Kirjoitus Pohjalaisessa

Ruotsinkieliset yliopistot hyötyvät vastinrahoista
keskiviikko 08.06.2011
Valtioneuvosto jakoi 10.3.2011 julkisoikeudellisille yliopistoille valtion vastinrahaa 175 miljoonaa euroa.
Valtion vastinraha annettiin yliopistoille varsinaisen valtionrahoituksen lisäksi.
Kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo akademi ja Svenska handelshögskolan saivat valtiolta yhteensä 60 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia jaetusta vastinrahoituksesta.
Tämä on outoa varainsiirtoa ennestään varakkaille yliopistoille, koska annetuilla summilla ei ole koulutuspoliittista perustetta.
Erityisen kyseenalaista asiassa on lisäksi se, että suurimmat yksittäiset rahasiirrot tehtiin ruotsinkielisille yliopistoille, joiden aloituspaikkamääriä valtion tulisi jatkossa tarkastella erityisen kriittisesti.
Nykyisin jo yleisesti tiedostetaan, että ruotsin kieleen perustuvien, täysin ylimitoitettujen kielikiintiöiden vuoksi yliopistokoulutus ei kohtele Suomessa kieliryhmiä tasapuolisesti. Siten rahan kohdentaminen väärin perustein ei edistä oikeudenmukaisuuteen pyrkimistä.
Erikoista vastinrahoituksen jakoperusteluissa on myös maininta, että yliopistoille maksettu vastinrahoitus menee yliopistojen peruspääomaan, jonka tuotot yliopisto voi käyttää haluamallaan tavalla.
Mikään ei siis estäne yliopistoja laittamasta saatuja vastinrahoja esimerkiksi sijoitustoimintaan tai maksamasta takaisin suurlahjoittajilta saadut lahjoituserät korkoineen päivineen kiitoksena siitä, että yliopisto onnistui saamaan lahjoituksen turvin valtion "ilmaista" vastinrahaa 2,5-kertaisena
Opetus- ja kulttuuriministeriön Kota-tietokannasta on taulukkoon liitetty yliopistojen opiskelijamäärät.
Siten valtio jakoi vastinrahoitusta yhtä opiskelijaa kohden ylivoimaisesti eniten Svenska handelshögskolanille eli 13700 euroa oppilasta kohden.
Åbo Akademi sai vastaavasti 4500 euroa eli toiseksi eniten. Kuudella yliopistolla valtion vastinrahoituksen määrä jäi alle 1000 euroon oppilasta kohden. Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia jäivät täysin ilman vastinrahoitusta.
Vertailu voidaan tehdä myös suhteuttamalla vastinrahoituksen määrä yliopistojen varsinaiseen valtionrahoitukseen.
Hankenin saaman vastinrahoituksen (31,8 milj. euroa) osuus valtionrahoituksesta (16,3 milj. euroa) on huikea 195 prosenttia.
Åbo Akademilla ja Vaasan yliopistolla vastaavat osuudet olivat 40 prosenttia.
Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian luvut olivat siis nolla prosenttia.
Muilla yliopistoilla vastinrahoituksen osuudet vaihtelivat 21:n ja 5 prosentin välillä.
Yliopistojen vastinrahaa jaetaan seuraavan kerran syksyllä 2011. Yliopistojen parhaillaan meneillään olevan yksityisten lahjoitusten keräys jatkuu 30.6.2011 asti.
Valtion vuoden 2011 talousarviossa on julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin varattu kaikkiaan yli 211 miljoonaa euroa.
Syksyllä ilmeisesti maksetaan samoille ruotsinkielisille yliopistoille ylisuuret tukiaiset, kun taas suomenkielisille yliopistoille jää vain rippeitä.
Kun viiden prosentin kielivähemmistöä palveleville ja muutenkin varakkaille yliopistoille valtio jakaa kolmanneksen varoista, ei asiaa tule sivuuttaa olan kohautuksella.
Tällainen rahoitusmalli ei ole tasapuolista eikä oikeudenmukaista.
Suomessa ennestään useilla yhteiskunnan alueilla vallitseva kielienemmistön syrjintä on nyt löytänyt yliopistojen rahoituksesta täysin uuden muodon.
Ennestään suomenkielisen enemmistön syrjintää ovat edustaneet mm. jokaiselle koululaiselle säädetty pakkoruotsin opiskelu ja yliopistokiintiöt ruotsinkielisille nuorille.
Milloinhan kaksikielisyyden kustannusten suuruus uskallettaisiin kertoa kansalaisille?
Yksittäisistä ministeriöistä näkyvimmin syrjintää harjoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, kuten yliopistojen rahoituksessakin tapahtuu.
Leo Havukainen valtiotieteiden maisteriMikkeli
Herbert Lechner pankinjohtaja, eläkkeelläEspoo
Seppo Satamo kasvatustieteen lisensiaatti, lehtoriValkeakoski