mikä syöpä kyseessä?

Miten niin voit olla varma, kun välillä syövän löytyminen tutkimuksinkin on hankalaa.

Ihan hyvin oireesi voivat olla esim. yliherryydestä. Tai jonkun infektion kytemisestä elimistössä, joka ei kunnolla puhkea, mutta ei myöskää parane. Se tekee uskomattomia oireistoja eri puolelle elimistöä.

Minun autoimmuunisessa puolustuskyvyssäni on ongelmia, ja välillä virukset jäävät kytemään, ei puhkea kunnolla sairaukeksi, mutta ei myöskään parane. Silloin esiintyy mitä uskomattomampia oireita joka puolella kehoa.
Nytkin piti alkaa syömään taas Cistusta- kun tuo virusongelma ei millään meinannut rauhoittua muuten. Sillä se aina rauhoittuu.

Ja sitten kun oikein pelkäät, niin pelko saa aikaan juuri niitä onglemia, joita pelkää. Mielen kepposet ovat vaan niin kummallisia. Itsesuggestio olisi mukava hallita.

No jos sinua hirveesti asia vaan vaivaan, mene tutkimuksiin http://www.docrates.com/ jos täälläkin ovat sitä mieltä, ettei syöpä voi olla kysessää, niin sitten niin on uskomista.

Minä olen menossa Docrates:iin tutkimuksiin, mutta minulla jo tiedetäänkin olevan syöpä. Kun oma sairaanhoipiiri ei suostu luustokarttaa tekemään, vaikka tauti riehuu luustossa, menen asian tiimoilta Docratesiin.

no on se kyllä perkeleen kumma jos lääkärit eivät voi tutkia sairasta.

Nimimerkelli "asiallista ohjausta":

Sen tiedän että julkisella puolella ei asiallista ohjausta välttämättä saa ennenkuin makaa lattialla henkitoreissa. Mutta sitä mesosinkin kun edes yksityisellä puolella ei mitään tehdä. Oon kahdesti ollut eri ykistyisillä lääkäreillä joista toinen oli sisätautien erikoislääkäri. Nauroi vaan, pudisteli kokoajan päätään ja huokaili raskaasti kun selitin vaivojani.
Sanoi virne naamallaan että joskus vaan on oireita joihin ei ole mitään selitystä ja sellaista vaan sattuu ja sille ei mahda mitään.
Kerroin oireeni ja lääkäri sanoi että ovat niin sekalainen joukkio että niille ei ole olemassa mitään mahdollista yhtä selitystä koska oireet eivät ole toisiinsa suurimmalta osin mitenkään liitännäisiä, eli niille ei voida keksi yhtä yhteistä nimittäjää.
Olin ottanut yksityiselle vastaanotolle mukaan myös tällaisen päiväkirjan tyyppisen muistiinpanon, jossa oli tarkka kuvaus oireita ja niiden ilmenemisajankohdasta yms.

Ja kyllä ole olen nuori, 19vuotias nainen. Lääkäri kovasti penäsi onko stressiä ollut tai surua ja murhetta läpiriisissä. Mitään tällaista ei ole ollut.

Minua ollaan tutkittu ottamalla perus verikokeitta eri lääkäreiden vastanaotoilla. Hemoglobiini ok, leukkarit ok, tulehdusarvo ok, maksa-arvo p-alat ok, sydändilmi ok, happisaturaatio ok, verenpaine ok, verensokeri ok. Ainoa mikä arvo oli pielessä niin senkka oli tosiaan koholla, ei hälyyttävän paljon, mutta kuitenkin epätavallisen korkea. Kilpirauhasarvot ok, ei myöskään kilpirauahstulehdus.
Lääkäri tunnusteli kaulan ja eritoten kilpirauhasen, ei poikkeavuuksia.
Ei kuumetta eikä lämpöä. Ei yskää tai flunssaoireita.
Kurkkuun katottu myös ja oli normaali. EI punoitusta, nielurisoissa ei peitteitä, symmetriset nielurisat.

Kaikki ovat sanoneet että olen terve kuin pukki ja voin olla ihan rauhassa. Päivän verran kerkesin tyynnytteleen mieltäni, kun iski sit hirveä kipu alaselkään ja oikeaan kylkeen. Myös sängyssä kyljellä maaten tuntuu ilkeältä, ikäänkuin joku pullottaisi kyljessä. Myös mahalla maaten tuntuu kuin makaisin täydellä mahalla ja oikean kyljen tuntumassa tuntuu omituinen kuhmura/patti (joka ei tunne muuten kuin maatessa).

No vielä tuli mieleeni, että onko ultrattu sisuskaluja? Ultrakaan ei välttämättä paljasta vaikka oikeasti olisikin syytä.

Kerronpa oman tarinani. Minulla oli esiintynyt anemiaavuosikaudet. Ja tulehdusarvot olivat tosi korkeat, siellä 100:n kahta puolta.
Olin kulkenut lääkäristä lääkäriin. Oli tähystetty kahdesti kummastakin päästä, sekä ylä, että alapäästä. Oli ultrattu kahdesti maha, ei mitään.

Kaiken piti olla kunnossa. Sitten sekalaiset oireet, jotka eivät täsmänneet mihinkään, eivät lääkärit mitään niistä oireistoista ymmärtäneet, muttuivat kuumeisiksi mahakipukohtauksiksi ja senkka eli LA hujahti 188:n. Tuli lähtö sairaalaan antibiottitiputukseen.

