Urheilu Rintamäen myyjät.

Kyllä -nimenomaan teeskentelyä se on. Kaikki se silmiin katsominen ja hymyily ja small talk, se on teeskentelyä -ystävällisyyden teeskentelyä. Se kuuluu työhömme, että asiakas tuntee olonsa tervetulleeksi liikkeeseemme uudelleenkin.

Tätä teeskentelyä sanotaan myös kohteliaisuudeksi, ja yleensä kaikki ihmiset sitä harrastavat jossain määrin esim. naapureita tervehtiessään ja kaupankassoja. Yleensä vain ihmiset tajuavat tämän, paitsi ilmeisesti tyhmät ja puutteessa olevat miehet.

No nyt olen paljastanut, että seuraavan kerran kun se nätti kassaneiti sinulle mies hymyilee ja pari sanaa vaihtaa, vaikuttaen kiinnostuneelta mielipiteestäsi, niin se on vain kohteliaisuutta, toisin sanoen teeskentelyä ja kuuluu hänen toimenkuvaansa.

Kun kassaneidin työpäivä on ohi, hän ei muista sinua kuten ei muitakaan asiakkaita, joille on hymyillyt ja joita on katsonut silmiin, pari sanaakin vaihtanut päivän aikana. Kassaneiti menee kotiinsa oman miehensä/poikakaverinsa luokse, eikä muista sinun olevan edes olemassa.

Eikö tuon jo järkikin sano, että jos kassaneiti olisi naama mutrulla, ei katsoisi silmiin ja tuhahtelisi ja tiuskisi, niin etpä varmaan siinä liikkeessä toiste asioisi.

Asiakaspalvelija kirjoitti:

Kyllä -nimenomaan teeskentelyä se on. Kaikki se silmiin katsominen ja hymyily ja small talk, se on teeskentelyä -ystävällisyyden teeskentelyä. Se kuuluu työhömme, että asiakas tuntee olonsa tervetulleeksi liikkeeseemme uudelleenkin.

Tätä teeskentelyä sanotaan myös kohteliaisuudeksi, ja yleensä kaikki ihmiset sitä harrastavat jossain määrin esim. naapureita tervehtiessään ja kaupankassoja. Yleensä vain ihmiset tajuavat tämän, paitsi ilmeisesti tyhmät ja puutteessa olevat miehet.

No nyt olen paljastanut, että seuraavan kerran kun se nätti kassaneiti sinulle mies hymyilee ja pari sanaa vaihtaa, vaikuttaen kiinnostuneelta mielipiteestäsi, niin se on vain kohteliaisuutta, toisin sanoen teeskentelyä ja kuuluu hänen toimenkuvaansa.

Kun kassaneidin työpäivä on ohi, hän ei muista sinua kuten ei muitakaan asiakkaita, joille on hymyillyt ja joita on katsonut silmiin, pari sanaakin vaihtanut päivän aikana. Kassaneiti menee kotiinsa oman miehensä/poikakaverinsa luokse, eikä muista sinun olevan edes olemassa.

Eikö tuon jo järkikin sano, että jos kassaneiti olisi naama mutrulla, ei katsoisi silmiin ja tuhahtelisi ja tiuskisi, niin etpä varmaan siinä liikkeessä toiste asioisi.

Lue lisää

Itse en tunne oloani tervetulleeksi, jos joku vosu hymyilee maireesti pinnalliseen sävyyn.
Parempi niin, kun saa rauhassa katsella ja kysyä sitten jos on kysyttävää.
Mikään ei ole niin "peestä" kuin hiillostavat myyjät! - Tulee mieleen, etä ovat provikalla töissä.

Antakaa ihmisten katsella rauhassa!

paalumestari kirjoitti:

Itse en tunne oloani tervetulleeksi, jos joku vosu hymyilee maireesti pinnalliseen sävyyn.
Parempi niin, kun saa rauhassa katsella ja kysyä sitten jos on kysyttävää.
Mikään ei ole niin "peestä" kuin hiillostavat myyjät! - Tulee mieleen, etä ovat provikalla töissä.

Antakaa ihmisten katsella rauhassa!

Lue lisää

Kyllä meidän liikkeessä saa ainakin asioida ihan rauhassa, emme tunge iholle. Tosin jos näyttää, että asiakas on totaalisen "hukassa" niin ystävällisesti kysymme, että voimmeko olla avuksi. Hymynkään ei tarvitse olla asiakaspalvelijalla mairea, eikä se yleensä olekaan, sillä olemme luonteeltamme ystävällisiä ja sosiaalisia. Tuo edellä kertomani oli vähän kärjistettyä ja halusin vain tehdä selväksi, että ei se meidän käytöksemme ole mitenkään "erityistä" juuri Sinua kohtaan, vaan samoin kohtelemme aivan kaikkia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Emme ole kaupittelemassa haarojamme, emmekä flirttaile ja ole hakemassa seksuaalisia kontakteja. Teemme vain työtämme, ja siihen nyt kuuluu hyvät käytöstavat ja ystävällinen ja iloinen palvelu, eli hymyily ja silmiin katsominen ja jutustelu jne.

stupid men............

asenne ratkaisee. voihan elämä olla rikasta vaikka olisikin vammaisia lapsia tms...jollekin työ voi olla se henki-reikä jossa pääseen pois omista huolistaan ja murheistaan ainakin hetkeksi...

ihmettelen vain miksei ihmiset oikeasti voisi olla iloisia ja onnellisia? vilpittömästi hyväntuulisia? miksi muka pitäisi aina teeskennellä?

monasti hyväntuulisuuskin häviää helposti pahalla tuulella olevan kanssa ihmisen pahantuulisuudesta. samoin hyväntuulisuuskin tarttuu.

teeskentelyähän todellakaan ei kukaan jaksa, siinä olen samaa mieltä.

kaikkia ei voi miellyttää sehän on varma asia, kaikkien kanssa kemiat eivä kohtaa. joku kokee että ei saa palvelua ja joku kokee että tullaan utelemaan ja tuputtamaan...

jokainenhan voi kokeilla työskennellä asiakaspalvelussa, siinä oppii ihmisitä monenlaista...ja ehkä myös itsestään.

asiakaspalvelussa tai en, kohtelen kaikkia niin kuin tahtoisin että minua kohdellaan. en vaadi tai odota sitä muilta, pettyisin vain pahasti.

näin sadepäivänä aurinkoista kesää toivotellen