Tilastokeskuksen tutkijan mukaan maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt. Työelämän muuttuminen on johtanut yhteiskunnan toimihenkilöistymiseen. Tuotantotyö teollisuudessa on vähentynyt, eikä korvaavaa kasvua ole ollut myöskään rakennustoiminnassa tai liikenteessä.
Kunnallisvaaleissa 18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Äänestäjien sosioekonominen asema on muuttunut. Maaseudulla on vain suurtiloja ja eläintehtaita. Veikko Vennamon (entinen SMP, nyk. peruS) puheet talonpojan tappolinjasta on Kepu ja MTK .
Maalaisliitossa (ent. Kepu) nähtiin, että puolue pienenee olemattomaksi, jos vain maatalousyrittäjät äänestävät. Niinpä Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi, ryhtyi profiloitumaan keskipuolueeksi ja haalimaan äänestäjiä kaupunkeihin maalta muuttaneesta. Kun tukiaisia maksettiin tuotantomäärien mukaan ja pinta-alojen mukaan (pinta-alalisät), pienet ja keskisuuret tilat "tapettiin" pois. Maatalousyrittäjät pieniltä tiloilta paketoivat pellot, tekivät sukupolven vaihdoksia ja kun tilanpito keskisuurillakaan iloilla ei kannattanut (ilman tukiaisia, joita vain suurtilalliset saivat) työttömiksi jääneet läksivät teollisuustöihin.
Toimihenkilöt ovat valkokaulusköyhälistoa. Ylempien ja alempien ero on siinä, että ylemmät tekevät ylitöitä ilman korvauksia, alemmat vaativat työstään palkan, myös ylitöistä. "Ruskeakielisyys" auttaa alempien siirtymisestä ylempiin toimihenkilöhin. Ero ylempiin ja alempiin on työnantajien kehittelemä.
Työnantajien toimesta ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut ja alempien pysynyt suunnilleen samana. Toimihenkilöistyminen on tapahtunut teknologiakehityksen myötä siten, että perinteiset työntekijätehtävät ovat muuttuneet tai loppuneet. Jako ylempiin ja alempiin on keinotekoinen ja myös poliittinen.
Eläkeläisten määrä on kasvanut suurten ikäluokkien tultua eläkeikään. Suuret ikäluokat ovat tehneet pienestä alkaen työtä ja maksaneet itse omat eläkkeensä. Eipä ole ollut pitkiä kesälomia, äitiyslomia, vuorotteluvapaita, pätkätöitä... työtä tehtiin koulun loputtua eläkeikään ja eläkkeet on maksettu moneen kertaan. Monella nyt eläkkeellä olevalla on takanaan jopa 50 vuoden työrupeama ensin piikana tai renkinä...
Jos ajatellaan äänestyskäyttäymistä sosioekonomisen aseman perusteella, puolueiden saamat äänimäärät ovat olleet hyvin kummalliset.
Kokoomus = työnantajien ja yrittäjien puolue. Katainen, kok, vaatii yritysveron alentamista 4 %, poisti työnantajien kela-maksun (1,1 miljardia) ja lupasi kokoomuksen tutkivan avoir fiscal -osinkotulojen hyvitysverojärjestelmän palautusta.
Kokoomus on ainoa puolue, joka kannattaa tuloerojen huomattavaa kasvua ja siis luokkayhteiskuntaa.
SDP ja Vasemmistoliitto = työntekijöiden ja toimihenkilöiden etuja ajava puolue. Vasemmisto vaatii myös perusturvan parantamista, työttömien ja lapsiperheiden etujen parantamista jne. Työntekijöitä ja toimihenkiloita on äänestäjissä noin 49 %.
Vasemmistolla pitäisi olla huomattavasti suurempi asema.
Vasemmistopuolueet vastustavat eniten tuloerojen kasvua ja luokkayhteiskuntaa.
Kepun intressiryhmään kuuluvia maataloustuottajia on Suomessa vain vähän. Vajaa 60.000 maatalousyrittäjää. Joten Kepun saama äänimäärä on edelleenkin viime vaaleissa erittäin suuri maa- ja metsätaloustuottajia kun on vain 2 % äänestäjistä.
Perussuomalaisten asema oppositiossa, 5 kansanedustajan turvin, on ollut vähäinen. Viime vaaleissa tilanne muuttui. Perussuomalaiset saivat 447.086 ääntä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Kansanedustajapaikkoja tuli 34 lisää.
Kepu menetti -16 kansanedustajapaikkaa, Kok menetti -6, SDP menetti -3, Vas. menetti -3, Vihr. menetti -5, KD menetti -1 kansanedustajapaikkaa ja peruS sai vastaavasti muilta puolueilta 34 kansanedustajapaikkaa.
Kun muista puolueista sekä nukkuvista siirtyi perussuomalaisiin 447.086 äänestäjää, luulivatko he äänestävänsä keskipuoluetta, oikeistoa vai vasemmistoa?
