Historian oikuista monella on vaikea hamotella yhteiskuntaa kylmäpäisesti. Jos olet vasemmistolainen niin itsetäänselvästi vastustat markkinataloutta. Jos olet oikeistolainen niin luulet kapitalismin olevan ainoa vaihtoehto. Molempien mielestä vain oma lähtökohta johtaa demokratiaan.
Soppa syntyy siitä ettei tunneta peruskäsitteitä. Tässä siis pieni kolmen kohdan pikakelaus:
1) Kapitalismin vastapari on sosialismi. Nämä määrittelevät omistusoikeuden. Kapitalismi perustuu yksityisomistukseen jolloin omaisuuden tuotto (veroja lukuunottamatta) kuuluu yksityiselle. Sosialismio perustuu yhteisomistukseen, eli käytännössä valtion omistukseen.
Kapitalistmi ei kytkeytdy oikeistolaisuuteen (porvareihin). Vasemmistokin voi hyväksyä kapitalismin kunhan verotuksen kautta hoidetaan tasapuolisuuden (sosiaalidemokratia). Järjestelmiä pitäisi siis tarkastella sen perusteella mikä tuottaa paremman tuloksen. Kapitalismin vahvuus pilee kannustimissa. Sen vaara pilee tulonjaossa ellei sitä säädellä (verotus, työehdot, kilpailulait, jne.). Järjestelminä nämä eivät siis suoraan kytkeydy poliittisiin ideologioihin.
2) Markkinatalous ja suunnitelmatalous. Markkinatalous on meksinismi jolla ohjataan resursseja. Se perustuu euro ja ääni periaatteelle, eli ihmiset äänestävät ostovalinnoillaan mikä tuote voittaa. Voittajatuotteen tuottajan mahdollisuus hankkia rahoitusta paranee ja kasvua. Markkinatalouden vastapari on suunnitelmatalous, jossa poliitikot päättävät mitä tuotetaan, paljonko tuotetaan ja ja mihin hintaan sitä myydään.
Tämäkin sanapari vain määrittelee tavan jolla resursseja ohjataan, eikä liity poliittisiin ideologoihin. Tässäkin pitäisi löytää se mekanismi joka tuottaa suurimman lopputuloksen. Politiikka toisaalta liitty kakun jakamiseen.
3) Demokratia ja yksinvalta. Demokratia on kansanvaltaa. Eli kansalsiet äänestävät itselleen päättäjiä. Demokratian vastapari on diktatuuri jossa yksinvaltias päättää asioista.
-----
Näillä kolmella sanaparilla, kapitalismi-sosialismi, suunnitelmatalous-markkinatalous, sekä demokratia-yksinvalta, eivät periaatteessa liity toisiinsa, vaikka historia on osoittanut että yksinvaltiaat usein ovat haluneet myös tuotannon valtaansa ja kehittäneet suunnitelmatalouksia! Tätä ovat harrastanee niin kommunismin, sotilasvallan, uskonnon tai äärikansallismielisyyden nimeen vannoneet diktaattorit. Se siis ei liity vasemmistolaisuuteen tai oikeistolaisuuteen
Kiina on valtarakenteeltaan kommunistinen diktatuuri. omistukseltaan se on hyvin sosialistinen, koska valtio on suurin omaisuuden ja yritysten omistaja. Talousmekansimiltään se on markkinatalous! Kiinan siirtyminen suljetusta suunnittelutaloudesta avoimeen markkinatalouteen synnytti maailmanlaajuisen kasvusysäyksen.
Puhtaina nämä eri ilmiöiden ääripäät eivät toimi tai ole toimineett missään. Markkinataloutta ohjataan ja rajoitetaan poliittsesti, kaikissa maissa on sekä yksityistä että valtiollista omistusta, ja kakissa maissa demokratia on jossain määrin rajoitettu (esim. ylikansallisilla säännöillä).
Poliittisen ideologian kytkeminen omistuksen järjestelyihin tai talousmalliin on pitkälti historian luoma harha.
Soppa syntyy siitä ettei tunneta peruskäsitteitä. Tässä siis pieni kolmen kohdan pikakelaus:
1) Kapitalismin vastapari on sosialismi. Nämä määrittelevät omistusoikeuden. Kapitalismi perustuu yksityisomistukseen jolloin omaisuuden tuotto (veroja lukuunottamatta) kuuluu yksityiselle. Sosialismio perustuu yhteisomistukseen, eli käytännössä valtion omistukseen.
