Mikä on se viikko kun voi viimeistään tehdä abortin?
Poikaystäväni ei haluakkaan lasta ja hän uhkasi lähteä jos en tee aborttia.
Olemme 18 vuotiaita,minä vielä 17 kylläkin ja asumme kahdestaan noin 100 kilsan päässä vanhemmistamme.En ole kertonut heille vielä enkä usko että he ilahtuisivat jos kuulisivat että olen raskaana.
Raskaus oli vahinko,pillerit pettivät.
Olemme olleet jo kohta kolme vuotta yhdessä ja pelkään että hän todellakin lähtee jos en tee aborttia.
Ei meillä muutenkaan olisi rahaa kasvattaa lasta,hyvä kun nyt pärjätään kahdestaan.Auttakaa joku,olen rv 13.
Tai voinko synnyttää lapsen ja antaa sen adoptoitavaksi?
Poikaystäväni ei haluakkaan lasta ja hän uhkasi lähteä jos en tee aborttia.
Olemme 18 vuotiaita,minä vielä 17 kylläkin ja asumme kahdestaan noin 100 kilsan päässä vanhemmistamme.En ole kertonut heille vielä enkä usko että he ilahtuisivat jos kuulisivat että olen raskaana.
Raskaus oli vahinko,pillerit pettivät.
Olemme olleet jo kohta kolme vuotta yhdessä ja pelkään että hän todellakin lähtee jos en tee aborttia.
Ei meillä muutenkaan olisi rahaa kasvattaa lasta,hyvä kun nyt pärjätään kahdestaan.Auttakaa joku,olen rv 13.
Tai voinko synnyttää lapsen ja antaa sen adoptoitavaksi?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sulla taitaa olla jo liian myöhäistä ("Keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikkoa"), ellet hae sitten vielä erillistä lupaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta.
Eiköhän sun poikakaverille kuitenkin ole tullut niin sanotusti pupu pöksyyn kun hän on yhtäkkiä tajunnutkin mitä tarkoittaa tulla isäksi. Anyways, mä en halua antaa neuvoja asiasi suhteen, ota nyt ihmeessä yhteys lääkäriin, vaikka oletkin ylittänyt tuon 12 raskausviikkoa.
---------------------------------------------
Raskauden keskeytys on hyvä tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikkoa kahden lääkärin lupapäätöksellä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa luvan raskauden keskeytykseen vielä 20. raskausviikolla, jos nainen ei raskaaksi tullessaan ollut täyttänyt 17 vuotta tai raskauden keskeyttämiseen on muita erityisiä syitä.
Luvan raskauden keskeytykseen saa antaa lääkäri, joka on saanut lausunnon antoa varten luvan Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. Keskeytykseen tarvitaan yleensä sekä lähetteen kirjoittavan lääkärin että keskeytyksen suorittavan lääkärin lausunto. Alle 17-vuotiaan ja yli 40-vuotiaan naisen raskauden keskeytykseen riittää suorittavan lääkärin päätös. Suorittavan lääkärin päätös riittää myös silloin, kun nainen on synnyttänyt neljä lasta.
Raskauden keskeytystä halutessaan kannattaa mennä terveyskeskukseen, jossa lääkäri kirjoittaa luvan keskeytykseen. Samalla hän neuvoo raskauden keskeytykseen liittyvissä asioissa ja ohjaa sairaalaan hakeutumisessa. Keskeytys tehdään sairaalassa.
Jos sikiöllä on vaikea poikkeavuus, raskauden keskeytys voidaan tehdä vielä ennen 24. raskausviikkoa.
unohtui tuosta ylempää. Mietit vielä adoptiotakin, siitä en osaa sanoa tarkemmin, mutta sehän on aina täysin mahdollinen vaihtoehto.
Raskauden keskeytyksen voi tehdä yleensä viimeistään 12 rv:lla. Erikoisluvalla abortteja tehdään myös 24 rv:lla. Mitä aikaisemin keskeytys tehdään, sitä turvallisempaa ja helpompaa se on.
Ihmettelen poikaystäväsi asennetta. Eikös kumpikin ota yleensä vastuun kun aletaan harrastamaan seksiä. Mikään ehkäisykeino ei ole täysin sataprosenttinen. Sinä olet jo 13 rv:lla... Kannattaisi mielestäni mennä HETI neuvolaan ja keskustella asiasta. Keskustele myös poikaystäväsi kanssa... Toivottavasti asiasi selviää! Kirjottele että miten käy! Tsemppiä!
