Olen tässä ihmetellyt yhtä asiaa. Miten ihmeessä paljon Kankaanpäätä pienempi Parkano vie Kankaanpäätä kuin kuoriämpäriä?
Köyhällä Parkanolla ei ole edes mitään tarjottavaa, mutta silti sillä on kanttia vaatia ja määrätä jopa mahdollisen kuntaliitoksen jälkeinen lääni.
Ja perisatakuntalainen Kankaanpää ei osaa sanoa asiaan muuta kuin: "Niin kai sitten, jos kerran Parkano tahtoo." Ihmeellistä!
Kankaanpään luontaiset yhteistyökunnat ovat sen ympärillä. Ja miksei joskus myöhemmin Ehkä Parkanonkin, jos se tulee hattu kädessä neuvotteluihin.
Nykyisellään sillä ei ole Kankaanpäälle tarjottavana mitään
Köyhällä Parkanolla ei ole edes mitään tarjottavaa, mutta silti sillä on kanttia vaatia ja määrätä jopa mahdollisen kuntaliitoksen jälkeinen lääni.
Ja perisatakuntalainen Kankaanpää ei osaa sanoa asiaan muuta kuin: "Niin kai sitten, jos kerran Parkano tahtoo." Ihmeellistä!
Kankaanpään luontaiset yhteistyökunnat ovat sen ympärillä. Ja miksei joskus myöhemmin Ehkä Parkanonkin, jos se tulee hattu kädessä neuvotteluihin.
Nykyisellään sillä ei ole Kankaanpäälle tarjottavana mitään
Vastaukset 33
Vanhimmat
No katto ku Pirkanmaassa on sitä "vetovoimaa"! :D Tosin Ihmettelen1 vähän miksei Parkano sitten ole vetovoimainen, sillä sehän on jo vuosikaudet kuulunu Pirkanmaahan...
Punkalaidunkin liittyi Pirkanmaahan kun kuvittelivat että Tampere säteilee sinne asti. Väkiluku on silti vahvassa laskusuunnassa. Ja jos joku säteilee niin se on Tshernobylin perua.
Lainaus Luodetlahden kirjoituksesta Seutuun, mikä erinomaisesti kuvastaa etuja. Ne eivät rajoitu yksin näihin lueteltuihin.
"Miksi uuden kunnan empijät lähtevät siitä, että kaikki pitää saada valmiina? Ei tarve nähdä vaivaa ja tehdä työtä mihinkään katoa.
Joitakin etuja:
1. Asukasluku, valtionosuudet ja veropohja kasvavat
2. Elinkeinotoiminta vahvistuu, kehittämistoimet yhdistyvät, lisää voimavaroja
3. Kilpailukyky ja vetovoima vahvistuvat
4. Suurempi koko ja painoarvo pitävät valtion työpaikkoja ja auttavat kilpailemaan uusista
5. Saadaan yöpäivystys
6. Satakunnan keskussairaalan lisäksi yliopistosairaalan palvelut
7. Poliittinen kulttuuri uudistuu, vanhat rakenteet murtuvat, uutta dynamiikkaa
8. Pääratapaikkakuntana valtion liikenneohjelmien vaikutuspiirissä, parantaa Parkano-radankin mahdollisuuksia
9. Osa kasvavaa, kehittyvää ja vahvaa maakuntaa
10. Varuskunnalle vahva tuki
11. Ylä-Satakunnan etninen hämäläisyys kiistaton, yhteinen historiallinen tausta ja identiteetti, ymmärrämme toisiamme
12. Suurempi osaamismassa ja aktiiviväestö, päästään hyödyntämään parhaita käytäntöjä
13. Palvelujen järjestämiselle tehokas koko, kuntaliiton mukaan 20 000 - 30 000 asukasta
14. Tutkimusten mukaan liitoksista kolmen prosentin keskimääräinen hyöty, vapauttaa varoja uusiin palveluihin, joilla kilpailla nuorista