Pystyykö PeruS profiloitumaan pienyrittäjien puolueeksi ja ylempien toimihenkilöiden puolueeksi? Lähinnä näillä ryhmillä ei ole ollut "poliittista kotia" ja edunvalvojaa poliittisessa kentässä.
Kunnallisvaaleissa 18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Äänestäjien sosioekonominen asema on muuttunut. Maaseudulla on vain suurtiloja ja eläintehtaita. Veikko Vennamon (entinen SMP, nyk. peruS) puheet talonpojan tappolinjasta on Kepu ja MTK .
Maalaisliitossa (ent. Kepu) nähtiin, että puolue pienenee olemattomaksi, jos vain maatalousyrittäjät äänestävät. Niinpä Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi, ryhtyi profiloitumaan keskipuolueeksi ja haalimaan äänestäjiä kaupunkeihin maalta muuttaneesta. Kun tukiaisia maksettiin tuotantomäärien mukaan ja pinta-alojen mukaan (pinta-alalisät), pienet ja keskisuuret tilat "tapettiin" pois. Maatalousyrittäjät pieniltä tiloilta paketoivat pellot, tekivät sukupolven vaihdoksia ja kun tilanpito keskisuurillakaan iloilla ei kannattanut (ilman tukiaisia, joita vain suurtilalliset saivat) työttömiksi jääneet läksivät teollisuustöihin.
Toimihenkilöt ovat valkokaulusköyhälistoa. Ylempien ja alempien ero on siinä, että ylemmät tekevät ylitöitä ilman korvauksia, alemmat vaativat työstään palkan, myös ylitöistä. "Ruskeakielisyys" auttaa alempien siirtymisestä ylempiin toimihenkilöhin. Ero ylempiin ja alempiin on työnantajien kehittelemä.
Työnantajien toimesta ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut ja alempien pysynyt suunnilleen samana. Toimihenkilöistyminen on tapahtunut teknologiakehityksen myötä siten, että perinteiset työntekijätehtävät ovat muuttuneet tai loppuneet. Jako ylempiin ja alempiin on keinotekoinen ja myös poliittinen.
Eläkeläisten määrä on kasvanut suurten ikäluokkien tultua eläkeikään. Suuret ikäluokat ovat tehneet pienestä alkaen työtä ja maksaneet itse omat eläkkeensä. Eipä ole ollut pitkiä kesälomia, äitiyslomia, vuorotteluvapaita, pätkätöitä... työtä tehtiin koulun loputtua eläkeikään ja eläkkeet on maksettu moneen kertaan. Monella nyt eläkkeellä olevalla on takanaan jopa 50 vuoden työrupeama ensin piikana tai renkinä...
Jos ajatellaan äänestyskäyttäymistä sosioekonomisen aseman perusteella, puolueiden saamat äänimäärät ovat olleet hyvin kummalliset.
Kokoomus = työnantajien ja yrittäjien puolue. Katainen, kok, vaatii yritysveron alentamista 4 %, poisti työnantajien kela-maksun (1,1 miljardia) ja lupasi kokoomuksen tutkivan avoir fiscal -osinkotulojen hyvitysverojärjestelmän palautusta.
Kokoomus on ainoa puolue, joka kannattaa tuloerojen huomattavaa kasvua ja siis luokkayhteiskuntaa.
SDP ja Vasemmistoliitto = työntekijöiden ja toimihenkilöiden etuja ajava puolue. Vasemmisto vaatii myös perusturvan parantamista, työttömien ja lapsiperheiden etujen parantamista jne. Työntekijöitä ja toimihenkiloita on äänestäjissä noin 49 %.
Vasemmistolla pitäisi olla huomattavasti suurempi asema.
Vasemmistopuolueet vastustavat eniten tuloerojen kasvua ja luokkayhteiskuntaa.
Kepun intressiryhmään kuuluvia maataloustuottajia on Suomessa vain vähän. Vajaa 60.000 maatalousyrittäjää. Joten Kepun saama äänimäärä on edelleenkin viime vaaleissa erittäin suuri maa- ja metsätaloustuottajia kun on vain 2 % äänestäjistä.
Perussuomalaisten asema oppositiossa, 5 kansanedustajan turvin, on ollut vähäinen. Viime vaaleissa tilanne muuttui. Perussuomalaiset saivat 447.086 ääntä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Kansanedustajapaikkoja tuli 34 lisää.
Kepu menetti -16 kansanedustajapaikkaa, Kok menetti -6, SDP menetti -3, Vas. menetti -3, Vihr. menetti -5, KD menetti -1 kansanedustajapaikkaa ja peruS sai vastaavasti muilta puolueilta 34 kansanedustajapaikkaa.
Kun muista puolueista sekä nukkuvista siirtyi perussuomalaisiin 447.086 äänestäjää, luulivatko he äänestävänsä keskipuoluetta, oikeistoa vai vasemmistoa?
Pystyykö PeruS profiloitumaan pienyrittäjien puolueeksi ja ylempien toimihenkilöiden puolueeksi? Lähinnä näillä ryhmillä ei ole ollut "poliittista kotia" ja edunvalvojaa poliittisessa kentässä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.