Mitä tekevät vanhempansa, kun vl-nuori 18-v ensirakastuu "epäuskoiseen" ?
Henk.koht. on kokemusta tilanteesta "epäuskoisen" roolissa ja voin kertoa, että homma junnasi vaan, ei tapaamisia, ei mitään sellaista, jota normaali nuori tekee rakastuessaan rakkauden kohteelleen Minulle se oli hyvin tuskallista.
- 18-v sanoi käytti sanaa intohimo puheissaan - kuulin tuon sanan silloin esni kerran rakkaudeksi ymmärtäväni tunteen yhteydessä ja ette voi tajuta edes, miten se loukkasi ja läimäisi vasten nuoren minäni kasvoja. Sain kautta rantain kuulla vanhempansa huvittuneena puhuneen lapsensa ihastuneen.
Henk.koht. on kokemusta tilanteesta "epäuskoisen" roolissa ja voin kertoa, että homma junnasi vaan, ei tapaamisia, ei mitään sellaista, jota normaali nuori tekee rakastuessaan rakkauden kohteelleen Minulle se oli hyvin tuskallista.
- 18-v sanoi käytti sanaa intohimo puheissaan - kuulin tuon sanan silloin esni kerran rakkaudeksi ymmärtäväni tunteen yhteydessä ja ette voi tajuta edes, miten se loukkasi ja läimäisi vasten nuoren minäni kasvoja. Sain kautta rantain kuulla vanhempansa huvittuneena puhuneen lapsensa ihastuneen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kertokaa, pliis!
Entä onko jollakin teistä vl-läisistä kokemusta rakastumisesta "epäuskoiseen" ja mitä sitten tapahtuikaan?
Entä onko jollakin teistä "epäuskoisista" kokemusta rakastumisesta vl-läiseen ja mitä sitten tapahtuikaan?
Aina oli joku kyttä ilmoittamassa kotia jos syntisen kanssa vähänkin seurustella yritti. Lestat ei katsoneet köyhän-pentua näkevällä silmällä.
nimim. se siitä
Kiitos, kun vastasit!
Opitko kyttien ja vanhempiesi torumisella kohdentamaan rakkautesi oikein ja löysit papin-aameneen-saakka-pihtaavan siveän ja ainoassa-oikeassa-uskossa-olevan [sic!] neitsyen aina-auliisti-seksiä-antavaksi vaimoksi ja synnyttäjäksi vuosittain lisääntyvälle lapsilaumallesi?
On kokemusta. Ketuiksi meni. Rakkaus ei ollut vastapuolelta ensirakkaus mutta minulle reilu 20v ei-VL-miehenä oli. Alussa suhde oli loistava ja luotto kumppanin perheeseen ja kumppaniin todella kunnossa, sitten alkoi kuukausien päästä tökkiä ja lopulta pian selkäänpuukotus perheen puolelta. Meni pari vuotta että uskalsin ammattilaiselle avata suuni aiheesta että saisin traumat pois ja ehkä joskus normaalin kaveruus/rakastumis-mahdollisuuden takaisin.
En toki ollut virheetön suhteessa mutta silti en suosittele kenellekään että menee rakastumaan johonkin vl:ään. Siinä teloo vain itsensä.
Kiitos, mk21!
Olisikohan aihetta perustaa Suomi24.ään keskustelu- ja tukipalsta meille...
Palstan nimi voisi olla vaikka
Vanhoillislestadiolaiseen_rakastumisen_uhrit
Ideana tosi hyvä. Mutta.
-Monesti vertaistukipalstat kaatuvat jossain vaiheessa tai ainakin niiden henki menee huonoksi ja osa lähtee pois sen takia vaikka annettavaa heilläkin olisi. En oikein vielä tiedä miksi mutta parilla palstalla näin on käynyt vaikka oikeasti samanhenkisten ihmisten pitäisi puhaltaa yhteen hiileen.
-Joukkoon eksyy väistämättä ääliöitä jotka ovat ottaneet tehtäväkseen häiritä toisia. Mahdollisesti nämä ovat niitä joiden aiheuttamia vammoja yritetään parannella. Sama vaikutus kuin edellisellä.
-Yksityisyyden suoja. Omia asioitahan saa levitellä miten haluaa ja samalla ottaa vastuun siitä mitä ne voivat aiheuttaa itselle. Mutta kun parisuhteissa on väistämättä kyse myös toisten ihmisten asioista. Miten turvataan muiden oikeusturva, jokaisellahan on oikeus yksityisyyteen.
Kannatan sinänsä ehdotusta mutta käytännön ongelmia on monta.
Kyllä tollaset nynnyt tarttee ammattiapua, ette te muuten selviä edes kengännauhojenne sitomisesta.
Yleissääntö on: Jos on vl niin ei pidä rakastua toisuskoiseen. Jos ei ole vl, niin ei pidä rakastua vl-uskoiseen. Kysymys on yksinkertaisesti vain terveestä järjestä. Uskonasioissa ollaan yleensä hyvin kireitä. Siitä aiheutuisi avioliitossa jatkuvaa kränää esimerkiksi lasten lukumäärästä, lasten kasvatuksesta, seuroissa käynnistä, ystävyyssuhteista jne jne.
