Käytetäänkö sosiaaliturvaa väärin?

Ben Zyskowicz kertoi kokoomuksen jo vuosia esittäneen sen asian selvittämistä, että kuinka paljon työttömyys- ja sosiaaliturvaa käytetään väärin, mutta se ei ole käynyt vasemmistolle, koska heidän mielestä se tarkoittaisi kaikkien sosiaaliturvaa saavien syyllistämistä, mistä ei tietenkään ole kyse Ben Z jatkaa. (Iltalehti 13.6. "Salainen paperi vuoti Säätytalolla. Ben Zyskowicz tuskastui")

Kelan tutkijan (Markku Laatu) mukaan vaikeaselkoinen ja työläs järjestelmä lisää sosiaaliturvan alikäyttöä, kun ihmiset eivät osaatai jaksa hakea heille kuuluvia etuuksia. Sen sijaan turvaa haetaan kolmannelta sektorilta, esimerkiksi leipäjonoista. Samalla yhteiskunta säästää julkisissa sosiaaliturvamenoissa.

Emme tiedä, kuinka monta sosiaaliturvan väärinkäyttäjää Suomessa on, (jos niitä on lainkaan) sillä sosiaaliturvan väärinkäyttö ei ole helppoa.
"Syyperäinen sosiaaliturva räätälöidään tarvitsijan elämänkirjon riskien ja ongelmien varalle. Tiukka tarveharkinta vie räätälöinnin yksilötasolle ja haastaa turvaa tarvitsevat uuvuttavaan paperisotaan. Järjestelmä voi siksi tuntua koukeroiselta ja jopa asiakasvihamieliseltä". Näin kirjoitti Kelan tutkija.

Tietääkö Ben Z. paremmin kuin Kelan tutkija sosiaaliturvan alikäytöstä ja monimutkaisuudesta, joka tekee järjestelmästä asiakasvihamielisen.

Köyhyys on todistettava yhä uudestaan ja uudestaan sekä tiliottein että tosittein, jotta sosiaalietuuksia voi saada.

Samasta asiasta kirjoitti Espoon piispa, Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja HS:ssa.

Vuosittain kirkon diakoniatyön puoleen kääntyy noin 150.000 huono-osaista, jotka on jätetty yksin sekä terveys- että toimeentulo-ongelmineen.

Piispa Heikan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomatihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle

Sekä kirkon diakoniatyön johtaja piispa Heikka että kelan tutkija Markku Laatu ovat painottaneet, että sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksille ja mielipiteille pitäisi panna suurempi painoarvo. Ketään ei pitäisi jättää yhteiskunnan ulkopuolelle, julkinen valta ei saisi väistää omaa vastuutaan.

Ben Z ja kokoomus haluavat selvittää kuinka moni käyttää tiukkaan tarveharkintaan perustuvaa sosiaaliturvaa väärin. Ben Z ei halua tutkia sitä, miksi on sosiaaliturvan alikäyttöä, eli kaikki sosiaaliturvaa tarvitsevat eivät sitä hae vaan kääntyvät kolmannen sektorin puoleen.

Kelan tutkija Laatu kirjoittaa myös:
- "Pelin politiikassa" unohtuvat niin sosiaalliturvan kokonaisuus kuin vähäväkisempien intressitkin - kuten perusturvaetuuksista saavien toimeentulotuki-riippuvuuden vähentäminen.
Selitystä voi etsiä myös sosiaaliturvaorganisaatioista. Kapulakieli, sektoroitunut palvelujärjestelmä ja pilkuntarkka virkamiesmentaliteetti ovat yhä voimissaan.
Lisäksi byrokratiaan istutetut uudet johtamisopit ja tuottavuusohjelmat ohjaavat organisaatioita karsimaan omia hyvinvointivastuitaan.
Yhä suurempi osa niiden tehtävistä liittyy omien kustannusen kurissa pitämiseen ja kansantalouden kilpailuedellytysten turvaamiseen, ei ihmisten elämän helpottamiseen.

Ei ole tarpeen tutkia sitä, moniko käyttää sosiaaliturvaa väärin. Se joukko on hyhvin pieni. Sen sijaan pitäisi tutkia sitä, miten sosiaaliturvan alikäyttö estetään ja 150.000 kirkon diakonityön puoleen kääntynyttä saadaan sosiaaliturvan piiriin.