Olin mukana Tallinnassa seiskaluokkalaiseni luokkaretkellä. Osa pojista (joilla ei ollut omia vanhempia mukana) oli ainakin väittämänsä mukaan käynyt pornokaupassa. Oma poikani pyöri (omasta halustaan) koko ajan minun kanssani, joten hän ei siellä käynyt. Ja mielestäni 13-vuotias ehtii myöhemminkin. :)
En alkanut pojalleni kauhistella pornokauppaa, mutta selitin pornojuttujen olevan yhtä "totta" kuin Lumikki tai Tuhkimo. Samalla kerroin, että usein niissä annetaan ymmärtää, että "kaikki olisivat kaikkien kanssa". Selitin pojalle, mitä käytännön harmia sängystä toiseen hyppäämisestä saattaisi tulla: esimerkiksi kysäisin pojalta, mitä sitten, jos kortonki hajoaisi ja tyttö tulisi raskaaksi. Abortti, sanoi poika. Minä totesin siihen: "Kuulepas: jos tyttö on itsepäisesti sitä mieltä, että hänhän ei aborttia tee, niin sinä poika maksat kiltisti ja mukisematta elatusapua seuraavat 16-18 vuotta." Roope Ankka on tuhlari verrattuna poikaani, joten katsoin parhaaksi selittää tuonkin asian. Poika tosin mietti, että ehkäpä hän voisi kiinnittää huomiota kortonkien laatuun. ;)
Tein myös pojalle selväksi olevani sitä mieltä, että seksi on kivempaa silloin, kun tuntee jo toistakin osapuolta, jolloin kumpikin tietää, mistä toinenkin tykkää ja osaa toimia sen mukaan.
Olikohan tuo pahastikin opastettu? Isäntä ei meillä juuri ota kantaa noihin asioihin. Olen saanut hänet vastaamaan muutamiin poikieni (meillä on 2 poikaa, 11 ja 13 v) eikä yhtään tyttöä) kysymyksiin toteamalla, että minä en naisihmisenä voi millään tietää. ;) Vai mitä te isät mietitte, mitä poikien pitäisi tietää - ja oletteko valmiit itse kertomaan vai toivotteko vaimonne kertovan? Minusta näyttää, että mieheni ei taida olla kovin helppoa kertoa noista jutuista lapsilleen, joten olen itse kertonut. Tosin sillä lailla mieheni kuullen, että hän voi halutessaan sanoa, että "ei se kyllä noin ole". Ja kyllä hän kertoo omalla tavallaan, mistä on kyse. Esimerkiksi selittää pojille, mitä tietty "hävytön" sanasto tarkoittaa. Ei latelemalla itse hävyttömyyksiä vaan kysymällä, ymmärtävätkö pojat, jos joku puhuu vaikkapa "uivista nakeista".
Siis tuossa meidän perheemme työnjako asiassa. Meniköhän paljonkin metsään?
En alkanut pojalleni kauhistella pornokauppaa, mutta selitin pornojuttujen olevan yhtä "totta" kuin Lumikki tai Tuhkimo. Samalla kerroin, että usein niissä annetaan ymmärtää, että "kaikki olisivat kaikkien kanssa". Selitin pojalle, mitä käytännön harmia sängystä toiseen hyppäämisestä saattaisi tulla: esimerkiksi kysäisin pojalta, mitä sitten, jos kortonki hajoaisi ja tyttö tulisi raskaaksi. Abortti, sanoi poika. Minä totesin siihen: "Kuulepas: jos tyttö on itsepäisesti sitä mieltä, että hänhän ei aborttia tee, niin sinä poika maksat kiltisti ja mukisematta elatusapua seuraavat 16-18 vuotta." Roope Ankka on tuhlari verrattuna poikaani, joten katsoin parhaaksi selittää tuonkin asian. Poika tosin mietti, että ehkäpä hän voisi kiinnittää huomiota kortonkien laatuun. ;)
Tein myös pojalle selväksi olevani sitä mieltä, että seksi on kivempaa silloin, kun tuntee jo toistakin osapuolta, jolloin kumpikin tietää, mistä toinenkin tykkää ja osaa toimia sen mukaan.
