Miten muiden miehet suhtautuu raskauteen ja huomioivatko äitiä/masuasukkia miten hyvin? Tunnustelevatko potkuja ym?
Meillä lapsen hankinta oli yhteinen päätös, monta vuotta mies puhui, että hankittaisiin lapsia. Alkuraskaudessa minun mielestä mies oli kiinnostuneempi, mutta nyt loppuraskauden aikana ei huomioi enää oikeastaan mitenkään. Potkuja ei ole tuntenut kertaakaan. Pari kertaa on kokeillut, mutta kun ei heti tuntenut mitään, luovutti. Seksiä kyllä on, mutta jotenkin tuo välinpitämättömyys vauvaa kohtaan alkaa jo latistaa silläkin puolella tunnelmaa minun kohdalla.. Ylpeänä kyllä ihmisille puhelee että on lapsi tulossa, mutta kotona tilanne on eri. Tunnen olevani ihan yksin tämän odotuksen kanssa. En mitään erikoiskohtelua tarvitse, koska raskaus on sujunut hyvin, mutta olisi ihan kiva, että edes jonkinlaista kiinnostusta vauvaa kohtaan osoittaisi. Kaikki muut asiat nimittäin tuntuu kiinnostavan enemmän kuin oma perhe: jopa työkavereiden parisuhteet ym...
Mistä tällainen käytös voi johtua? Tuliko raskaus sitten kuitenkin liian yllätyksenä? Tätä lasta jonkin aikaa "tehtiin"... Yhteinen päätös oli ja mies oli jopa innostuneempi asiasta kuin minä, eli en ole painostanut millään tavalla. Melkein koko raskausajan olen ollut tosi hyvällä tuulella eli en ole nalkuttanut tms. Mutta kyllähän se alkaa jossain vaiheessa masentaa, kun ei mies tee mitään päätöksiä, vaan kaataa kaikki vauvaa koskevat asiat minun harteille. Ihan kuin koko lasta ei olisi tulossakaan.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Erityisesti kiinnostaisi kuulla, miten tilanne on edennyt synnytyksen jälkeen. Onko miehestä kuitenkin tullut ihan kunnollinen ja huolehtivainen isä vain onko suhde kariutunut tms.? Koska tässä alkaa olla jo pinna sen verran kireällä, että jos ei asiat muutu edes lapsen synnyttyä, niin tämä suhde oli tässä..
Meillä lapsen hankinta oli yhteinen päätös, monta vuotta mies puhui, että hankittaisiin lapsia. Alkuraskaudessa minun mielestä mies oli kiinnostuneempi, mutta nyt loppuraskauden aikana ei huomioi enää oikeastaan mitenkään. Potkuja ei ole tuntenut kertaakaan. Pari kertaa on kokeillut, mutta kun ei heti tuntenut mitään, luovutti. Seksiä kyllä on, mutta jotenkin tuo välinpitämättömyys vauvaa kohtaan alkaa jo latistaa silläkin puolella tunnelmaa minun kohdalla.. Ylpeänä kyllä ihmisille puhelee että on lapsi tulossa, mutta kotona tilanne on eri. Tunnen olevani ihan yksin tämän odotuksen kanssa. En mitään erikoiskohtelua tarvitse, koska raskaus on sujunut hyvin, mutta olisi ihan kiva, että edes jonkinlaista kiinnostusta vauvaa kohtaan osoittaisi. Kaikki muut asiat nimittäin tuntuu kiinnostavan enemmän kuin oma perhe: jopa työkavereiden parisuhteet ym...
Mistä tällainen käytös voi johtua? Tuliko raskaus sitten kuitenkin liian yllätyksenä? Tätä lasta jonkin aikaa "tehtiin"... Yhteinen päätös oli ja mies oli jopa innostuneempi asiasta kuin minä, eli en ole painostanut millään tavalla. Melkein koko raskausajan olen ollut tosi hyvällä tuulella eli en ole nalkuttanut tms. Mutta kyllähän se alkaa jossain vaiheessa masentaa, kun ei mies tee mitään päätöksiä, vaan kaataa kaikki vauvaa koskevat asiat minun harteille. Ihan kuin koko lasta ei olisi tulossakaan.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Erityisesti kiinnostaisi kuulla, miten tilanne on edennyt synnytyksen jälkeen. Onko miehestä kuitenkin tullut ihan kunnollinen ja huolehtivainen isä vain onko suhde kariutunut tms.? Koska tässä alkaa olla jo pinna sen verran kireällä, että jos ei asiat muutu edes lapsen synnyttyä, niin tämä suhde oli tässä..
Vastaukset 1
Vanhimmat
katsopa ketjua "onko miehet oikeesti näin tyhmiä" -->