15. Oma sote-piiri, hallinnollisesti selkeä ja tehostaa toimintatapoja
16. Yli neljä miljoonaa porkkanarahaa ja lisää valtionosuuksia
17. Koon ja väestöpohjan suuri kasvu, jolla valmis infrastruktuuri; saman aikaansaaminen oman kasvun kautta veisi onnistuessaankin vuosikymmeniä ja vaatisi paljon varoja
18. Lisää luonnonvaroja ja elinkeinollisia mahdollisuuksia, mm. vesi, bioenergia ja matkailu
19. Vastaa joustavasti kuntasektorilla eläköitymiseen, osaavaa työvoimaa
20. Saa seutukuntaa liikkeelle, voimistaa kehittämistä
21. Vahvistaa kaupallisia palveluja ja yrityspohjaa, vauhdittaa rakentamista
22. Normalisoi seurakuntaoloja
23. Turvaa palveluja ja kestävää huoltosuhdetta
24. Luo nuorille uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin menestyä täällä, kunnioittaa vanhuksia jatkamalla rakentamista, parantaa koulutuksen kehittämismahdollisuuksia, vahvistaa työpaikkaomavaraisuutta ja edistää logistisesti tehokasta työssäkäyntialuetta, avaa kestävän kehityksen mahdollisuuksia
25. Säästää keskijohdon ja ylimmän johdon määrässä
26. Säästää purkamalla päällekkäistä hallintoa ja organisaatiota
27. Säästää julkisten kiinteistöjen ylläpidossa
28. Säästää tehostamalla hankintoja ja keskittämällä ostopalveluja
29. Säästää keskittämällä sähköisten palvelujen ja tukipalvelujen tuottamista
30. Hillitsee veroäyri- ja kiinteistöveropaineita"
Selvitysvaiheessa on sovittu että Kankaanpää saa keskushallinnon ja Parkanon toiveen mukaisesti haetaan Pirkanmaan liiton jäsenyyttä. Oireellista on, että Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kihniö, Sastamala menivät 1990-luvun alussa ja Punkalaidun 2000-luvulla Pirkanmaalle, eikä hiiskasdustakaan ole kuulunut kritiikkiä, että pois ja takasi Satakuntaan. Punkalaitumella sanovat, että ero ei ole suuri mutta yhteistyö on parempaa Pirkanmaalla. Uuden kunnan perustamisella ei tavoitella ensisijaisesti maakunnallista suuntautumista vaan aluekeskuksen perustamista Seinäjoki- Tre ja Pori kolmion sisään. Tämä on ehdoton tavoite jotta saavutetaan elinvoimaa ja kilpailukykyä seudulle. Samaa Pohjois-Satakuntaa ja Kyröä ollaan oltu. Parkanon demonisointi on lähinnä huvittavaa. Enemmänkin on tuttua Parkanon raittia kulkiessa kun on tuttuja nimiä Hamsteri, Kenkä-Kolmio, ennen oli Tammelan huonekaluliike, ennen Holminki ja Reima jne. ja nuoriso kävi ristiin tutustumassa..
Työttömyysasteesta ja vetovoimasta..
Luoteis-Pirkanmaalla (Parkano, Ikaalinen, Kihniö, Sastamala) on työttömyysaste 9,7 % ja nykyisessä tynkä Pohjois-Satakunnassa 12,1%. Eroa on Luoteis-Pirkanmaan hyväksi 2,4%. Luvut ovat lukuja mutta osoittavat jotakin. Puhumattakaan inhimillisistä näkökohdista. Jokainen henkilö joka saadaan työelämään aiheuttaa elämänlaadun parantumista ja pahoinvoinnin aiheuttamien sivukustannusten vähennystä.
Miten perustelet, että nämä työttömyysluvut johtuvat juuri maakunnasta?
