Ydinvoiman hyödyntämistä Suomessa ryhdyttiin pohtimaan heti hävityn sodan jälkeen. Suomalaiset asuivat tuolloin maakuopissa Ryysyrannan Joosepin hengessä. Kun Suomessa on pirun kylmä ja pimeä talvi, maan teollisuus on erittäin energiaintensiivistä [1] ja viimeinenkin lohijoki saatu jo valjastettua pitää sähköä saada jostakin huoneistosaunojen kiukaisiin ja kesämökkien ylläpitolämpöön. Siksi Suomessa päätettiin jo 1960-luvulla tilata länsimaista hyvin testattu ja luotettavaksi todettu ydinvoimala. Pahaksi onneksi tuona aikana elettiin suomettumisen pahinta vaihetta jolloin ydinvoimalatilaus osoitettiin automaattisesti neuvostoliittoon. Tästä seurasi vuosikymmenien mittainen vastakauppasuhde tähän suunnitelmatalouden luvattuun maahan jossa talouskasvu ja tulevat keksinnöt määrättiin ennakolta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämä oli omiaan vinouttamaan entisestään Suomen talouselämän rakenteita ja hidastamaan entisestään suomalaisten siirtymistä perunakuopissa asuvista ölähtelevistä tolloista palveluyhteiskunnan jäseniksi. No pysyivätpähän neuvostoliittolaiset maatuskat kumisaappaissa mutta tästä kaikesta kaupan vinoutumisesta saatiin maksaa karvaasti 1990-luvun alussa. Seuraavalla kierroksella kävi jo paremmin kun seuraavat kaksi reaktoria tilattiin lännestä. Loviisaan valmistuneen neuvostoliittolaisen reaktorin työmaalta jäi yli niin paljon rautalankaa ja kertyi niin runsaasti oppia kantapään kautta että Olkiluodon reaktorit valmistuivat lähes huomaamatta. Mutta tällä välin, kun kaikki näytti olevan hyvin, nousi jo taivaanrannalta uhkaavia pilviä. Saksassa toimettomat työtävieroksuvat anarkistit tekemisen puutteessaan olivat päättäneet ryhtyä vastustamaan jotain. Kun parhaaksi vastustajaksi keksittiin asia josta ei itse mitään ymmärrä päätettiin että nyt ryhdytäänkin vastustamaan ydinvoimaa. Sehän on jännää liikkua väen mukana kulkueessa ja huudella iskulauseita. Samalla sai pössytelläkin. Tämä haihattelu levisi hyvin pian Ruotsin kautta Suomeenkin. Ruotsi oli nimittäin juuri tuolloin päättänyt luopua ydinvoiman käytöstä mutta ovelasti jätti voimalat silti salaa käyntiin. Nykyään Ruotsi ostaa tarvitsemansa lisäsähkön Venäjän ydinvoimaloista koska omia reaktoreita ei voi rakentaa lisää. Suomessa ei olla niin kaksinaamaisia joten täällä tehtiin oivallinen päätös ydinvoiman lisärakentamisesta vuonna 2002. Vanhoista stalinisteista ja heidän jälkeläisistään muodostuva Puunhalaajapuolue erosi hallituksesta vastalauseena päätökselle. Valitettavasti reaktori päätettiin tilata punkkukännissä olevilta ranskalaisilta jotka huutokaupalla myivät urakan puolalaisille. Mutta ei siinä vielä kaikki, sittemmin saatiin luvat vielä kuudennelle ja seitsemännelle reaktorille. Näidenkin toimilupia puunhalaajat vastustivat tiukasti, ihan totta, mutta luopuminen paikasta ministeriauton takapenkillä olisi ollut liian karvasta. Näin ollen sovittiin että Puunhalaajat saavat julkisuudessa vastustaa ydinvoimaa ja jopa hieman polkea jalkaa puristellen hampaita yhteen, mutta siinä kaikki. Puunhalaajien äänestäjille tällä tuskin on suurtakaan merkitystä koska mikään ulkoa tuleva faktatieto ei ole ennenkään heitä vakuuttanut.
Lähde: Hikipedia
Lähde: Hikipedia
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.