Mielisairauttako?

Tuttavani erosi miehestään. Perusteet erolle olivat kevyehköt. Tuttava oli kärsinyt erilaisista mielenterveyden ongelmista jo pitkään ja on psykoosiherkkä. Käyttää säännöllisesti mielialalääkkeitä.
Ennen eroa tuttavani näki miehensä Facebook-kirjoitteluja toisten naisten kanssa, olen nähnyt nuo keskustelut, jotka pitävät sisällään aivan tavallista "mitä kuuluu, miten menee" juttelua, ei lirkutteluja, ei kaipaukseonosoituksia, ei mitään mitä normaali ihminen keskusteluissa juttelisi. Tästä alkoi tuttavani hidas vajoaminen ilmeisestikin masennukseen, kertoi menettäneensä luottamuksensa mieheen ja alkoi maata pimeässä huoneessa ilman valoja valveilla vain asioita miettien. Pelkäsi että miehellä on jotain "sutinaa" muiden kanssa kun tämä iltaisin istuskeli tietokoneen ääressä. Mies yritti lypsää vaimoltaan syitä siihen, miksi vaimo makaa sängyssä päivät päästään, mutta vastauksena oli vain että hän miettii ihan arkisia asioita. Tuttavani huolestui, pääsi näkemään vaimonsa Facebookin, koska pelkäsi, että vaimolla on menossa jokin suhde tai vastaava jonkun muun kanssa. Facebookissa ei ollut mitään mikä viittaisi kolmanteen osapuoleen ja tulihan se sitten muutenkin selväksi, että näin on.
Toisinaan vaimo saattoi olla hyvinkin virkeä ja iloinen, jaksoi tehdä kaikenlaista mukavaa ja suunnitella tulevaisuutta. Juuri ennen eroa suunnitteli miehensä kanssa lapsentekoa.
Kun ero sitten vaimon puolelta tuli selväksi, yritti ystäväni saada vaimoaan puhumaan asioista. Molemmat olivat käyneet selän takana kertaalleen kahvittelemassa vanhan tutun kanssa ja nämäkin tapaukset olivat aivan viattomia tuttavan tapaamisia molemmin puolin. Vaimo lähti viikoksi äidilleen, kun ei sietänyt nähdä miestään, palasi kotiin muutamaksi päiväksi, ei ollut aggressiivinen, kunnes jälleen äidilleen palattuuaan pimahti täysin. Minkäänlaista järkevää otetta ei naiseen enää saatu, nainen vain kertoi vihaavansa kuin ruttoa ja halusi kotiinsa, joka kuulemma ei enää ollut miehen koti. Mies pakeni paikalta äitinsä luokse, nainen vaihtoi lukot oveen, eikä uskaltanut edes koiraa pissattaa pihalla kun pelkäsi miestään, vaikka tämä ei ole koskaan ollut väkivaltainen kenellekään.

Sitten alkoi se Rispedon-lääkitys. Pari viikkoa nainen oli täysin hysteerinen, etsi seuraa tämän sivuston treffipalstalta ja löysikin sellaista, sitä ei tarina kerro millaista. Pari viikkoa lääkettä syötyään naisen käytös muuttui täysin. Hänestä tuli yhteistyökykyinen, rauhallinen ja ainakin muiden nähden leppoisa. Miehelleen hän kertoi ettei vihaa, pelkää eikä rakasta. ja nyt tuo entinen pariskunta on onnistunut jopa kahvittelemaan yhdessä ja mies on luvannut auttaa ex-vaimoaan kaikissa käytännön asioissa.

Voiko kyseinen lääke tasoittaa noin radikaalisti mieltä? Viekö se kaikki tunteet mennessään? Koska perusteet erolle olivat kevyet, eikä kolmansia osapuolia eroon liittynyt, niin voisiko oireet selittittyä sillä, että nainen on lapsuudessaan kokenut kovia traumoja, jotka veivät mielisairaalaan asti. Pariskunta tutustui tosin vasta tämän sairaalareissun jälkeen, mutta historia oli kyllä miehellä tiedossa. Nainen on psykoosiherkkä ja impulsiivinen, taipuvainen masennukseen, riitelee pienistä asioista eikä osaa antaa anteeksi. Mykkäkoulut saattoivat kestää päiviä, ennenkuin lähestyi miestään.

Kertokaa siis joku, onko kysymys nyt mielisairaudesta ja voiko tuo Risperidon tasoittaa todellakin ihmisen mielen niin, ettei hän tunne enää mitään. Lääkitys aloitettiin kesken eron ja nainen on muuttunut edelleä kuvatulla tavalla parissa viikossa???