minulla on etelä-Lapissa 50 metriä pitkä ent. koulukiinteistö. Paljonko sen katolta saisi sähköä nykyisillä laitteilla ja mistä niitä voi hankkia.
nimierkki "sähköyhtiöitä elättämään kyllästynyt" vaikka onhan tuossa tuo omakin pärstä näkyvillä.
Tulin tänne, kun uskon, että täällä on henkilöitä, joilla on asiantuntemusta ja kokemusta.
nimierkki "sähköyhtiöitä elättämään kyllästynyt" vaikka onhan tuossa tuo omakin pärstä näkyvillä.
Tulin tänne, kun uskon, että täällä on henkilöitä, joilla on asiantuntemusta ja kokemusta.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Sähköä saat (paneeleja mahtuu) enemmän kuin tarvitset, kysymys onkin että paljonko tarvitset. Minkälaisia koneita & laitteita aurinkosähköllä pitää pystyä pyörittämään?
Minkälainen vuosikulutus teillä on ollut tähän saakka?
ajattelin myydä ja aloittaa uutta aikaa ihan tosissani. Oma kulutus on noin vajaat 10 000 vuodessa.
Mutta miksi tuota kattoa ei voisi laittaa kannattamaankin. Kun kiinteistön ylläpito on kuitenkin kallista, ja pitäisin ajatusta innovatiivisesti tärkeänä.
Jotenkin vaan tuli tänään mieleen, että muutos ei tule, vaan se on tehtävä. Ja nyt olen ottamassa selvää sen mahdollisuuksista.
Et saa ympärivuotisesti paneleista sitä mitä tarvitset käyttösähköön.. Lienee tyhjentävä vastaus? Vuodessa Etelä-Lapissa on 850-1000 tuntia jolloin paneli tuottaa nimellistehonsa mukaisesti. esim. 5kWp:n paneliryhmä tuottaa n. 4000-5000kwh vuodessa.
Akuston ylläpito on suurissa järjestelmissä todella kallista. Mutta jos vielä mietit kuitenkin tätä vaihtoehtoa jää sinulle mahdollisuus syöttää ylijäämä sähköverkkoon tosin tässä on sähköyhtiöillä monenlaista käytäntöä. Osa on kovin avuliasta ja osa kieltäytyy heti. Ylijäämästä joka dumpataan verkkoon ei käytännössä koskaan saa minkäänlaista korvausta vielä tänäpäivänä.
Esimerkkejä edullisista pakettihinnoista löytyy vaikka http://www.photovoltaik-shop.com/komplettanlagen-c-25.html
Paimiossa on olemassa omakotitalo joka tuottaa osan sähköstään aurinkovoimalla http://www.kolumbus.fi/peimari.mc/ tilastoinnista voit katsoa miten tuottoa tulee vuodenaikaan nähden viikko viikolta ja näin saada kuvaa kannattavuudesta. Kuitenkin loppupeleissä joutuisit olemaan sähköyhtiön lypsylehmänä.
paljonko tuohon saa olla paneeleita, että ei saa?
Kysymys oli paljonko katolta voisi teoreettisesti tuottaa sähköä.
Mielestäni et vastannut kysymykseeni.
Ehkä joku toinen voisi sen tehdä.
Katon pituus 50m, oletetaan kattoviiste harjalta räystäälle 8m, tämä tekee 400m2/puoli, yhteensä 800m2.
Nykyisillä paneeleilla saanee hyvissä sääoloissa noin 120W /m2.
ELI 800M2 X 120W/M2=9.6kW
Tuli pilkkuvirhe, eli 96kW kokonaisteho.
kiitos Immo!
minua asia kiinnostaa sekä teoreettisesti, että käytännöllisesti.
Ajattelen, että miten paljon meillä onkaan maaseudullakin, jossa itse asun tälläistä potentiaalia energiantuotanto-mahdollisuutta olemassa.
Olisiko sillä mitä merkitystä, jos tällaisista katoista tehtäisiin tuotantolaitoksia. Entä maaseudun navetat?
Mielestäni kyse on laajemmastakin mahdollisuudesta kuin omastani.
Ainakin aion viedä omalta osaltani asiaa eteenpäin.
Vielä sitten kiinnostaa yksi asia, kun meillä, näin kesällä aurinko paistaa pohjoisestakin, riittäisikö siitä tehoa mihinkään?
Kiitos mielenkiinnosta. Yritän itsekin katsoa, mitä netistä löydän.