Olikohan tuo pahastikin opastettu? Isäntä ei meillä juuri ota kantaa noihin asioihin. Olen saanut hänet vastaamaan muutamiin poikieni (meillä on 2 poikaa, 11 ja 13 v) eikä yhtään tyttöä) kysymyksiin toteamalla, että minä en naisihmisenä voi millään tietää. ;) Vai mitä te isät mietitte, mitä poikien pitäisi tietää - ja oletteko valmiit itse kertomaan vai toivotteko vaimonne kertovan? Minusta näyttää, että mieheni ei taida olla kovin helppoa kertoa noista jutuista lapsilleen, joten olen itse kertonut. Tosin sillä lailla mieheni kuullen, että hän voi halutessaan sanoa, että "ei se kyllä noin ole". Ja kyllä hän kertoo omalla tavallaan, mistä on kyse. Esimerkiksi selittää pojille, mitä tietty "hävytön" sanasto tarkoittaa. Ei latelemalla itse hävyttömyyksiä vaan kysymällä, ymmärtävätkö pojat, jos joku puhuu vaikkapa "uivista nakeista".
Siis tuossa meidän perheemme työnjako asiassa. Meniköhän paljonkin metsään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan järkevältä vaikutat :)
Kerro sinä sitten, jos miehesi ei osaa. Normaalimoraali ilman siveyden sipulia ja yltiöpäistä tee-mitäs-lystäät -asennetta on varmaankin tervein perusta rakentaa lapsilleen tulevaisuutta.
Itse olen "ihan pikkasen" eri tilanteessa ja tässä olisi toisinaan hyvät neuvot kalliit. Pojasta ei ongelmaa - vuoden nuorempi kuin sinun ja toisinaan keskustelemme "miesten kesken" - mutta mitä helkkaria selvennän tyttärelleni, kun hän on opastuksen tarpeessa?
Mitä voi viikonloppuisä tehdä, kun lasten äiti on kyvytön keskustelemaan ja minulla ei ole harinettakaan siitä, mitä lapsille on arkikodissaan seksuaalisuudesta puhuttu - jos ylipäätään mitään on edes puhuttu?
...selvittää tytöllesi asioita miehen kannalta. Siis itse kukin asia siinä vaiheessa kun se sopivasti sattuu esille - esim silloin kun telkkarista tulee jotain asiaan liittyvää tms, voit todeta että tuo ei päde normaalielämässä tai jos niin tekisi aikuisten oikeasti, siitä voisi koitua sitä tai tätä harmia/iloa... Tai jotain tuon tapaista. Voit tehdä hänelle selväksi miehistä näkökulmaa (tiedät varmaan miehenä, mihin tyttöä kannattaa kannustaa ja mistä häntä voisi varoitella miesten kanssa). Ja jos pohdit, tietääkö tyttö sitä tai tätä, voit jossain sopivassa saumassa "ohimennen" ottaa selvää asiasta. Esimerkiksi jonkin sanan tai ilmaisun (homo, lesbo, raskaus, kuukautiset, terveyssiteet) tullessa esille (esim kuulette kaupassa tai telkkarista toisten puhuvan), voit vaikka kysäistä tytöltäsi, tietääkö hän, mitä hänen kuulemansa tarkoitti. Tai jos hänellä välähtää vastaavassa tilanteessa epätietoinen ilme, voit ottaa asian puheeksi.
Siis hae sopivia tilanteita esim edellämainituista. Voit vaikka jollain lyhyellä kysymyksellä/kommentilla tarkistaa, näyttääkö tyttö kiinnostuneelta aiheesta. Jatka sitten sen mukaan, miten kiinnostusta riittää. Kun kiinnostus loppuu, lapsi yleensä alkaa touhuta omiaan. :)
Tai ostaa kaupasta kirjan. Oma poikani on 11, kohta 12v. ja sai vanhemmiltaan joululahjaksi kirjan nimeltä "legopalikoista leopardikalsareihin". Kirja on ehkä tarkoitettu pojille, mutta paljon asiaa myös tytöille. Parasta antia kirjassa on se, että siinä asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, niin kuin nuorista tuntuu hyvältä. Kirjan ovat kirjoittaneet Väestöliiton asiantuntijat, joten mitään huuhaata siinä ei ole.