Väärään ihmiseen rakastuminen ei varsinkaan nuorille ole mikään kuolemanvakava ongelma. Siitä toipuu kyllä. Itse asiassa suurin osa ihmisistä menee avioliittoon jonkun muun kuin ensirakkautensa kanssa.
kokemusta@on.
Oikeassapa olet, en sitä mene kieltämään.
Mutta, mutta!
kun ei vl.tillä ole kello kaulassa varoittamassa vaarasta..
Eivät kaikki ei-vl-nuoret tiedä, millaisia ovat vl:ien uskonopit. Emme me kaikki maailman lapset ainakaan ennen näitä pf-skandaaleja ja lehdistön runsasta tiedotusta tienneet.
En tiennyt minäkään.
Jälkeenpäin harmittaa, etten tiennyt eikä kukaan minua varoittanut. Nekin ihmiset ympärilläni, jotka luultavasti tiesivät vaikenivat visusti. Ei ainutkaan heistä tukenut minua, ei varoittanut eikä jutellut kanssani. Näitä ihmisiä en nyt jälkeenpäin ajatellen voi pitää ystävinäni.
Toipuu ja toipuu siitä väärään ihmiseen rakastumisesta mutta kyllä vl-nuoren käytös voi olla niin outoa, että hirvittää, enkä kyennyt aina ymmärtämään, missä mennään, enkä päässyt toipumistakaan alkamaan, kun en ymmärtänyt, mitä tässä oikein tapautuu. Toipumisessa meni minulta 5 vuotta ja silti vieläkin sattuu ja vieläkin vahva tunne häntä kohtaan voi aika ajoin vallata.
Sinänsä parisuhde on kahden ihmisen välinen liitto johon ulkopuolisten on ihan turha tulla väliin, olkoon kyse perheestä, suvusta, RY:stä tai muusta taustaorganisaatiosta tms. Tätä eivät vain monet tajua, etenkin nyt VL:ien ajatusmaailmaan tutustuttua tämä on tullut selväksi. Toki muiden parisuhteiden koukeroita voi ja paljon ihmetelläänkin mutta itse päätöksiin ei kukaan saisi tulla väliin. VL:t ottavat joskus muissakin asioissa jopa vallan maalliselta tuomiovallalta jonka pitäisi olla se joka pitää kurin valtiossamme ja jonka mukaan muut elävät. Jos pari pystyy käytännön ongelmat ratkomaan niin minkään ei pitäisi olla esteenä.
Ja kuten toinenkin vastaaja sanoi, VL:t eivät kulje merkittyinä että tässä on VL, toimikaa sen ja sen mukaan.
"Väärään ihmiseen rakastuminen ei varsinkaan nuorille ole mikään kuolemanvakava ongelma. Siitä toipuu kyllä. Itse asiassa suurin osa ihmisistä menee avioliittoon jonkun muun kuin ensirakkautensa kanssa. "
Tuo on niin henkilökohtainen ja jokaisen omiin ominaisuuksiin perustuva asia että kommentti loukkasi minua pahasti. On toki niitäkin joille rakkaus on vain yhden illan panoja mutta joillekin, kuten minulle, rakastuminen on niin vahva tunne että poikkimeno satuttaa todella pahasti. Ja ihmisiä on toki kahden näiden ääripään välissä.
Täällä vastikään viime viikonloppuna huhujen mukaan eräs nuori poika hyppäsi sillalta alas ja kuoli. Syynä oli ollut se että tyttöystävä oli jättänyt ja se oli ollut liian rankka paikka. RIP.
Muistutus kaikille onnettomasti rakastuneille ja rukkaset saaneille:
Mitä yhteistä on naisella/miehellä ja raitiovaunulla?
Vastaus:
Kummankaan perässä ei kannata juosta, sillä niitä tulee aina uusia.
Ei ole tunteiden kanssa leikkimistä Suomenniemellä eikä muuallakaan
Hylätty morsian hyppäsi ikkunasta (vähintään 5. kerros)
Eron murtama nainen pelastettiin viime hetkellä varmalta kuolemalta.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011051913745476_ul.shtml
Muut kuin vl.t ovat vain naureskelun kohteiksi soveliaita "ihastumisia" mutta heidän tunteitaan ei tarvitse ottaa vakavasti. olen kokneut todella syvän loukkaamisen vl-tahon piittaamattomssa käyttäytymisessä. Luottamus meni täydellisesti.
no mitä sitte meettä rakastuunm vl:miehiin...:D kyllähän ne ehkä haluaa pitää teikäläisten kans hauskaa ku ei meiltä ennen naimisiin menoa saa.:D mutta kyllä neki lopulta haluaa kiltin vl:naisen itelle:D ei ne teistä mitään vakavempaa halua!!!:D mullaki on nyt 7 vuotta vanhempi vl:mies ja silläki ennen on naisia ollu mutta lopulta halus uskovan kiltin naisen:D eka lapsi tulossa ja iso perhe ois haaveissa:D pyöritelkää sielä vaan silmiä..mut semmosta se elämä on:))
Kuka tässä on miehistä puhunut? Kuten viestisikin osoittaa, kyllä ja nimenomaan teistä naisista löytyy niitä idiootteja jotka naureskelee sille että toinen on uskossa ja toinen ei. Ja vaikka Raamattu sen kieltää ja vaikka VL sallii siitä huolimatta.