Minun mielestäni ulosteessa oli selvästi vikaa. Sellaista vesilurua se oli ollut jo pitkään. Ja karmeen kirpee kitkerä haju. Hoitaja kurkkasi pönttöön, ja ehätti todistamaan, etttä normaali uloste. Se siitä sitten ulostenäytteestäkin. Ei siis tarvetta ulostenäytteeseen.

Viikon makoilin antibiottitiputuksessa sairaalassa. Pitkin kesää mahaan koski, koski ja koski. Ja kun kumarruin, tuntui kuin kaalinkerä olis ollut mahassa.
Kesälomallakin piti käydä lääkärissä, kun yötä päivää koskee mahaan, ja sellainen kipu levittäytyy hermojärjestelmiä pitkin koko kehoon, ja sitten tuntui että koko kroppa on kauheen kipee.
Mutta turha vaita, ei muka mahassa ole mitään vikaa.

Syksykin vielä vieröhti, kun maha tuntui niin täydelle, kun auton sisäkumi. Ja niinkuin siellä olisi kova kaalinkerä mahassa.
No kait minä sitten kvuittelen, kun ei edes kuvissa mitään poikkeavaa kerran näy.

Sitten joulukuussa yhtenä yönä mahakipu vain yltyi ja yltyi. Oksensin. Olin ennenkin oksentanut kovasta mahakivusta.
Sitten oli lähdettävä sairaalaan, keskellä yötä, kun tuskat nousi niin koviksi.
Tekivät pöivystyksenä tutkimusleikkauksen, mutta mitään vikaa ei löytynyt. 65 metallitikkiä mahan päälle.
Ja sitten teholle takaisin valvontalaitteisiin. Verta yritettiin laittaa, mutta se ei pysynyt, hemogobiini ei vaan noussut. Se oli 62.

Sitten minun hengitys kävi mahdottomaksi, ja jouduin hengityskoneeseen. Niille tuli kiire viedä varjoainekuvauksiiin. Ja sillä sitten saatiin esille vika, ja helmat hulmuten sänkyäni takaisin leikkuriin pukattiin ja siinä vierellä lääkäri opasti, että kyseessä on syöpä, että joudutaan laittamaan avanne, ja pitämään minua hengityskoneessa jonkin aikaa. Minä olin varma, etten enää hengissä siitä rytäkästä selviä, sillä olin niiin loppuun uupunut sen vaivan takia, ja tämä edellisen leikkausen ja jälkitilan takia.

Mutta iloisesti heräsinkin. Lääkäri oitis syöksyi kertomaan, mitä löytyi.
Ei löytynytkään syöpää, mutta verekäs munuaiskasvain, joka oli tihutellut verta ympäristökudoksiin vuosien ajan kasvaessaan. Ja hyytynyt veri kudoksissa aiheutti sen järkyttävän tulehduksen, sekä määrättömän määrän epämääräisiä kipuja kaikkialla, jotka eivät sitten sopineet mihinkään, kun jotain etsittiin, ja yritettiin kohdentaa joitain vaivojani.

Munuainen oli tuhoutunut, siis kuolioon mennyt, se jouduttiin poistamaan. Heti leikkauksen jälkeen hemoglobiini nousi normitasolle, tulehdusarvot laskivat alle 10:nen ja epämääräinen joukko vailla vastausta olevia oireita katosi taivahan tuuliin.

Niin että voihan silti Sinulla olla vaikka hyvänlaatuinen kasvain, mutta se ärsyttää siellä kasvaessaan ja siten lähettää mitä kummallisempia oireita. Ei kipu läheskään aina tarvitse liittyä syöpäkasvaimeen, samanlaista kipua voi aiheuttaa myös hyvänlaatuinen kasvain. Se vaan on toinen kysymys, miten esim. sisuskaluissa oleva kasvain saadaan todennettua?

Ja kuten minunkin tapauksessa, sen kiinnisaaminen oli lähes mahdoton, ellei mennä sitten voimakassäteisiin tutkimysmenetelmiin, joita ei sitten hevillä anneta käyttöön. Vasta sitten kun laitetttiin minut varjoainekuvauksiin (joka aiheuttaa hirvittävän kovat säteilyt), sitten kasvain vasta saatiin esille.
Se ei näkynyt röntgenissä, ei ultrassa, ei tähystyksissä.

saattaa useinkin ilmetä fyysisinä kipuina. Voisiko siis kyseessä olla masennus tai ahdistushäiriö?

Niin, jos olis masennustakin, silti lääkärin pitäs ohjata asiakásta eteenpäin, ellei kyseeseen tule sitten jonkinmoinen lääkehoito.
Mutta ei saisi tuollain jättää asiakasta tyhjän päälle.

Tuossa näkee, miten vähän vastuullisuutta liittyy lääkärinkään työhön.

Asiallista ohjausta: pyysin ultraa tai muita tutkimuksia, sellaisai en kuitenkaan saanut julkisella enkä yksityiselläkään puolella. Eli ainoa arvo joka poikkes oli senkka, se oli mulla 44.

En kyllä usko että tää on masennusta. En usko että masennus voi aiheuttaa jopa näin voimakkaita kipuiluita. Kai se on huomenna aamulla soitettava taas terveyskeskukseen ja penättävä uutta omalääkäriaikaa. Pakko vaan saada jotain tutkimuksia aikaan. En pysyt nukkuun enää kyljelläni tai mahallani ollenkaan. Jos esim yskäisen, se pistää tonne oikeaan ihan alas kylkeen...