Kapitalistmi ei kytkeytdy oikeistolaisuuteen (porvareihin). Vasemmistokin voi hyväksyä kapitalismin kunhan verotuksen kautta hoidetaan tasapuolisuuden (sosiaalidemokratia). Järjestelmiä pitäisi siis tarkastella sen perusteella mikä tuottaa paremman tuloksen. Kapitalismin vahvuus pilee kannustimissa. Sen vaara pilee tulonjaossa ellei sitä säädellä (verotus, työehdot, kilpailulait, jne.). Järjestelminä nämä eivät siis suoraan kytkeydy poliittisiin ideologioihin.
2) Markkinatalous ja suunnitelmatalous. Markkinatalous on meksinismi jolla ohjataan resursseja. Se perustuu euro ja ääni periaatteelle, eli ihmiset äänestävät ostovalinnoillaan mikä tuote voittaa. Voittajatuotteen tuottajan mahdollisuus hankkia rahoitusta paranee ja kasvua. Markkinatalouden vastapari on suunnitelmatalous, jossa poliitikot päättävät mitä tuotetaan, paljonko tuotetaan ja ja mihin hintaan sitä myydään.
Tämäkin sanapari vain määrittelee tavan jolla resursseja ohjataan, eikä liity poliittisiin ideologoihin. Tässäkin pitäisi löytää se mekanismi joka tuottaa suurimman lopputuloksen. Politiikka toisaalta liitty kakun jakamiseen.
3) Demokratia ja yksinvalta. Demokratia on kansanvaltaa. Eli kansalsiet äänestävät itselleen päättäjiä. Demokratian vastapari on diktatuuri jossa yksinvaltias päättää asioista.
-----
Näillä kolmella sanaparilla, kapitalismi-sosialismi, suunnitelmatalous-markkinatalous, sekä demokratia-yksinvalta, eivät periaatteessa liity toisiinsa, vaikka historia on osoittanut että yksinvaltiaat usein ovat haluneet myös tuotannon valtaansa ja kehittäneet suunnitelmatalouksia! Tätä ovat harrastanee niin kommunismin, sotilasvallan, uskonnon tai äärikansallismielisyyden nimeen vannoneet diktaattorit. Se siis ei liity vasemmistolaisuuteen tai oikeistolaisuuteen
Kiina on valtarakenteeltaan kommunistinen diktatuuri. omistukseltaan se on hyvin sosialistinen, koska valtio on suurin omaisuuden ja yritysten omistaja. Talousmekansimiltään se on markkinatalous! Kiinan siirtyminen suljetusta suunnittelutaloudesta avoimeen markkinatalouteen synnytti maailmanlaajuisen kasvusysäyksen.
Puhtaina nämä eri ilmiöiden ääripäät eivät toimi tai ole toimineett missään. Markkinataloutta ohjataan ja rajoitetaan poliittsesti, kaikissa maissa on sekä yksityistä että valtiollista omistusta, ja kakissa maissa demokratia on jossain määrin rajoitettu (esim. ylikansallisilla säännöillä).
Poliittisen ideologian kytkeminen omistuksen järjestelyihin tai talousmalliin on pitkälti historian luoma harha.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niistä käsitteistä ja vastinpareista, kapitalismia ja markkinataloutta , niitä ei pidä sekoittaa keskenään.
Korten kuvasi jo 90-luvulla asiaa erottamalla globaalin kapitalismin ja markkinatalouden toisistaan tähän tapaan:
”David Korten: Markkinatalous ilman sääntelyä ei ole markkinataloutta
Korten myös varoittaa sekoittamasta todellista markkinataloutta nykyiseen maailmanlaajuiseen kapitalismiin.
- Globaalin kapitalismin suhde markkinatalouteen on kuin syövän suhde ihmiskehoon. Syöpä kehittyy, kun yksi solu unohtaa olevansa osa kokonaisuutta ja ryhtyy kasvamaan hallitsemattomasti. Lopulta se tuhoaa koko kehon…
- Saattaa kuulostaa paradoksaaliselta, mutta vaihtoehto on demokratia ja markkinatalous, Korten sanoi.”
http://www.uusisuomi.fi/mielipide/94435-kasinotalous-paihittaa-valtiot#comment-451549
Mitä vastakkaisuuksiin/vastinpareihin tulee niin...