Kirjoitit myös adoptiosta. Se on kova paikka. Kannat lasta vatsassasi yhdeksän kuukautta, synnytät sen.. Moni ei sitten olekaan hennonnut luopua lapsestaan. vauvaan kuulemma syntyy "side" yhdeksän kuukauden aikana. Käy kuitenkin heti juttelemassa neuvolassa.
Olet sen ikäinen että voisit ihan hyvin tulla äidiksi. Kolmen viikon päästä lapsi jo imee peukkua ja haukottelee...ajattele. Luin sen raskauskiekosta. Eli JOS menet aborttiin tee se nyt heti!!!!!
Lapsi pysyy aina...poikakaverit ei 85% varmuudella.
Tsemppiä.
Yleisesti on sanottu et abortti on mahdollista tehdä 12 rv:n aikana..mut en tiedä varmaksi miten toimitaan sen jälkeen..
Mutta joka tapauksessa kehottaisin sinua miettimään tarkkaan päätöstä, sillä se vaikuttaa olennaisesti sinun elämään ja tulevaisuuteen.
On hyvä miettiä myös vähän abortin jälkeistä elämää..pystyykö elämään päätöksen kanssa..en halua pelotella, mutta itselläni se oli huomattavasti vaikeampaa kuin osasin kuvitellakaan..ei sitä etukäteen osaa ajatella..
On tärkeää, että päätös on sinusta lähtöisin..sinun mielestäsi oikea, Koska se vaikuttaa eniten sinun elämääsi..ja sinun on pystyttävä elämään sen kanssa.
Voimia sinulle päätöksen tekoon, oli se sitten mikä tahansa. ja hyvää kesää!
Sinun täytyy miettiä asiaa todella tarkkaan...älä tee aborttia sen takia että poikakaveri vaatii.
Jos minun oma tyttö olisi saman ikäinen ja samassa tilanteessa ,toivoisin hänen pitävän vauvan.
En todellakaan ymmärrä poikakaverisi asennetta??
Mutta jos pidät lapsen tulet saamaan tukea monesta paikasta ja neuvola ihmiset osaa sinua kyllä neuvoa siinä asiassa.
On ensikoti ,ja monta muuta avustuskeinoa.
Ehkä asia järkyttää poikakaveria,mutta ajan kanssa menee ohi.
Mutta myöhemmin katuisit asiaa todella paljon jos teet abortin.
Ei tämä asia ole näin äiti mikään hirveä asia,mitä ei voisi sulattaa omalle lapselleen,
vaan iloinen asiahan tämä on ja olet sen verran vanha että pärjäät kyllä lapsen kanssa kahdestaan jos poikakaveri on niin raukka että lähtee asiaa karkkuun.
Vauva on nyt tosiaan aika iso ja näyttää pieneltä nukelta siellä vatsassa.
Voisit käydä vaikka ultrassa katsomassa sitä vauvaa ennen kun teet päätöksen asiasta.Neuvolan terveydenhoitaja meillä tekee ne ultrat terveyskeskuksessa.
Nähtyäsi vauvan et varmaan raski ottaa sitä pois.
En usko että pystyt antamaan vauvaa pois synnytyksen jälkeen koska kasvat siihen kiinni kun kannat sitä vatsassa 9kk
Vanhemapsi varmaan tukevat sinua tässä asiassa jos poikakaveri ei tue
Minä en ymmärrä sinun yh-äidin mielipidettä.
Miehellä ei ole varaa omaan mielipiteeseensä? Jos mies ei halua lasta, niin onko naisella oikeutta pakottaa mies isyyteen, sillä isä hän tulee aina olemaan vaikkei osallistuisikaan heti nuorena lapsestaan.
Kannattais varmaan jutella enemmän yhdessä ja mennä kaksin neuvolaan, ei vaan minä, minä!
Kyllä se tässä tapauksessa on "minä minä".Sillä nainen on raskaana ja odottaa vauvaa.Helppo se on pojan sanoa ettei nyt huvitakaan saada lapsi.Hienoa olisi,jos päätös olisi yhteinen,mutta lopullinen päätös on naisen.On tekopyhää puhua isyydestä,jos mies ei ole paikalla.Tottakai kannattaa ensin puhua, mutta usein naisen on ajateltava minä minä.Raskaus kestää kuukausia.Ja vaikka kumpikin saa lapsen,vain nainen on raskaana.Joten on hyvä naisen ajatella itseään.
