Hei oikeasti osaako joku selventää miksi ruotsinkielisillä pitää olla kiintiöitä yliopistoihin? Ellei heillä olisi väestörekisterissä ruksia kohdassa äidinkieli = ruotsi, niin he eivät tätä kiintiöetua saisi. Mikä siinä rastissa tekee tällaisesta ihmisestä positiivisen syrjinnän arvoisen?
Onko tämä käsi sydämellä mielestänne missään määrin reilua? Mitä haluasit sanoa sellaiselle opiskelijalle, joka työllä ja tuskalla on saanut paljon paremmat pisteet mutta jäänyt ulos vain kiintiöiden takia? Voiko tällaista kiintiöpaikkaa vastaanottaa ilman häpeää? Miksi positiivista syrjintää harjoitetaan näin härskisti juuri suomenruotsalaisten kohdalla kun heillä on muutenkin suhteettoman paljon aloituspaikkoja?
Onko tämä käsi sydämellä mielestänne missään määrin reilua? Mitä haluasit sanoa sellaiselle opiskelijalle, joka työllä ja tuskalla on saanut paljon paremmat pisteet mutta jäänyt ulos vain kiintiöiden takia? Voiko tällaista kiintiöpaikkaa vastaanottaa ilman häpeää? Miksi positiivista syrjintää harjoitetaan näin härskisti juuri suomenruotsalaisten kohdalla kun heillä on muutenkin suhteettoman paljon aloituspaikkoja?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Eikä ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.
ylös
Suomen Ruotsinkielisten asema oli ratkaiseva tekijä, kun Ruotsilta pyydettiin tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Perustuslakiin oli kirjattava ruotsinkielisten oikeudet ja velvoite niiden turvaamiseksi.
Ruotsinkielinen väestö oli 1809 lähtien menettänyt erityisasemaansa hallinnossa, koulutuksessa, kulttuurissa: tapahtui mahdottomuus, eli suomenkieli nousi kirjallisuuden, kultturin ja hallinnon kieleksi. Ja samalla oli vaarana, että alempiarvoinen suomenkielinen rotu sekaantuisi ruotsinkieliseen rotuun.
Eli kyse on kiristyksellä saatu ehto itsenäistymiselle: yleinen oikeusperiaatehan on, että sopimus jonka sisältö on syntynyt kiristyksen tuloksena on mitätön. Eli jos ilman kiristystä ei tunnustettuja etuoikeuksia olisi myönnetty voitaisiin tällä perusteella tehdä perustuslaki mitättömäksi.
Nyt perustuslain oikeuksista tuntuu, että vain ruotsinkielen asema on turvattu: lähes kaikista muista oikeuksista voidaan ongelmitta päättää toisin.
Vääryyteen ei pidä alistua: etuoikeuksien purkaminen ei saa johtaa kostotoimiin, mutta oikeudenmukaisuudesta ei pidä tinkiä.
Rasistiseen syrjintään johtavat käytännöt on purettava.
Yksi keinohan olisi kieltäytyä ruotsinkielen opetuksesta kokonaan. Katsotaan sitten voiko yliopistot ja korkeakoulut riistää kielitaidon puutteen perusteella opinto-oikeuksia.
NINEL
Miten näillä kiintiöopiskelijoilla on otsaa ottaa vastaan näitä kiintiöpaikkoja, kun he samalla tietävät, että se on riistetty joltain toiselta opiskelijalta vain hänen äidinkielen (enemmistön kielen takia)? Emmekö me ole lähtökohtaisesti saman arvoisia sekä suomen- että ruotsinkieliset? Mikä tässä maassa menee vikaan jos ruotsinkielisten kiintiöpaikat poistetaan? Emme voi lähteä siitä ajatuksesta, että vähemmistölle olisi aina ja kaikkialla samat edellytykset toimia omalla kielellään kuin enemmistöväestöllä. Tällaiseen ajatteluun tai malliin ei mm. Ruotsissa ole tunnustetusta varaa.
"Hei oikeasti osaako joku selventää miksi ruotsinkielisillä pitää olla kiintiöitä yliopistoihin?"
Helppoa. Syy pilee suomenkielisten heikossa kielitaidossa. Tämä johtaa siihen että ruotsinkielisille peruspalveluiden saatavuus on heikkoa.
Mekanismi: Kun molempia kielityhmiä koulutetaan suhteessa yhtä palon luulisi peruspalveluidenkin toimivan tasapuolisesti, mutta näin ei käy. Ruotsinkieliset näet palvelevat muitakin kuin omiaan. Itse asiassa ruotsinkieliset palvelevart enemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä, mutta suomenkieliset eivät kykene palvelemaan ruotsinkielisiä. Siksi palvelutarjonta on riittämätön. Tämä on vastoin perustuslakia. Yksi keino, mutta vain yksi, on koluluttaa enemmän ruotsinkielentaitoisia.