Siellä oli ainakin Saarijärvellä joku koulu yhteisessä projektissa Jyväskylän yliopiston kanssa
800-1000 tuntia vuodessa aurinkopanelit tuottavat nimellistehonsa mukaisesti. Kuten edellä laskettiin paneleiden tehoksi vajaa 96kWp jolloin tuotto vuodessa on 77 000-96 000 kwh.
Tuollaisen 96kWp panelijärjestelmän hinta kipuaa sinne 200 000 euron paikkeille kaikkineen kuluineen jos itse teet kaiken. Sitten kannattaa muistaa se että tuotto tulee silloin kun energian hinta on muutenkin huonoa tällä hetkellä hinta näytti olevan 51,15 euroa MWh.
Ei siinä mitään jos on laittaa yli 200 000 kiinni johonkin niin silloin voi omat saada pois mutta lainarahalla kannattaa unohtaa.
Niin edellä et ilmeisesti ymmärtänyt että joudut ostamaan sähkön normaali hinnalla siirtomaksuineen 7700-8000 tuntina vuodessa.
totta kai minä "ymmärrän" mitä maksan, mutta mulla vain ymmärtäminen käy asioihin tutustumisen kautta
katsotaan ensin
jos tuon tuoton saa myytyä hintaan 51,15 euroa, niin paljonko se tekee? Jo 70 000 laskettuna 35 000 vuodessa.
Laskinko väärin?
en ole niin perehtynyt noihin laskelmien tekemiseen, mutta näyttää kannalttavalta sijoitukselta.
Miten paljon näillä tyhjillä koulujen ja navettojen katoilla voitaisiin tuottaa?
Eikös meillä valtio tue kaikkia hyviä yrityksiä? Etenkin näi yleishyödyllistä?
1MWh = 1000kWh
Ei kyse ole mistään tuottoisasta bisneksestä. Jos oletetaan että sijoitat paneleihin sen 200 000 euroa ja vuodessa saat myytyä jos saat myyntisopimuksen aikaiseksi sähköyhtön kanssa saat vuodessa pörssihinnan mukaisen korvauksen jokaisesta tuotetusta kWh:ta. Kesäisin hinta pyörii 60-45 euron paikkeilla ja keskihinannan olessa 52 euron paikkeilla MWh tuntia kohden. Oma keskimääräinen kulutuksesi kun otetaan pois 77-96 MWh saadaan n. 76-95MWh jolloin rahallisesti hyödyt vuodessa laitteiston tuotosta 4000-5000 euroa. Tätä summaa kuitenkin syö vielä kuluttamasi sähkö aikoina jona panelit eivät tuota kulustasi kattavaa tuottoa jolloin puhutaan 3000-4000 euron rahallisesta tuotosta. Tästä menee lisäksi muita kuluja lisäksi.
Jos kyse olisi hyvästä bisneksestä olisi kovin monella jo panelit katolla.
Niin tottahan sinulla löytyy sitten sähköliittymä lähes 100kw tehoiselle voimalalle pitää olla oman kokoinen liittymä. Sen kustannuksista kannattaa kysellä sähköyhtiöstä ja voi olla ettei koulurakennuksessa ole riittävän suuria pääsulakkeita jolloin tulee vastaan tilanne jolloin pitää sitten liittymätyyppi vaihtaa.
tuota, minulla on oma kulutus vuodessa alle 10 000 kilovattituntia,mtäs sillä saadaan?
luulisin, että tässä olisi valmiina paikka 75 kw sulakkeille, kun on aikoinaan ollut pitkä jono rakennuksia koulukäytössä
Liittymäsi pääsulakkeet pitää olla vähintään 50A mieluiten 63A.
Seuraava ongelma on jo sitten pääsulakkeiden jälkeen. Yleensä muuntaja on 60kVA kokoinen jolloin se rajoittaa voimalan kokoa. Toki sähköyhtiö voi vaihtaa muuntajan isompaan mutta se voi olla että kustannuksia siittä sinulle syntyy.
Mutta ennen kuin enemmän innostut niin kannattaa olla yhteydessä paikalliseen verkonhaltiaan ja mitä mieltä he ovat ja mitä he kaipaavat. Ole valmis sitten siihen että jos laitteisto aiheuttaa ongelmia verkossa olet korvausvelvollinen kokonaisuudessaan aiheutuneista kuluista.