En ole kysellyt, joko on lukenut, vaan ajattelin, että ehkä hän itse tarttuu kirjaan, kun asia alkaa niin paljon kiinnostaa.
Muuten, onko tyttärelläsi kummitätiä tai muuta läheistä naista, joka voisi häntä valistaa ja keskustella rauhallisesti ja luottamuksellisesti?
Kiitti kumpaisellekin.
Kyllä tämä tästä lutviutuu. Pitääskin muuten vilkaista, mitä tuo kirja pitää sisällään. Epäilen, että "ei mitään uutta auringon alla", mutta se hyvä puoli siinä olisi, että nuoret voisivat tutustua siihen juuri silloin, kun heitä itseään kiinnostaa ja minä säästyisin siltä, että kuunnella "tuntosarvet" herkkänä, koska olisi keskustelun aika. Keskusteluhan meillä ei ole mikään pulma, mutta se, milloin... Kirjavinkki varmaan sopii vastineeksi Eilankin kysymykseen - vai mitä.
Aika hölmöä tavallaan, että vkl-isä täällä stressailee, mutta kun sitä haluaisi lapsiaan säästää turhilta ikävyyksiltä. Vaikka sanotaan, että "tieto tuskaa lisää", nyt ahistaa kyllä tietämättömyys. Että kun pääsis kärpäsenä kattoon katsomaan, mitä siellä lasten arkikodissa oikein oikeasti puhutaan ja puuhataan.
Hmh... juu on tyttärelläni läheinen naishenkilö... äitini. Sattuneesta syystä vain en oikein ole viehättynyt ajatuksesta, että juuri hän olisi se opin lähde. Rauhallisuutta ja luottamuksellisuutta löytyy kyllä, mutta dinosaurusten aika meni jo :)
Tuo kirja voisi olla ihan hyvä systeemi. Voithan sen _halutessasi_ laittaa esille sillä lailla, että voit vaikka vaivihkaa katsoa, onko kirjaa luettu (jotenkin niin, että sitä ei saa _täsmälleen_ samaan asentoon, mutta sen ei passaa paljastua lapsille - muuten eivät uskalla siihen koskeakaan ;)).
Enkä itsekään olisi jättänyt lasteni sukupuolivalistusta omille vanhemmilleni. :) Itse tiedän, miten haluan perustella asiat lapsilleni.
Eikä stressaamisessasi mitään hölmöä ole, päinvastoin: kannat vastuuta lapsistasi niin kuin kunnon isän kuuluu.
Yksi vinkki: muista kertoa tyttärellesi, että hän on mielestäsi "hieno neiti" (hänen iästään riippuu, millä keinoilla ja sanoilla sen kerrot). Väittävät, että isän hyväksyntä on murkkuikäisellekin tytölle tärkeää siinä mielessä, ettei sitä tarvitse sitten lähteä hakemaan vääriltä tahoilta. En tarkoita, että sinun pitäisi jatkuvasti hokea hänen hienouttaan, mutta jos näet hänet esim. ihan fiksusti pukeutuneena, ehkäpä isän kommentti voisi olla tervetullut (murkkuikäisen kanssa tietysti on hyvä pitää kieli keskellä suuta, millä sanakäänteillä asian ilmaiset, mutta ei kannata pelästyä vaikka tyttö rähjäisi - joskus pitää peittää se, että isän kannanotto miellytti kuitenkin ;)) - tai jotain tuontapaista. Ja jos joudut esimerkiksi kieltämään häneltä jonkun menon, voit ihan suoraan kertoa näkemäsi vaarat (tyyliin "noin nätille tytölle voi käydä niin ja näin, tiedätkös miten miehet helposti lukevat tuollaista pukeutumista/käyttäytymistä" tms).
Käyppäs lainaamassa kirjastosta kirja nimeltään "SEXPÄKKI" tai jotain sellaista. Se on alivaltiosihteereiden Jyrki Liikalan (muistaakseni)tekemä kirja, jossa kerrotaan seksi asioita pojille. Se on tosi makee kirja.