Siihen kiintiöt perustuvat. Peruspalveluiden saatavuusvajeen kaventamiseen. Tasapuolisuuteen emme tietenkään näilläkään keinoin päästä, mutta se on vähemmistön kohtalo.
"Ellei heillä olisi väestörekisterissä ruksia kohdassa äidinkieli = ruotsi, niin he eivät tätä kiintiöetua saisi. "
Väärin. Jos olet käynyt ruotsinkielisen lukion sinut luokitellaan pääsykokeissa ruotsinkieliseksi, ja pääset mukaan ilman kielikoetta. Jos olet käynyt suomenkielistä lukiota pääset mukaan jos kielikokeessa osoittat riittävää taitoa jotta voisit seurata ruotsinkielistä opetusta ja/tai palvella myös ruotsiksi.
"Onko tämä käsi sydämellä mielestänne missään määrin reilua?"
Ei. Tämä ei korjaa peruspalvelusaatavuutta tarpeeksi, mutta niin käy aina vähemmistölle.
"Mitä haluasit sanoa sellaiselle opiskelijalle, joka työllä ja tuskalla on saanut paljon paremmat pisteet mutta jäänyt ulos vain kiintiöiden takia?"
Kiintiööitä on Helsingin yliopistossa lääkikseen ja oikikseen. Kiintiöpaikkojen vaatimukset ovat kovemmat kuin suomenkielisiin muihin yliopistiohin. Eli suomenkielentaitoinen pääsee taas helpommalla! On se niiiiiiiiiiiiin väärin.
"Voiko tällaista kiintiöpaikkaa vastaanottaa ilman häpeää?"
Miksi joku häpeäisi kielitaitoa?
"Miksi positiivista syrjintää harjoitetaan näin härskisti juuri suomenruotsalaisten kohdalla kun heillä on muutenkin suhteettoman paljon aloituspaikkoja? "
Mistäköhän nyt puhut? Onko sinulla mittään havaintoja siitä miten suppea kolutustarjonta tarjonta on ruotsinkielisille? Siis ihan alakoulusta yliopistoihin. Kannattaisi katsoa koknaisuutta eikä takertua yksityiskohtiin.
Opetelkaa hurrit palvelemaan itse itseänne, niin ei tarvitse huonolla menestyksellä yrittää pakottaa siihen itseänne yli 20-kertaa suurempaa palvelureserviä. Sinä voisit toimia mallina ja mennä töihin sen sijaan, että provoat täällä (taidat tosin jo valmiiksi olla jossain kiintiösuojatyöpaikassa ja surffaat suomalaisten laskuun).
Arvoisa rautaako! Kyllä suomenkielisten kielitaito on parempi kuin monen ruotsalaisen. Olen ollut mukana monessa yhteispohjoismaisessa komiteassa ja minun piti opettaa ruotsalaisia tohtorismiehiä kirjoittamaan ruotsinkielistä raporttia, kun he eivät osanneet omaa äidinkieltään kunnolla.
Palvelut voidaan järjestää vaikka puhelimella , jokaisessa valtion ja kunnanvirastossa. Tehdään niinkuin Ruotsi jokaisella vähemmistökielellä on virallinen "puhelintunti" Kellonaikoineen ja viikonpäivineen. Jos haluat omakielistä palvelua, soitat silloin..;-) Muutoin kannattaa opetella, maan pääkieli.! Uskomaton väite paskiainen, vai suomenkielisten heikossa kielitaidossa.? Älä unta nää, suomenkieliset lopettavat vielä pakko-ja virkamiesruotsin ja aiheeesta. Loppuu tää rasistointi. Sitä paitsi demokratiaa on paikat väestön prosentin n.5% mukaan kaikkiin kouluihin. Eikä positiivista syrjintää ole olemassakaan, on vain syrjintää kielen takia..!
Rautaako horisee jälleen kerran mitä sylki suuhun tuo.
"Hei oikeasti osaako joku selventää miksi ruotsinkielisillä pitää olla kiintiöitä yliopistoihin?"
Helppoa. Syy pilee suomenkielisten heikossa kielitaidossa. Tämä johtaa siihen että ruotsinkielisille peruspalveluiden saatavuus on heikkoa.
Eli pakkoruotsi on suomenkielisten heikon kielitaidon syytä? Olisiko motivaatiolla, sen puutteella tai koko asetelmassa mielestäsi tarkistettavaa? Peruspalvelujen on täysin normaalia ollakin heikompia 5% väestölle kuin 90% väestölle.
Mekanismi: Kun molempia kielityhmiä koulutetaan suhteessa yhtä palon luulisi peruspalveluidenkin toimivan tasapuolisesti, mutta näin ei käy. Ruotsinkieliset näet palvelevat muitakin kuin omiaan. Itse asiassa ruotsinkieliset palvelevart enemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä, mutta suomenkieliset eivät kykene palvelemaan ruotsinkielisiä. Siksi palvelutarjonta on riittämätön. Tämä on vastoin perustuslakia. Yksi keino, mutta vain yksi, on koluluttaa enemmän ruotsinkielentaitoisia. Siihen kiintiöt perustuvat. Peruspalveluiden saatavuusvajeen kaventamiseen. Tasapuolisuuteen emme tietenkään näilläkään keinoin päästä, mutta se on vähemmistön kohtalo.