Satakansassa luki että Kela on jo yhdistänyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdeksi piiriksi. Kohta on porilaisen aluetutkija Aron mukaan Satakunnan maakunnan vuoro siirtyä Varsinais-Suomeen. Tuleekohan myös Satakunnan sairaanhoitopiiri siirtymään osaksi Turun yliopistosairaanhoitopiiriä. Kartalta katsoen muuta vaihtoehtoa ei ole, jotta saadaan isompia sairaanhoitopiirejä. Tämä voi tarkoittaa, että Porista tulee entistä "kevyemmän" erikoissairaanhoidon yksikkö ja palveluja keskitetään Turkuun.
Siinä yhdistettiin minun lukemani mukaan Lounais-Suomi ja Länsi-Suomi, eikä Satakunta ja Varsinais-Suomi. Mielestäni pitää myös olla melko naiivi, jos uskoo Satakunnan maakunnan lakkauttamiseen ja/tai sen alueiden siirtymistä Varsinais-suome hallinnon alle.
Porilainen Aluetutkija Aro on ilmeisesti näin naiivi kun on ottanut Tem:in korkeimpien virkamiesten ja muitten virkamiesten suunnitelmat todesta.
Olet ihan oikeassa, täällä Kankaanpäässä ovat nuo valtuutetut täysin ammattitaidottomia jotka ajattelevat vain itseään. Kyllä sen pitää jokaisen kunnan tietää, että johtoon valitaan ne henkilöt joilla on laaja tietopuolinen koulutus ja kokemus. Kankaanpäässä on valittu henkilöt, jotka ovat tarjonneet kuppilassa kaljat tai useamman... Nyky yhteiskunnassa se ei näin mene. Pitää olla koulutettua väkeä..
Kyllä on toiveunta, että maakuntamuutos Pirkanmaalle parantaisi oloja ja antaisi kasvuvauhtia Kankaanpäälle.Liitoksen jälkeen olemme Pirkanmaan takamaata ja teoreettiset haaveiluedut menneen talven lumia, ja väestökato entistä kovempaa.
Tampereen vetovoimasta en uskalla sanoa, että se juuri rupusakkia vetäisi, mutta tosiasia on, että työttömyysaste on Tampereella ollut jatkuvasti korkeampi kuin länsirannikolla.
Kysykääpä vaikka lähimmästä työvoimatoimistosta tilastoja. Ellette usko mieluummin kuvitelmiin siitä, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
Se voikin olla jo valmiiksi kilpaa kaluttua ja uusia kaluajia vain potkitaan kauemmas.
Ei kai kukaan odota, että maantieteellinen asemamme muuttuu. Yrittämisellä ja maakuntayhteistyöllä on erilainen ja myönteisempi draivi Pirkanmaalla. Tärkein asia on kuitenkin, se että uusi kunta mahdollistaa paljon mm. paremman taloudellisen kantokyvyn, on houkuttelevampi investointikohde yrittäjille jne.
Yrittämisellä ja maakuntayhteistyöllä on erilainen ja myönteisempi draivi Pirkanmaalla.-
Olen täysin eri mieltä. Pirkanmaa on keskittämisen ydin. Tamperetta ei tunnu mikään yhteistyö ympärillä olevien pikkukuntien kanssa kiinnostavan. Saati sitten lievealueiden.
