http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/08/ekp-ei-lupia-kysele--eurokriisin-pimea-puoli/20118036/12
Valtioiden hätäluotot
tukivuoren huippu
Eurovaltioiden ja IMF:n tarjoamat hätäluotot ovat vain pieni osa Kreikan ja muiden kriisimaiden saamasta rahoitustuesta. Suurimmat summat ovat ainakin toistaiseksi liikkuneet kulissien takana huomiota herättämättä.
EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat kriisin mittaan tukeneet kriisivaltioiden ja kriisimaiden pankkien rahoitusta yhteensä satojen miljardien eurojen verran.
Siinä kuin euromaiden hätäluotot ja vakausrahaston takaukset ovat suurimmaksi osaksi vasta lupauksia, ovat EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit panneet toimeksi – satojen miljardien summat ovat jo kiinni kriisimaiden riskeissä.
EKP:n ja euromaiden keskuspankkien tukitoimet ovat vain pieneltä osin julkista ja näkyvää toimintaa.
Suurin osa kriisimaiden tuesta on toteutettu EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhdessä muodostaman eurojärjestelmän sisäisinä toimina, joihin EKP sen enempää kuin kansalliset keskuspankitkaan eivät ole erikseen hakeneet valtuuksia kotivaltioidensa parlamenteilta.
Suomen Pankille on kertynyt vastuulleen jo ainakin 26 miljardin euron riskit.
Velkakirjaostot pieni
osa EKP:n tukitoimista
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".
EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
Ostetut velkakirjat ovat markkina-arvioiden mukaan olleet suurimmaksi osaksi korkeintaan muutaman vuoden mittaisia velkakirjoja. EKP:n arvioidaan maksaneen velkakirjoistaan keskimäärin 80–85 prosenttia niiden nimellisarvosta.
Lievä alennus ostohinnassa tarkoittaa, että EKP:n "sijoitukset" kestäisivät keskimäärin 15–20 prosentin arvonalennuksen ennen kuin EKP joutuisi kärsimään mahdollisessa velkasaneerauksessa tappioita.
Jos velkakirjaostoihin liittyvä sijoitusriski jaetaan euromaiden keskuspankkien kesken niiden niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen mukaisin osuuksin, on Suomen Pankin osuus sijoituksesta 1,8 prosenttia eli runsaat kuusi miljardia euroa.
Osa kriisimaiden rahasta
peräisin Suomen Pankista
Monin verroin velkakirjaostoja suurempia riskejä EKP ja euromaiden keskuspankit ovat ottaneet kriisimaiden pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen muodossa.
EKP ja kriisimaiden omat keskuspankit ovat ylläpitäneet kriisimaiden pankkien rahoitushuoltoa tarjoamalla kriisimaiden liikepankeille poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta laskutavasta riippuen 300–350 miljardia euroa.
Tähän keskuspankkirahoitukseen liittyviä riskejä euromaiden kansalliset keskuspankit ovat jakaneet tavalla, josta ne eivät ole pitäneet liiemmin meteliä.
Suomikin kantaa riskistä yllättävän suuren määrän, sillä Suomen Pankin osuus potista on arviolta noin 20 miljardia euroa.
Kyse on riskistä, joka on syntynyt EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteisen maksujärjestelmän toiminnoista
Valtioiden hätäluotot
tukivuoren huippu
Eurovaltioiden ja IMF:n tarjoamat hätäluotot ovat vain pieni osa Kreikan ja muiden kriisimaiden saamasta rahoitustuesta. Suurimmat summat ovat ainakin toistaiseksi liikkuneet kulissien takana huomiota herättämättä.
EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat kriisin mittaan tukeneet kriisivaltioiden ja kriisimaiden pankkien rahoitusta yhteensä satojen miljardien eurojen verran.
Siinä kuin euromaiden hätäluotot ja vakausrahaston takaukset ovat suurimmaksi osaksi vasta lupauksia, ovat EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit panneet toimeksi – satojen miljardien summat ovat jo kiinni kriisimaiden riskeissä.
EKP:n ja euromaiden keskuspankkien tukitoimet ovat vain pieneltä osin julkista ja näkyvää toimintaa.
Suurin osa kriisimaiden tuesta on toteutettu EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhdessä muodostaman eurojärjestelmän sisäisinä toimina, joihin EKP sen enempää kuin kansalliset keskuspankitkaan eivät ole erikseen hakeneet valtuuksia kotivaltioidensa parlamenteilta.
Suomen Pankille on kertynyt vastuulleen jo ainakin 26 miljardin euron riskit.
Velkakirjaostot pieni
osa EKP:n tukitoimista
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".
EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
Ostetut velkakirjat ovat markkina-arvioiden mukaan olleet suurimmaksi osaksi korkeintaan muutaman vuoden mittaisia velkakirjoja. EKP:n arvioidaan maksaneen velkakirjoistaan keskimäärin 80–85 prosenttia niiden nimellisarvosta.
Lievä alennus ostohinnassa tarkoittaa, että EKP:n "sijoitukset" kestäisivät keskimäärin 15–20 prosentin arvonalennuksen ennen kuin EKP joutuisi kärsimään mahdollisessa velkasaneerauksessa tappioita.
Jos velkakirjaostoihin liittyvä sijoitusriski jaetaan euromaiden keskuspankkien kesken niiden niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen mukaisin osuuksin, on Suomen Pankin osuus sijoituksesta 1,8 prosenttia eli runsaat kuusi miljardia euroa.
Osa kriisimaiden rahasta
peräisin Suomen Pankista
Monin verroin velkakirjaostoja suurempia riskejä EKP ja euromaiden keskuspankit ovat ottaneet kriisimaiden pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen muodossa.
EKP ja kriisimaiden omat keskuspankit ovat ylläpitäneet kriisimaiden pankkien rahoitushuoltoa tarjoamalla kriisimaiden liikepankeille poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta laskutavasta riippuen 300–350 miljardia euroa.
Tähän keskuspankkirahoitukseen liittyviä riskejä euromaiden kansalliset keskuspankit ovat jakaneet tavalla, josta ne eivät ole pitäneet liiemmin meteliä.
Suomikin kantaa riskistä yllättävän suuren määrän, sillä Suomen Pankin osuus potista on arviolta noin 20 miljardia euroa.
Kyse on riskistä, joka on syntynyt EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteisen maksujärjestelmän toiminnoista
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vanha juttu, miksi vaivautua lukemaan kun tämä on ollut kaikkien tiedossa jo vuosia