Itse tekisin homman niin että laittaisin katolle 1-3kWp voimalan ja lisäksi muutaman kymmenen neliötä putkikeräimiä joilla saisi rakennuksen pidettyä suurimman osan vuodesta lämpimänä. Tälläainen olisi tapauksessasi paljon taloudellisempi ja tuottoisampi pitkässä juoksussa.
kiitos hyvistä vinkeistä.
asia on minulla joka tapauksessa työn alla
ihan "esimerkinkin" vuoksi, mutta muutenkin, kun ajattelen tuota energiakysymystä
tuo ampeerikoko tuntuu tutulta
Jos sinulla on ylimääräistä niin en estele yhtään päin vastoin kannustan. Toin vain näitä faktoja esille mitkä on realiteetit.
Asia vähän samoin kuin tuulivoimaloiden kanssa. Tuulivoimalan omistaja on iloinen vain kun tuulee samoin panelisti on iloinen vain kun on aurinkoista.
Sitten kun sähköstä maksetaan 25cent kWh ja paneleiden hinta wattia kohden on alle euron voidaan jo sanoa että isot panelilaitokset ovat kannattavia. Kannattaa ennemin ottaa harrastuspohjalta koko toiminta ja eikä ottaa niin vakavasti. Ainakaan vielä.
mitä arvelet tästä linkistä ja tekijän kokemuksista?
http://aurinkolanka.blogspot.com/2011/02/milloin-se-aurinko-maksaa-sulle.html?showComment=1307875927157#c61694901482895630
Oikealla mitoituksella on ihan realistinen mahdollisuus jopa 60% lämityskustannusten leikkaamiseen sisältyen lämmin käyttövesi. Tuollainen 40% on ihan sellainen jota on taloudellista mielessä kannattavaa pyrkiä mutta sen yli mentäessä kustannukset nousevat ja mukaan tulee ongelmia kesäisin jolloin ylituotantoa voi syntyä. Lisäksi aurinkokeräimen pumput on syytä kytkeä upsiin sillä sähkökatkoksen sattuessa aurinkoisella säällä jo viidessä minuutissa voi tulla tuhoja aikaiseksi ellei neste kierrä järjestelmässä.
Käytännössä putkiaurinkokeräimen käyttöaika on n. 8-9kk vuodessa. Täällä Etelä-Lapissa voidaan pitää 8kk vuodessa jolloin putkikeräimet tuottavat jotain jolla on merkitystä energiataloudellisesti. marras- helmikuun väli on käytännössä tuotollisesti keräintenosalta merkityksetöntä mutta loppuvuosi riittää suurimmaksi osaksi kattamaan kulutuksen.
Tuotantolaskelma menee seuraavasti 1000W/m2*(8760h*0,15-0,2)*keräimen absortointi pinta-ala= vuoden tuotto-odotus teoriassa.
1000W/m2 =auringon teho per neliö
8760h = tuntia vuodessa
0,1-0,15 = tuottokerroin
Kas näppäilyvirje tuohon kaavaan oikeat kertoimet ovat tosiaan nuo 0,1-0,15 joilla päästään lähelle todellista tuottoa vuodessa.
kiinnostava aihe, jos puhutaan innovaatioista ja kestävästä kehityksestä, niin ei tätä vaihtoehtoa voi jättää huomioimatta?
nuo prosentit meinaa aika paljon tämmöisessä ladossa
kiitos tiedoista!
Tähän kannattaa tutustua sillä siellä on minun näkemyskannalla asioista erittäin samansuuntaisia näkemyksiä tuotoista ja heillä on tietoa toiminnasta ilman turhia mainospuheita kuten monilla yrityksillä pruukaa olla.
http://www.energiakauppa.com
Laitteiston mitoituksesta en sen suurempaa kantaa ota koska en tiedä lämminta pinta-alaa joka sinulla on käytössä ja tässä asiassa parhaiten sinua osaa opastaa Timo Energiakaupasta. Hänellä hinnat ovat suomalaisessa mittakaavassa edulliset ja monet ovat kehuneet hänen palvelujaan.
Toki keräimiä on helppo tehdä myös itse vanhoista vesikiertopattereista maalamalla ne vain mustaksi ja liittämällä ohjausboksiin joka säätelee nesteen kiertoa varaajassa.
Tällaisia ovat monet tehneet.
Tässä yksi esimerkki: http://www.juhasuomela.com/hobbies/aurinko.html
On myös mahdollisuus lämmittää ilmaa auringolla. Tälöin ilmaa kierrätetään laatikossa jossa on absortointi pintana toimii musta tai tumma kangas jonka lävitse sisäilmaa kierrätetään. mitoitukseen en ota kantaa tässä sillä en muista ulkoa laskentakaavoja mutta -10 asteisesta ilmasta saadaan 50 asteista tällaisella keräimellä. Tällaisella keräimellä voi helposti kuivattaa autotallia tai lämmittää jotain eristettyä pihavarastoa parin satasen investoinnilla. Markkinoilla muistaakseni on Lietso niminen sovellus kyseisestä laitteesta naurettavan arvokkaaseen hintaan.
joo, hyvää informaatiota, kiitos!
