Vastuuta perussuomalaiset - suomalaisesta yhteiskunnasta

Soini on MEPPI eli Suomen edustaja EU:ssa. Soini ei ole kansanedustaja Suomessa. Siitäköhän se johtuu, että Soinille ja perussuomalaisten puheenjohtajalle on tärkeämpää asettaa kynnyskysymykseksi ylivelkaantuneiden EU-maiden tuki eikä Suomen lainsäädäntövallan ja budjettivallan käyttäminen suomalaisten pieni- ja keskituloisten parhaaksi.

Kun Euroopan unionin ylivelkaantuneet maat (saksalaiset ja ranskalaiset pankit myöntäneet suuria luottoja, ilman takuuta takaisinmaksusta) eivät selviä veloistaan. EU:n komissio rientää apuun ja perustaa rahastoja.

Rahastoista annetaan ylivelkaantuneille maille (Portugali, Irlanti, Kreikka jne.) sekä puhdasta käteistä että takauksia. Komissio takaa, että EU hoitaa velat, jos kriisivaltio ei itse pysty (jaksa, halua) hoitaa velkojaan.

Euroopan unioniin perustetaan ERVV, toistaiseksi ja väliaikaisesti toimiva rahasto. Suomen osuus tästä rahastosta on 8 miljardia euroa.

Perustetaan myös EVM, pysyvä rahasto, josta Suomen osuus on 11,1 miljardia.

Suomen valtion budjetti on tänä vuonna noin 51 miljardia.
Veroja ja veroluontoisia tuloja kerätään 35,83 miljardia, sekalaisia tuloja on yhteensä 4,7 miljardia ja korko- ja osakkeiden myyntituloja on 1,75 miljardia.
Tulot yhteensä 42,28 miljardia.

Valtion menot ovat yhteensä 50,54 miljardia.

Ulkomailta otetaan velkaa, kun tulot eivät riitä menoihin lisää 8,26 miljardia euroa. Ulkomaan velan korko on noin 2 miljardia euroa (entistä velkaa on noin 75 miljardia).

Suomi maksaa EU:lle 1,78 miljardia euroa. Eli ulkomaan velkaa otettaisiin tänä vuonna 8,26 miljardia miinus 1,78 miljardia, ellei EU:n jäsemaksua olisi.
Kaikki ne miljardit, jotka Suomi maksaa EU:lle tulevat 8,26 miljardin lisäksi, kun Suomella ei ole kassassa rahaa, josta ylivelkaantuneita maita rahotettaisiin. Joten Suomen parin miljardin ulkomaan velan korko myös kasvaa.

Jos Suomi osallistuu EU:n rahastoihin (ERVV ja EVM) lähes 20 miljardilla eurolla tulevina vuosina, on entistäkin tärkeämpä olla päättämästä siitä, miten suomalaiset maksavat uuden velan koron ja uuden lainan lyhennykset.

Se ei suomalaisia auta, että perussuomalaiset äänestävät eduskunnassa
EI EI EI. Muut porvaripuolueet, kokoomus etunenässä, vaativat Suomen osallistumista kriisivaltioiden rahanjakoon ja takauksiin.

Perussuomalaisten pitää olla vaikuttamassa siihen, miten valtion tulot saamaan riittämään valtion menoihin siten, ettei pieni- ja keskituloisilta leikata.
Perusturvaa pitää parantaa, jotta leipäjonot saadaan loppumaan. Sosiaalietuuksia pitää kehittää ja tehdä ne apua tarvitsijoiden lähtökohdista, eikä rikkaiden lähtökohdista, jotka eivät apua tarvitse.

Verotus on valtiontalouden kynnyskysymys. Kerätäänkö verot oikeudenmukaisesti veronmaksukyvyn mukaan - vai jätetäänko rikkaat verottamatta, koska näitä on kokoomuksen mukaan liian vähän verotettavaksi.

Demarit vaativat veronmaksukyvyn huomioimista verotuksessa. Kokoomuksen mukaan rikkaita enemmän verottamalla ei Suomen lainoja saada maksettua.
Niinpä Jyrki Katainen, kok, poistikin työnantajien kela-maksut ja lahjoitti näin 1,1 miljardia työnantajille. Sosiaaliturvaan tuli heti 1,1 miljardin lovi.
Katainen ilmoitti yritysjohtajien (450 yritysjohtajaa) veroristeilyllä, että yritysveroa vähennetään 4 %. Näin saataisiin uusi miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.

Nämä Suomen rikkaimpien veroedut (2 miljardia euroa) kerättäisiin Kataisen ja kokoomuksen mukaan lisäveroina muunmuassa arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen korotuksena.

Hallituspuolueet päättävät valtion budjetista. Viime vaalikauden hallituspuolueita olivat kepu, kokoomus ja heitä tukeneet pienpuolueet vihreät ja RKP. Hallituspuolueiden budjetti on edellä esitetty.

Yleensä oppositio laatii vaihtoehtobudjetin. Demareiden vaihtoehtobudjetissa korostettiin perusturvan parantamista ja pieni- sekä keskituloisten tulokehityksen tukemista - unohtamatta lapsiperheitä, työttömiä ja eläkeläisiä.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia en ole nähnyt, valitettavasti. Jos persuilla semmoinen oli, niin nyt voitaisiin sanoa, että perussuomalaiset ovat takinkääntäjiä jättäessään suomalaiset kokoomuksen ja kepun (hävinneet puolueet) "helmaan".

Soinin pitäisi siis päättää, kannattaako tehdä EU:n kriisivaltioiden rahoittamisesta kynnyskysymys vaiko onko suomalaisten perusturvan parantaminen ja hyvinvointivaltion palveluiden säilyttäminen tärkeämpää.
Jos kokoomus saa jatkaa valtiovarainpuolueena, jatkuu kokoomuslainen kamreeripolitiikka ja luokkayhteiskunta syvenee sekä kansa jakautuu kahtia ökyrikkaisiin ja kerjäläisiin. Leipäjonojen poistaminen ei kokoomusta kiinnosta.