Pelkään itse ahdistusta, eli luulen että ahdistus on vaarallien. Ja jos se olotila tulee, niin en saa liikkua, tai VAHINGOITUN. Tulee sydäri tai muuta sellasta. Tää on tosi ahdistavaa. Sitten mä yritän lieventää ahistusta pakonomaisilla kehon kontrollijutuilla kuten hengittämisellä tietoisesti.
Tää vie mehut koko elämästä. Oon muuten perusterve ja voisin elää...
haluaisin niin vaan piirtää, leipoa, juosta, opiskella, ja vaan olla vapaasti ILMAN tätä suunnatonta pelkoa joka johtaa pakko-oireisiin,
Mikä vakuuttaisi mut, ettei ahdistus ole vaarallinen...ja että voin liikkua vapaasti vaikka ahdistaa? Ettei se ahdistukesn tuoma hengenahdistus ja kivut rinnassa estä mua elämästä?
Tää vie mehut koko elämästä. Oon muuten perusterve ja voisin elää...
haluaisin niin vaan piirtää, leipoa, juosta, opiskella, ja vaan olla vapaasti ILMAN tätä suunnatonta pelkoa joka johtaa pakko-oireisiin,
Mikä vakuuttaisi mut, ettei ahdistus ole vaarallinen...ja että voin liikkua vapaasti vaikka ahdistaa? Ettei se ahdistukesn tuoma hengenahdistus ja kivut rinnassa estä mua elämästä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei
ei ahdistus ole vaarallista. jokainen ihminen on joskus ahdistunut, toisina päivinä enemmän, toisina vähemmän. itse voisin kuvitella, että joka ikinen ihminen on joka ikinen päivä ahdistunut edes jostakin. se voi olla jokin pieni asia, mutta ahdistusta kumminkin. ei kenenkään kokonainen päivä voi olla ruusuilla tanssimista. luulen, että jokaisella on jokin murhe joka päivä.
joten älä huoli. ahdistus on ihmisen normaali tunnetila, valitettavasti.
Kyllä ahdistuneisuuden syy pitäisi selvittää. Valitettavasti perusahdistuksen juuret juontavat useimmin lapsuudessa koettuihin pettymyksiin.
Olen poikkeuksellisesti näin keskikesälläkin kokenut selvästi havaittavaa ahdistusta. Syrjäytyneenä julkisen terveydenhuollon puolelta tule apua.
Olen voinut lieventää oireita palkattomaan talkootyöhön.
Hullunhommaa, sanovat kaverini. Viina pahentaa tilannettani segertvarmasti. Vie yöunet, mutta fyysinen työ vähentää tressiä.