"Kapitalismi ja idän reaalisosialismi/kommunismi ovat molemmat liberalistisia "lahkoja" ja olleet samalla puolella jakaen varallisuutta harvojen käsiin, liberalismi on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että voidaan alkaa puhumaan Spenglerin mainitsemasta rahan diktatuurista.
Niiden vastapoolina on ollut markkinatalous ja demokratia, jota Korten hyvin kuvaa kirjoituksissaan, mutta jotka valitettaasti eivät voi toimia nykymallisessa globaalissa kapitalismissa.
Kapitalismi - reaalisosialismi/kommunismi, ei ole koskaan ollut se todellinen jako. Todellinen jakolinja on aina kulkenut rahatalouden ja reaalitalouden, eli kapitalismin ja markkinatalouden välillä."
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55308-vaarat-vastakohta-asetelmat-kapitalismi-ja-sosialismi#comment-699483
Demokratiasta ei kannata puhua samalla vuosikymmenellakään kuin kapitalismista. Yhteiskunnan läpinäkymättömyys ja liikesalaisuuksien ehdoton koskemattomuus ovat kapitalismin perustavanlaatuisia toimintaedellytyksiä. Yhteiskunnan läpinäkyvyys taas on demokratian ensimmäinen ehto.
Aitausliike
Aitausliike
- 1600- / 1700-luvun englannissa suuret maanomistajat – aateliset -alkoivat
aidata yhteismaita (laidunmaita - laitumia)
- John Locken perustelu (ideologinen oikeutus): kun käytämme työvoimaamme
'yhteismaahan' (commons), me muutamme sen omaisuudeksi.
- usein unohdettu Locken 'harkintasääntö': saanto on oikeutettu vain jos tarpeeksi
ja yhtä hyvää yhteismaata jää jäljelle muiden käyttöön
- aitausliike johti maattoman luokan / köyhälistön / proletariaatin syntyyn ja
tuotti riittävästi halpaa työvoimaa nousevan teollisuuskapitalismin tarpeisiin
- samalla syntyi myös nk köyhäinhuolto ankeine köyhäntaloineen ja työpajoineen >> pakkotyö / forced labour....
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3523813
"Markkinatalous ilman sääntelyä ei ole markkinataloutta"
Säännelty markkinatalous ei ole markkinataloutta. Mutta sen sijaan markkintalous ilman sääntelyjä ei toimisi optimaalisesti.
"- Globaalin kapitalismin suhde markkinatalouteen on kuin syövän suhde ihmiskehoon. Syöpä kehittyy, kun yksi solu unohtaa olevansa osa kokonaisuutta ja ryhtyy kasvamaan hallitsemattomasti. Lopulta se tuhoaa koko kehon…
- Saattaa kuulostaa paradoksaaliselta, mutta vaihtoehto on demokratia ja markkinatalous, Korten sanoi.”"
Globaali kapitalismi? Mitä hittoa? No ehkä tässä yhteydessä sekotetaan sanat kapitalismi ja rahoitusmarkkinat. Se on aika yleistä. Rahoitusmarkkinat ovat aina hyvin kekseisessä roolissa niin markkintaloudessa kuin suunnitalmataloudessakin. Realiresurssien hankintaan tarvitaan rahoitusta. Globaali talous taas on suljetun talouden (protetionismin) vastapari. Suljettua sosialismiako Korten peräänkuuluttaa.
Minustakin demokratia ja markkinatalous ovat ykkösvaihtoehto. Ja suomalasena haluaisin sen ehdottomasti olevan myös globaalia. Mehän elämme globaalista kaupasta, joka taas on riippuvainen globaaleista rahoitusmarkkinoista.
""Kapitalismi ja idän reaalisosialismi/kommunismi ovat molemmat liberalistisia "lahkoja" ja olleet samalla puolella jakaen varallisuutta harvojen käsiin, liberalismi on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että voidaan alkaa puhumaan Spenglerin mainitsemasta rahan diktatuurista."
Ei kapitalsimi ota kantaa siihen miten tuotettu varallisuus jaetaan. Politiikojen tehtävä on verotuksen kautta panna tuotettu hyvä järkevään jakoon. Poliitikot saattvat olla liberalistejä eli noudattavat sääntöä "oma apu paras apu", jolloin varallisuus ei men jakoon siinä määrin kuin ehkä sosiaalisesti olisi suotavaa. Monessa maassa tähän liittyy korruptio. Mutta siitä ei voida syyttää kapitalismia, eli yksityisomaisuuden järjestelmää. Kapitalismi sen sijaan antaa ykilöille hyvät kannustimet tuottaa lisää varallisuutta, ja siksi jotkut rikastuvat synnyttäen paitsi verotuloja myös kateutta ympärillä
Globali kapitalismi ei siis ole mikää salakavala mörkö.
