Totta vai tarua ?

Eikö sinulla seurattu sokeriarvoja lainkaan paastonäytteillä vaan määrättiin lääkitys yhden sokerirasituskokeen jälkeen? Olen D2 enkä ole ollut koskaan sokerirasitustestissä vaan minulla seurattiin useamman vuoden aamulukemia 12 h paaston jälkeen. Kun nämä olivat jatkuvasti koholla eikä ruokavaliohoito auttanut, määrättiin metformiinilääkitys aluksi yksi 500 mg tabletti päivässä. Vuosien mittaan lääkitystä on jouduttu lisäämään ja nyt rinnalla on myös kerran vuorokaudessa otettava pitkävaikutteinen insuliini. Terveydentila on niin hyvä että oheissairauksien seurantaa on jatkuvasti harvennettu kun ei ole pahoja oireita.

Pyydä terveyskeskuksesta verensokerimittari ja seuraa itse
aamusokeria vaikkapa kerran tai kaksi mittausta viikossa. Ne lukemat ovat luotettavammat kuin satunnaiset sokerirasitustestit. Varmin labrakoe on sokerihemoglobiinikoe eli HbA1c, tarkempaa tietoa linkistä:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00412

Kyllä sinun kuuluu saada terveyskeskuksesta verensokerimittari, mutta ei se taivaasta eteesi tipahda, vaan sitä pitää pyytää. Sitten voit mittailla silloin tällöin aamuisin ja 2 tuntia aterian jälkeen, miten verensokeri käyttäytyy.

Minullekin määrättiin lääkitys heti (500 mg aamuisin) mutta minulla onkin useita muita sairauksia diabeteksen lisäksi. Tunnen ihmisiä, jotka ovat pärjänneet esim. 10 vuotta ruokavaliohoidolla, ilman lääkitystä. Minulla verensokeri on aamuisin ihan hyvä, mutta aterian jälkeen nousee vähän liikaa, vaikka söisin ihan terveellistä ruokaa (nousi jopa sairaalaruualla).

Sitä en ymmärrä, miksi sokerirasituskoe tehdään uudelleen, kun sinulla on jo todettu diabetes. Kysy lääkäriltä tai hoitajalta, pidetäänkö lääketaukoa ennen koetta (luultavasti pidetään).

Minulla oli omainen mukana kun siitä mittarista puhutiin, d-hoitaja väitti, etten ollut huolinu mittaria, aikuinen lapseni kuuli, miten hoitaja sanoi, sinähän et mittaria tarvitse. Eli valehtelee rankasti.
Keksintö, että taas otetaan rasituskoe, on yksinomaan ja ainostaan d-hoitajan.
Arveluttaa olla heittopussina- d-hoitaja puhuu yhtä ja lääjkäri ei ota kantaa..liian suurilla panoksilla leikitään. Viimeksi kin kävin lääkärissä - maaliskuussa - sanottiin että voin tulla uudestaan vuoden päästä...pelottaa koska diabetes ei ole leikin asia.

Minkä takia sinut määrättiin alun perin sokerirasituskokeeseen? Oliko sinulla paastoarvo mitattu aikaisemmin ja se oli koholla? Mitä sokerirasituskokeeseen kuulunut paastoarvo oli. Näillä kysymyksillä on siinä mielessä merkitystä, että ne kertovat mm. sen oliko diagnoosi selvä jo ennen glukoosiliemen nielemistä. Kaksi kertaa mitattu yli 7 paastoarvo kertoo, että on diabetes. Jos on mitattu vain kerran yli 7 arvo paastossa, sokerirasituskokeesta saatu yli 11 arvo varmistaa diagnoosin. Sokerirasitustesti tehdään vain diagnoosin varmistamiseksi, ei muuten. On turha rasittaa diabeetikkoa rankalla testillä turhaan, jos diagnoosi on selvä. Lääkäri määrää kokeet ei sairaanhoitajat.

Sokerirasitustestiä ei tehdä, jos sitä edeltävä paastoarvo on yli 8 mmol/l.

http://huslab.fi/cgi-bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=1483&terms=sokeri

Lisää diabeteksen diagnoosikriteereistä.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../hoi50056#s7_1

Pitkäaikainen verensokerti HbA1c ei ole diagnoosikriteeri, vaikka sen korkeus kertookin paljon. Sen sijaan se on tärkeä diabeetikon verensokeripainon mittari. Lääkityksen alkaessa ja sitä muutettaessa, on HbA1c- mittaus tehtävä sopivan usein paastomittausten lisäksi, että nähdään lääkkeiden vaikutus. Kotimittarilla tehdyt omamittaukset ovat tässä kuten muutenkin hyvänä tukena.

---

Sinulle kuuluu ilman muuta verensokerimittari ja siihen liuskoja, jos sinulla on diabetesdiagnoosi. Ne saat terveyskeskuksesta.