Koulussa olen ujo. Puheeni on melko epäselvää ainakin silloin kuin jännitän johtuen myös äänenmurroksesta. Ja änkytys lauseiden alussa, jonka olen kyllä oppinut vuosien varrella jotenkin kiertämään. Mutta nämä asiat nostavat suuni aukasemisen kynnyksen edes ''puolituttujen'' vieressä korkeaksi. Muutaman kaverin olen saanut yläasteen lopulla, mutta ei mikään porukka mikä hengaisi vapaa-ajalla jossain.
Nyt sitten liityin facebookkiin kuukausi sitten. Muutama ihminen minut on sinne lisännyt, muutama sukulainen ja n.15 omaa luokkalaista/kaveria/koululaista. Näistähän koulussa juttelen ehkä 5 kanssa.
Eihän tuossa viellä mitään mutta kun muilla onkin 500 kaveria siellä, vaikka koulussa hengaa muutaman saman tyypin kanssa aina. Ja sitten suurin osa väittää että on yli puolien kaveri, siis en itse edes ymmärrä miten ihmisellä voi edes olla kymmeniä kavereita, joiden kanssa juttelee aktiivisesti ja hengaa. Saati sitten sata tai satoja? Pari koulukaveria on liian vähän,tiedän, mutta onko lukiossa helppo sitten saada niitä?
Nyt sitten liityin facebookkiin kuukausi sitten. Muutama ihminen minut on sinne lisännyt, muutama sukulainen ja n.15 omaa luokkalaista/kaveria/koululaista. Näistähän koulussa juttelen ehkä 5 kanssa.
Eihän tuossa viellä mitään mutta kun muilla onkin 500 kaveria siellä, vaikka koulussa hengaa muutaman saman tyypin kanssa aina. Ja sitten suurin osa väittää että on yli puolien kaveri, siis en itse edes ymmärrä miten ihmisellä voi edes olla kymmeniä kavereita, joiden kanssa juttelee aktiivisesti ja hengaa. Saati sitten sata tai satoja? Pari koulukaveria on liian vähän,tiedän, mutta onko lukiossa helppo sitten saada niitä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei kaverien tai tuttujen määrällä ole niin väliä, vaan niiden laadulla.
Jos facebookissa on 500 kaveria ei sinne voi laittaa mitään henkilökohtaista tietoa, koska silloin kaikki on julkista.
Lukioon valikoituu hieman erilaisia oppilaita kuin ammattikouluun. Jos itse olet lukioainesta niin sitten voi olla helpompi löytää joku jonka kanssa ajattelee samoin.
Moro kaikille oon 16-v poika ja oon kans tosi yksinäine . On mulla yksi ystävä ja hän on myös todella hyvä ystävä tuntenut hänet ihan pienestä saakka. Nykyään hänkään ei kovin usein ulos tule johtuen harrastuksesta ja siitä , että sillä on myös muita kavereita . Välillä itku pääsee ku kattelen muita ihmisiä miten ollaan lähdössä ulos kavereiden kanssa . :( Koittakaa jaksaa muut yksinäiset.