että hän jonka mä sun kaveriksi oletan on sun kaveri myös oikeasti ja että olisitte joskus jutelleet myös minusta. Ja silloin ehkä saatat kuulla myös jotain lauantai-illasta ja ehkä sitten ymmärrät kuinka paljon mua sattuu ja kuinka paha mulla on olla :( Että mä en todellakaan leiki tai nauti tästä mitenkään, jos niin luulit.
Mä niin toivon
tai en tiiä..
20415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En todellakaan luule että nautit tästä. Mutta minä en ole jutellut sinusta kenenkään kanssa yli puoleen vuoteen. Joten ei, en ole jutellut kenenkään kanssa lauantai-illasta koskien sinua. Eikä hänen kauttaan välttämättä asia korviini koskaan kantaudukaan, ei ehkä kerro, syystä tai toisesta...
aika hupaisia kun kaksi ihmistä kertoo omaa versioonsa täysin tietämättä mistä
oikeasti on kysymys .. !!
Sepäs se:)
Tarkoitatko toissa viikon lauantaita?
Mielelläni kuulisin olisi "kiva" tietää mistä on kyse, vaikka tuntuu pahalta jos sua sattuu. Mutta ei ole kukaan puhunut sinusta mitään tuollaista.
Olisko ihan mahdoton ajatus kertoa ne asiat Hänelle itse, eikä odottaa että joku kaverin kaveri juoruaa.. voisi helpottaa teidän molempien oloa edes hieman
Oletetaan, luullaan, kuvitellaan, uskotaan ... ainoa mistä on apua on suora, kahdenkeskinen puhe. Kuulopuheet ei vie mitään tietoa eteenpäin, yleensä ne vain sotkevat lisää.
Jos asiat on sillä mallilla että joku uskoo sinun leikkivän niin silloin on viimeinen hetki toimia ITSE.
No taitaa meidän puhumiset olla puhuttu. Varmaan parempi unohtaa koko juttu.
koskaan haluis noin et kaverit puhuis susta / musta, jos mulle itelle ei voi puhuu niin antaa olla sit kokonaan.
Mitäpä jos aloittaja selvittäisi asiat kasvotusten ja jättäisi tämän palstan kirjotukset lähinnä viihteen puolelle?
Jos on oikeasti tunnetta ja haluaa selvitää asiat niin sopii tapaamisen ja hoitaa asian perinteisen ja oikean kaavan mukaisesti!
No niinkuin sanoin, jos puhuminen hänelle itsellensä on tehty aikoinaan erittäin vaikeaksi niin mun puhumiset on silloin puhuttu, eli antaa olla.
mutta sinä puhut ihan asiaa, noinhan se yleisesti ottaen pitäs mennä, oikeessa olet.
No pakko kai on vaan kysellä, mistä on kysymys, on sitä kuiteski luonnostaan jonkin verran utelias kuulemaan, mutta ei ole tapana hätlkähtää pienistä, on sen verran monenlaista kuullut, nähnyt ja kokenut ...
Hän tietää tasan tarkkaan miten lauantai-ilta meni ja mitä tapahtui. Ei sitä kukaan yrittänyt edes peitellä. Humalaa ei saisi syyttää mutta ylilyöntejä tapahtui. Asiat piti mennä toisin että hän kuulisi kuinka joku on kiinnostunut ja sitä myöten asia olisi selvinnyt. Eteenpäin tai lopahtanut. Kannattaisi aina hoitaa asiat mahdollisimman pian selväksi. Siinä oli ehkä taas kyse torjunnan pelko joka niin vahvana sisimmässä jyllää. Jostain syystä. Tarkoitus ei ollut tapahtua mitään vaikka periaatteessa mikään olis estänytkään?
Kertominen toiselle tapahtui mielestäni koska uskon myös homojen kertovan juorut toisilleen. Sukulaisia kun ovat. Se oli testi tai sitten joku halusi itselleen misun.
Aikamoista testaustahan se olikin, tosin sekavuustila teki asioiden hahmottamisen mahdottomaksi,epäreiluksi sekä jopa halua että olisit onnellinen ja et miettisi mitä mun mielessä mahtaa olla. Aikaa kulunut, niinkuin tähänkin asti sillä erolla että haluaisi omaan elämäänsä sisältöä. Mutta jos olet onnellinen tilassasi, niin enpä tiedä onko mulla oikeasti tarjota "parempaa". Se että haluaa tehdä jonkun onnelliseksi on eri asia pystyykö.
Ei tuosta osaa nyt sanoa mitään??
Baarissa ja yötähän se jo oli, eikä me nyt hirveesti juteltu kun mä en voinut/halunnut puhua vaikka "kuuntelija" olis ollu. Liian vaikea asia puhua kenellekään tästä.
ja en mä ny oikeastaa tiiä haluasinko mä edes että kuulisit siitä.
joskus sitten suoraan. Molemmat vois päästää pahan olonsa pois.
Vastasitko kieltävästi vaikka totuus olisi ollut myöntävä?
Kyllähän se mulle vaan kävis.
Niin mikä totuus? Vastasin kieltävästi kun en halunnut puhua vaikka toinen näki että mulla on paha olla.
Onhan tuo joskus ollut aika helkatinmoinen morkkis itselläkin, jos on
toista loukannut. Ja vielä kuitenkin tahtomattaan.