mikä on riitaisa omavanhurskas lahko?

Pelossa ei ole rakkautta, eikä rakkaudessa ole pelkoa. Lain alla, (vaatimusten käskyjen ja kieltojen alla siis), elävä ihminen elää rangaistuksen pelossa. Pelossa on rangaistusta sanoo veljemme uskossa, apostoli Paavali. Ja tämä on myös oma kokemukseni.

Vasta siinä vaiheessa koittaa todellinen ILNON päivä, kun ihmiselle USKON KAUTTA kirkastuu, että Jeesus Kristus täytti lain vaatimukset minun puolestani ja kärsi syntieni rangaistuksen, synnin ja kuoleman laki ei enää sido minua minä olen vapaa, hallelujaa kiitos Jeesus.

Lain alla elävä ei ole vapaa, vaikka he puhuvat vapaudesta mutta kaikki heissä kertoo että vapautta ei ole, vaan he toimivat rangaistuksen pelossa. Rakasta edesmennyttä opettajaa mukaillen "taivaan toivossa ja helvetin pelossa".

Kristuksen täydelliseen evankeiumiin tarvitse sotkea paljoa lain vaatimuksia, kun koko taikina on jo pilalla pilalla. Sanankuulija ei tiedä kumpaako pitäisi kumartaa lakia vai Kristusta, vai pitääkö kum artaa kumpaakin eli elää hengellisessä huoruudessa. Ellei ensimmäinen mies joka on laki kuole, silloin Kristuksen morsian ei voi avioitua toisen miehen eli Jeesuksen Kristuksen kanssa.

Tämä on monille hyvin vaikea ymmärtää, valitettavasti myös monille esikoislestadiolaisille saarnaajille, seurakunnan palvelijoille. Lain alla eläminen naamioituu muka pyhityselämäksi, ja joka sunnuntai tapahtuviksi "parannuksen" teoiksi" saáarnamiesten kaulassa.

Parannus on mielenmuutos, parannuksessa Kristuksen morsian kihlataan Kristukselle. Ja Kristus on lain loppu, niille van hurskaudeksi jotka uskovat.

***) Kristuksen morsiamella ei ole enää lupaa pelehtiä lainvanhurskaudessa
Vihollisen vaatimusten ja ihmisten vaatimusten kuorman alla, jotka on naamioitu muka kristityn turvallisuudelle välttämättömiksi "neuvoiksi" ja "varoituksiksi", ettei ihminen pääsisi lankeamaan syntiin!!!. Laki saa aikaan vihaa. Jos seurakunnan johtaja alkaa kuormittamaan seurakuntaa omilla vaatimuksillaan, tai muiden keksimillä vaatimuksilla, niin se saarna ei ole Jumalasta.

- Saat uskoa mikäli luotat ruosinlapin vanhimpiin.
- Saat uskoa jos luotat "äitiseurakuntaan".
- Saat uskoa jos luotat siihen että esikoislestadiolaisuus on ainoa oikea Kristuksen seurakunta maan päällä eikä toista ole.
- Saat uskoa jos luotat siihen että JUmalan sana on pätevää ainoastaan esikoislestadiolaisen henkilön suusta kuultuna.

Älkää ystävät rakkaat lähtekö kukaan tällaiseen mukaan, Jumalan sana ei vahvista mitään edellämainittua ehtoja uskomiselle, ne ovat ihmisoppia.
Piru on ovela, se panee monen autuutta kaipaavan ihmisen etsimään autuuttaan Jeesuksen kristuksen lunatustyön sijasta lihan kurittamisesta.

Lihan kurituksesta autuuttaan etsivät saarnaajat pilkkaavat Kristuksen vapaudessa eläviä joskus suoraan saarnatuoleista että he muka elävät lihallisessa vapaudessa, tai omassa vanhurskaudessa. Vaikka he ovat itse oman vanhurskauden vankeina, pelossa syyllisyydessä häpeässä, jopa vihassa.

Pelossahan ei ole rakkautta kuten tiedämme. Niinpä lain alla elävät julistajat yrittävät pitää seurakuntaa kurissa (hyvää ja parasta toki vilpittömästi tarkoittaen) kaiken maailman ihmissääntöjen ja ihmiskäskyjen avulla, joita lisätään koko ajan ja niillä kuormitetaan Jeesuksen vapaiksi ostamia lampaita kuin kameleita.


Jos kristitty joutuu lain alle, syystä taikka toisesta, niin rakkauden ilon ja rauhan sijasta hän elää alituisessa murheessa, riittämättömyyden tunteissa, pelossa, ja häpeässä.
Joulun evankeliumi ei silloin pääse loistamaan sen ihmisen sydämelle; "heidän kuormansa ikeen ja vaatijansa sauvan Jeesus on särkenyt, niin kuin Midianin aikana."

Jos ja kun seurakunnassa on monta lain alla elävää julistajaa, jopa johtajan asemassa, niin silloin "Jumalan kansa elää pakkosiirtolaisuudessa vihollisen maassa". Kristityt itkevät ja valittavat, tekevät "parannusta" joka ei todellisuudessa johda muuhun kun uuteen valitukseen seuraavana sunnuntaina.

Kristuksen evankeliumin tarkoitus on johdattaa oikeaan parannukseen, eli Kristuksen rakkauden alle rakastamaan ja iloiten palvelemaan.
Kristus veri kiertää silloin seurakuntaruumiissa ja sen jäsenet ovat iloisia palvellen mielellään lähimmäisiään. Ja todistavat niillekin Kristuksesta jotka eivät vielä tunne häntä.

Jumalan lakia korostava saarna, jota täydennetään vielä lisäksi ihmisopeilla ja ihmiskäskyillä, on piilossa Krusken evankeliumin joukossa kuin katiska vedessä. Jos "kala" joutuu ihmisoppien verkkoon niin hänen elintyilansa kutistuu dramaattisesti, hän joutuu elämään elämäänsä orjuuttajiensa kautta.