Toivon että alkuperäinen saa asiansa selvitettyä.Miksi aina ärsyttää enemmän kun nainen määrää.Mies kun sanoo minä minä, ei kummakyllä suututa niin paljon.
Minä en ainakaan hankkisi lasta sellaisen ihmisen kanssa joka ei haluaisi lasta. Mutta se onkin vaan mun mielipide..
Jos ei lasta lähdetä yhdessä tekemään, siinä tappelee vastakkain kaksi minää, miehen ja naisen. Ja kumpi on oikein? Minä tekisin kompromissin ja hankkisin lapsen silloin kun mieskin sitä haluaa. Mihin sillä lapsella on kiire syntyä?
Vaikka nainen synnyttää lapsen, olisi silti syytä kunnioittaa miehenkin mielipiteitä ja toiveita.
Harvemmin täälä ketään kiinnostaa mitä mieltä mies on, pääasia että saa synnyttää sen lapsen, meni parisuhde vaikka pipariks oman halunsa takia. Sitten itketään sitä kun mies lähtee ja valittaa elatusmaksuista ja tapaamisista.
Ymmärrät asian paremmin.Lapsi on tietenkin kummankin vanhemman,mutta niinkuin muutkin sanoi niin nainen se kantaa lasta,ja hänen sisältään´se lapsi otetaan pois jos tekee abortin,se satuttaa kovasti naista.Miehen on helppo sanoa että nyt ei ole aika tehdä lasta vaan joku toinen ajankohta on parempi.
Ei lapsi saa niinkuin kaupan hyllyltä vaan lapsi on elävä ja ei sitä noin vain saa mielestään,jos otattaa vauvan pois.
Vaikka lapsi on pieni vielä niin se koskee nyt ja enemmän sitten myöhemmin kun muistaa syntymätöntä lasta ja miettii miksi otin vauvan pois vain sen takia että lapsi ei sopinut miehen tilanteeseen.
Vauva on päättänyt että se tekee tuloaan.
Kyse on naisesta ja siitä miltä hänestä tuntuu.Onhan miehen mielipiteillä oma painonsa,mutta eniten tässä painaa naisen ,koska vauva on jo alulla ja päätös on vaikea.
Ei saa mies painostaa naista tekemään aborttia vain siksi että lapsi ei sovi miehen maailmaan.
Ehkä sinä ajattelet kymmenen vuoden päästä erillä lailla kuin nyt kun noin nuori olet.
Ei aborttia saa tehdä kenenkään painostuksen takia,vaan se on mietittävä todella tarkkaan.
Miehellä on varaa omaan mielipiteeseen,mutta miehellä ei ole oikeutta pakottaa tälläisessä tilanteessa aborttiin.
Eli tällä palstalla varmaan moni on tullut vahingossa raskaaksi.Tavallisestihan lapsi on yhteinen päätös, mutta tilanteet ei aina ole niin yksiselitteisiä.Miehen on helppo sanoa,että tee abortti.Nainen on raskaana.Sitä joutuu miettimään monta seikkaa abortin puolesta ja vastaan.Tottakai partneri sanoo mielipiteensä,mutta on ymmärrettävä ettei abortti ole pikkuseikka.Jos tuntuu ettei siihen kykene, on parempi keskittyä raskauteen.
Eli puhun tilanteesta,jossa lapsi on jo alullaan.Juuri se lapsi ei voi syntyä joskus myöhemmin.Abortti ei ole ehkäsy,vaan pakkokeino kun tilanne saada lasta on mahdoton.Naisen on tietysti mietittävä,että hoitaa lapsen yksin.
Kyllä naisen on ajateltava minäminä.Miehiä tällä palstalla ei pahemmin pyöri.Abortti kun ei ole heitä kiinnosta,eikä koske..Ja mielestäni mies voisi mielipiteineen enemmän miettiä että se lapsi on siellä vatsassa.
Muuten ne elatusmaksuista ja tapaamisista "itkevät"ovat yleensä olleet naimisissa ja toivoneet ihan yhdessä ne lapset.
Ja kuten sanoin,ihme juttu kun miesten halut painaa enemmän.Jos miehet eivät olisi välinpitämättömiä tässä asiassa,niin heille olisi jo kehitetty oma ehkäsypilleri..