Ikaalisten emäpitäjän historia osa 1 (Ikaalinen, Kankaanpää, Parkano, Kihniö, Honkajoki, Karvia ja Jämijärvi) s. 161 "Kyrön muinaispitäjän.. voidaan uhä katsoa ulottuneen alkuaan Lappajärven-Ähtävänjoen linjalle asti..s.162 Itse laaja Pohjan Kyrö sai nimensä "kyröläisten joensuu" nykyisin Isokyrö, juuri siksi, että Hämeenkyröläiset ja Ikaalislaiset retkeilivät erämaillaan ja kalavesillään kautta Kyrön joen ja Lapuan joen laajan vesialueen. Vanhimmat lähteet eivät puhu Satakunnasta Kyrön yhteydessä vaan Hämeen Kyröstä (Köro af Tavasteland 1482) Ikaalisten reitin varrella asuneita pidettiinkin hämäläisinä jo 1303 käydyn erämaariidan yhteydessä ja vielä myöhemminkin Hämeen katsottiin ulottuvan "suolamerestä suolamereen" eli Suomenlahdesta Pohjanlahteen. Myös varhaisemmat historioitsijat ovat olleet varmoja siitä, että kyröläiset ovat "hämäläisten heimokuntaa" .. ja lähtöisin Hämeenkyröstä. .. Pohjois-Satakunnan etnistä hämäläisyyttä ei voi kiistää.. s. 163 Tutkijat eivät ole yhtä mieltä ajankohdasta jolloin Ikaalisten ja Hämeekyrön (Kyrö) liitettiin uuteen hallintomaakuntaan Satakuntaan. Toiset ovat sitä mieltä että tämä tapahtui vasta sydän keskiajalla." Tämä tarkoittanee 1500-luvun kuluessa mutta sitä ennen Kankaanpää oli osa Hämettä.
Toivoisin, että jatkossakin voisin olla SATAKUNTALAINEN. Täällä olen syntynyt ja kasvanut. En jaksa uskoa, että täällä Pohjois-Satakunnassa olisi pirkanmaalaisuudesta yhtään mitään hyötyä.
Sitä samaa toivon koko sydämestäni, että myös minä voisin olla satakuntalainen jatkossakin. Sydän sykkii Satakunnalle. En suoraansanottuna ymmärrä koko vouhotusta Pirkanmaan ja Hämeen puolesta. Eipä tuosta ennen tätä kuntaliitosta mitään vouhottu. Historia on mitä on, mutta koko elämäni olen Satakunnassa viettänyt eikä minulla ole mitään erityistä pahaa siitä sanottavana. Olen ollut täysin tyytyväinen.
Ei muuta ko Pirkanmaalle! Siä se muukin Pohjois-Satakunta on. Kiikonen viimeksi teki saman ratkaisun ja Punkalairun sitä ennen 2006.
"Siä se muukin Pohjois-Satakunta on. Kiikonen viimeksi teki saman ratkaisun ja Punkalairun sitä ennen 2006" Ei lievästi sanottuna ole aivan aukoton argumentti, sillä Kiikoinen EI kuulu Pirkanmaahan, eikä myöskään koko muu Pohjois-satakunta.
Eikös 1990 vuoden Pohjois-Satakunnasta ole siirtynyt Sastamala, Suodenniemi, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö Pirkanmaalle. Kiikoinen teki juuri aloitteen siirtymisestä vuoden sisällä. Vähemmän on ent. Pohjois-Satakuntaa enää Satakunnan puolella. Paremmin ovat asiat sillä puolella: yhteistyö maakuntaliitossa on parempaa ja työttömysprosentti on yli 2 % pienempi. Täällä vain Pori imee kuiviin maakunnan ( siirtää itselleen kaiken hallinnon).. Esim. Ikaalinen on pystynyt pitämään toisen asteen koulutuksen toisin kuin Kpää.
No korjataan sen verran, että Kiikoisten kokoomuksen valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen, mutta se ei vielä ole sama asia, kuin että Kiikoinen on näin päättänyt.
Kiikoisten kokoomuksella on yli puolet Kiikoisten valtuutetuista.
Ei muuta ku muutetaan mekin Pirkanmaalle, siellä tuntuu olevan parempi vetovoima ja paremmat tulevaisuuden näkymät. Porilaiset on jotenkin omituista sakkia ja puhuvatkin niin omituista murretta, ennemin kuuntelen jottain semmosta kun tampesterilaiset veivaa jottain legendaa. Lisäksi Porilaiset haisee ja eivät puhu muusta kun ässistä ja fc jatsista.
