Pelkään kamalasti

Sama täällä, tosin olen jo yhdesti synnyttänyt. Ja kipukynnys on aina ollut todella matala. Itse asiassa se synnytys ei edes pahemmin sattunut :) Vaikka ilman puudutuksia sen teinkin. Supistuksetkin meni ihan sisulla, ajatellen että kohta se loppuu ja saa hengähtää ja kohta se on ohi. Edes epparin leikkuuta tai repeämistä en tuntenut ollenkaan. Eli ei kannata etukäteen panikoida, voi olla ettei se satu ollenkaan tai sitten sattuu, mutta saapa nuita puudutteita jos haluaa (hyvällä tuurilla, minä en saanut vaikka olisin halunnut).

Sivusta seuranneena eniten kivusta joutuu kärsimään kovin usein ne kipuherkät, jotka ottavat puudutteen ja sitten, kun sen puudutteen vaikutus lakkaa ja seuraava annos ei tehoakaan, niin synnytys muuttuu kärsimysnäytelmäksi. Synnytyksestä ei saa kivutonta edes puudutteilla.

Hei
Minä olen kipuherkkä ja verikokeen ottaminen sormenpäästä tai käsivarresta (pahempi) on minulle kauhistus. Olen synnyttänyt kaksi lasta ja yllätys yllätys- eipä ollut niin kauheaa kuin luulin. Meidän keskussairaalassa oli mahdollisuus "synnytyspelkovalemnnuksen" ts. koska pelkäsin, sain tutustua synnytysosastoon, kätilöihin ja lääkäriin etukäteen kahden kesken. Ja siellä käsiteltiin pelkoja sillä seurauksella, että synnytyin tyttäreni (4,2 kg) ilman mitään kipulääkkeitä. Jälkeen päin olin sitten kipeämpi ja vielä 5 viikkoa synnytyksen jälkeen en istunut. Oli jäänyt hermo puritukseen ja pohdittiin jo uudelleen avaamista ja ompelua. Mutta muistoksi jäi särkevä alapää ennen ukkosta.
Eli kaikin puolin positiivinen juttu, mitä nyt tuo jälkikipu, mutta ei nyt mitään sellaist kauheaa, mitä olin lukenut lehtien palstoilta ja täällä keskustelupalstoilta. Luultavasti asenne ja hyvä valmistautuminen auttoi minut kestämään synnytyksen. Sain valita missä asennossa oli hyvä olla (huonoin on maata sängyllä) sain lauleskella , kävellä, käydä kylpyammeessa ja ehdoton ykkönen oli hyvä kätilö. Minulle kaupiteltiin yhtä sun toista kipulääkitystä, mutta vastaukseni oli aina, sitten kun tulen kipeämmäksi.
Suosittelen perehtymään luonnon mukaisiin juttuihin; hengitykseen ja tietysti kysyt neuvolasta onko mahdollisuus saada pelon vuoksi valmennusta äitiyspolilla. Ainakin isommissa sairaaloissa siihen on mahdollisuus.
Tsemppiä sinulle.
p.s. pelkään edelleen verikokeita :)

Samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, että oma perehtyminen yksi avain hyvään synnytyskokemukseen.

Suurimmalle osalle naisista synnytys on elämän vaikein kipukokemus. Joillakin naisilla synnytys on luonnostaan kivottomampi ja pelkkä asennoituminen ja hengittely auttaa. Onneksi on nykyään olemassa jo todella tehokkaita kipulääkkeitä, joten ei tarvitse niin sisulla kuin muullakaan kärvistelyllä enään yrittää mennä eteenpäin. Niitä kannattaa reippaasti kysellä jo ennenkuin kipu muuttuu liian kovaksi