Eli koska olen nainen ja tulen raskaaksi koska lapsi jotenkin niin päättää, voin pakottaa miehen isyyteen. YÖK! Ehkä tosiaan tajuan ton joskus nelikymppisenä, kai tässä ikä ratkaisee..
Minä olisin ainakin valmis tekemään abortin jos kumppani ei sitä haluaisi -siinä missä se ei minulle sopisi.
Ollaan puhuttu jo kauan ennenkö tultiin raskaaksi että jos sikiö todetaan vammautuneeksi niin tehdään abortti.
Vaikka pystyn käsittelemään aborttia ilman sen suurempaa tunnemyrskyä (tiedän mitä me halutaan ja mihin ollaan valmiita), ei tarkoita ettenkö pidä operaatiota isona asiana.
Minun tuleva esikoinen ei ainakaan ole päättänyt tulevansa, me lopetettiin ehkäsy ja sitten kypsä munasolu vaan hedelmöitty, ei sen kummempaa.
Mutta ehkä tosiaan ajattelen erilailla sitten kun olen vanhempi?
En ole sanonutkaan että abortti olisi ehkäisy, ei olekaan. Toivottavasti kukaan ei sitä sellaisena pidäkään!
Huolellinen ehkäsy useimmiten ehkäsee niin taudit kun raskaudenkin, jokainen tietysti päättää itse mitä tekee, mutta minun maailmankuvaan ei kuulu hankkia lasta jos sitä ei itse halua, en hanki sitä jos minä en halua, miksei miestä kuuntelisi?
Ymmärrän kyllä ettei joku vakaamuksensa takia halua tehdä aborttia, mutta näitä tapauksia on loppujen lopuksi aika vähässä. Entä jos miehen vakaamus estää abortin, mutta naisen ei ja nainen ei lasta halua?
Eiköhän mies kykene ajattelemaan juuri sitä seikkaa että sikiö tosiaan kasvaa, vai tarkoittaako koska mies ei sitä lasta halua, ei osaa miettiä asiaa oikein mielipiteineen, alistuminen olisi oikein?
En pidä aborttia pikkuseikkana, mutta valitettavasti arvostan kumppanini mielipidettä!
Mulle tärkeempää on "me" kuin "minä"..
Miehille on luojan kiitos tulossa oma ehkäsypilleri, toivottavasti saavat pian testit valmiiksi ja miehet myös opastettua käyttämään niitä!
Lapsella on oikeus syntyä toivottuna.
Kuuntele sisintäsi.
Voitko toivottaa hänet tervetulleeksi maailmaan?
Paljon hyviä voimia Sulle, Tytteli.
En lukenut kaikkia vastauksia, ja voi olla, että jo joku on maininnut, mutta haluan sanoa, että todellakin adoptio on hyvä vaihtoehto. Toki sekään ei mikään helppo eikä kevyt, mutta kuitenkin elämää eteenpäinvievempää kuin abortti. Antamalla lapselle elämän voit auttaa jotakuta, joka siihen ei itse kykene, mutta kykee kuitenkin antamaan lapsellesi hyvän elämän. En tiedä kokemuksesta voiko adoptiota suunnitellessa pyytää oikeutta pitää lapseensa yhteyttä, jolloin ei häntä menettäisi kokonaan. Koska tiedät taloudellisen tilanteesi saisit varmaan omatunnoltasi paremmin rauhan tietäessäsi että lapsesi on hyvissä ja rakastavissa käsissä sen sijaan, että vuosia eteenpäin miettisit että nyt olisi hänen syntymäpäivänsä jne.
En tiedä osaanko sanoa ajatukseni riittävän selvästi, mutta ainakin yksinkertaisesti sen sisältö on, että anna lapsellesi elämä, kun se kerran on jo alkanut, älä tapa.
se on viikko 12 kun pitää viimeistään tehdä abortti:( se tulee äkkiä tuntuu mitä enemmän miettii mikä olis oikein sitä vqikeemmaksi päätös senkun menee, kokemuksia tein itse abortin viime kesäkuun lopussa... mutta tietääkseni jos menee yli 12 viikon ja sulla on hyvä syy niin voi suostuu tekee vielä silloinkin... mulla on edelleen ollu pahoja unia aina välillä siitä operaatiosta... mutta laita mulle sähköpostia niin vois rauhassa laittaa viestejä toisillemme...