Heh... :D
ilmeisesti porilainen provokaattori..
odotetaan kun kake pääsee takaisin nuijan varteen, niin loppuu tämä vouhotus
Ei sillä maakunnalla ole loppujen lopuksi ole niin suurta merkitystä(ellei sitten ole todellista kulttuurillista historiaa ja yhteenkuuluvuutta, kuten vaikkapa Etelä-pohjanmaalla. Satakunnalla ei mielestäni ole Pirkanmaasta puhumattakaan), jos itse ei aseteta keinotekoisia raja-aitoja yhteistyön estämiseksi. Jos Parkano vaatii uuden perustettavan kaupungin kuulumista Pirkanmaan maakuntaliittoon ja se käy Kankaanpäälle ja Jämijärvelle, niin mikäpä siinä sitten! Ei täältä söörmarkusta ole silti yhtään pidempi matka kavereita ja sukulaisia tapaamaan Kankaanpäähän.
Kyllä maakunnalla on merkitystä, virkamiesten hallintokulttuuri eroaa tosi paljon Pirkanmaan ja Turun/Porin välillä.ELY-keskuksen toimintatavat on tästä loistava esimerkki. Jos Kankaanpää jää Satakuntaan, tarkoittaa se sitä että todellinen hallintokeskus on jatkossa yhä enemmän Turku.
Ja Turkulainen hallintokulttuurihan on ollut kautta aikain niin omahyväistä ja hankalaa, että Pirkanmaalainen mentaliteetti olisi varmasti kaikissa asioissa parempi suunta jos Kankaanpään palvelut halutaan pitää edes nykyisellä tasolla. Jo karttaa vilkaisemalla oivaltaa, että Turku on aika luonnoton hallintokeskus Pohjois-Satakunnalle verrattuna Tampereeseen.
Porin strategiana on taas käyttää Pohjois-Satakuntaa jonkinlaisena taustavoimana ja reservaattinaTurkua vastaan, että Pori säilyisi elinvoimaisena. Tässä suhteessa Porilainen ei eroa juurikaan Turkulaisesta, joten kannattaa suuntautua Pirkanmaalle vaikka ihan piruuttaan.
Mitä tulee väiteeseen: "Porin strategiana on taas käyttää Pohjois-Satakuntaa jonkinlaisena taustavoimana ja reservaattinaTurkua vastaan, että Pori säilyisi elinvoimaisena.", niin en aivan täysin kyllä allekirjoita, tai ainakin haluan todisteita! En myöskään toivo, että Poria ja Satakuntaa tullaan johtamaan enemmän Turusta käsin. Jos oletetaan, että Satakunta tultaisiin hajottamaan ja sulauttamaan muihin maakuntiin, niin toivoisin Porinkin suuntautuvan mieluummin Pirkanmaan suuntaan, jolloin tulevaisuus tuskin olisi mitenkään uhattuna jo pelkästään merisataman takia, jota ei tietenkään Tampesterista löydy. Eikä Porikaan niin lähellä sitä Turkua ole, etteikö Tampere olisi lähempänä! :)
Kun karttaa katsoo ja tietää, että jossain vaiheessa maakuntien ja sairaanhoitopiirien määrää vähennetään niin huomaa että ei ole mitään luonnollista laajentumissuuntaa Varsinais-Suomen maakunnalla ja Turun yliopistollisella sairaanhoitopiirillä kuin Satakunta. Tämä ajatus on tullut usealta eri alan asiantuntijalta. Ei ole todennäköistä, että niin vahva keskus kuin Turku siirtyy esim osaksi Helsingin yliopistollista sairaanhoitopiiriiä.
