Vituttaa tää ujous, vituttaa se että olen itse paljon järkevämpi persoona kuin sellaiset tyhmät rääväsuut joiden ympärillä kaikki ihmiset pyörii. Ketään ei kiinnosta olla ujon kanssa kavereita, miten vitussa ujoudesta pääsee eroon, lukioon menossa ja ei yhtää vitu kaveria oo ikinä ollu aina yksin joka paikassa ku ei saa suuta avattua muutoin ku joku kysyy jotai.
Miten ujoudesta pääsee???
Miten ujoudesta pääsee???
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kärsin myös sairaalloisesta ujoudesta. kyllä tämä on hankalaa kun aina tulee kierrettyä ihmiset ,eikä uskalla sanoa yhtään mitään jne...
ala-asteella kuraattori käski vain mennä joukkoon mukaan, siinä oli hänen neuvo miten ujoudesta pääsee, tosin melko huono neuvo. no siitä on jo 5 vuotta menen syksyllä lukion kolmannelle. tällä viikolla olen lääkärille menossa ja päätin että nyt hankin masennukseen ja sairaalloiseen ujouteen jotain mielialapillereitä, mistä sitä tietää annetaanko sellasia. parempi olis kyllä, saisi käytyä koulun loppuun ja ehkä uskaltaisi tehdä jopa parityötä tai sellaista, jota lukiossa nyt tehdään joka tunnilla!
normaalien sosiaalista kanssakäyntiä harjoittavien ihmisten on hemmetin hankala muuten arvostella ja tietää millaisia paineita sosiaaliset tilanteet meille hissukoille aiheuttaa!!!!
*ylä-asteella
Heh, mulla ainakin määrättiin Opamoxia paniikkikohtauksiin, rauhoitti toki hyvin, mutta aiheutti myös väsymystä. En ainakaan söisi tuota ujouteen, ennemmin vaikka alkolia pikku tippa.
No mut ideana olikin se sen tuoma rentoutus. Ja ihan lääkärin ehdottamana. Itse söin lyhyen kuurin tuota koulun alkaessa toissa syksyny ja oli paljon helpompi jutella kaikille sen ansiosta. Ei tuo alkoholi välttämättä paljoa sen parempi vaihtoehto ole, kuin lääkkeet.
Mä olin hissukka yläasteella ja lukiossa.
Nyt olen kolmekymppinen nainen ja yhä olen ujo.
Mutta olen hyväksynyt ujouteni, ja olen myös tullut sosiaalisemmaksi tässä vuosien varrella. Enää ei ahdista. Joten kyllä ne asiat voi hyväksikin kääntyä.
Yläasteella ja lukiossa kukaan ei halunnu tehä ryhmätöitä mun kaa, välitunnit olin yksin jne. Mut sitten aloittelin paikallisessa näytelmäkerhossa uuden harrastuksen, ja muutenkin yritin koulun ulkopuolelta hommata niitä kavereita. Niitä alkoi sit tulla. Lukion jälkeen menin au pairiksin englantiin, siellä tutustuin yhteen toiseen au pair -tyttöön. Kun tulin takas suomeen, menin amikseen ja sieltä sain yhen kaverin. Sen jälkeen ammattikorkeaan, josta jäi käteen myöskin yks kaveri. :)
Ja nyt olen työelämässä, ja osasta työkavereita on tullut ihan kavereitakin. En ole enää yksinäinen. Mieskin löytyi, netistä. Ja vaikka olin tosi ujo, niin se tykkäs musta ja halus just minut. :)
Asiat voi kääntyä hyvin.
Ja kyllä ihmiset ymmärtää ujouttakin. Ujoja on paljon! Osa rääväsuista ei toki ujoista pidä, mut sitten on niitä jotka keskustelee mieluummin hiljaisemman tyypin kanssa, saa enemmän suunvuoroakin. Ujous voi olla myös voimavara.
Mä ehdottaisin että yrittää voittaa ujoutensa esim. menemällä mukaan johonkin sellaseen harrastukseen, jossa on pakko jutella muiden kanssa. Itelläni se oli näytelmäkerho (harrastelijateatteri) ja sittemmin myös improvisaatiotunnit tuli osaksi mun elämää. Ne on just sopivia ujouden päihittämiseen!
Kyllä se siitä. Mä selvisin. Niin tekin selviätte!
> Mieskin löytyi, netistä. Ja vaikka olin tosi ujo, niin se tykkäs musta ja halus just
> minut. :)
No totta kai, olet nainen.
Ikävä kyllä se ei toimi noin miehille.
Kyllä se miehillekin voi noin toimia, tietenkin.
Mun mies on nimittäin myös ujo ja rauhallinen tapaus, eikä mikään adonis tai bilehile. Pikemminkin nörtti. Ujo ja hiljainen.
Hän vastasi deitti-ilmoitukseeni. Ja mä vastasin takasin. Ja sitten viestiteltiin, ja huomattiin että meillä on paljon yhteistä (molemmat raittiita, tykättiin käydä keikoilla ja matkustella, sekä molemmilla kirjoitusharrastus). Siitä se sit lähti.
Ujot kohtasi toisensa. :)
Kyllä se on mahdollista.
Jos sinulle tuottaa vaikeuksia aloittaa keskusteluita ihmisten kanssa, niin käytä hyväksesi tilanteita joissa sinulta kysytään jotain. Jatka keskustelua vaikka jollain turhanpäiväisen tuntuisella läksyasialla tai vastaavalla niin kyllä se siitä pikkuhiljaa lähtee paranemaan.