"Demokratiasta ei kannata puhua samalla vuosikymmenellakään kuin kapitalismista."
Demokratia on vallan jaon väline. Kapitalismi on omistusten jakamisen väline. Niitä ei siis kannata verrata keskenään. Toimivissa demokartioissa myös yksityisomistajat noudattavat lakeja ja määräyksi. Suomessa suurimmat omistajat ovat Varma ja Ilmarinen, jotka hallinoivat palkansajien varoja. Ovatko ne uhka demokratiallemme?
"Yhteiskunnan läpinäkymättömyys ja liikesalaisuuksien ehdoton koskemattomuus ovat kapitalismin perustavanlaatuisia toimintaedellytyksiä. "
Kyllä nuo olivat vähintään yhtä suuria ongelmia sosialistisissakin maissa. Eikä sekään johtunut sosalisimista vaan demokratiavajeesta. Toimivissa demokratioissa voimme lailla säätää kapitalismin pelisäännöt. Suomessa kapitalismi toimii hyvin koska meillä on toimiva demokraattinen oikeusvaltio. Venäjällä kapitalismi kietoutuu vallanpitäjiin korruption kautta koska kyse on pitkälti lumedemokratista.
Demokratian määrä ja oikeusvaltion laatu on siis määräävä tekijä. Eivät omistuksen tai hinnoittelun mekanismit.
"Yhteiskunnan läpinäkyvyys taas on demokratian ensimmäinen ehto."
Jep, koska ilman sitä syntyy korruption kautta epäterveitä kytköksiä vallan ja omistajien välillä. Pahimmassa tapauksessa valtaapitävät keskittävät itselleen kaiken omistuksen.
"Ei kapitalsimi ota kantaa siihen miten tuotettu varallisuus jaetaan. Politiikojen tehtävä on verotuksen kautta panna tuotettu hyvä järkevään jakoon."
Politiikoilla kun ei enään ole sitä valtaa, kuten YK:n entinen pääsihteeri Boutros-Ghali selitti jo vuosia sitten.
"Kun kirjoittajat kysyvät YK:n entiseltä pääsihteeriltä Boutros-Ghalilta tärkeimpien valtionpäämiesten todellisista vaikutusmahdollisuuksista, pääsihteeri on hyvin skeptinen. Hänen mielestään yksittäisten valtioiden vaikutusmahdollisuudet vähenevät koko ajan, eivätkä edes johtavat poliitikot tiedosta tätä.
Poliittisilla johtajilla ei kuitenkaan ole enää monellakaan alueella todellista itsenäistä päätösvaltaa. Mutta he kuvittelevat, että he voisivat päättää keskeisistä kysymyksistä itse. Minä väitän, että se on silkkaa illuusiota ja kuvitelmaa."
Kirjoitti ylioppilaslehti jo 90-luvulla artikkelissaan MARKKINADIKTARUURIN KÄSIKIRJA.
"Globaali kasinokapitalismi
YK:n entinen pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali on todennut, että elämme keskellä maailmanlaajuista vallankumousta. Talous on saanut yliotteen politiikasta. Ylikansalliset markkinavoimat toimivat demokraattisen kontrollin yläpuolella. Poliitikot eivät enää voi päättää keskeisistä asioista itse, sanoo Boutros-Ghali. Silti globalisaatiota halutaan entisestään vahvistaa. "
http://www.cs.tut.fi/~ira/lehti/global.html
"Suomessa suurimmat omistajat ovat Varma ja Ilmarinen, jotka hallinoivat palkansajien varoja. Ovatko ne uhka demokratiallemme?"
Keinottelu ja rahastot, troijan hevonen.
Martin ja Schumann näkivät jo tuolloin kirkkaasti, että finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden irtautuminen toisistaan johtaa valtaviin taloudellisiin riskeihin, joiden poliittinen hallitseminen käy mahdottomaksi. Vastuun talouden mannerlaattojen liikahduksista - sekasorrosta, levottomuuksista, jopa sodista - kantavat näköalattomat maailman johtajat.