Kulttuurisesti Satakunta Pohjois-Satakuntaa lukuunottamatta on selvä Varsinais-Suomalaisuuden jatke ja Varsinais-Suomalaisen asutuksen tulos. Sen sijaan Pohjois-Satakunta, Pirkanmaa, Häme ja Etelä-Pohjanmaa ovat saman kulttuuripiirin alueita. Etelä-Pohjanmaa asutettiin nimenomaan Kyröstä ja Sastamalasta, vaikka esovatki omasta edintiteetistään.
Etelä-pohjanmaan asuttaminen on kylläkin tapahtunut Varsinais.suomalaisten, Satakuntalaisten, hämäläisten, Savolaisten ja Ruotsista muuttaneiden toimesta ja tämä ei ole veikkaus, vaan tieto.
"Kun karttaa katsoo ja tietää, että jossain vaiheessa maakuntien ja sairaanhoitopiirien määrää vähennetään niin huomaa että ei ole mitään luonnollista laajentumissuuntaa Varsinais-Suomen maakunnalla ja Turun yliopistollisella sairaanhoitopiirillä kuin Satakunta." Katselin tuossa karttaa ja en kyllä äkännyt millään miten siitä ilmenee, ettei Satakunnalla muita mahdollisia suuntautumisia ole??
Aluetutkija porilainen Aro SK:ssa.: "jos on uskominen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniukseen. Hänen jyrähdykset maamme aluerakenteesta vuonna 2020 eivät jätä paljon tilaa jossittelulle.
Kun tulevaisuutta luotaa maamme ylin aluekehitysasioista vastaava viranomainen, ei voi kai muuta kuin uskoa.
Varsinaisia lahtausteesejä kaikki tyynni.
Aluksi. Maakuntien määrä aiotaan heijata yhdeksään nykyisestä 19:sta. Maali on vuodessa 2020.
Uusien maakuntien rajojen on tarkoitus noudattaa ”täyden palvelun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) rajoja”. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että meitä lähin täyden palvelun ELY löytyy kaikkien suureksi yllätykseksi Turusta.
Samassa rytäkässä poistunee kymmenen nykyistä maakuntaliittoa. Satakuntaliiton osalta se tarkoittanee yhdistymistä, sulautumista, liittämistä tms. Varsinais-Suomen liittoon. Tai kääntäen Varsinais-Suomen liiton yhdistymistä Satakuntaliittoon.
Taikasanoja ovat ’mittakaavaedut’ ja ’keskittäminen’.
Hauki on kala, kala on hauki eli maakuntaliitot ovat vain maakuntaliittoja nimestä riippumatta. Tavallisen ihmisen tai yrityksen kannalta hallinnon järjestämiseen liittyvien viranomaistehtävien hoito lienee luokassa EVVK.
Mutta jos uskalletaan unohtaa hetkeksi sellaiset henkimaailman asiat kuin kotiseutu- tai maakuntaidentiteetti, on pakko myöntää, että Kavoniuksen perustelut ovat pääosin loogisia ja ymmärrettäviä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) muovaa ja pakkaa kuntarakennetta askel askeleelta suuremmiksi yksiköiksi. Uudistuksen (?) myötä kuntien määrä laskee väistämättä nykyisestä 342 kunnasta lukuun x, joka voi olla 200 kuntaa, 150 kuntaa tai 100 kuntaa.
Kun kuntamäärä laskee, yhä useampi maakunta koostuu yhdestä, kahdesta tai kolmesta suurkunnasta. Kehitys vie kohti yhtenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia riippumatta siitä, kutsutaanko niitä kaupunkiseuduiksi, seutukunniksi, työssäkäyntialueiksi tai yhteistoiminta-alueiden kaltaisiksi sanahirviöiksi.
Kaikilla ei ole varaa Eurajoen tavoin linnoittautua itsenäisyyden taakse. Mikäs on pullistellessa, kun syvimmän taantumankin aikana kunnan tilitetyt kunnallisverot nousevat huimat 40 %. Oikea todellisuus on kuitenkin sitä, että yhä uusia lavioita pulpahtaa pintaa lähivuosina. "