Väite kuuluisi "suomenkieliset eivät koe tarpeelliseksi palvella ruotsinkielisiä". Tähänkö ovat vain kielikiintiöt ratkaisu? Olisiko järkevää opiskella suomenkieli tai sitten käyttää tulkkausta. Pakkoruotsi on järjesttömin ratkaisu poistamaan palvelunsaantiongelmaa.
"Ellei heillä olisi väestörekisterissä ruksia kohdassa äidinkieli = ruotsi, niin he eivät tätä kiintiöetua saisi. "
Väärin. Jos olet käynyt ruotsinkielisen lukion sinut luokitellaan pääsykokeissa ruotsinkieliseksi, ja pääset mukaan ilman kielikoetta. Jos olet käynyt suomenkielistä lukiota pääset mukaan jos kielikokeessa osoittat riittävää taitoa jotta voisit seurata ruotsinkielistä opetusta ja/tai palvella myös ruotsiksi.
Oikein: Ei pitäisi riippua siitä mitä lukiota kaksi ihmistä on käynyt jos heillä on eri arvoinen lähtökohta hakea opiskelemaan. Toinen pääsen kiintiöpaikalle ja toinen ei. Eli se ruksi väestörekisterissä tai ruotsinkielinen lukioko antaa oikeuden syrjiä suomenkielistä suomeksi opiskellutta hakijaa?
"Onko tämä käsi sydämellä mielestänne missään määrin reilua?"
Ei. Tämä ei korjaa peruspalvelusaatavuutta tarpeeksi, mutta niin käy aina vähemmistölle.
Rautaako ei ota kantaa kysymykseen vaan kääntää sen itsekkäästi koskemaan omia palveluitaan. Ellei palveluita saa ruotsiksi, jää ilman zumba-tuntia. Opiskelupaikan varastaminen kiintiöllä taas on oikeusmurha ja sotii tasa-arvoa vastaan.
"Mitä haluasit sanoa sellaiselle opiskelijalle, joka työllä ja tuskalla on saanut paljon paremmat pisteet mutta jäänyt ulos vain kiintiöiden takia?"
Kiintiööitä on Helsingin yliopistossa lääkikseen ja oikikseen. Kiintiöpaikkojen vaatimukset ovat kovemmat kuin suomenkielisiin muihin yliopistiohin. Eli suomenkielentaitoinen pääsee taas helpommalla! On se niiiiiiiiiiiiin väärin.
Ruotsinkielinen hakija siis pääsee todistetusti kiintiöillä Helsingin yliopistossa lääkikseen ja oikikseen suomenkielistä hakijaa helpommin. Onko tämä reilua, Rautaako?
"Voiko tällaista kiintiöpaikkaa vastaanottaa ilman häpeää?"
Miksi joku häpeäisi kielitaitoa?
Rautaako väistää taas pelkurimaisesti kysymyksen horinoillaan. Vastaa kysymykseen, onko kiintiöpaikalla paremman opiskelijan syrjiminen mielestäsi häpeällistä? Tiedätkö muuten mitä on häpeä?
"Miksi positiivista syrjintää harjoitetaan näin härskisti juuri suomenruotsalaisten kohdalla kun heillä on muutenkin suhteettoman paljon aloituspaikkoja? "
Mistäköhän nyt puhut? Onko sinulla mittään havaintoja siitä miten suppea kolutustarjonta tarjonta on ruotsinkielisille? Siis ihan alakoulusta yliopistoihin. Kannattaisi katsoa koknaisuutta eikä takertua yksityiskohtiin.
Niin, kannattaako ruotsinkielisten lukkiutua karsinoihinsa eli omiin koulurakennuksiinsa vai pitäisikö yhdistää koulut jotta kaikilla olisi OIKEASTI mahdollisuus tasa-arvoisina hakea ilman kiintiöitä opiskelupaikkoja.
Ymmärtäisin, jos ruotsinkielisillä olisi kiintiöitä esimerkiksi sairaanhoitoon tai poliisiin ja jos oikeustieteellisen ja lääketieteellisen kiintiöt toisivat palveluita ruotsinkielisille seuduille, mutta kun kiintiökoulutus ei noudata palvelutarvetta eikä kiintiökoulutetuilla ole halua palvella niissä paikoissa, joihin heitä on ajateltu, ei kiintiöperiaate toimi.
Olisiko kuitenkin niin, että kiintiökoulutuksella halutaan varmistaa, että ruotsinkielisillä on erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua. Tältä se näyttää.