Globalisaatioloukku ei ole pohjimmiltaan meidän aikamme tuote. Kunnian sen käynnistämisestä saavat paradoksaalisesti työväenluokan ja ammattiyhdistysliikkeen johtajat: nouseva elintaso toi säästöjä ja kehittyvä sosiaaliturva pakotti rahastoimaan säästöjä vanhuuden turvaksi. Keinottelun siemen oli kylvetty.
Ahneesta rahasta tuli isäntä taloon.
Politiikka jäi rengin osaan jo kauan sitten. Vielä muutama kymmenen vuotta sitten politiikalla olisi ollut mahdollisuus ottaa ohjakset taloudelta [...]
Kun hötöraha haihtuu taivaan tuuliin, jälkien paikkailu reaalitalouden tuotoksilla on epätoivoinen tehtävä. Valtiot velkaantuvat korviaan myöten, koko maailmantalous kohmettuu vuosiksi.
Miljoonat, sadat miljoonat, miljardit talouskuprun maksumiehet puristelevat nyrkkejään.
Vastuullisia ei löydy. Syyllisyys on kollektiivinen. Pelissä on ollut tavalla tai toisella puoli maailmaa. Mutta jotkut harvat heistä istuvat hiljaa rahakasojen päällä ja odottavat tilaisuutta uuteen peliin. Edessä on ennen näkemätön varallisuuden uusjako."
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/globalisaatioloukku-laukesi/416900
Rahaa taas ei eläkkeisiin haluta laittaa.
"Monet eläkeläiset luulevat itse maksaneensa eläkkeensä. Se on harhaluulo, sillä jokainen työeläkeläinen on aina saanut eläkkeensä työssä käyvien kanssaihmisten palkoista. Työeläkemaksuja kerätään enemmän kuin rahaa tarvitaan eläkkeisiin, ja ylimäärät rahastoidaan – mihin tarkoituksiin, siitä ei ole päätöksiä. Eläkkeisiin niitä ei ainakaan käytetä."
http://www.hymy.fi/seppasen-kolumni/ay-liike-mukana-keinottelemassa-tyoelakevaroilla
Kapitalismi ilman rasismia, kapitalismi ilman orjan asemaan alistettuja olemuksellistettuja kansalaisia tai kansoja - onko sellaista ollut kuuna päivänä, tuleeko sellaista koskaan olemaankaan?
Ei tule, rasismi on kapitalismiin sisäänrakennettu välttämättömyys. Ilman orjia ei tule voittoja. Ilman voittoja ja valta-asemaa ei kapitalistilla riitä motivaatio.
Sosialismi ilman rasismia? Ainakin teoreettisesti mahdollista luoda valtio jonka toimintaa ei ylläpidettäisi alistamalla osa tuotantovälineistä muiden hyväksikäytön uhreiksi. Tuskin tulee toteutumaan koskaan länsimaissa.
Rasismi, julmuus, valehtelu, raakuus, epärehellisyys, ahneus ja itsekkyys - valkoisen rodun geneettisiä ominaispiirteitä jotka näkyvät kaikkialla maailmassa joka ikinen päivä. Valkoisen rodun historia on rasismin historiaa.
Hyvin sanottu, mutta tuskin persut tuostakaan mitään ymmärtävät? Valitettavasti.
Ehkä kannattaisi lukea koko keskustelu ensin ja kommentoida vasta sitten mielellään perustelujen kanssa, riippuen tietenkin siitä onko ymmärtänyt lukemastaan mitään, tuollaiset yhden rivin kommentit vaikuttavat enemmänkin hieman jälkeenjääneiden ja mistään suuresti ymmärtämättömien tuotoksilta.
Nasevat välikommentit kuuluvat sivistyneeseen poliittiseen keskusteluun.
netissä on toisin, sen kertoo jo netikettikin, ellei ole mitään sanottavaa on paree olla hiljaa.
>Vielä enemmän näkyy viestejä, joiden sisältö on asiallisesti tyhjä ainakin ryhmän aihepiirin kannalta, tulkittiin aihepiiriä miten väljästi tahansa. Tylsiä ovat esimerkiksi "Me too!" -viestit, joissa vain ilmaistaan kannatus (tai vastustus) jollekin toisen kirjoittamalle... Pelkkää kannatusta tai vastustusta ei ole järkevää ilmaista nyysien/netin kaltaisella foorumilla. Poikkeuksena tietysti tilanteet, joissa "äänestystä" on erikseen pyydetty ja se kuuluu ryhmässä hyväksyttyihin tapoihin.>
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/3.4.html#tyhjat