maan päällä. Ja minä, Herra Jumala, olin luonut kaikki ihmislapset mutta en vielä ihmistä viljelemään maata; sillä taivaassa minä loin heidät; eikä ollut vielä lihaa maan päällä eikä vedessä eikä ilmassa; mutta minä, Herra Jumala, puhuin, ja maasta nousi sumu, ja se kasteli koko maan pinnan. Ja minä, Herra Jumala, muovasin ihmisen maan tomusta ja henkäisin hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen; ja ihmisestä tuli elävä sielu, ensimmäinen liha maan päällä, myös ensimmäinen ihminen; kuitenkin kaikki oli luotu aikaisemmin, mutta ne oli luotu hengellisesti ja tehty minun sanani mukaan.

Mielenkiintoinen kysymys....