Tahtoisin tietää kokemuksia muilta jotka saman kohtalon kokeneet.
Suhteemme kesti yli 10 vuotta, jossa ehkäisynä oli pillerit.
En ole päässyt asian yli, pelkään että miehet eivät tahdo minua enää kuin ennen. Olen pitkä ja ennen pidin itseäni näyttävänä, nyt omistan huonon itsetunnon tämän asian johdosta. Omistan taudin joka on minulla aina. Olen 28v, ja suhteeni exään on ohi, kysyisen asian tiimoilta.
Se että hän petti minua voin vielä jollain tavalla antaa anteeksi (tässä vaiheessa elämää kun suhteemme erosta on jo tovi)
... mutta en sitä että hän tartutti minulle tämän sukupuolitaudin, häpeän, sitä en voi antaa anteeksi.
Ikuisestikko yksin??
Suhteemme kesti yli 10 vuotta, jossa ehkäisynä oli pillerit.
En ole päässyt asian yli, pelkään että miehet eivät tahdo minua enää kuin ennen. Olen pitkä ja ennen pidin itseäni näyttävänä, nyt omistan huonon itsetunnon tämän asian johdosta. Omistan taudin joka on minulla aina. Olen 28v, ja suhteeni exään on ohi, kysyisen asian tiimoilta.
Se että hän petti minua voin vielä jollain tavalla antaa anteeksi (tässä vaiheessa elämää kun suhteemme erosta on jo tovi)
... mutta en sitä että hän tartutti minulle tämän sukupuolitaudin, häpeän, sitä en voi antaa anteeksi.
Ikuisestikko yksin??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Moi vaan!Olin papa kokeessa noin 2 viikkoa sitten ja sain vastauksen eilen; minulla todettiin myös sukupuoliherpes.Tieto siitä seisautti veret ja minulla on myös sama kohtalo kuin sinulla; poikakaverini on ollut uskoton.
Vihan ja pelonsekaiset tunteet vellovat sisimmässäni.Miten elää herpeksen kanssa,tunnen itseni myöskin jotenkin saastaiseksi,vaikka tämä ei ollut minun syytäni.
Onnekseni olen jo 50 v ja lapsenteko on jäänyt taakse,mutta säälin sinua Nainen 83 todella nuoren ikäsi vuoksi.
Herpeksen kantajat eivät välttämättä itsekään tiedosta kantavansa virusta.
Gyneni sanoi etten sairasta mitään sukupuolitautia,mutta alapäähäni oli ilmestynyt märkivä kohouma,jota kirveli.Vaadin gyneltä kaikki labratestit HIViä myöden ja vasta papa koe varmisti herpeksen.Joten naiset;ottakaa nämä seikat huomioon ja vakiseukkailu ei takaa että olisit turvassa sukupuolitaudeilta,ikävä kyllä :(
Hei,
itse sain tietää omasta herpes tartunnastani 5pv sitten. Aloitin seurustelun kyseisen henkilön kanssa vain muutama kuukausi sitten, mutta silti olemme pitäytyneet kondomin käytössä, kaiken varalta... Itse olen vasta 18-vuotias ja kovin tietämätön kaikista mahdollisista sukupuolitaudeista joten suuseksin osalta en osannut huolestua.. ja sieltähän se sitten ilmeisesti tulikin.
Oireiden alettua menin suoraan lääkärille ja sain harmikseni tietää sairastavani herpestä. Minulla ei ikinä ole ollut edes huuliherpestä joten tieto on aika tavalla murskannut tämän hetkisen olotilani kaikkien fyysisten kipujen ohella, jotka ovat muuten Aivan Sietämättömät lääkityksestä huolimatta!!
En voi syyttää kumppaniani koska ei hänkään tiennyt voivansa tartuttaa minulle tautia, mutta silti tunnen jonkinlaista syvää katkeruutta... On muuten varmasti hienoa tutustua tulevaisuudessa miehiin ja kertoa että heipähei minun kanssani samassa paketissa tulee sitten sukupuolitauti.....Voi jäädä aika monelta tutustumiset siihen paikkaan...Olen aina omannut hyvän omantunnon ja tuntenut olevani kaunis normaali ihminen. Nyt tilanne on aivan toinen ja pelkään että eristäydyn muista ihan omasta aloitteestani koska pelkään muiden alkavan karttaa minua kuin ruttoa.
Seurustelu ei tällä hetkellä kiinnosta. Tuntuu jotenkin niin sekavalta vielä tämä kaikki. "Poikaystäväni" sanoo ymmärtävänsä kipujani mutta huomaan kuinka hän ei oikeasti tarkoita sitä. Pyysin häntä tuekseni päivystykseen koska en halunnut lähteä nöyryyttämään itseäni rakontyhjennykseen yksin, poikaystävääni kiinnosti enemmän kavereittensa menot. Tänään hän sitten lähtikin jo kaverinsa kanssa muille teille ja kuittasi minut sanomalla "Koitahan pärjätä".. Ymmärrän häntä koska tilanne voi olla hänellekin pelottava, mutta silti olen vihainen ja masentunut. Tuntuu kuin koko edessä oleva elämäni olisi murskattu. En halua joutua etsimään seuraa itselleni deitti sivustolta "kaikki herpeksen omaavat", tuntuu kuin olisi joku spitaalinen, likainen ja ala-arvoisempi kuin muut...
Silti kaiken tämän vuodatuksen jälkeen olen ollut helpottunut huomatessani etten ole yksin ja että niin moni kantaa virusta tietämättään. Ehkä tämä vielä iloksi muuttuu ja sulattelun jälkeen oppii elämään asian kanssa..