Niin juu, olikin jäänyt tuossa aiemmin vielä yksi oleellinen asia vielä mainitsematta aurinkopaneleista. Aurinkopaneleiden ominaisuuksiin myös kuuluu se että niiden teho laskee lämpötilan noustessa. Tämä tarkoittaa suoralla auringonpaisteella panelin tehon laskemista jopa 20% nimellistehosta. Tyypillisesti tehon laskeminen jää n. 10-15% riippuen asennuspaikasta, mahdollisesta jäähdytyksestä ja ilman lämpötilasta.
Tätä ongelmaa ei ole aurinkokerääjillä.
onko Lapissa mahdollista saada aurinkosähköä/ -lämpöä myös pohjoisen puolelta?
On mutta määrät ovat niin marginaalisia ettei ole kannattavaa.
Sama homma se on etelässä. Vain aurinko on se jolla saadaan tuottoa aikaiseksi. Vaikka jotkut yrittävät väittää että panelit ja keräimet tuottavat myös yöllä tai varjossa ei sillä tuotolla ole juuri mitään merkitystä kun puhutaan suorasta auringonpaisteesta tulevaa tuottoa. Tästä syystä pitäisi pyrkiä siihen että aurinko paistaisi mahdollisimman suoraan mahdollisimman pitkään panelin kennoihin tai keräimen absortointi pinta-alaan.
Jos verrataan varjossa olevan panelin/keräimen tuottoa auringossa olevaan vastaavaan auringossa oleva tuottaa muutamassa päivässä saman energiamäärän kuin mitä varjossa oleva vuodessa.
Aurinkoenergian hyödyntämisessä Suomi kulkee todellakin jälkijunassa, siinä viimeisessä irronneessa vaunussa.
Meillä tarvittaisiin kansallinen hallituksen asettama AURINKOENERGIAN hyödyntämisvelvoite/kannustin järjestelmä.
Suomessakin aurinkoenergiasta olisi merkittävä kymmenien % vuotuinen säästöpotentiaali.
Myös pohjoisessa säästö olisi merkittävä pitkän valoisan ajan vuoksi, monikidepaneelit tuottaa jo pienelläkin valoisuudella sähköä!
Pohjoisessa kannattaisi miettiä paneelien kiinittämista pystyseinäpintaan, tällöin lumi ei haittaa lataamista missään vaiheessa.
Aurinkosähköpaneelit omassa kohteessani on käännettäviä sekä 360 astetta, että pystysuunnassa.
Talveksi aina pystysuuntaan, silloin ei lumi tartu paneeliin.
Suomessa ei kannusteta aurinkoenergiaan, eikä tueta, kuten Saksassa.
Fortum ei tahdo, että heidän tulostaan syödään, sieltä se asenne lähtee.
Vain jos fortum on mukana, kuten "Naps" system, voi pientä tapahtua markkinointimielessä.
Saksassa ja muualla euroopassa tämä on ollut ekologinen säästö/tuotantotapa jo vuosia.
Aurinkopaneeleita on kahta päätyyppiä, aurinkosähkö, aurinkolämpö.
Aurinkolämpöpaneeleilla saataisiin Suomessakin lähes jokaisen talon käyttövesi/ lämmitys kesäaikana!!!!!!!!
Nämä ekologiset vaihtoehdot tarvitsee vain mallikseen ajattelijoiden kansalaisaktiivisuutta ja omatoimisuutta.
Aurinkoergiasta ei ole pulaa, pelkästään hyödyntäjistä.
Tekniikka on tarjolla joka lähtöön:
http://www.rica.fi/index.php?article_id=388
http://www.stratoco.fi/aurinkosahko.html
http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkolampo
http://www.yit.fi/Content.aspx?path=1;32;6344;6597
Hyvää viikonloppua tulevaisuuden energian parissa.
kiitos!
mä ainakin rupeen metelöimään tämän hyvän asian puolesta ja jos sen tekee useampikin, niin ehkä saadaan tuli roihuamaan - noin vertauskuvallisesti puhuen.
Kiitos hyvästä vastauksesta ja linkeistä. Alan käydä niitä läpi ja voin levittääkin omissa verkoissani.