Löytyykö täältä ystäviä?

Itse olen jo tätä asiaa miettinyt ties kuinka pitkään, että mistä niitä ystäviä saa.
Täällä olen pyörinyt, lukenut ja kirjoitellut ties mihinkin keskusteluun, mutta uusia sosiaalisia suhteita en ole onnistunut luomaan.

Siinä sitten oonkin miettinyt, että vika onkin ehkä mussa. Siinä saattaa olla kyllä perää, sillä olin jotenkin epäsosiaalinen joskus taannoin, mutta nyt kyllä olen hyvinkin sosiaalinen (ehkä liiankin ?) toisinaan, jos vain joku suo sen mahdollisuuden.

Kavereita mulla ei ole kuin oikeastaan 4 joiden kanssa pidän yhteyttä. Tosin yhdellä on jo perhe ja 3 muuta tekee omia juttujaan. Itsellänikin omat jutut ja olen yrittänyt saada heitä mukaan, mutta tuloksetta. Aina on jokin este, että ei voi tulla mukaan joihinkin juttuihin. Aikataulut ei täsmää (mikä on ihan ymmärrettävää) tai sitten keksiä valitettavan läpinäkyvä tekosyy olla tulematta.
Rahakin on 2 osatla ongelma, koska he ovat työttömiä. Kolmannella on perhe ja yhdellä on tullut ongelma hengityselinten kanssa (kuullostaa kyllä kauheelta, mutta hän on kyllä hengissä :) ), joten hänkään ei kykene siihen.

Mitkä sitten on mun jutut?
No aloitin harrastamaan thainyrkkeilyä vuoden 2010 alusta ja siitä lähtien käynyt tiivistä tahtia treeneissä.
Tarkoituksena oli saada kuntoa paremmaksi ja kun se on uusi sosiaalinen ympäristö, niin siinä olisi ehkä mahdollisuus saada uusia ystäviä.

Noh, kaikki nyt ei oo menny niin kuin itse olin toivonut. Tuttuja ja eräänlaisia ystäviä on kyllä tullut (olisihan se kumma jos 1,5 ei olisi tullut yhtään), mutta sen mitä olen sivusta katsonut, toiset tuntuvat heti parin viikon jutustelun jälkeen hengailla jo vapaa-ajalla ja vaihtaneen puhelinnumeroita.
Itse en ole saanut sillä tavalla uusia kavereita tms. vaikka haluisin kovasti saada uusia ystäviä.

Rehellisesti sanottuna en osaa tehdä ystäviä, koska pelkään päästä ihmisiä lähelleni. On asioita, joita olen kokenut ja pelkään, että kun he saavat tietää niistä, he jättävät minut ja sehän nyt ei tuntuisi ollenkaan kivalta.

Olen nähnyt jotakuinkin pelkkää ikävää nuoruudessa, kokenut sen ja sitten sössinyt kaikki sosiaaliset kontaktit muitten asioiden johdosta.
Pari kaveria siitä siis jäi ja heistä mainitsinkin jo tekstin alkupäässä.
Muitakin kavereita kyllä on ja moikkaankin heitä kun niitä nään, mutta heidän aktiviteetit ovat semmoisissa asioissa, joissa en halua olla lainkaan enään tekemisissä.

No tämä olikin tämmöinen avautuminen oikeastaan, mutta kyllähän semmonen helpottaa aina vähän väliä.

Asiatkin ovat nyt jo tosi hyvin, mutta ainoa mikä tässä nyt harmittaa on se, että ei ole ystäviä kenen kanssa tehdä kaikenlaista. Kukaan noista kavereista ei halua/kykene tai jaksa tehdä mitään mitä itse ehdotan, joten se nyt on.. no semmosta.

Jos nyt kukaan jaksaa vaivautua lukemaan tämän pitkän tekstin, niin kiitän jo ihan vaivannäöstä. Pitkiä tekstejä ei tunnu kukaan jaksavan lukevan. =)

Mutta huomenna on taas uusi päivä ja pääsee treenaamaan. =)

Näin mulla, mites teillä?

T: M23 Hki