Jos jäi jotain hampaankoloon niin sähköpostiosoite on tuossa:
[email protected]
mk2f.
Jaksamista sinulle!
Tiedän omalta kohdaltani, että vl-nuori, johon rakastuin keksi keksimästä päästyäänkin (vanhempiensa torjunnan huomattuaan) syitä, miksi en ollut kelvollinen.
Ovat omasta mielestään eri rotua vl:t. Ei ole vl:illä edes halua katsoa hyvällä silmällä muita ihmisiä.
Omaan reservaattiin vl.t pitäisi aidata, etteivät häiritse ihmisten elämää :)
Lohdustusta ja mielenrauhaa saan, kun
- kuuntelen kaunista musiikkia
- kuvittelen edesmenneen sodissamme 1939-1945 koko ajan rintaman etulinjassa maatamme puolustaneen isäni kertovan minun olevan arvokas ihminen. Isäni puolusti Suomen itsenäisyyttä myös sen vuoksi, että lapsensa saa Suomessa ihmisarvon.
Kiitos kannustuksesta. En tiedä mitä kaikkea minusta on seläntakana puhuttu tai puhutaan mutta.. Sen varassa on elettävä.
Tuo musiikinkuuntelu on kyllä todella ok mutta sotien ajattelu on pois laskuista. Samoin maanpuolustus muutenkin. Ihan hyvä että säilyttivät itsenäisyyden nykyisessäkin muodossa mutta itse en henk. koht. puolustusvoimista tykkää ja siihen on omat syynsä.
mk2f.
Tsemppiä edelleen sinulle toivotan!
Minä olen päässyt nyt niin pitkälle, että näyttää taas kiinnostusta löytyvän vl-exän suunnasta, vaikka hän on jo ehtinyt naimisiin. Olen näet menestynyt ja saanut kunniaa tässä viime aikoina. Nyt ei ole minulla mitään kiinnostusta muistaa menneitä eikä edes sitä, että olemme joskus tunteneet toisemme.
"-Ja se jurnutti heit`, mutta kutkutti meit`, niinhän me olimme sen tuumailleet"
kirjoitat mk2f
"sotien ajattelu on pois laskuista"
- Niinpä, niin. Kukapa sodasta tykkäisi. Elävässä elämässä vaan ei aina valitettavasti onnistu toisen posken kääntäminen.
Ei isänikään nuoruuttaan omasta tahdostaan eturintamalla viettänyt eikä sotaa mielellään myöhemminkään muistellut eikä missään tapauksessa ihannoinut. Kesti sen pakosta ja teki velvollisuutensa. Teki enemmänkin kuin vain velvollisuutensa. Niin olen kuullut sotakavereiltaan, että isäni lähti ensimmäisenä vaikka oli joukkueen johtaja - ei vain muita määräillyt vaan meni poikamiehenä vartioonkin perheellisten puolesta.
"Omaan reservaattiin vl.t pitäisi aidata, etteivät häiritse ihmisten elämää :) "
Siellähän ne olisivat nyt valmiiksi kuin porot erotuksessa Lumijoella.
Ei muuta kuin korkea aita ympäri ja saatais reservaatti ;D
Entisellä DDR:llä ja Länsi-Saksalla voisi olla sopivaa aitaa myynnissä ;D
Nykyäänhän vl:t menee naimisiin uskottomien kanssakin. Avioerojen jälkeen miehet avioituvat uudelleen, ja myös jotkut naiset. Parempihan se on avioitua kuin omiaan alkaa......hmm.
Mutta siis takaisin aiheeseen. Muistan kuinka 15vuotta sitten piti rippiä tehdä seurakansan edessä ja pyytää anteeksi uutta avioitumistaan, sen jälkeen ei erota tietenkään käsketty muttei heitä uskovaisina oikein pidetty. Senkin takia että vihkimisen joutui suorittamaan tavallinen rivipappi, koska uskovaiset papit eivät toista kertaa eronnutta siunanneet avioon.
Nykyään se on niin tavallista ettei sitä tarvitse pelätä. Jos aiheen ottaa puheeksi, niin sanovat lestadiolaiset että se on tämän ajan synti, mutta Jumala tietää sydämen tilan.
Tosihan on ettei avioliitto kahta eri uskontoa olevan välillä ole kovinkaan helppoa, eli kätevämpihän se on kaikin puolin olla samaa kansaa..