Toivottavasti tästä maasta löytyy sellaisia ihmisiä jotka ymmärtävät tilanteemme ja haluavat tutustua taudista huolimatta. Nainen 83, voimia sinulle ja koitetaan me "taudin kantajat" jaksaa uskoa parempaan tulevaisuuteen kaikesta huolimatta. Tämä on ikävää, mutta ei tälle minkään voi... Pakko se on oppia sulattamaan asia.
Älkääs nyt hyvät kanssa sisaret masentuko. Minä erosin 30-vuotta kestäneestä avioliitosta ja sitten seikkailin vähän. Sitten tuli rumia mollukoita alapäähän ja se oli kondylooma joka ei myöskään parannut koskaan. Saattaa aina silloin tällöin putkahtaa esille. nykyisellä puolisollani ei ole oireita mutta varmasti kantaa myös virusta. Kyllä me ollaan pärjätty sen kanssa.
Miän olen jo tietyiltä tiimoilta päässyt yli, (en siis ole päässyt yli yli, mutta se ENSI JÄRKYTYS , ne TODELLA TUSKAISET KIVUT ymym ovat kadonneet) ajatuksesta että minulla on Herpes. Mutta kertaalleen saanut hyvin järkyttävän reaktion mieheltä jonka kanssa tahtonut jo jotain muuta kuin pitää kädestä kiinni. Tämä reaktio herätti minut miten iljettävänä hän piti minua.. Naista jonka mies petti minua joka sen kautta on tartuttanut minut. Ja tiedän, olen lääkealalla töissä, että olen voinut kantaa tätä p-askaa vaikka viimeiset 13vuotta ennen ex - miestäni.. mutta sattumoisin naisella jonka kanssa EX -mieheni petti minua oli herpes, niin en mieti asiaa moisten muiden tiimoilta enää laisinkaan. Miehet ja niiden "vehkeet" voisivat suojautua hieman paremmin, vaikka kondoomikaan ei aina tältä taudilta suojaa. Seuraavassa suhteessa ( jota ei varmaan koskaan tule ) leikitään kondoomin kanssa loppuelämä.. ajatus rikkoo minut täysin, ettei kukaan tahdo minusta enää mitään suurempaa!
PAPA-koke EI tuo esille herpestä _ellei_ sen tutkimisesta kyseistä kokeesta ole erikseen sovittu, eli älkää nyt hyvät naiset luulko että PAPA-koe paljastaa herpeksen olemassa olon! Sen tuomat, samoin kuin kondylooman tuomat solumuutokset se paljastaa, mm.
Mitä nuo solumuutokset tarkoittavat?Tarkoittaako se syöpää tai kasvaimia?
Auttaako lääkitys Aclovir 200 mg torjumaan herpestä?
Altistaako herpes syövälle?Vastauksia kaivataan!
Minulla on jälkikontrolli vasta 6 kkn kuluttua ja kaikki tieto herpeksestä ja sen hoidosta olisi nyt tervetullutta!
Miten herpes reagoi,jos molemmat yhdessä kantavat virusta?Aktivoituuko se yhdynnässä?
PAPA-koehan on kohdunkaulan syövän seulontakoe. Eli kyllä, solumuutokset _voivat_ olla pahanlaatuisiakin.
HerpesKIN voi aiheuttaa solumuutoksia...
Herpes aktivoituu kellä mistäkin, esim. jos yleiskunto on huono vaikkapa sairastelun takia, niin silloin herpes saattaa aktvioitua, toisilla se aktivoituu kuukautisten aikaan, toisilla ilman mitään sen kummosempaa syytä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00713&p_haku=
"mutta silti olen vihainen ja masentunut. Tuntuu kuin koko edessä oleva elämäni olisi murskattu. En halua joutua etsimään seuraa itselleni deitti sivustolta "kaikki herpeksen omaavat", tuntuu kuin olisi joku spitaalinen, likainen ja ala-arvoisempi kuin muut...
Silti kaiken tämän vuodatuksen jälkeen olen ollut helpottunut huomatessani etten ole yksin ja että niin moni kantaa virusta tietämättään. Ehkä tämä vielä iloksi muuttuu ja sulattelun jälkeen oppii elämään asian kanssa."
Hei nyt vi.tu! Toivottavasti naureskelet näille kirjoituksilles myöhemmässä iässä..
Ei herran jesstas, ethän sinä nyt voi noin masentua herpeksestä! Herpesvirusta kantaa lähes jokainen suomalainen, kaikille se ei vaan oireile, sulla se oireilee ja thats it. Nyt lopetat tuon ruikuttamisen ja elät elämääsi ihan niinkuin ennen herpestä! Tai jos annat herpeksen muuttaa elämääsi ja alat sen takia masennella niin en voi sanoa kun että hienoa toimintaa sinulta!
helppo sun sanoo, et älä masennu! mulla alko herpeksen ensi oireet yli kuukaus sitte ja mä en oo ainakaan pystyny herpeksen takia elämään normaalia elämää! Mulla tullu uusia rakkuloita ku sieniä sateella. mun kaverit on mun takia joutunu soittaa ambulanssin, ku makasin vessan lattialla ja huusin ja itkin tuskasta! ja meni pitkään ennenku diagnoosi varmistu ni en saanu oikeita lääkkeitä ja rahaa menny paljon. jouduin jäämään töistä sairaslomalle. en oo pystyny kävelemään kunnolla, nukkumaan kipujen takia. ihan oleminenki ollut tuskaa. virtsaaminen ollu tuskaa ja muuta paskaa. hankala siin olla onnellinen ja ilonen, ku on niin kipee olo. et jos voisit olla vähättelemättä toisten kokemuksia! kiitos! ja tsemii kohtalotovereilleni :)