Vuokraammeko pellot Kiinalaisille hyvästä

maksaisivat ja mihin ruoka sitten menisi ???.

Kiinaan tietenkin, siellä on miljardi nälkäistä suuta.

"Ulkolinja: Myytävänä maa
Maailman talouden heilahtelu on tehnyt viljelysmaasta himoitun sijoituskohteen. Maailmanlaajuisella maanomistuspelillä on kuitenkin arvaamattomat seuraukset...".

http://areena.yle.fi/video/1307563938130

Se on vähän sama juttu tässä kiinalaisten kanssa kuin Hollantilaisten viljelijöiden kanssa? Hollantilaisia on Saksassa, Tanskassa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, entisissä itäblokin maissa jne jne mutta ei meillä Suomessa. Ja miksi ei? Veikkaisin että siksi että he sijoittavat vain maihin joissa voi tehdä bisnestä. Maihin joissa maatilojen hinnat evät ylitä niiden tuottoarvoa. Aika turha on niitä kiinalaisiakaan tänne vuokralaisiksi näillä hinnoilla houkutella. Saavat viljan ostamalla muualta halvemmalla...

noissa maissa viitesatoon perustuvan tuen ansiosta ja sitä myytävääkin tulee enemmän

Viitesadot..
Belgia ja Luxemburg 7 549
Alankomaat 7 495
Ranska 7 175
Britannia 6 871
Irlanti 6 851
Saksa 6 593
Tanska 6 075
Itävalta 5 580
Italia 5 016
Ruotsi 4 497
Unkari 4 462
Tšekki 4 167
Slovakia 3 683
Kreikka 3 505
Suomi 2800

EU:n maataloustuet
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077

Vai olisiko pohjoisella sijannillamme jotain vaikutusta. Eikö nyt sitten tässä tapauksessa suomen hyvät tuet houkutakkaan kiinalaisia, aiemmin olen täällä lukenut miten hyvin suomalainen viljelijä saa rahaa verrattuna keskieurooppalaisiin, samat tuet saisi kiinalainenkin, mutta nyt taas tällä kertaa näin.

Katsoitko ollenkaan tuota ulkolinjan juttua. Kun osoittimen siirtää tuossa videossa viiden minuutin kohdalle voi nähdä mistä maista sijoittajat ostavat peltoa. Siinä voi havaita että kohteinä ovat yleensä alhaisen elintason maat, kuten afrikka, kaukoitä, venäjä ja entisen itäblogin maat, eteläamerikka, mutta ei eu maat. Sijoittajina taas on usalaisia, eurooppalaisia, japanilaisia, intialaisia ja sitten myös kiinalaisia.
Katso juttu niin tiedät enemmän eikä tarvitse otaksua.

"aiemmin olen täällä lukenut miten hyvin suomalainen viljelijä saa rahaa verrattuna keskieurooppalaisiin, samat tuet saisi kiinalainenkin, mutta nyt taas tällä kertaa näin."

"mistä maista sijoittajat ostavat peltoa. Siinä voi havaita että kohteinä ovat yleensä alhaisen elintason maat,"

Eli maista joissa omaisuuden eli pellon hinta on alhainen (ainakin potentiaaliseen) tuottoarvoon nähden. Meillä ylikorkeat tuet pääomittuvat mm pellon hintaan ja nostavat pellon hinnan älyttömän korkealle tasolle alhaiseen sadontuottokykyyn ja tuottoarvoon nähden. Sijoitusmielessä peltoa ostava ostaa sitä sieltä missä rahalle saa parhaan tuoton eli on mahdollista tehdä tulosta.

Siis ei euroopasta eikä usasta vaan esimerkiksi afrikan maista. Ensin ajetaan alkuperäisasukkaat kodeistaan, sitten raivataan viidakko, ja peltoon kylvetään GM-soijaa tai maissia. Katsopa tuolta ylen ulkolinja ohjelmasta missä intialainen maanomistaja raivaa peltoa tasangosta 11000ha jonka valtio on hänelle myynyt pilkkahintaan eikä paikallisilla viljelijöitä ole kysytty mitään.
Maan hinta aiheutuu, niinkuin markkinatalous maissa yleensäkin, kysynnän ja tarjonnan laista. Tilaa pitää lajentaa että se pysyisi elinkelpoisena ja jatkajalla olisi elinmahdollisuus. Peltoa ei ole niin paljon tarjolla kuin olisi kysyntää jolloin hinta nousee. Pellon kaupan suorittaa kiinteistövälitys yhtiö joka myy sille ketä eniten tarjoaa. Kyllähän suomessakin pelto olisi halpaa jos täällä olisi tuollaisia tasankoaluetita ja valtio myisi niitä sijoittajille ajaen asukkaat kodeistaan.

-

"21.6.2011 Kehitysmaat myyvät peltojaan

Viljelymaiden vuokraaminen kehitysmaissa kiihtyy.

Ilmiö nousi lehtien palstoille pari vuotta sitten. Kun ruoan hinta vuonna 2008 lähti rajuun nousuun, alkoivat suurvallat ja jättisijoittajat kiivaasti ostaa ja vuokrata viljelysmaata köyhistä maista.

Rikkaille maille bisnes on kannattavaa. Esimerkiksi Etiopiasta on saanut hehtaarin vuodeksi kahdella dollarilla, kertoo talouslehti The Economist.

Ilmiön puolustajat sanovat, että kaupat auttavat köyhiä maita: Viljely tehostuu. Tekniikkaa viedään. Työpaikkoja luodaan. Markkinat aukeavat.

Käytännössä todellisuus näyttää monesti toisenlaiselta.

"Todistusaineistoa kasautuu sen puolesta, että maahankinnat eivät ole juuri olleet hyödyksi paikallisille", sanoo professori Ian Scoones brittiläisestä Institute of Development Studies -tutkimuslaitoksesta.

Viljelmistä on Scoonesin mukaan liian usein tullut eristäytyneitä saarekkeita, jotka ovat vain vähän tekemisissä paikallisyhteisöjen kanssa".

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kehitysmaat myyvät peltojaan/1135267058300